Oheislukemistoa Tietojenkäsittely ja yhteiskunta Periodit 3 ja 4 / 2008 Erkki Innola Rob Kling (ed.): Computerization and Controversy. Value Conflicts and Social Choices (2nd Edition). Academic Press, 1996. Laaja Ajan hammas purrut sisält ltöön Artikkelit ja sisält ltö epäyhten yhtenäisiä Frank Webster (ed.): The Information Society Reader. Routledge, 2004 Kurssi Suoritustapa: luennot ja essee Ajoitus opinnoissa TJT pakollinen Kurssin idea, mitä,, miksi ja miten Tavoitteena antaa ideoita, ajatuksia ja opinnäytteiden aiheita Suoritustapa: Luentojen rooli (ilman luentoja ei pärjp rjää) Esseen sisält ltö Kirjat oheislukemistoa, muu materiaali henkilö- ja tapauskohtaista Keskustelua koko ajan (aikaisemmin paneelikeskustelut) Vierailuluentoja? (aikataulu selventyy myöhemmin) Luentotentti Kurssiteemat: Teema 1: Tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttk yttäminen Teema 2: Työ,, ICT ja johtaminen Teema 3: Organisaatiometaforat Teema 4: Yksilöt t organisaatiossa Teema 5: Työ,, liiketoiminta ja tietojärjestelm rjestelmät Teema 6: ICT ja työmarkkinat Tietokoneistuminen Klingin määrittelemiä tietokoneistumisen tutkimuksen soveltamisalueita: Työel elämä Yhteiskunnallinen luokkajako Turvallisuus henkilökriittisiss kriittisissä sovelluksissa Demokratisoituminen Työllisyys
Tietokoneistuminen (2) Opetus Tasa-arvo arvo Tietokoneistuminen ja sotilassovellukset Terveysvaikutukset IT-taidot Yksityisyys Tutkimus Tietokoneet työvälinein lineinä ja sosiaalisina järjestelminj rjestelminä Työkalumetafora apuväline, ei pääp ääasia laaja sovellettavuus Usein korvataan aikaisempi käytk ytäntö Kling: Tietokoneet ovat monimutkaisten institutionaalisten järjestelmien j osia. Työkalumetafora Mahdollisuudet / lupaukset taloudellinen hyöty, tehokkuus toiminnan (sosiaalisten käytk ytäntöjen) kehittäminen työn n yksitoikkoisuuden vähentv hentäminen Työkalumetafora yhdistettynä teknologisiin lupauksiin -> > ei nähdn hdä ongelmia Yleisellä tasolla ongelmien näkeminen n ja niiden olemassaolon hyväksyminen on käytk ytännössä vaikeaa -> KISS vs. holistisuus, yksi suurimpia todellisuuden ymmärt rtämiseen ja mallintamiseen liittyviä ongelmia Tieteellinen lähtökohta Holistinen näkemys n vai KISS Mustavalkoisuuden vamma, valheelliset dikotomiat, ääriajatukset lähestyvl hestyvät t toisiaan Richard Scarry: : Mitä ihmiset tekevät? t? Kaikessa tieteentekemisessä olennaista ovat ontologiset (oppi olevaisesta, mitä on olemassa) ja epistemologiset (tieto-oppi,mitä voimme tietää ja miten) lähtl htökohdat Tieteellinen lähtökohta (2) Teorianmuodostuksen kirous -> > lapsi teorian pesuvedessä Aikaperspektiivin nykyisyys on harhainen Todellisuuden subjektiivinen luonne (ontologiset ja epistemologiset lähtökohdat) tutkimus työ johtaminen Strategia (teoria) ja käytk ytäntö -> > todellinen suo, missä kuokka ja Jussi? Siperia opettaa Maailma on myyntiä Tutkimus Ajatukset Konseptit Johtaminen Motivointi Sitouttaminen
Kling: Autovertaus Autoistumisen tarkastelussa kiinnostuksen kohteena sosiaaliset vaikutukset. Esimerkki yksinkertaistava, antaa käsityksen tarkastelualueen laajuudesta ja moniulotteisuudesta. Yhdysvalloissa autoistuminen alkoi 1920- luvulla Autovertaus (2) Puhdas teknologia Autoistumisen alkuaikana vaikea ennustaa tulevaa kehitystä ja sovellusalueen laajuutta Saastumisen ja autojen suhde esille 1960-luvulla Autojen rooli nykyisin nähtn htävissä yhteiskunnallisessa mittakaavassa Liikennekuolemat Vakiintunut (vaikea muuttaa) osa yhteiskuntaa Saasteet, öljy, ympärist ristövahingot, sodat Autovertauksen opetus Autot sosiaalis poliittis- teknisen järjestelmän n osia. (esim. polttoaine, autojen suunnittelu ja kehittäminen, vakuutukset, infrastruktuurin rakentaminen, kaupunkisuunnittelu) Samanlainen moniulotteinen järjestelmj rjestelmä liittyy tietokoneistumiseen Kokonaiskuva rakentuu adaptoitumisen (ei meteori tai salamanisku) kautta. Sopeudutaan etuihin ja haittoihin, nykyhetkellä kokonaisuus yhä hämärä. Autovertauksen opetus (2) (Nyt puhdas ja turvallinen teknologia vaihe?) Tietokoneistumisen perinpohjaiset vaikutukset vasta osittain näkyvissn kyvissä.. (Kling: keskustelun kitka estää ongelmien näkemisen) Tarkastelun kohteena sosiaalis-tekninen järjestelmä,, ei komponentti (tai työkalu). Sosiaalinen käyttk yttäytymisen ytymisen ymmärt rtäminen ja soveltaminen tietojärjestelmien suunnitteluun. Erottamattomuuspostulaatti Ei voida tietojärjestelm rjestelmää ja sen toimintaa ilman, että samalla koko organisaation toimintaa (ja päinvastoin). Tietojärjestelm rjestelmät t ja yhteiskunta Tietojärjestelm rjestelmätutkimuksessa tutkimuksessa ei yleisteoriaa, vaan reikäleipä Tietojenkäsittelyn ja yhteiskunnan keskinäisen isen suhteen tutkimisessa näkökulmia kulmia ja sovellettavia tieteitä on lukuisia. Reikäleip leipämalli, lukuisat eri lähestymistavat l / referenssitieteet. Moni- / poikkitieteisyyden siunaus ja kirous
Yhdysvaltojen tietokoneistuminen (Kling, 1996) Tietokonejärjestelmien nopea omaksuminen (johtajat, opettajat, opiskelijat) Tietokoneistumisen syitä: Taloudellisesti tehokas työvoiman ja vanhemman teknologian korvaaja Teollisen toiminnan dominointi muuttuu, nyt dominoi informaation prosessointi Ei-taloudelliset tietokoneistumisen syyt jäävät t liian vähälle v huomiolle (Kling 1996) Tästä lähtenyt liikkeelle tietokoneistumiseen liittyvä kansalaisliikkeet Utopiat ja antiutopiat Kling käsittelee k kirjassaan teknologista utopianismia ja antiutopianismia Utopiat teknologiafriikkien päiväunia, antiutopiat tuomiopäiv ivän n odottajien painajaisunia Utopioihin ja antiutopioihin liittyviä asioita: tulevaisuuden ennustamisen vaikeus teknologisten vs. sosiaalisten järjestelmien j kehitysvauhti teknologiset keksinnöt t muuttavat yhteiskuntaa, mutta miten ja kuinka paljon TEEMA 1 Tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttäminen Tietojärjestelm rjestelmäprojekti Aikaisemmin tietojärjestelmien kehittämisprojektin epäonnistumiset olivat teknologiaperustaisia Nykyisin epäonnistumisten syyt ovat pääasiassa inhimillisissä ja organisatorisissa ongelmissa projektinhallinta koulutus metodit, tekniikka ja työkalut Tietojärjestelm rjestelmäprojekti (2) Perinteisessä ISD-projektissa avainroolissa (kehittäjän n / kehittäjäryhm ryhmän n ohella) ovat olleet käyttk yttäjät t ja johtajat. Organisatoriset lähtl htökohdat ja sosiaaliset aspektit huomioon ottavat lähestymistavat l muuttavat menettelytapoja ja monipuolistavat osallistujakuntaa Tietojärjestelm rjestelmäprojekti (3) Perinteinen käyttk yttäjäkategorisointi: säännölliset käyttk yttäjät satunnaiset käyttk yttäjät ulkoiset käyttk yttäjät ammattikäytt yttäjät
Tietojärjestelm rjestelmäprojekti (3) ISD -projektiorganisaatio (yleisessä muodossa) strategiaryhmä ohjausryhmä kehittämistiimi Järjestelmänkehityksen haasteet (Kling) Vaihe 1 Hardware-rajoitukset rajoitukset 1940 n.1965 Vaihe 2 Ohjelmistorajoitukset n.1965 1980 luvun alku Vaihe 3 Käyttäjärajoitukset 1980 luvun alku - nykypäiv ivä Vaihe 4 Organisaatiorajoitukset nykypäiv ivä -> Osallistuva järjestelmäsuunnittelusuunnittelu Käyttäjien osallistuminen on yleensä kytketty osallistumiseen kehittämisprojektin määm äärittelyvaiheessa sekä (toteutuneen) järjestelmj rjestelmän testausvaiheessa Käyttäjien osallistuminen voi myös merkitä edustuksellista osallistumista kehittämistiimiin Osallistuva järjestelmäsuunnittelu suunnittelu (2) Käyttäjien osallistumisen asteen voi jakaa neljää ään n eri ryhmää ään n (Dorothy( Leonard-Barton Barton,, 1999), jotka liittyvät myös s tietämyksen siirtoon: Toimitus (Delivery( Delivery) Konsultointi (Concultacy( Concultacy) Yhteiskehitys (Codevelopment( Codevelopment) Oppipoika -malli (Apprenticeship( Apprenticeship) Organisaatiot ja tietojenkäsittely (Kling III M) Tietojenkäsittelyllisten ongelmien ratkaisu vs. organisatorisesti käyttökelpoisten tietojärjestelmien suunnitteleminen Organisaation toiminta, vaikutus kehitettäviin / käytettk ytettäviin tietojärjestelmiin, tietojärjestelmien vaikutus työteht tehtäviin Organizational Informatics Esimerkiksi: Human-Computer Interaction tuottavuusparadoksi Ammattilaiset ovat kiinni teknologiassa, ei yhteyttä organisatoriseen kehittämiseen (vrt. Erottamattomuus- postulaatti)
Organizational informatics? Organisaation toiminta vaikuttaa tietojärjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen Pelkäst stään n teknologisten ratkaisujen onnistuneisuus ei takaa tietojärjestelmien optimaalista hyväksik ksikäyttöä Työ,, ICT ja johtaminen TEEMA 2 Työn n tutkimus ja tietojärjestelm rjestelmät t linkittyvät toisiinsa teolliset vallankumoukset teknologian vaikutus työhön tietojärjestelm rjestelmät t apuvälinein lineinä ja työnkuvan muuttajina Työn n tutkimusta sosiologiassa, taloustieteissä, kauppatieteissä,, psykologiassa jne. Miten IT muuttaa organisaatioita (Kling III-D) Teollinen vallankumous: ensin höyrykone h nyt informaatiokone, vai enemmän? n? ICT:n hyödynt dyntäminen mahdollistaa työn käsitteen perusteellisen muutoksen Organisaation muodossa ei mitää ään n pyhää Muutoksen mahdollistajina myös s globaali kilpailu, informaation kasvanut merkitys yrityksille sekä tietojenkäsittelykapasiteetin hinnan romahtaminen Miten IT muuttaa organisaatioita (2) ICT:n vaikutukset näkyvn kyvät organisaatioissa sekä tuotanto- että koordinointiprosesseissa rutiinityö tiedon kerää ääminen / ennustaminen / seuranta organisatorinen muisti ICT:n vaikutukset organisaatioissa Löydös s 1: ICT muuttaa perusteellisesti työtapoja tapoja tuotantotyö koordinointityö johtaminen Löydös s 2: ICT mahdollistaa toimintojen integroinnin organisaation eri tasoilla sekä organisaatioiden välillv lillä Arvoketjut, JIT, EDI, alihankinta, liittoutumat, sähköiset markkinat. ICT:n vaikutukset organisaatioissa (2) Löydös s 3: ICT muuttaa kilpailuympärist ristöä Suhteet kilpailijoihin ja asiakkaisiin lähentyvät t / tiukentuvat Löydös s 4: ICT tarjoaa strategisia mahdollisuuksia, jotka muuttavat tavoitteita ja toimintaa
ICT:n vaikutukset organisaatioissa (3) Ympärist ristömuutoksen vaihejako yrityksen kannalta katsottuna automatisointi informointi transformaatio ICT:n vaikutukset organisaatioissa (4) Löydös s 5: ICT:n onnistunut soveltaminen aiheuttaa muutoksia johtamisessa ja organisaation rakenteessa Löydös s 6: Kriittistä,, miten organisaatio välttää globaalin kilpailuympärist ristön karikot Työ tutkimuksen kohteena (työsosiologia) Erkki Asp, Matti Peltonen: Työel elämän sosiologia, Otava 1991 Teollistuminen on merkinnyt työnjaon jyrkkää muutosta; se on heijastunut perheen työfunktion vähentymisenv hentymisenä,, miesten ja naisten töiden t yhdentymisenä, elinkeinorakenteen muutoksena, tehtävien erikoistumisena, elämän n mekanisoitumisena, väestön n kasautumisena ja lukuisina muina vastaavina muutoksina Marx ja vieraantuminen: Työläisest isestä on tullut hänen h itsensä luoman koneen orja Työläisest isestä tulee työns nsä tuotteen orja Marxin ajatukset ovat laajasti sovellettavissa tietoyhteiskunta- ajatteluun (jopa alkuperäist istä paremmin) Työel elämän n tutkimuksen koulukuntia: Tieteellinen liikkeenjohto, byrokratia, ihmissuhdekoulukunta, teknologia, kontingenssi,, sosiotekniikka. Sovellettavia tutkimusalueita: Työkäytt yttäytyminen, ytyminen, työorganisaation rakenne, työteht tehtävien laajentaminen, työn n rikastaminen, yritysdemokratia, työmotiivin rakentuminen ja työtyytyv tyytyväisyys, organisaatiorakenne, päätöksenteko, kannustinjärjestelm rjestelmät sekä yhteistyö ja osallistuminen.
Teknologia ja työ Tuotannon ja teknologian suhde, vaihejako: käsityö liukuhihna automaatio Teknologian vaikutuksia Teknologian polarisoiva vaikutus työel elämässä (mää ääritelmä) Teknologian vaikutuksia (työn n sosiologia) esimieskontrollin väheneminenv spesialistien määm äärän n lisää ääntyminen demokraattisen pääp äätöksenteon lisää ääntyminen -> > TästT stä on johdettu tietoyhteiskunta käsitteen perusteesit Teknologian vaikutuksia (2) Etenevä tieteellis-tekninen tekninen kehitys muuttaa työtä,, ammatteja, työoloja ja koko yhteiskunnan elinkeino- ja ammattirakennetta. Työnsosiologia selvittää ää,, miten ihminen sopeutuu näihin n muutoksiin ja mitä sosiaalisia seurausvaikutuksia uudella teknologialla on. Organisaatio Yritys: tekninen ja sosiaalinen organisaatio, elinkeinoelämän toimintayksikkö,, jolla on tuotannollisia ja / tai kaupallisia pääp äämääriä. Organisaatio: ihmisryhmittymä,, joka pyrkii järjestelmj rjestelmällisesti llisesti tiettyihin päämääriin ihmisten ja usein myös välineiden toimintaa sääs äätelemällä. Klassiset organisaatioteoriat: byrokratia tieteellinen liikkeenjohto administratiivinen koulukunta ihmissuhdekoulukunta matriisiorganisaatio Johtaminen vuorovaikutusta johtajan ja alaisten välillä tavoitteellista toimintaa Johtamisen roolit: liikkeenjohto (management) esimiestoiminta (leadership( leadership)
Johtamisprosesseja Henkilöst stön n kehittäminen, toiminnan kehittäminen, innovointi, organisoiminen, delegointi, koordinointi, motivointi, kommunikointi (tiedotus) ja neuvottelu Johtamisen kuvaamismalleja autokraattinen johtaminen demokraattinen johtaminen laissez faire johtaminen Johtamistyylejä (Asp & Peltonen 1991) Tehokkaat: Virastointoilija Kehittäjä Hyväntahtoinen autokraatti Toimeenpanija Vähemmän n tehokkaat: Karkuri Lähetyssaarnaaja Autokraatti Kompromissintekijä Johtamisen vuosikymmenet: Johtamisen tekniikat, tulosjohtaminen, yrityspolitiikka Sisält ltö,, keinot, johtaminen Tekniikka ratkaisee kaiken, tehtävien kehittäminen Patruuna, kuri Tulosjohtaminen, arvot, ryhmähenki henki, ilmapiiri, strategia TEEMA 3 Organisaatio ja organisaatiometaforat Organisaatio ja organisaatiometaforat Merkittävä organisaatiometaforia käsittelevä teos: Gareth Morgan, Images of organization,, 1986 Morgan tarkastelee organisaatioita eri organisaatiometaforien kautta (vrt. luennoilla esitetty reikäleip leipämalli) Lähtökohtana organisaatioiden kompleksisuus monimuotoisuus ja tutkimisen vaikeus
Organisaatiometaforat Kone, organismi, aivot, kulttuuri, poliittinen järjestelmj rjestelmä,, psyykkinen vankila, virta sekä vallankäyt ytön n välinev Eri metaforat tarjoavat selkeästi sti keskenää ään n erilaisen näkökulman n kulman organisaatioon Laajemman tutustumisen kohteina tässt ssä yhteydessä kone (byrokratia), kulttuuri ja poliittinen järjestelmj rjestelmä Konemetafora ja mekanistinen malli Mekanistiseen malliin (ja konemetaforaan) liitettävi viä piirteitä ovat mm. tehokas ja rationaalinen hallinto pitkälle viety erikoistuneisuus ja työnjako hierarkkinen auktoriteettirakenne rajatuin komento- ja vastuualuein organisaation jäsenten j välisten v suhteiden persoonattomuus yksityisen ja virallisen eriytyminen Konemetafora (2) Byrokratian ja klassisen johtamisteorian peruskäsitteit sitteitä: komentoyksikkö yhtenäinen hallintoketju valvonnan laajuus virkatie aloitekyky työn n jako toimivalta ja vastuu Lisää konemetaforan tunnusmerkkejä vallan keskittyminen kuri henkilökohtaisten kohtaisten etujen alistaminen yhteiselle edulle tasavertaisuus virkojen pysyvyys Klassinen johtamisteoria on näkemykseltn kemykseltään mekanistinen (ja konemetaforaa tukeva) Tieteellinen liikkeenjohto (Taylorismi) Tieteellisen liikkeenjohdon tavoitteena on tehokkuuden optimointi, etenkin työntekij ntekijöiden iden osalta. Jokaisen tehtävän n suoritukseen on olemassa paras ja optimaalisin ratkaisu, joka on myös s tieteellisesti perusteltu. Taylorismi Morgan luettelee taylorismin tehtävien määm ääritykseen liittyvät t periaatteet seuraavasti: vastuu työn n organisoinnista siirretää ään n esimiehelle työntekij ntekijä ei ajattele itse, hän h n vain tekee määm äärätyn työsuorituksen. tehokkain työtapa tapa määm ääritellään n tieteellisesti paras henkilö valitaan tekemää ään n työsuoritus työntekij ntekijää valmennetaan tekemää ään n työ tehokkaasti tarkkaillaan, että työntekij ntekijä noudattaa ohjeitaan ja saavuttaa tarvittavat tulokset
Taylorismin ongelmat organisaation osan, yksittäisen isen ihmisen päämäärän n ja tunteiden vähättely v yksittäist istä ihmistä ei organisaation osana voi käsitellk sitellä kuten työkalua rajoittuu pelkäst stään n tekniseen näkökantaankantaan Mekanistisen mallin toimintaedellytyksiä selvät t tehtäväsuoritukset stabiili organisaatio samana pysyvä tuote tarkkuus asioiden käsittelyssk sittelyssä ihmisten suunniteltu käyttk yttäytyminenytyminen Organisaatio kulttuurina ja kulttuurimetafora Kulttuurimetafora perustuu pitkälti käsitykseen ihmisestä sosiaalisena olentona ja organisaatio tätät taustaa vasten tulkittuna sosiaalisten ihmisten yhteisönä.. TämäT yhteisön n sosiaalinen toiminta voidaan mieltää organisaatiokulttuuriksi. Kulttuurimetafora (2) Kulttuuriksi sanotaan sekä tietynlaista toimintaa ja prosessia, että tämän prosessin tulosta Kulttuuri sisält ltää organisaation historiallisen kehittymisen aikana syntyneet toiminnan kannalta tärket rkeät olettamukset ja normit Organisaatiokulttuuri Organisaatiokulttuuri on käsitteenk sitteenä merkityksellinen pyrittäess essä selvittämää ään ihmisyhteisöjen piirissä tapahtuvia selittämätt ttömiä ja näennn ennäisen järjettj rjettömiä ilmiöit itä. Organisaatiokulttuurin alakäsitteist sitteistä tärkeimpiä ovat organisaatioideologia, myytit ja riitit, joiden avulla vahvistetaan organisaatiokulttuuria ja luodaan organisaatiolle omia erityispiirteitä Organisaatioideologia: Tietyn organisaation sisäisten isten arvojen, uskomusten ja normien muodostamaa, enemmän n tai vähemmv hemmän n integroitunut ajatuksellinen kokonaisuus, jonka pohjalta organisaation jäsenet j luovat käsityksensä organisaation tavoitteista, ja tehtävist vistä sekä organisaatiota ympäröiv ivästä todellisuudesta
Myytit: uskomuksia, jotka tarjoavat vallankäytt yttäjille mahdollisuuden oikeuttaa tietyt asenteet ja toiminnat todenperäisyytt isyyttä ei ole osoitettu myyttien avulla organisaatioon tulevaa tietoa valikoidaan ja suodatetaan myyttien kautta organisaatio luo kuvansa sosiaalisesta todellisuudesta Riitit: suunniteltuja ja organisoituja toimintoja, joilla on sosiaalisen yhteisön n toiminnan kannalta käytk ytännön merkitystä samalla kuvastaen yhteisön kulttuuria Organisaatiot poliittisina järjestelminä Organisaatio poliittisena ympärist ristönä on vastakohta mekanistiselle organisaatiokuvalle Organisaatiometaforan käsitteitk sitteitä mm. valta ja sen käyttk yttö neuvotteleminen kompromissit ristiriidat sovittelu Poliittinen organisaatiometafora Kokonaiskuvan muodostaminen metaforan avulla on vaikeaa, koska jokainen organisaatio toimii eri tavoin (esim. ilmapiiri) Politiikan muodot (Morgan) autokratiassa absoluuttinen valta on yksilöll llä tai resursseja kontrolloivalla pienellä ryhmäll llä byrokratiassa toiminta nojaa rationaalisuuteen ja lakiin, toiminnan perustana kirjoitetut tai kirjoittamattomat säännöt t sekä niiden noudattaminen teknokraattisessa organisaatiossa valta on kytkeytynyt suoraan tekniseen osaamiseen, tietoon tai kykyyn ratkaista relevantit ongelmat Politiikan muodot II (Morgan) demokratia voidaan jakaa suoraan (kaikki päättävät), t), edustukselliseen (edustajat päättävät) t) ja jaettuun (pää äätäntävalta jaetaan voimasuhteiden ja intressien perusteella) demokratiaan Yleensä organisaatiotasolla (eli käytk ytännössä) politiikan eri muodot sekoittuvat toisiinsa
Konfliktit Kun tarkastellaan organisaatiota poliittisena areenana, nähdn hdään, että eri intressien yksilöllisyys llisyys aiheuttaa väistv istämättä konflikteja intressiryhmien välille v konfliktit ovat luonnollinen osa organisaation sisäll llä esiintyvää yhteistoimintaa ja kilpailua Konfliktien lähtl htökohtina toimivat organisaation muodostavien ihmisten omaksumat asenteet, roolit, uskomukset, stereotypiat ja rituaalit Konfliktit (2) konfliktit voidaan nähdn hdä myös toivottavana osana organisaatioiden toiminnassa kilpailun synnyttämien konfliktien avulla voidaan organisaatiota kehittää haluttuun suuntaan konfliktien avulla voidaan löytl ytää löydetään n uusia näkökulmia n kulmia ja informaatiota Poliittisen organisaatiometaforan vahvuudet rohkaisee näkemn kemään, miten intressiperusteinen järjestelmj rjestelmä toimii organisatorisilla tavoitteilla, rakenteella, teknologialla, työn n suunnittelulla johtajuudella jne. on olemassa poliittista merkitystä. organisaatio toimii rationaalisesti ja tehokkaasti vain, jos tiedetää ään n kenen tavoitteet ovat kyseessä,, kuka on asettanut tavoitteet ja kuka hyötyy niiden saavuttamisesta (vrt. mekanistinen malli) Poliittisen organisaatiometaforan vahvuudet (2) rationaalisuuden myytin romuttaminen nostaa organisaation areenaksi sekä kilpailulle että yhteistyölle. yksilön n odottamaton käyttk yttäytyminen ytyminen organisaation osana saattaa muuttua ymmärrett rrettäväksi, jos tutkitaan kaikki kyseiseen ihmiseen vaikuttavat intressit organisaatiometafora auttaa myös s tutkimaan poliittisen organisaation toiminnan vaikutuksia ympäröiv ivään n yhteiskuntaan Poliittiseen organisaatiomallin heikkouksia poliittista organisaatiometaforaa soveltavan tarkastelun yhteydessä tutkimus politisoituu ja politiikkaa nähdn hdään n kaikkialla poliittiset organisaatiot kuvautuvat kyynisiksi, itsekkäiksi iksi ja toiminnaltaan jopa moraalittomiksi kilpailu organisaation sisäll llä voi haitata yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja tappaa tehokkaasti yhteistyön n ja avoimuuden organisaatiosta Poliittiseen organisaatiomallin heikkouksia (2) poliittisen organisaatiometaforan avulla ei välttämättä ole mahdollista saavuttaa todellisuutta vastaavaa kuvaa organisaation sisäisist isistä toimintamalleista ja valtasuhteista organisaatioiden rakenteelliset mekanismit, joita ei välttv lttämättä saada esiin poliittista organisaatiometaforaa käyttk yttäen, muodostavat merkittävän n osan organisaation toimintatavoista
Organisaatiometaforien soveltaminen lähtökohtana ajatus organisaatioiden monesta yhtäaikaisesta roolista metaforiin perustuva organisaatioanalyysi antaa mahdollisuuden lukea samaa tilannetta monesta näkökulmasta n kulmasta kriittisesti ja informatiivisesti Metaforien soveltaminen Kaksi ydinprosessia: diagnostinen lukeminen kriittinen evaluointi Tutkittava tilanne arvioidaan eri metaforia hyväksik ksikäyttäen, tapahtumille pyritää ään löytämään n selityksiä eri metaforien käytk ytön avulla Saadut tulokset analysoidaan, tehdää ään tarvittavat painotukset ja integroidaan osanäkökulmat kulmat kokonaisuudeksi TEEMA 4 Yksilöt t organisaatiossa Yritysesittely (Kling IV-C) Dominion-Swann Industries Yhteistyökumppanina SciexPlan Inc (human resource management -yritys) Erillinen esimerkkiesitys: Yksilöt t ja organisaatio: Tietokoneistuminen tarjoaa uusia ulottuvuuksia yksilön n ja organisaation välisiin suhteisiin IT-teknologian soveltaminen ei yksin määrittele yksilön n ja organisaation välisten suhteiden muodostumista Yksilön n ja organisaation keskinäsi siä suhteita on mahdollista tarkastella organisaatiometaforien kautta Yksilöt t ja organisaatio (2): IT voi olla muutoksen mahdollistaja tai apuväline, ei todellinen muutoksen syy Yksilön n ja organisaation välinen v suhde kytkeytyy useimmiten organisaation johtamiseen, ei esimerkiksi teknisiin tai tietohallinnon kysymyksiin Organisaatiotason ongelma: strategia = käytk ytännön n toiminta?
Yksilöt t ja organisaatio (3): Yksilön n toimintaan ja asennoitumiseen vaikuttaa merkittävästi organisaatiotason näkyvn kyvät t ja ei-näkyv kyvät ilmiöt Suhtautuminen yksilöiden iden heterogeenisyyteen, toimintaan, tavoitteisiin ja arvomaailmaan vaihtelee organisaatio- ja jopa osastokohtaisesti Esimerkkinä yritysten vuosikertomukset III-G G Learning on Notes (Wanda Orlikowski) Konsulttiyritys Alpha Senior principals ja CIO aloittivat projektin Hierarkia: Principals Managers Seniors Support staff Projekti: Notes-käytt yttöönotto kerralla Empowering-tavoite Koulutus koko organisaation mittakaavassa III-G G Learning on Notes (2) Projektin Tavoitteena henkilökohtaisen kohtaisen ja organisatorisen tuottavuuden kasvattaminen Käytännön toteutus epäonnistui Esteitä organisatorisen toiminnan kehittämiselle Palkitsemisjärjestelm rjestelmät Tietämätt ttömyys tietoturva luotettavuus CIO:n auktoriteetti organisatorisissa kysymyksissä Yrityskulttuuri ja työnormit yhteistyö ja tiedon jakaminen näennäistehokkuus Oikeampi lähestymistapa Laaja esilletuonti (arvostamisen oppiminen käytk ytännön n kautta) TEEMA 5 Organisaation toiminta ja tietojärjestelmät Edustuksellisen ryhmän pilottihanke
Organisaation toiminta ja tietojärjestelm rjestelmät Tietojärjestelm rjestelmät t vaikuttavat organisaation toimintaan tehokkuus uusien prosessien käyttk yttöönottomahdollisuudet kokonaan uudet toimintamallit Tietojärjestelmien soveltaminen organisaatioissa ei rajoitu pelkäst stään n organisaation toiminnan huomioimiseen tietojärjestelmi rjestelmiä kehitettäess essä Organisaation toiminnan ymmärt rtämisen rooli korostuu erityisesti kehittämisprojektien yhteydessä Tietojärjestelm rjestelmän n kehittäminen organisaatiossa Esimerkki tietojärjestelmien kehittämisest misestä, lineaarinen elinkaarimallin vaihe 1, tehtävän määrittely: vaiheessa määm ääritellään n ratkaistava ongelma, sen rajat, suunnittelun tavoitteet ja käytettk ytettävät t resurssit tässä vaiheessa tehdää ään n useimmiten projektisuunnitelma projektin tulosten seuranta ja arviointi tapahtuvat usein tehtävän n määm äärittelyn perusteella merkittävä osa organisatorisesta analyysistä tulisi tehdä tässä vaiheessa (vrt( järjestelmän n analyysi) Toiminnan ymmärt rtäminen Organisaation toiminnan ymmärt rtäminen osana tietojärjestelm rjestelmätutkimusta: tutkimusta: erilaisia malleja tiedon kerää äämiseen esim. ymmärtääksemme vanhan tietojärjestelm rjestelmän n tarvitsemme siitä informaatiota mikä on tarkastelun todellinen kohde? Kyselylomakkeet Määrä on suuri ja budjetti pieni, harmaan eri sävyt s vs. lomakkeen musta ja valkoinen, kato Kysymyksien mielekkyys ja relevanssi, rasti ruutuun vs. sanalliset vastaukset, kuka kysyy ja mitä,, kuka vastaa ja mitä; keskinäinen inen ymmärrys Haastattelut onnistumisen henkilösidonnaisuus, objektiivisuus, taustamuuttujat ja niiden huomioiminen, valmistautuminen, yksilöllisyyden llisyyden huomioiminen, kysymykset valmisteltava huolellisesti ennalta määm ääritellyt / valmistellut kysymykset (struktutoitu vai ei)? haastattelun nauhoitus? yhteenveto, käsitysten k varmistaminen Asettuminen työntekij ntekijäksiksi Osana edellä mainittuja tiedonkeruu- menetelmiä vrt. Etnografinen tutkimus Fly on the wall Full-scale participation in
Organisatorisen tiedon kerää ääminen Tiedon kerää äämisen rooli kehittämisprojektin näkökulmastan kulmasta Toteutusehtona sopimus, rahallinen analyysi, STARDIS pitää taloudellisen näkökulman kulman mukana koko mallinnusprosessin ajan Projektinhallintaan liittyvänä määritellään n (kehittämisprojekteissa) suhde kohdeorganisaatioon Organisatorisen tiedon kerää ääminen (2) Organisaation toiminnan mallintamiseen ja kehittämiseen on olemassa lukuisia erilaisia lähestymistapoja riippumatta siitä,, onko kyseessä organisaation toiminnan kehittäminen vai tietojärjestelmien tarkastelu Ongelma-alueita: alueita: organisatorisen toiminnan monimutkaisuus subjektiivinen vs. objektiivinen tulkinta tavoitteiden ja tulokselllisuuden määrittely (kenen kannalta) Etnografia tietojärjestelmien kehittämisen apuvälineen lineenä Vastine kapealle näkemykselle n (organisaation toiminnan ymmärt rtäminen tietojärjestelm rjestelmäsuunnittelun suunnittelun pohjana) Ihmisten toiminnan tilannekohtaisuus Mikä tahansa uusia näkökulmia n kulmia avaava sosiaalinen tekijä otetaan huomioon Etnografia Etnografian määm äärittelyä: tutkimusmenetelmä,, joka pohjaa tutkijan osallistumiseen tutkittavaan tilanteeseen ja työprosessien tarkkailuun, itselle tuntemattomassa kulttuurissa Etnografia (2) Kenttäty työn n rooli (eri osa-alueet, alueet, etäisyys, osallistuminen) Etnografisen tutkimuksen tuloksena organisaation toimintaa kuvataan kokonaisvaltaisesti, havainnot kirjataan ja analysoidaan Organisatorinen monimutkaisuus / tacit, hiljainen tietämys näkyvn kyväksiksi Etnografian periaatteita tutkimus paikan pääp äällä tutkimuskohteena tapahtumien välisten suhteet, ei yksittäiset iset tehtävät tai ihmiset osallistujan / ryhmän jäsenen näkemys Osallistujan rooli ei ole ongelmaton!
IT ja työmarkkinat TEEMA 6 IT ja työmarkkinat Tietokoneistuminen yhteiskunnallisena ilmiönä kytkeytyy merkittävästi työmarkkinoihin tietotekniikan soveltaminen uudet osaamisvaatimukset nuori ammattikunta / jatkuva muutos Polarisaatiopelot eivät t ole merkittäviss vissä määrin toteutuneet Tietokoneistumisen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat laajoja ja vaikeasti mitattavissa Tuottavuusparadoksi Yleinen ja perusteltu näkemys n on, että tietokoneistuminen (esim. toimistoautomaatio) lisää tuottavuutta Tietokone on työkalu, miksi tämät silti aiheuttaa intohimoja Automatisoinnin vaikutukset: työn n määm äärä vs. laatu Tuottavuusparadoksi (2) IT-investointiperusteen määräytyminen johdon käsitykset k / asiantuntemus suhde henkilöst stökustannuksiin Perusteellisia panos-tuotos analyyseja vaikea löytl ytää Tuottavuusparadoksi (3) Tuottavuus (täss ssä): Output / Input Apuvälineet ja tuottavuuden mittaaminen esim. laserkirjoittimen hankinta Tuottavuusparadoksi (4) Tuottavuusparadoksin olemassaoloa on perusteltu seuraavilla tekijöill illä: mittausvirhe oppimisaika voittojen hajautuminen systemaattinen informaatio- ja teknologiakysymysten huono hoito
Vuosittainen tuottavuuden kasvu Yhdysvalloissa eri toimialoilla: (Kling III-A) Sektori 1948-1973 1973 1973-1989 1989 Business 2,9 1,1 Goods Producing 3,2 1,7 Farming 4,6 2,0 Manufacturing 2,9 2,8 Service Producing 2,5 0,7 Communications 5,2 4,6 Utilities 5,9 2,5 Trade (Wholes.& Retail) 2,7 1,2 Finance/Real Estate 1,4 0,2 Services 2,1 0,3 General Government 0,2 0,3 PC:t ja tuottavuus (Kling III-J) 1980-luvulla tietokoneinvestoinnit lisää ääntyivät 24% vuosittain Samaan aikaan tuottavuus ei kasvanut Yhdysvaltojen talouskehityksestä viime vuosikymmeninä (erittäin in yleisellä tasolla): talouden kehittyminen hidastui 1960-luvulla öljykriisin aikaan romahdus 1980-luvun alkuvuosina yleinen tuottavuuden kehitys on ollut hidasta, alakohtainen vaihtelevaa PC:t ja tuottavuus (2) Tietokoneteollisuus on ollut kasvava ala, tällt llä ei ole ollut vaikutusta yleiseen tuottavuuteen Mittausongelma: miten mitataan taloudellinen tulos inflaation ongelmallinen rooli Paperiripuli Erilaisten raporttien ja raportointikäyt ytäntöjen muuttunut rooli, toimintatapojen uudelleenarvioinnin tarve Toimistoympärist ristön n tietokoneistuminen on muuttanut henkilöryhmien välisiv lisiä suhteita (keskijohto vs. toimistotyöntekij ntekijät) t) Markkinatilanteen vaikutus tuottavuuteen Stabiilissa markkinatilanteessa markkinaosuuden kasvattaminen ei kasvata tuottavuutta Ratkaisumallia on vaikea löytl ytää, relevanttien kysymysten esittäminen on helpompaa PC hyöty tyä vai haittaa? työteht tehtävä / käyttk yttäjän n asema organisaatiossa vaikuttaa todelliseen hyötyyn investointipää äätösten oikeellisuuden varmistaminen on yhä olennainen kysymys
Katsaus: IT ja työmarkkinat (Suomessa) Ensimmäiset iset IT-ammattilaisten työmarkkinat 1960-luvulla Matemaattinen tietotekniikka ja suurkoneympärist ristöt t ja näihin n liittyvä osaaminen hallitsivat työmarkkinoita 1970-luvulla Mikrotietokoneiden esiinmarssi muutti työmarkkinoiden volyymin 1980-luvulla IT ja työmarkkinat (2) IT-ty työmarkkinoiden laajentuminen jatkui läpi l 1980-luvun. Aikaan liittyivät t kasvava työvoimapula yhdessä työmarkkinoiden kasvun kanssa (80-luvun lopun lopun hullut vuodet ) Atk / IT-alaan 1990-luvun lama vaikutti jälkijunassa Ala nousi lamasta ylesen yhteiskunnallisen kehityksen mukana (ensimmäinen inen kääk äänne parempaan n. vuonna 95) Nousun mahdollistajina olivat tietoliikenne, ERP, e-business e odotukset IT ja työmarkkinat (3) Työmarkkinat ja työvoimapula kasvoivat taas 1990-luvun loppua kohti. (-99( uusi hullu vuosi ) IT-kuplan puhkeaminen 2000/2001 Tämänhetkinen tilanne: taantuma ja/tai maltillinen kasvu Henkilöst stökysymykset ja rekrytointimarkkinat IT-alalla Alkuvaiheissa työvoimapula, osaajia vaikea löytl ytää, in-house koulutusta jne Atk tulevaisuuden ala Sovelluskentän kasvaessa työmark mark- kinakenttää hallitsi edelleen teknologinen determinismi. Henkilöst stökysymykset ja rekrytointimarkkinat IT-alalla (2) Yleisesti laman aikana pyrittiin pitämää ään n avainhenkilöt t (osaajat) yrityksissä 1990-luvun puolenvälin lin jälkeen krooninen työvoimapula (alan ulkopuolinen työvoima voima, kansainvälinen rekrytointi,, IT-ammattilaisen ja soveltajan välinen eriytyminen alkoi) Henkilöst stökysymykset ja rekrytointimarkkinat IT-alalla (3) IT-ammattilainen moniosaajana,, erikois- ala vs sovelluskenttä,, polarisoituminen vahvistui vuosituhannen vaihteessa Taantuma 2001 -> Tällä hetkellä professionaalimarkkinat
Henkilöst stökysymykset ja rekrytointimarkkinat IT-alalla (4) Todellinen Internet-rekrytoinnin rekrytoinnin boomi alkoi 1998 (Nokian rekrytointi Internetissä) Internet-rekrytoinnin rekrytoinnin kupla puhkesi 2001/2002 Esim. Stepstone, Jobline, Uranus jne Perinteiset toimijat nyt vahvoilla Internetissä (Oikotie, Työvoimahallinto voimahallinto)