Uutta ARTTU2-ohjelmasta

Transkriptio

1 Uutta ARTTU2-ohjelmasta arttu2-tutkimusohjelman JULKAISUSARJA nro 5/2015 Tutkimusohjelma Forskningsprogrammet Kuntavaalit, luottamushenkilöt ja toimielimet ARTTU2-kunnissa vuosina Sirkka-Liisa Piipponen Tässä raportissa tarkastellaan vaaliosallistumista, luottamushenkilöitä ja toimielimiä ARTTU2-kunnissa. Raportin alussa luodaan katsaus kuntalaisten kuntavaaliosallistumisesta ehdokasasettelun ja varsinaisen äänestysaktiivisuuden näkökulmasta. Raportin toinen osio keskittyy kunnallisiin luottamushenkilöihin valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnissa. Tarkasteltavana ovat poliittiset voimasuhteet, luottamushenkilöiden kokemus luottamustehtävistä sekä erilaiset yksilöominaisuudet kuten sukupuoli, ikä ja työnantajatausta. Raportin viimeisessä osiossa kartoitetaan kunnallisia toimielimiä erityisesti lautakuntia ja niiden määrällistä kehitystä. Raportin liiteosiossa on kunnittaisia tietoja äänestysaktiivisuudesta, kuntavaaliehdokkaiden määrästä, valtuuston puolue- ja sukupuolijakaumasta sekä työnantajataustasta. Tiedot äänestysaktiivisuudesta perustuvat Tilastokeskuksen vaalitilastoihin, muut tiedot Kuntaliiton kunnilta saamiin tietoihin. KÄRKIHAVAINNOT Kuntavaalien välillä ehdokkaiden määrä valtuustopaikkaa kohden lisääntyi, mutta äänestysinto laantui. Vuoden 2012 vaaleissa valituista kolmannes oli ensikertalaisia. Kuntien väliset erot ovat suuria, myös asukasluvultaan samankokoisten kuntien välillä. Lisäksi kuntien sisäiset erot voivat olla huomattavat, erityisesti äänestysaktiivisuuden osalta. Tutkimuskunnissa on kuluvalla valtuustokaudella luottamushenkilöitä kolmannes ja lautakuntia yli puolet vähemmän kuin vuonna Tähän ovat vaikuttaneet suurimmaksi osaksi kuntaliitokset. Luottamustehtävää hoidetaan päätoimisesti tai osaaikaisesti viidessä tutkimuskunnassa: Espoossa, Hämeenlinnassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Tutkimuskunnista suurin osa käyttää perinteistä, lautakuntiin pohjautuvaa toimielinmallia ja kaksi kuntaa, Pudasjärvi ja Sipoo, valiokuntamallia. Kuntien yhteisiä lautakuntia on tullut lisää. Kahdessa kolmasosassa tutkimuskuntia on johtokunta, 62 prosentissa toimikunta ja 41 prosentissa jaosto/ jaostoja. 10 kunnassa on alueellisia toimielimiä ja lukuisia erilaisia apu- ja valmisteluelimiä. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki Vastuutaho: Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksikkö Yhteystiedot: ISSN (pdf) Helsinki 2015

2 Tämä julkaisu jakaantuu kolmeen osaan: 1 Vaaliosallistuminen äänestysaktiivisuus ehdokkaiden määrä valtuutettujen vaihtuvuus TU2-kunnissa. Paltamossa äänestysaktiivisuus oli 55,5 ja Hirvensalmella 71,9 prosenttia. Pienimmillään ero on asukkaan kunnissa. Tämän kuntakokoluokan kunnissa äänestysaktiivisuus oli suurinta Mikkelissä (58,7 %) ja pienintä Lappeenrannassa (54,3 %). 2 Luottamushenkilöt valtuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet luottamushenkilöiden yksilöominaisuudet (ikä, sukupuoli, työnantajatausta) koko- ja osapäiväiset puheenjohtajat 3 Toimielimet lautakuntien ja valiokuntien yleisyys lautakuntien toimiala jaostojen, johtokuntien ja toimikuntien esiintyvyys alueelliset toimielimet apu- ja valmisteluelimet 1 Vaaliosallistuminen Manner-Suomi ARTTU2-kunnat Alle as as as as as. Yli as. 58,3 56,9 63,2 63,8 63,6 59,6 57,0 55, Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa Äänestysaktiivisuuden kasvu taittui vuoden 2012 kuntavaaleissa. Äänestysinto kasvoi vaali vaalilta vuoden 2000 jälkeen, mutta kuntavaaleissa 2012 äänestysaktiivisuus laski 58,3 prosenttiin. Se on hieman vähemmän kuin vuoden 2005 äänestysprosentti (58,6 %). Äänestysaktiivisuuden kehitys ajanjaksolla oli hyvin erisuuntaista. Vaaleista 2004 vaaleihin 2008 äänestysprosentti kasvoi 2,6 prosenttiyksikköä. Vaaleista 2008 vaaleihin 2012 se puolestaan laski 2,9 prosenttiyksikköä niin että Manner-Suomen äänestysaktiivisuus oli vaaleissa 2012 alhaisempi kuin vuonna Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänestysaktiivisuuden nousu oli merkittävämpää yli asukkaan kunnissa kuin sitä pienemmissä kunnissa. Vuonna 2012 suunta kääntyi toisin päin: äänestysaktiivisuus laski selvemmin suurissa kuin pienissä kunnissa. ARTTU2-kunnissa äänestysprosentti on alhaisempi kuin Manner- Suomen kunnissa keskimäärin. Vuoden 2012 kuntavaaleissa se oli 56,9 prosenttia. ARTTU2-kuntien äänestysaktiivisuuden kehitys on ollut samansuuntaista Manner-Suomen kuntien kanssa. Äänestysaktiivisuudessa on eroja kunnan koon mukaan niin Manner-Suomen kunnissa kuin ARTTU2-kunnissa. Pienissä kunnissa äänestetään keskimäärin vilkkaammin kuin suurissa kunnissa. Ero suurten ja pienten kuntien välillä oli vuoden 2012 kuntavaaleissa noin kahdeksan prosenttiyksikköä Kuntakohtaiset erot ovat myös suuria. Manner-Suomen kunnissa ero pienimmän ja suurimman äänestysprosentin välillä oli yli 30 prosenttiyksikköä vuoden 2012 vaaleissa. ARTTU2-kuntien osalta ero ei ole näin suuri. Vilkkaimmin käytiin äänestämässä Hirvensalmella (71,9 %) ja laiskimmin Vantaalla (51,0). Myös samankokoisissa kunnissa voi olla suurta äänestysaktiivisuuden vaihtelua. Suurimmillaan se on alle asukkaan ART- Kuvio 1. Äänestysaktiivisuus ARTTU2-kunnissa kuntakokoluokittain kuntavaaleissa 2012, % (N = 40) Kuntien sisäiset erot äänestysaktiivisuudessa ovat merkittäviä, erityisesti asukasluvultaan suurissa kunnissa. Esimerkiksi Vantaalla äänestysprosentti vaihteli kaupunginosittain alle 40 prosentista lähes 80 prosenttiin kuntavaaleissa Vaalitutkimusten mukaan äänestäminen näyttääkin olevan yhä vahvemmin eräänlainen hyväosaisuuden mittari ja vastaavasti vähäinen osallistuminen kasautuu matalan koulutus- ja tulotason alueille (Martikainen & Wass & Weide). Kuntavaalien ehdokasmäärän kehitys Puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on oikeus asettaa kussakin kunnassa ehdokkaita enintään puolitoistakertainen määrä valittavien valtuutettujen lukumäärään verrattuna. Tämä on ollut mahdollista vuoden 1996 vaaleista lähtien. Vuoden 2012 kuntavaaleissa ehdokasta tavoitteli valtuustopaikkaa. Yhtä valtuustopaikkaa tavoitteli siten keskimäärin neljä (3,8) ehdokasta. ARTTU2-kunnissa ehdokkaita valtuustopaikkaa kohden oli Manner-Suomen kuntiin verrattuna jonkin verran enemmän. Vuoden 2012 vaaleissa ARTTU2-kunnissa oli keskimäärin yli viisi ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden (5,5). Kuntaliitokset ovat vähentäneet valtuustopaikkoja ja niiden myötä myös ehdokasmäärät ovat laskeneet. Yhtä valtuustopaikkaa ja kuntaa kohden ehdokkaiden määrä on kuitenkin hieman kasvanut vuodesta 2004 alkaen. Aikaisemmin trendinä on ollut ehdokasmäärien väheneminen luvulta alkanut ehdokasmäärien väheneminen saavutti päätepisteensä vuoden 2000 vaaleissa, jolloin ehdokkaita oli valtuustopaikkaa kohden keskimäärin kolme (3,2) (Pikkala 2013). ARTTU2-kunnissa ehdokkaiden määrä valtuustopaikkaa kohden 2

3 Taulukko 1. Ehdokkaita valtuustopaikkaa kohden ARTTU2-tutkimuskunnissa kuntavaaleissa 2012 sekä minimi ja maksimi kuntakokoluokittain, % (N = 40) Kuntakoko N Ehdokkaita valtuustopaikkaa kohden Minimi maksimi Alle as. 8 2,7 2,5 2,6 2,1 (Keitele) 3,5 (Vimpeli) as. 6 2,8 2,9 3,0 2,1 (Vöyri) 3,8 (Parkano) as. 8 3,2 3,4 3,5 2,4 (Keuruu) 4,3 (Kankaanpää) as. 6 3,5 4,5 4,5 2,9 (Hollola) 6,4 (Kokkola) as. 6 4,0 5,7 6,2 5,6 (Kotka) 6,5 (Lappeenranta) Yli as. 6 6,0 7,4 9,5 8,1 (Jyväskylä) 10,5 (Turku) ARTTU2-kunnat 40 4,1 5,0 5,5 2,1 (Keitele, Vöyri) 10,5 (Turku) Manner-Suomi 304 3,3 3,7 3,8 1,4 (Ristijärvi) 12,5 (Helsinki) on kasvanut muiden Manner-Suomen kuntien tapaan vaaleista 2004 lähtien. Muutos on ollut Manner-Suomen kuntiin verrattuna suurempaa. ARTTU2-kunnissa ehdokkaiden määrä valtuustopaikkaa kohden on kasvanut neljästä henkilöstä yli viiteen henkilöön. Poikkeuksellisesti tätä kasvua ei ole havaittavissa alle asukkaan ARTTU2-kunnissa. Nämä alle asukkaan kunnat ovat maaseutumaisia ja näissä kunnissa ehdokkaiden määrä valtuustopaikkaa kohden on pysynyt samana vuodesta 2004 lähtien. Vuoden 2012 vaaleissa ehdokkaita valtuustopaikkaa kohden oli eniten kaupunkimaisissa kunnissa, joista Helsingissä lähes 13 ehdokasta. Vähiten kilpailua valtuustopaikoista ehdokasmäärällä mitattuna oli maaseutumaisissa kunnissa ja erityisesti Ristijärvellä, jossa 17 valtuustopaikkaa tavoitteli 23 ehdokasta (n. 1,4 ehdokasta valtuustopaikkaa kohden). ARTTU2-kunnista eniten ehdokkaita oli Turussa (10,5 ehdokasta valtuustopaikkaa kohden) ja vähiten Keiteleellä ja Vöyrissä (2,1 ehdokasta valtuustopaikkaa kohden). Ehdokkaiden määrä valtuustopaikkaa kohden on pääsääntöisesti sitä suurempi, mitä suurempi on kunnan asukasluku. Alle asukkaan ARTTU2-kunnissa ehdokkaita valtuustopaikkaa kohden vuoden 2012 vaaleissa oli noin kolme ja yli asukkaan kunnissa lähes kymmenen. Asukasluvultaan samankokoisten kuntien kohdalla on kuitenkin eroja. Tämä on havaittavissa myös ARTTU2-kuntien osalta. Suurin kuntakohtainen ero kuntavaalien 2012 ehdokasmäärissä oli asukkaan kuntakokoluokan kunnissa. Tässä kuntakokoluokassa Kokkolassa oli eniten ehdokkaita valtuustopaikkaa kohden (6,4) ja vähiten Hollolassa (2,9). Kuntakohtaiset erot ovat suuria verrattuna vuoden 2008 ehdokasasetteluun. Niissä ARTTU2-kunnissa, joissa valtuustokoko pysyi samana vuosina 2008 ja 2012 eikä kuntaliitoksia tapahtunut tällä välin, ehdokasmäärät muuttuivat seuraavasti: 14 kunnassa ehdokasmäärä kasvoi edellisvaaleihin verrattuna ja 15 kunnassa puolestaan ehdokasmäärä laski. Vaaleista 2008 vaaleihin 2012 ehdokasmäärä nousi eniten Kuusamossa (41 %) ja laski eniten Säkylässä (17 %). Kuusamon ehdokasmäärän kasvu selittyy osittain perussuomalaisten ehdokkaiden lisäyksellä. Valtuutettujen vaihtuvuus Kuluvalla valtuustokaudella valtuutetuista noin kolmannes on ensikertalaisia. ARTTU2-kunnissa osuus on samansuuruinen. Tässä ovat mukana myös ne tapaukset, joissa henkilö on ollut aikaisemmin, mutta ei edellisenä vuonna valtuustossa. Oikeusministeriön ehdokasrekisteri laskee vanhoiksi valtuutetuiksi vain ne, jotka ovat vaalivuotena istuvia valtuutettuja. Näin ollen ehdokasrekisterissä uusien valtuutettujen osuus on suurempi, vuoden 2012 vaaleissa 43 prosenttia. Edelliseen valtuustokauteen verrattuna suuria muutoksia ei ole tapahtunut. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Joissakin kunnissa puolet valtuutetuista on vaihtunut ja joissakin kunnissa muutosta ei juuri ole tapahtunut. Pienissä, alle asukkaan kunnissa valtuutettujen vaihtuvuus on keskimääräistä suurempaa ja yli asukkaan kunnissa vastaavasti vähäisempää (Pikkala 2015). Tämä trendi näkyy myös ARTTU2-kuntien osalta. Alle asukkaan tutkimuskunnissa ensikertalaisia on 40 prosenttia ja yli asukkaan kunnissa keskimäärin kolmannes. Vähiten valtuutettuja vaihtui Vöyrissä (15 %) ja eniten Nivalassa ja Pudasjärvellä (49 %). Askolassa, Parkanossa ja Vimpelissä valtuutetuista vaihtui lähes puolet. 3

4 Manner-Suomi 32 ARTTU2-kunnat 36 Alle as as as as as. Yli as Kuvio 2. Ensikertalaisten osuus valtuustopaikoista ART- TU2-kunnissa kuntakokoluokittain kuntavaaleissa 2012, % (N = 40). Lähde: Ehdokasrekisteri, Oikeusministeriö; luottamushenkilötilasto, Kuntaliitto. 2 Luottamushenkilöt Valtuuston poliittiset voimasuhteet Vuoden 2012 kuntavaaleissa valittiin Manner-Suomen kuntiin valtuutettua. ARTTU2-kunnissa näistä valtuutetuista oli (18 % kaikista valtuutetuista). Manner-Suomen kuntien valtuutettujen lukumäärä on vähentynyt vuoden 2004 vaaleista 19 prosenttia. ARTTU2-kunnissa valtuustopaikat ovat vähentyneet samana ajanjaksona noin kolmanneksen. Muutos on johtunut enimmäkseen tapahtuneista kuntaliitoksista. Taulukko 2. Valtuustoon valittujen lukumäärä kuntavaaleissa vuosina 2004, 2008 ja 2012 Valtuutettujen lkm Muutos Muutos Muutos , 2012, 2012, % % % ARTTU2-kunnat ,2-14,1-32,3 Manner-Suomi ,9-7,1-19,2 ARTTU2-kuntiin sisältyy vuosina 2004 ja 2008 myös ne kunnat, jotka ovat kuntaliitoksen myötä liittyneet ARTTU-kuntaan. Valtuutettuja valittiin Manner-Suomen kuntiin kymmenestä eri puolueesta ja useista eri valitsijayhdistyksistä. ARTTU2-kuntien valtuustoissa edustettuina ovat lähes samat puolueet ainoastaan Muutos 2011 puolueella ei ole valtuutettua ja useat eri valitsijayhdistykset. Vuonna 2013 alkaneella valtuustokaudella keskustalla on vajaa kolmannes paikoista. SDP:llä ja kokoomuksella on molemmilla viidennes paikoista. Valtuutetuista perussuomalaisten edustajia oli 12 prosenttia, vasemmiston vajaa seitsemän, RKP:n viisi. Kristillisdemokraattien ja vihreiden osuus valtuutetuista oli molemmilla noin kolme prosenttia. Valitsijayhdistysten ja yhteislistoilta valtuustoon päässeitä valtuutetuista oli noin kaksi prosenttia. Pienpuolueiden edustajia valtuustoissa oli vain vähän, noin 0,1 prosenttia. ARTTU2-kunnissa puoluejakauma on samansuuntainen. Suurin ero on keskustalaisten vähäisempi osuus. Manner-Suomen kuntiin verrattuna ARTTU2-kunnissa on 10 prosenttiyksikköä vähemmän keskustalaisia. ARTTU2-kunnissa on hieman enemmän RKP:n, vihreiden ja kokoomuksen edustajia kuin Manner- Suomen kunnissa keskimäärin. ARTTU2-kuntien valtuustojen paikkajakaumassa näkyy sama trendi kuin Manner-Suomen kunnissa keskimäärin eli perussuomalaisten osuus kasvu. ARTTU2-kunnissa perussuomalaisia valtuutettuja on kuluvalla valtuustokaudella 13 prosenttia. Keskustalaisten valtuustopaikat ovat vähentyneet vaaleista 2004 kahdeksan prosenttiyksikköä. Kuntaliitokset ovat vähentäneet keskustalaisten paikkoja ja tämä näkyy myös ARTTU2-kunnissa. Taulukko 3. Puolueiden osuus valtuustopaikoista vuosina 2004, 2008 ja 2012 ARTTU2-kunnissa ja Manner-Suomessa, % (N = 40) ARTTU2-kunnat Manner muutos Suomi , 2012 % % % %-yks. % KESK KOK SDP PS RKP VAS VIHR KD SIT Muut Yhteensä Yksinkertaisen enemmistön valtuustot Kahdeksassa ARTTU2-kunnassa yksi puolue sai yli puolet valtuustopaikoista vuoden 2012 vaaleissa. Niistä kuudessa (Hirvensalmi, Keitele, Kuusamo, Nivala, Paltamo, Pudasjärvi) on keskustalla ja kahdessa (Mustasaari, Vöyri) kunnassa RKP:llä enemmistö. Vuosien 2004 ja 2008 vaaleihin verrattuna yksinkertaisen enemmistön kunnat ovat vähentyneet. Merkittävin muutos on kes- 4

5 kustaenemmistöisten kuntien väheneminen. Suurin syy muutokseen ovat ollut kuntaliitokset. Vuonna 2005 ARTTU2-kunnissa, mukaan lukien kuntaliitokset, oli keskustaenemmistöisiä kuntia 22 ja RKP-enemmistöisiä seitsemän. Trendi on sama kuin muissa Manner-Suomen kunnissa. Yksinkertaiset enemmistövaltuustot lisääntyivät 1990-luvulla, mutta ovat vähentyneet 2000-luvulla. Taulukko 4. Yksinkertaisen enemmistön ARTTU2-kunnat vuosina 2004, 2008 ja 2012 valituissa valtuustoissa, lkm Keskustaenemmistöiset valtuustot RKP-enemmistöiset valtuustot ARTTU2-kunnat Hallituksen poliittiset voimasuhteet ARTTU2-kuntien hallituksissa on yhteensä 437 jäsentä. Yleisimmät hallituskoot ovat 9 ja 11. Pienimmillään hallituksessa on seitsemän jäsentä (Askola, Hirvensalmi) ja suurimmillaan 17 (Oulu, Vantaa). ARTTU2-kuntien hallitusten poliittiset voimasuhteet noudattavat valtuustojen voimasuhteita. Suurin muutos on siinä, että keskustalla on hallituksessa kolme prosenttiyksikköä enemmän paikkoja kuin valtuustossa. ARTTU2-kuntien hallitusten paikoista keskustalla on neljännes, kokoomuksella ja SDP:llä molemmilla viidennes, perussuomalaisilla 12 ja RKP:llä 10 prosenttia. Loput paikat ovat vihreillä, kristillisdemokraateilla ja sitoutumattomilla. myös ARTTU2-kuntien valtuustoon valitut olivat keskimäärin 50-vuotiaita. Nuorin valtuusto on Askolassa, jossa valtuutettujen keski-ikä vaalipäivänä oli 46 vuotta. Iältään vanhin valtuusto on Pudasjärvellä, jossa keski-ikä oli 54 vuotta. ARTTU2-kuntien valtuustoon valituista nuorin oli iältään 18-vuotias ja vanhin täyttänyt jo 80. Alle 30-vuotiaita oli kuusi prosenttia. Kaikissa muissa kunnissa paitsi Rautalammilla valtuustoon valittujen joukossa oli alle 30-vuotiaita. 65-vuotiaita ja sitä vanhempia valtuutetuista oli noin 12 prosenttia. Hallitusten ikäjakauma noudattaa pitkälti valtuustojen ikäjakaumaa. Luottamushenkilöiden sukupuoli Kuntavaaleissa 2012 valtuustoihin valituista naisia oli noin 36 prosenttia. ARTTU2-kuntien valtuutetuista naisia oli hieman enemmän eli 39 prosenttia. Naisia on suhteessa enemmän asukasluvultaan suuremmissa kunnissa kuin pienissä kunnissa. Näin on myös ARTTU2-kuntien osalta. ARTTU2-kunnissa miehet ovat enemmistönä valtuustoissa muualla paitsi Hämeenlinnassa ja Espoossa. Kunnan valtuuston pitää hallituksen jäseniä valitessaan noudattaa tasa-arvolakia 1, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä, pois lukien valtuustot, tulee olla sekä miehiä että naisia kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Manner-Suomen kuntien hallituksissa naisia oli vuonna 2013 noin 46 prosenttia, ARTTU2-kunnissa lähes saman verran (47 %). Lautakunnissa puolestaan naisia oli sekä Manner-Suomen kunnissa että tutkimuskunnissa 48 prosenttia. VAS 5 % VIHR 4 % RKP 10 % Muut 3 % KD 2 % KESK 25 % Luottamushenkilöiden työnantajatausta Vuoden 2013 alussa Manner-Suomen valtuutetuista noin puolet työskenteli yksityisellä sektorilla, joko yksityisen yrityksen palveluksessa tai ammatin-/elinkeinonharjoittajana. Kuntasektorilla työskenteli hieman yli viidennes, joista oman kunnan palveluksessa 11 prosenttia. Valtion palveluksessa työskenteli seitsemän ja yhdistyksen/järjestön/kirkon palveluksessa viisi prosenttia valtuutetuista. Noin viidennes valtuutetuista on työelämän ulkopuolella, lähinnä eläkeläisiä ja opiskelijoita. PS 12 % SDP 19 % KOK 20 % Kuvio 3. ARTTU2-kuntien hallitusten poliittiset voimasuhteet vuonna 2013, % (N = 40) ARTTU2-kuntien valtuutettujen työnantajatausta on samansuuntainen. Joitakin eroavaisuuksia kuitenkin on. ARTTU2-kuntien valtuutetuissa on suhteessa vähemmän yksityisyrittäjiä ja yksityisessä yrityksessä työskenteleviä ja puolestaan enemmän valtion palveluksessa ja kunnalla töissä olevia. Tähän vaikuttaa osittain se, että ARTTU2-kuntien valtuutetuista lähes puolet (45 %) on yli kunnissa. Kunnan asukasluvun mukaan tarkasteltaessa yksityisellä sektorilla toimivien kuten maanviljelijöiden osuus on suurin pienissä kunnissa. Valtiolla työskentelevien osuus on puolestaan suurin yli asukkaan kunnissa. Luottamushenkilöiden ikäjakauma Vuoden 2012 vaaleissa valtuustoon valittujen keski-ikä oli Manner-Suomessa 50 vuotta. Valtuustoon valituista noin kuusi prosenttia oli alle 30-vuotiaita. 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus valtuutetuista vaalipäivänä oli noin 12 prosenttia. 1 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986, 4a 5

6 Muu taho Valtio Yhdistys/järjestö/kirkko Kuntasektori Oma kunta Muu kunta tai kuntayhtymä 1 Kunnallinen liikelaitos Yksityinen Kunnan määräysvallassa oleva yhdistys/säätiö Kuvio 4. ARTTU2-kuntien valtuutettujen työnantajatausta vuonna 2013, % (N = 1 223). Muu taho Valtio Yhdistys/järjestö/kirkko Kuntasektori Oma kunta Muu kunta tai kuntayhtymä 1 Kunnallinen liikelaitos Yksityinen Kunnan määräysvallassa oleva yhdistys/säätiö Kuvio 5. ARTTU2-kuntien hallituksen jäsenten työnantajatausta vuonna 2013, % (N = 315) Nykyisen valtuustokauden alussa hallituksen jäsenistä puolet työskentelee yksityisellä sektorilla, joko yksityisen yrityksen palveluksessa tai ammatin-/elinkeinonharjoittajana. Kuntasektorin palveluksessa on vajaa neljännes hallituksen jäsenistä ja heistä oman kunnan palveluksessa ja kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa 12 prosenttia. Valtiolla töissä on noin seitsemän prosenttia jäsenistä, heistä suurin osa valtionhallinnossa. Yhdistyksen, järjestön tai kirkon palveluksessa on noin neljä prosenttia. Työelämän ulkopuolella hallituksen jäsenistä on noin 17 prosenttia. Suurin osa heistä on eläkeläisiä. ARTTU2-kuntien hallituksen jäsenten työnantajatausta noudattaa pitkälti edellä kuvattua Manner-Suomen kuntien tilannetta. Ero ARTTU2-kuntien ja Manner-Suomen kuntien välillä on sama kuin valtuutettujen osalta eli yksityisellä sektorilla työskenteleviä on suhteellisesti vähemmän ja valtiolla työskenteleviä puolestaan enemmän. Selitys on myös sama. Niin valtuutettujen kuin hallituksen jäsenten osalta ei merkittäviä muutoksia ole ollut valtuustokaudesta 2005 lähtien. Ehkä mainittavin muutos on siinä, että työelämän ulkopuolella olevien osuus on kasvanut tänä aikana. Suurin osa näistä on eläkeläisiä. Samaan aikaan Suomen väestö on ikääntynyt eli iäkkäiden osuus väestöstä on suhteessa kasvanut. Päätoimiset ja osa-aikaiset toimielinten puheenjohtajat Kuluvan valtuustokauden alussa ARTTU2-kunnissa päätoimisesti luottamustehtäviä hoitavia henkilöitä oli Oulussa, Tampereella ja Turussa. Oulussa ja Turussa hallituksen puheenjohtaja oli päätoimisesti luottamustehtäväänsä hoitava. Tampereella on pormestari. Osa-aikaisesti luottamustehtäväänsä hoitavia oli Hämeenlinnassa, Espoossa ja Oulussa. Hämeenlinnan kaupungin hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat hoitavat luottamustehtäväänsä osapäiväisesti. Espoossa hallituksen puheenjohtaja on osa-aikainen. Oulussa yhdyskunta-, hyvinvointi- sekä sivistys- ja kulttuurilautakuntien puheenjohtajat ovat osa-aikaisia. Kaiken kaikkiaan Manner-Suomessa luottamustehtäväänsä päätoimisesti ja osa-aikaisesti hoitavia puheenjohtaja on vähän. Edellä mainittujen ARTTU2-kuntien lisäksi Lahdessa on ollut päätoiminen hallituksen puheenjohtaja, Rovaniemellä osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja ja Pirkkalassa pormestari. 3 Kunnalliset toimielimet Kunnissa pakollisia toimielimiä vuoden 2013 alussa olivat valtuusto, hallitus ja tarkastuslautakunta sekä vaalien järjestämistä varten keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat. Kunnilla voi olla näiden lisäksi vaihteleva määrä lautakuntia, jaostoja ja johtokuntia. Kuntien toimielinrakenne voidaan jakaa kahteen päämalliin: perinteiseen, lautakuntiin painottuvaan malliin ja valtuuston jäsenistä koostuviin valiokuntiin. Perinteinen malli jakaantuu sen mukaan ovatko lautakunnat enimmäkseen omia vai yhteisiä. 6

7 Taulukko 5. Lautakuntien määrät toimialoittain ARTTU2-kunnissa vuosina Luvut eivät sisällä yhteislautakuntia, vaali- ja tarkastuslautakuntia. Lautakunnan toimiala muutos Muutos lkm % lkm % Opetus ja kulttuuri Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Sosiaali ja terveys Muut Yhteensä Kuntien lkm Lautakuntia/kunta 6,3 5,2 4,3 Lautakuntien yleisyys ja määrät sektoreittain Vuonna 2013 Manner-Suomessa oli muita kuin keskusvaali-, vaali- ja tarkastuslautakuntia yhteensä 1 407, joista yhteislautakuntia 206. Edelliseen valtuustokauteen verrattuna lautakuntien määrä väheni 13 prosentilla ja vuoden 2005 alusta 37 prosentilla. Lautakuntien määrää ovat vähentäneet muun muassa kuntaliitokset, kuntien palvelutuotannon uudistaminen ja kuntien yhteistoiminta. ARTTU2-kunnassa on keskimäärin 4,3 omaa lautakuntaa. Lautakuntia ei ole lainkaan Sipoossa eikä Vimpelissä. Sipoossa valtuutettujen muodostamat työryhmät, valiokunnat, ovat korvanneet lautakunnat. ARTTU2-kunnista myös Pudasjärvellä on valiokuntamalli käytössä, mutta heillä on lisäksi yksi viranomaislautakunta. Vimpelillä on tiivistä yhteistyötä naapurikuntien Alajärven ja Soinin kanssa. Sen seurauksena Vimpeli on mukana yhteislautakunnissa, ja tarvetta omille lautakunnille ei ole. ARTTU2-kunnista eniten lautakuntia on Vaasassa, 10. Manner-Suomi 4,6 Kunnassa on keskimäärin 4,6 omaa lautakuntaa. Lautakuntia on yleensä enemmän asukasluvultaan isoissa kunnissa kuin pienissä. Kunnittaiset erot ovat kuitenkin suuria. Lautakuntien määrä vaihtelee kunnittain nollasta 14:aan. Yhdeksässä kunnassa ei ole yhtään omaa lautakuntaa, 1 2 lautakunnan kuntia on 47. ARTTU2-kunnat Alle as as as as. 2,6 3,7 4,3 4,7 5,0 ARTTU2-kunnissa lautakuntia on yhteensä 211, joista yhteislautakuntia 40. ARTTU2-kuntien lautakuntamäärät ovat vähentyneet, syyt ovat pääosin samoja kuin muissa Manner-Suomen kunnissa. Vuoden 2005 alkuun verrattuna lautakunnat (ei sis. yhteislautakuntia) ovat vähentyneet 57 prosentilla. Taulukko 6. ARTTU2-kunnat omien lautakuntien lukumäärän mukaan vuonna 2013 (N = 40) (ei sis. vaali-, tarkastus- ja yhteislautakuntia) Lautakuntien lkm Kuntien Kuntien nimet lkm 0 2 Sipoo, Vimpeli 1 3 Hollola, Paltamo, Pudasjärvi 2 3 Liperi, Nivala, Tampere 3 7 Askola, Hirvensalmi, Inari, Keitele, Kuusamo, Petäjävesi, Säkylä 4 6 Hattula, Kankaanpää, Lempäälä, Oulu, Raisio, Rautalampi 5 8 Jyväskylä, Keuruu, Kurikka, Lappeenranta, Mikkeli, Mustasaari, Parkano, Tornio 6 5 Hämeenlinna, Kemiönsaari, Kotka, Salo, Vantaa 7 4 Kokkola, Raasepori, Turku, Vöyri Espoo 10 1 Vaasa as. Yli as. Kuvio 6. Lautakuntien lukumäärä ARTTU2-kunnissa vuonna 2013 (N = 40) (ei sis. vaali-, tarkastus- ja yhteislautakuntia) Lautakuntia on keskimäärin enemmän asukasluvultaan isoissa kunnissa kuin pienissä asukkaan tutkimuskunnat poikkeavat tästä säännöstä, sillä niissä on keskimäärin kolmanneksi eniten lautakuntia kuntaa kohden. Tähän kuntakokoluokkaan kuuluvat muun muassa kaksikieliset kunnat Kemiönsaari ja Vöyri. Vöyrissä on sekä suomen- että ruotsinkielinen sivistyslautakunta. Kaksikielisyys asettaa vaatimuksia sivistystoimen hallinnon järjestämiseen. Sen mukaan opetustoimen hallintoon on asetettava erillinen toimielin kumpaakin kieliryhmää varten taikka yhteinen toimielin, joka jakautuu kieliryhmiä varten jaostoihin. Toimielimen tai jaoston jäsenet on valittava asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä väestötietojärjestelmän tietojen perusteella. Kuntaliitokset ovat vähentäneet lautakuntia, myös yhteislautakuntia. Näin on käynyt muun muassa tutkimuskuntiin kuuluvassa Oulussa. Yhteislautakunnalla tarkoitetaan kuntalain 77 :n mukaista yhteislautakuntaa, jossa yhden kunnan lautakunta hoitaa myös muiden kuntien samaisen lautakunnan toimialaan kuuluvat viranomaistehtävät niin sanotun isäntäkuntamallin mukaisesti. Ennen vuosien 2009 ja 2013 alussa tapahtuneita kuntaliitoksia, Oulussa ja kuntaliitoksessa mukana olevissa kunnissa 5,5 6,

8 oli yhteensä 32 lautakuntaa. Kuntaliitoksen jälkeen lautakuntia oli enää neljä: hyvinvointi-, sivistys- ja kulttuuri-, rakennus- ja yhdyskuntalautakunnat. Kuluvalla valtuustokaudella Oulu ei ole mukana yhdessäkään yhteislautakunnassa ja poikkeaa näin ollen muista saman kokoluokan kunnista. Kaikista lautakunnista 42 prosenttia kuuluu yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristötoimialaan, yleisin lautakunta tutkimuskunnissa on tekninen lautakunta. Kolmannes lautakunnista kuuluu opetus- ja kulttuuriin ja 16 prosenttia sosiaali- ja terveystoimeen. Loput lautakunnat ovat enimmäkseen maaseutu- ja elinkeinolautakuntia. Tutkimuskuntien lautakuntien toimialarakenne on hyvin samankaltainen Kuvio 7. ARTTU2-kuntien lautakuntien toimiala vuonna 2013 (N = 40). Lautakuntia 235 kpl, ei sis. vaali-, keskusvaali- ja tarkastuslautakuntia ARTTU2-kunnissa on hieman enemmän yhteislautakuntia kuin koko maassa keskimäärin. Tutkimuskuntien lautakunnista 19 prosenttia on yhteislautakuntia, kun Manner-Suomessa yhteislautakuntien osuus on noin 15. Tutkimuskuntien yhteislautakunnista noin puolet keskittyy jäte- ja ympäristöasioihin, vajaa kolmannes sosiaali- ja terveysasioihin ja vajaa viidennes opetus- ja kulttuuriasioihin. Toimialajako on hyvin samansuuntainen kaikkien Manner-Suomen kuntien lautakuntiin verrattuna. Esimerkiksi muutamissa kunnissa lautakunta toimii sekä omana että yhteislautakuntana. Tampereella on viisi lautakuntaa, joihin on nimetty muista kunnista jäsenet ja ne osallistuvat vain yhteistoiminta-aluetta koskevaan päätöksentekoon. Yleensä kokouskäytäntönä tämä hoidetaan niin, että yhteistoiminta-alueen asiat käsitellään aluksi ja sen jälkeen Tampereen asiat, missä vaiheessa muiden kuntien jäsenet poistuvat. Jaostot, johtokunnat ja toimikunnat Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Opetus- ja kulttuuri Sosiaali- ja terveys Muut Jaostoja voi olla hallituksen, johtokunnan ja lautakunnan alaisuudessa. Kunnanhallituksen alaisia jaostoja on 41 prosentissa Manner- Suomen kunnista ja tutkimuskunnissa selvästi enemmän, 68 prosentissa. Yleensä kunnanhallituksen alaisia jaostoja on vain yksi ja se on henkilöstöjaosto. Enimmillään tutkimuskunnissa jaostoja on kolme. Espoossa on elinkeino- ja kilpailukykyjaosto, konsernijaosto, tila- ja asuntojaosto, Lappeenrannassa hallintoja henkilöstöjaosto, konsernijaosto, tulevaisuusjaosto ja Rautalammilla elinkeinojaosto, henkilöstöjaosto ja kaavoitusjaosto. Lautakuntien alaisia jaostoja on noin kahdessa kolmasosassa Manner-Suomen kuntia, samoin tutkimuskunnissa. Lautakunnassa jaostoja on yhdestä viiteen. Tutkimuskunnissa yhden lautakunnan alaisuudessa on enimmillään kolme jaostoa. Yleisimmin jaosto on teknisen lautakunnan tai sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa. Johtokunnan alaisuudessa jaostoja on erittäin vähän, sillä vuonna 2013 vain kaksi kuntaa ilmoitti tällaisesta toimielimestä Kuntaliitolle. Kunnassa lautakuntien ja jaostojen lukumäärä ei korreloi keskenään eli vaikka on vähän lautakuntia tai ei lainkaan, niin se ei tarkoita, että jaostoja olisi suhteessa enemmän. Johtokuntia oli 43 prosentissa Manner-Suomen kuntia. Johtokuntien suosiota selittää osittain se, että vaalikelpoisuusrajoitukset niihin ovat suppeammat kuin lautakuntaan. Johtokuntien määrä vaihteli kunnittain 1 22 välillä. Tutkimuskunnissa johtokunnat ovat yleisempiä kuin Manner- Suomessa keskimäärin, sillä niistä kahdessa kolmesta on johtokunta. Seuraavissa kunnissa johtokuntia oli vuonna 2013 yli kymmenen: Kurikka, Oulu, Tampere ja Vaasa. Johtokunnat ovat Kurikassa koulujen, Oulussa puolestaan liikelaitosten, Tampereella liikelaitosten ja hyvinvointipalvelujen ja Vaasassa muun muassa liikelaitosten ja työväenopiston tehtäviin keskittyneitä. Toimikuntia oli 62 prosentissa Manner-Suomen kuntia, saman verran myös tutkimuskunnissa. Toimikuntien tehtäväalue on hyvin laaja, lähidemokratiasta patsaisiin. Alueelliset toimielimet Tutkimuskunnissa kunnanosa-asioiden hoitamista varten on perustettu yleensä jokin muu toimielin kuin lautakunta. Näitä alueellisia toimielimiä on kymmenessä kunnassa. Vaasassa toimii Vähäkyrön aluelautakunta ja useita aluetoimikuntia. Saaristoasioita hoitavia toimielimiä on Kemiönsaaressa (lautakunta), Kotkassa (toimikunta) ja Sipoossa (valtuuskunta). Mikkelissä toimivat kylien neuvottelukunnan lisäksi Anttolan, Haukivuoren, Ristiinan ja Suomenniemen aluejohtokunnat. Kylien neuvottelukuntia on myös Torniossa ja Kuusamossa (kyläasiain neuvottelukunta). Lappeenrannassa toimii seitsemän alueraatia. Hämeenlinnassa ja Torniossa toimii vaikuttajaraateja. Oulussa ja Vantaalla on perustettu suuralueiden mukaisia työryhmiä edistämään suuralueidensa asukkaiden osallistumismahdollisuuksia heitä koskevissa asioissa. Vantaalla on työryhmien lisäksi aluetoimikuntia. 8

9 Apu- ja valmisteluelimet Kunnat ovat perustaneet eri väestöryhmien kuten nuorten, ikääntyvien ja vammaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi erilaisia valmisteluelimiä. Vuoden 2013 alussa tyypillisimmät olivat vanhusneuvosto, vammaisneuvosto (ml. yhdistetyt vanhus- ja vammaisneuvostot) ja nuorisovaltuusto. Vapaamuotoiset apu- ja valmisteluelimet ovat yleistyneet. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) eli niin sanottu vanhuspalvelulaki tullessa voimaan kuntien piti asettaa vanhusneuvosto viimeistään voimaan astuvan kuntalain säännösten mukaan vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuusto ovat pakollisia. Tutkimuskunnista vammaisneuvosto tai vastaava puuttuu Keiteleeltä ja Paltamosta, nuorisovaltuusto Askolasta, Hirvensalmelta, Kuusamosta ja Raisiosta. Hämeenlinnassa toimii seitsemän vaikuttajaraatia, joista kaksi on asiantuntijaraatia ja viisi kansalaisraatia. Raatien tarkoituksena on edistää kaupunkilaisten osallistumista oman kotikaupungin ja oman arkensa kehittämiseen. Raadit ovat seuraavat: elämänlaatu, yrittäjä, ikäihmiset, lapset ja nuoret, terveys ja toimintakyky, yhdyskunta, ympäristö ja rakentaminen sekä kansalaisvaikuttamistiimi. Kirjallisuus Kuntademokratian ja johtamisen tila valtuustokaudella Acta nro 252. Piipponen Sirkka-Liisa ja Marianne Pekola- Sjöblom (toim.) Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Martikainen Tuomo & Hanna Wass & Marjukka Weide (2013): Äänestysaktiivisuus ja puolueiden kannatus vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Helsingissä. Teoksessa Kvartti 1/2013. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tampere. Pikkala Sari (2015): Kuntavaalit ja kuntarakenteen muutos. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 32. Acta nro 259. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Pikkala Sari, Marianne Pekola-Sjöblom & Sirkka-Liisa Piipponen (2013): Kuntademokratian tila ja trendit. Kirjassa: Borg, Sami: Suomen demokratiaindikaattorit Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. Helsinki. Oikeusministeriö. Sandberg Siv (2012): Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi ja Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Muita tutkimuskuntien vapaamuotoisia apu- ja valmisteluelimiä ovat muun muassa tasa-arvo- ja maahanmuuttotoimikunnat, mielenterveys- ja päihdeneuvosto, rintamaveteraaniasiainneuvottelukunta. ARTTU2-tutkimusohjelma Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus. Sen tavoitteena on tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa kuntia koskevien uudistusten ja kehittämistoiminnan vaikutuksista. Se selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet mm. kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan. Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimus- ja rahoittajatahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto. Lisätietoja ARTTU2-tutkimusohjelmasta: 9

10 Liite 1. Äänestysaktiivisuus, kuntavaaliehdokkaiden määrä ja valtuuston puoluejakauma ARTTU2-kunnissa kuntavaaleissa 2012 Lähde: vaalitilastot, Tilastokeskus. Kunta Äänestys- Ehdokkaita/ Valtuusto- KESK, KOK, SDP, PS, RKP, VAS, VIHR, KD, SKP, Valitsija- Valitsijaprosentti valtuusto- paikat, lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm yhdistykset/ yhdistykset/ paikka lkm yhteislistat, yhteislistat, lkm nimi Askola 61,0 2, Espoo 59,3 9, Hattula 62,8 3, Hirvensalmi 66,0 2, YL1 Hollola 61,2 2, Hämeenlinna 57,3 6, Inari 62,2 2, Jyväskylä 55,1 8, Kankaanpää 67,9 4, Keitele 65,6 2, Kemiönsaari 68,7 3, FS GL Keuruu 62,1 2, Kokkola 59,3 6, Kotka 55,8 5, Kurikka 63,5 3, Kuusamo 63,7 4, Lappeenranta 54,3 6, YL Myö Lempäälä 61,2 4, Liperi 57,6 3, YL LS Mikkeli 58,7 6, Mustasaari 67,3 2, JL Nivala 57,6 2, Oulu 53,7 9, Paltamo 55,5 2, Parkano 65,7 3, Petäjävesi 62,5 2, Pudasjärvi 57,3 2, Raasepori 61,6 5, Raisio 54,4 3, Rautalampi 62,6 2, Salo 58,1 6, Sipoo 65,3 4, YSI Säkylä 63,7 2, Tampere 56,3 10, TASI Tornio 60,1 4, Pro To Turku 55,6 10, YL SS Vaasa 58,4 6, Vantaa 51,0 9, Vimpeli 71,9 3, YL HV Vöyri 67,7 2, ARTTU2-kunnat 56,9 5, Manner-Suomi 58,3 3,

11 Liite 2. Kunnanvaltutettujen sukupuoli ja työnantajatausta ARTTU2-kunnissa vuonna 2013 Lähde: sukupuoli Oikeusministeriön ehdokasrekisteri; työnantajatieto luottamushenkilötilasto Kuntaliitto. Kunta miehiä, lkm Naisia, lkm Yksityinen Kuntasektori, josta oma kunta Yhdistys/ Valtiosektori muu järjestö/kirkko Askola 66,7 33,3 51,9 18,5 3,7 3,7 7,4 18,5 Espoo 46,7 53,3 Hattula 68,6 31,4 48,6 20,0 8,6 2,9 0,0 28,6 Hirvensalmi 66,7 33,3 57,1 23,8 9,5 9,5 0,0 9,5 Hollola 65,1 34,9 Hämeenlinna 47,5 52,5 Inari 55,6 44,4 Jyväskylä 55,2 44,8 Kankaanpää 62,9 37,1 Keitele 52,4 47,6 52,4 19,0 4,8 4,8 0,0 23,8 Kemiönsaari 70,4 29,6 48,1 18,5 14,8 3,7 7,4 22,2 Keuruu 65,7 34,3 Kokkola 72,5 27,5 Kotka 60,8 39,2 41,2 19,6 11,8 0,0 13,7 25,5 Kurikka 62,8 37,2 Kuusamo 69,8 30,2 Lappeenranta 71,2 28,8 Lempäälä 53,5 46,5 Liperi 54,3 45,7 Mikkeli 62,7 37,3 Mustasaari 62,8 37,2 34,9 18,6 9,3 20,9 2,3 23,3 Nivala 71,4 28,6 Oulu 55,2 44,8 Paltamo 66,7 33,3 47,6 19,0 4,8 0,0 0,0 33,3 Parkano 74,1 25,9 Petäjävesi 63,0 37,0 63,0 22,2 3,7 0,0 0,0 14,8 Pudasjärvi 54,3 45,7 Raasepori 65,1 34,9 Raisio 60,5 39,5 Rautalampi 61,9 38,1 52,4 28,6 23,8 4,8 4,8 9,5 Salo 62,7 37,3 Sipoo 67,4 32,6 Säkylä 74,1 25,9 44,4 14,8 3,7 3,7 11,1 25,9 Tampere 53,7 46,3 26,9 17,9 14,9 4,5 31,3 19,4 Tornio 67,4 32,6 Turku 52,2 47,8 Vaasa 56,7 43,3 Vantaa 52,2 47,8 Vimpeli 61,9 38,1 57,1 28,6 0,0 0,0 4,8 9,5 Vöyri 66,7 33,3 70,4 14,8 3,7 0,0 7,4 7,4 ARTTU2-kunnat 60,7 39,3 41,9 22,6 13,1 7,1 10,8 17,6 Manner-Suomi 63,8 36,2 47,6 21,5 11,2 4,5 7,4 19,3 = tiedot puuttuvat 11