Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 14.9.2017 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina Kysymysmuotoilu: Seuraatko kuntasi toimintaa ja päätöksentekoa seuraavien kanavien välityksellä? Vastaa asteikolla 1 (en lainkaan), 2 (harvoin), 3 (silloin tällöin), 4 (usein). Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö S-posti: etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi Twitter: @M_PekolaSjöblom
Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina 2017 Vastausten perusjakaumat (%, N= 10 997 11 531) Paikallislehdestä, ilmaisjakelulehdestä tms. 50 32 11 7 Radiosta tai TV:stä 36 34 20 10 Maakunnallisesta sanomalehdestä 38 30 16 16 Kunnan omasta tiedotuslehdestä tms. 25 34 25 16 Yhdistysten tms. tiedotuslehdistä 10 24 33 33 Kunnan www-sivulta 5 22 33 40 Sosiaalisen median kautta 9 18 17 56 Yhdistysten tms. www-sivuilta 2 12 31 55 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 usein silloin tällöin harvoin en lainkaan 2
Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina ajanjaksolla 2008-2017 Niiden vastaajien osuus, jotka seuraavat usein tai silloin tällöin (%) Sanomalehdestä* 88 91 84 84 Radiosta tai TV:stä 69 68 69 70 Kunnan omasta tiedotuslehdestä tms 59 71 70 66 Yhdistysten tms tiedotuslehdistä 34 46 45 41 Kunnan www-sivulta 29 32 27 27 Sosiaalisen median kautta 11 21 27 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 * Maakunnallisesta tai paikallisesta sanomalehdestä, ilmaisjakelulehdestä tms. 2008 2011 2015 2017 N-2017= 10 997 11 531; N-2015= 11 092 11 666; N-2011= 10 446 11 011; N-2008= 12 184 12 798 3
Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina ajanjaksolla 2008-2017 Sanomalehdet ovat pitäneet pintansa yleisimpänä kanavana kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseen. Kyselyyn vastanneista kuntalaisista 84% on seurannut sanomalehtien (joko paikallis- tai maakuntalehden) kautta usein tai silloin tällöin. Myös radio ja TV ovat pysyneet yleisesti käytettyinä kanavina (70% usein tai silloin tällöin). Sosiaalinen media on ainut, joka on vahvistanut asemaansa tietojensaannin kanavana.» Kasvua 16 prosenttiyksikköä kuuden vuoden kuluessa (2011: 11% ja 2017: 27% seurannut silloin tällöin tai usein). Kunnan oman tiedotuslehden, muiden kotiin jaettavien tiedotteiden sekä yhdistysten, järjestöjen ja asuinalueiden tiedotuslehtien merkitys tiedonsaantikanavana on laskusuunnassa. Kunnan sekä yhdistysten ja järjestöjen www-sivujen merkitys tiedonsaantikanavana kunnan toiminnasta on pysynyt vähäisenä.
Kuntalaiskyselyt ajanjaksolla 2000-20017: Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina Vuosien 2000 ja 2004 kuntalaiskyselyissä tiedusteltiin kunnan asioiden seuraamista tiedotusvälineiden kautta yleisesti ottaen, ei eritellysti kuten vastaavissa 2008-2017 kyselyissä. % vastanneista kuntalaisista, jotka ilmoittivat seuranneensa kuntansa asioita tiedotusvälineistä: Vuosi 2000: 92 % Vuosi 2004: 90 % Osuudet kyselyyn vastanneista kuntalaisista, jotka seuranneet kuntansa asioita vähintään yhden viestintäkanavan kautta ajanjaksolla 2008-2017: Vuosi 2008: 93 % Vuosi 2011: 93 % Vuosi 2015: 91 % Vuosi 2017: 93 % N-2017= 11856; N-2015= 11 938; N-2011= 11 111; N-2008= 12 906
Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina 2017 Nuorimman ja vanhimman ikäryhmän yleisimmin käyttämät kanavat kunnan asioiden ja päätöksenteon seuraamiseksi % vastanneista seuraa usein tai silloin tällöin Alle 30-vuotiaat vastaajat: 1. Sosiaalinen media (50%) 2. Paikallislehti, ilmaisjakelulehti tms. (50%) 3. Radio tai TV (45%) Vähintään 70-vuotiaat: 1. Paikallislehti, ilmaisjakelulehti tms. (89%) 2. Radio tai TV (84%) 3. Maakunnallinen sanomalehti (79%) 4. Kunnan oma tiedotuslehti tms. (72%)
Kuntalaisten vuonna 2017 käyttämät kanavat kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseksi ikäluokittain tarkasteltuna (% käyttänyt usein tai silloin tällöin, N= 10819-11208) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 90 91 84 80 82 70 50 84 80 79 72 70 75 71 68 65 58 50 53 45 37 72 67 59 59 56 48 28 50 45 47 38 40 32 33 34 34 32 32 30 27 23 25 27 20 18 13 15 10 1718 15 15 13 14 10 18-29 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v 60-69 v 70+ v KAIKKI 0 Paikallinen sanomalehti, ilmaisjakelulehti Radio tai TV Maakunnallinen sanomalehti Kunnan oma tiedotuslehti tai muu kotiin jaettava tiedote Yhdistysten, järjestöjen tai asuinalueen tiedotuslehti Kunnan wwwsivu Sosiaalinen media Yhdistysten, järjestöjen tai asuinalueen www-sivu 7
Esimerkki: Paikallinen sanomalehti, ilmaisjakelulehti tms. välineenä kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseen 2017 Vastausten %-jakaumat ikäluokittain (N= 11 350) 18-29 v 13 37 25 25 30-39 v 28 42 19 11 40-49 v 41 39 15 6 50-59 v 50 35 11 5 60-69 v 61 29 7 4 70+ v 68 24 6 3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 usein silloin tällöin harvoin en lainkaan 8
Esimerkki: Sosiaalinen media välineenä kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamiseen 2017 Vastausten %-jakaumat ikäluokittain (N= 11 350) 18-29 v 19 31 24 26 30-39 v 18 29 24 29 40-49 v 13 27 21 40 50-59 v 8 17 18 57 60-69 v 6 12 14 68 70+ v 4 6 9 81 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 usein silloin tällöin harvoin en lainkaan 9
Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina Kuntalaiset vuonna 2017: 93% kuntalaisista on seurannut kunnan asioita silloin tällöin/usein vähintään yhden viestintäkanavan kautta. Yhdestä kolmeen viestintäkanavaa seuranneita on 39% ja kuudesta kahdeksaan kanavaa 16% vastanneista kuntalaisista. Aktiivisimmin erilaisia viestintäkanavia käyttävät 60-69 vuotiaat ja vähiten alle kolmekymppiset. Ruotsinkieliset käyttävät erilaisia viestintäkanavia enemmän kuin suomenkieliset. Naiset käyttävät erilaisia viestintäkanavia enemmän kuin miehet. Ajallinen tarkastelu osoittaa muun muassa, että Naiset ja ruotsinkieliset ovat olleet miehiä ja suomenkielisiä aktiivisempia erilaisten viestintäkanavien käyttäjiä myös aiempina tarkasteluvuosina 2008, 2011 ja 2015. Eri ikäluokista aktiivisimpia erilaisten viestintäkanavien käyttäjiä olivat 50-59-vuotiaat vuosina 2008 ja 2011, mutta vuosina 2015 ja 2017 aktiivisimpia olivat 60-69 vuotiaat.
Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina. Eri tiedotuskanavien kautta kunnan asioiden seuraamisaktiivisuus vastaajien ikäluokan, sukupuolen ja äidinkielen mukaan 2017 Indeksit arvot asteikolla 0-8; mitä suurempi arvo, sitä useamman kanavan kautta seuraa kunnan toimintaa silloin tällöin tai usein. (N= 11 734) ruotsinkielinen 60-69 -vuotias 50-59 -vuotias nainen 40-49 -vuotias väh. 70-vuotias KAIKKI vastaajat suomenkielinen mies 30-39 -vuotias 18-29 -vuotias 2,47 3,43 3,38 3,85 3,84 3,79 3,75 3,66 3,60 4,25 3,94 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00
Kuntalaiskyselyt 2011, 2015 ja 2017: Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina. Eri tiedotuskanavien kautta kunnan asioiden seuraamisaktiivisuus vastaajien ikäluokan, sukupuolen ja äidinkielen mukaan 2011-2017 Indeksit arvot asteikolla 0-7*; mitä suurempi arvo, sitä useamman kanavan kautta seuraa kunnan toimintaa silloin tällöin tai usein. 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 2,46 2,192,14 Ikäluokan mukainen tarkastelu: 3,19 3,33 3,42 3,17 3,17 3,263,19 3,373,363,22 2,822,89 3,013,043,02 3,203,073,02 2011 2015 2017 0,00 18-29 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v 60-69 v 70+ v KAIKKI 5 4 3 2 1 0 Sukupuolen mukainen tarkastelu: 3,32 3,17 3,19 3,06 2,97 2,80 3,20 3,07 3,02 nainen mies KAIKKI 2011 2015 2017 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Äidinkielen mukainen tarkastelu: 3,17 3,02 2,97 3,48 3,54 3,54 3,20 3,07 3,02 suomi ruotsi KAIKKI 2011 2015 2017 *2017 kyselyssä maakunnalliset ja paikallislehdet yhdistetty N-2017= 11856; N-2015= 11 938; N-2011= 11 111
Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina. Eri tiedotuskanavien kautta kunnan asioiden seuraamisaktiivisuus 2017 Indeksit arvot asteikolla 0-8; mitä suurempi arvo, sitä useamman kanavan kautta seuraa kunnan toimintaa silloin tällöin tai usein. (N= 11 734) Vöyri Mustasaari Vimpeli Säkylä Petäjävesi Keitele Kemiönsaari Rautalampi Sipoo Raasepori Kokkola Vaasa Tornio Raisio Paltamo Askola Kurikka Jyväskylä Hollola Oulu Pudasjärvi Inari KAIKKI Kankaanpää Lappeenranta Salo Mikkeli Hattula Tampere Turku Hirvensalmi Nivala Hämeenlinna Kuusamo Espoo Liperi Keuruu Lempäälä Kotka Vantaa Parkano 4,26 4,41 4,04 4,22 4,24 3,99 3,97 3,96 3,90 3,89 3,88 3,88 3,87 3,87 3,82 3,81 3,80 3,79 3,76 3,73 3,68 3,67 3,66 3,63 3,61 3,59 3,56 3,55 3,54 3,52 3,52 3,51 3,49 3,49 3,48 3,38 3,37 3,34 3,30 3,26 3,25 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00
Kuntalaistutkimus 2017 Kohdejoukkona kuntalaisotokset 40 kunnassa Postikysely 32 450 kuntalaiselle maalis-toukokuussa 2017. 11 856 vastausta. Vastausprosentti 36,5 %. Jatkoa ARTTU2-, Paras-ARTTU- ja KuntaSuomi 2004 tutkimusohjelmien kuntalaiskyselyille v. 1996 2015. 1996 (n=15 190), 2000 (n=13 989), 2004 (n=13 120), 2008 (n=13 030), 2011 (n=11 268) ja 2015 (n=12 576). Lisätietoja: www.kuntaliitto.fi/arttu2 www.kommunforbundet.fi/arttu2
ARTTU2-ohjelman tutkimuskunnat (2014-2018) Yhteensä 40 erikokoista ja tyyppistä kuntaa eri puolilta Suomea, jotka muodostavat edustavan otoksen maamme kuntakentästä. Kuntakokoluokka Alle 5000 as. 5000 10 000 as. 10 001 20 000 as. 20 001 50 000 as. 50 001 100 000 as. yli 100 000 as. Kunnat Hirvensalmi, Keitele, Paltamo, Petäjävesi, Rautalampi, Vimpeli Askola*, Hattula, Inari, Kemiönsaari, Parkano, Pudasjärvi, Säkylä*, Vöyri Kuusamo, Kankaanpää, Keuruu, Liperi, Nivala, Mustasaari, Sipoo Hollola, Kokkola, Kurikka*, Lempäälä, Raasepori, Raisio, Tornio Hämeenlinna, Kotka, Lappeenranta, Mikkeli, Salo, Vaasa Espoo, Jyväskylä, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa *siirtynyt tutkimuskauden aikana suurempaan kokoluokkaan väestömäärän kasvun seurauksena 15