KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Samankaltaiset tiedostot
Kaura vaatii ravinteita

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Kauran kasvinsuojelu

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Kasvuohjelmaseminaari

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Myllyvehnän lannoitus AK

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Uutuuksia kasvinsuojeluun Katri Haavikko Hankkijan siementuottajat, Tampere

Lisälannoitus kasvukaudella

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

KAURALAJIKKEEN VALINTA

Nurmen lannoitusohjelmat

Kasvintuotanto kannattaa

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kauran satotason nosto. Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kuminan perustaminen suojakasviin

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

TUOTA SITÄ MILLÄ ON MARKKINAT

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

HAVAINTOKAISTAT 2018 SEINÄJOKI

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Mikä viljalajike luomuun?

SADONKORJUUSEMINAARI 2018 Lahti

HAVAINTOKAISTAT 2018 HALIKKO

HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa

Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors

Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Viljan kasvinsuojelu Arto Markkula p

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p

Transkriptio:

Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN

Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?

Kaurakisoja neljä kertaa KM:n satokilpailuja on järjestetty vuodesta 1994 alkaen Kaurakisoja ollut neljä kertaa: 2001, 2002, 2012, 2016 2001: Suurin sato 8 459 kg/ha, keskiarvo 6 992 kg/ha (pl luomukaura 3 719 kg/ha) 2002: Suurin sato 8 473 kg/ha, keskiarvo 7 177 kg/ha (pl luomukaura 4 014 kg/ha) 2012: Suurin sato 7 883 kg/ha, keskiarvo 6 630 kg/ha 2016: Suurin sato 8 820 kg/ha, keskiarvo 7 364 kg/ha (pl luomukaura 2 649 kg/ha)

Jussi K Niemistö (2001), Roope-kaura 8 459 kg/ha KM:n kaurakisat alkoivat heti ensimmäisellä kerralla 2001 varsin lupaavasti Kisalohko Laihialla Jaettu Moddus-käsittely Tautiaineet kauralla 90 kg typpeä, 18 kg fosforia Runsasmultainen hieno hieta ph yli 7 (mangaania ei annettu, jatkossa kylläkin) Vettä satoi kesäkuun alussa 70 mm Auraan asennettu jankkuripiikki Kasvuaika 130 vrk, huom. lajikkeena Roope

Jussi Knaapi (2002), Belinda-kaura 8 473 kg/ha Seuraavana vuonna pantiin paremmaksi. Voitto taas Pohjanmaalle, Isoonkyröön Runsasmultainen hiue Kuiva alkukesä Lämmin kasvukausi Mangaania + hiveniä ruiskutettiin Hiveniä myös starttilannoitteeseen 2 x tautiaine, eri valmisteita (Amistar + Stereo resistenssin ehkäisemiseksi Ei kasvunsäädettä Typpeä 119 kg/ha Lämmin loppukesä takasi suuren sadon myöhäisellä lajikkeella, kasvuaika 111 vrk

10 vuoden tauko kaurakisoissa 2012 uudet kauralajikkeet kisassa

Harri Mäenpää (2012), Steinar 7 883 kg/ha Kisalohko Nakkilassa, juurikasmaa Multamaa, ph 6,7 Typpeä 77 kg/ha, kalia 42 kg/ha Rikkaruiskutuksen yhteydessä myös Moddus, tautiaine ja Mantrac Pro Toinen Mn-ruiskutus tautiruiskutuksen yhteydessä, vähän liian myöhään Tämä kasvukausi oli paha toksiinikesä kauralla, kisakauroja ei tutkittu (EU asetti DON-rajat v 2006) Rajut sateet alkoivat elokuun lopussa

Riku Olli (2016), Rocky 8 820 kg/ha Kisalohko Mynämäellä mhts, ph 6,6 syyskultivointi siemenmäärä 235 kg/ha Kylvö 12.5. korjuu 2.9. kasvuaika 113 vrk Jaettu lannoitus käytössä: 12.5. YaraBela Suomensalpietari 426 kg, 13.6. CAN 111 kg YHT. N 150, P 0, K 0 Kasvinsuojelu: tautiruiskutus aina jyväkoon vuoksi, kirvat torjuttiin myös 6.6. Biathlon 4d 35g + Ariane S 1 l + Moddus Evo 0,2 l + Decis mega 1dl + Gramitrel 1l + Mantrac Pro 0,8 l 25.6. Folicur Xpert 0,3 l + Moddus M 0,15 l + Mantrac Pro 0,5 l + Decis mega 0,1 l 12.7. Folicur Xpert 0,3 l + Typpiliuos 10 l Täydelliset sateet Ei hometoksiineja, elintarvikekauraa Kuivaa jyvän täyttymisen aikaan -> jyvät jäivät monilla pieniksi

1. Riku Olli 2. Taneli Marttila 3. Marko Aalto

Kasvukausi 2016 oli kauralle vaikea Kuuma, kuiva ja nopea alkukesä Kaurat jäivät harvoiksi Rajuja sateita toukokuun lopussa, kuorettivat peltoja Satokisassa kaikki alle 6 tn/ha kaurat kuorettuivat Kirvoja Toksiiniriski oli suuri tietyillä alueilla Riskialueilta myös löytyi suurimmat pitoisuudet Osalla kaura meni polttoon Onneksi syyskuu oli poutainen

Miten kasitonnari tehdään satokisassa? Jos kauraa viljeltäisiin kuten vehnää, niin sadot nousisivat heti. Tosin 6 tn/ha voi saada pelkällä lannoituksella ja rikkatorjunnalla Runsasmultainen lohko, jolta ei lopu vesi kesken, hyväkuntoinen pelto Mangaani, tautitorjunta, kasvunsääde, kirvantorjunta kirvavuosina Kolme ruiskutuskertaa ei ole liioittelua kasitonnarilla Kasvuaika voi venähtää, korsi voi pysyä vihreänä jouluun saakka Typpeä multamailla 50 kg/ha, hietamailla jopa 150 kg/ha (silloin jaettu lannoitus)

Millaisia satoja muualla saadaan? Brittiläinen AHDB Recommended List, spring oats 2017

Kauran keskisatoja Britannia: 6 000 kg/ha Suomi: 3 500 kg/ha (Luken satotilasto) Kanadan kaurasadot 60-100 bu/ac -> 2 200 3 600 kg/ha Australiassa lajikekokeissa 3-4 tn/ha, keskisato n 2 tn/ha (kuivaa)

Mikä on kauran keskisato Suomessa (Luken satotilastossa)? A. 4 500 kg B. 3 000 kg C. 3 500 kg D. 4 000 kg 0 % 0 % 0 % 0 % 4 500 kg 3 000 kg 3 500 kg 4 000 kg

Knowledge grows KIITOS! Seuraava KM satokisa 2018, ideoita kisakasviksi? annaleena.ylhainen@agraari.fi @Aylhainen www.kaytannonmaamies.fi