S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VAALAN KUNTA METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOI- MAPUISTON OSAYLEISKAAVA Liite 1: FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25370
Maria Auranen/Kuisma Reinikainen Sisällysluettelo 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 1 2 SUUNNITTELUALUE... 2 3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ... 4 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 6 5 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 7 5.1 Suunnittelualueen nykytila... 7 5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 5.3 Kainuun maakuntakaava... 8 5.3.1 Kainuun vaihemaakuntakaavat... 10 5.4 Yleis- ja asemakaavat... 12 5.5 Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuvat muut tuulivoimahankkeet... 15 6 LAADITTAVAT SELVITYKSET... 16 7 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET... 16 8 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 19 8.1 Viranomaisyhteistyö... 19 8.2 Osalliset... 19 8.3 Suunnitteluvaiheet ja aikataulu... 21 9 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA... 22 10 YHTEYSTIEDOT... 23
1 (23) METSÄLAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. (OAS) asetetaan nähtäville kaavatyön aloitusvaiheessa. Osalliset voivat lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. ssa kerrotaan mitä on suunnitteilla ja missä, ketkä ovat kaavatyön osalliset, milloin ja miten alueen suunnitteluun voi vaikuttaa, arvioitu aikataulu, suunnittelutyön lähtökohdat, tavoitteet ja työn aikana tehtävät selvitykset sekä vaikutusten arvioinnit. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 63 ) todetaan: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumisja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. a (OAS) tarkennetaan tarvittaessa kaavatyön edetessä. Tarvittaessa sen riittävyydestä voidaan järjestää myös neuvottelu (MRL 64). 19.6.2014 (Sweco Ympäristö Oy) on asetettu nähtäville 14.11.2014. a on tarkistettu viimeisimmän kerran ().
2 (23) 2 SUUNNITTELUALUE Metsälamminkankaan alue sijaitsee lähimmillään noin 5 km Oulujärven rannasta itään. Vaalan Enonkylän ja Salmenrannan kyliin on matkaa noin 5-6 km. Kajaanin Ojanperän kylään on matkaa vähimmillään noin 3 km. Siikalatvan Järvikylälle on matkaa noin 5 km. Metsälamminkankaan suunniteltu tuulivoimapuistoalue sijaitsee Vaalan kunnan luoteisosassa Siikalatvan ja Kajaanin kuntarajojen tuntumassa. Kuva 1 Tuulivoimapuiston hankealueen likimääräinen sijainti Hankealue on pääosin nuorta tai keski-ikäistä, mäntyvaltaista talousmetsää. Alueen runsaat isovarpurämeet on lähes kaikki ojitettu turvekankaiksi. Lähiympäristön herkkiä alueita ja kohteita ovat mm. Natura 2000 alueet, Rumala- Kuvaja-Oudonrimmet ja Rimpineva-Matilanneva, joista laaditaan erilliset luonnonsuojelulain 65 :n mukaiset Natura-arvioinnit. Lähialueella asutus on maaseutumaisen harvaa. Asutus on keskittynyt Oulujärven rannan läheisyyteen. Alle kahden kilometrin etäisyydellä voimaloista sijaitsee seitsemän loma-asutusta, eikä yhtään vakituista asutusta. Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 2,5 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Hankealueen maaston muodot ovat tasaiset; maaston korkeus vaihtelee lännestä itään 130 m mpy:sta 165 m mpy:aan. Alue on tasankoaluetta, jota hallitsevat laajahkot suot.
3 (23) Kuva 2 Suunnittelualueen ja lähialueiden korkeuseroja on korostettu kuvassa rinnevalovarjostuksella (lähde: Paikkatietoikkuna). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti korostettu punaisella.
4 (23) 3 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ TuuliSaimaa Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Vaalan Metsälamminkankaan alueelle. Alueelle sijoittuu 27 tuulivoimalaa. Tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavan 2,5-5 MW tehoisina napakorkeuden ollessa noin 140 metriä ja roottorin halkaisijan noin 130 metriä. Tuulivoimalan tornin alaosan halkaisija on noin 5-6 metriä. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään valtakunnan verkkoon Fingrid Oyj:n Vuolijoen sähköasemalla. Sähkönsiirto Vuolijoen sähköasemalle suunnitellaan toteutettavaksi rakentamalla uusi 110 kv:n ilmajohto alueen halki kulkevan Fingrid Oyj:n 400 kv:n johdon Pyhänselkä Vuolijoki rinnalle. Puiston sisäinen sähköverkko toteutetaan 20 kv maakaapelein. Kuva 3 Tuulivoimalan osat (Motiva Oy, 2011). Tuulivoimalat kuljetetaan osissa rakennuspaikalle ja kootaan nostopaikalla. Pisimmät yksittäiset osat ovat roottorin lavat noin 50 60 metrin pituisina. Sijoituspaikoille johtavia teitä tulee mahdollisesti vahvistaa ja rakentaa osin kokonaan uusia tieyhteyksiä. Teiden tulee olla kantavalta osaltaan vähintään 4 5,5 metriä leveitä. Jokaisen tuulivoimalan kohdalta raivataan puusto ja muu yli metrin korkuinen kasvillisuus rakennuspaikan ympäriltä. Ylimääräiset maamassat kuoritaan pois, minkä jälkeen tehdään perustukset. Tuulivoimalat voidaan perustaa pohjaolosuhteista riippuen joko maanvaraisina anturoina tai paalutettuina rakenteina. Tyypillisesti tämän kokoluokan voimaloissa maanvarainen anturan on halkaisijaltaan n. 20m ja perustamissyvyys 2.5-3.5m. Yleisin rakenneratkaisu on paikalla valettu betoninen massiivilaatta, joka ohenee reunoille.
5 (23) Metsälamminkankaan yleiskaava on ns. hankekaava, jonka käytännön suunnittelun toteutuksesta vastaa TuuliSaimaa Oy kunnan ohjatessa kaavoitusta. Vaalan kunta vastaa kaavoituksen sisällöstä ja kaavaprosessista maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Hanke kattaa tuulivoimalaitokset perustuksineen, niitä yhdistävät maakaapelit, muuntoaseman sekä hankealueelle rakennettavan tiestön. TuuliSaimaa Oy on tehnyt maanvuokrasopimukset hankealueen maanomistajien kanssa. Hankkeen toteuttaminen vaatii lisäksi maakäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisen rakennusluvan. Toimivaltaisena lupaviranomaisena toimii Vaalan kunnan rakennusvalvontaviranomainen.
6 (23) 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Tuulivoima nähdään ympäristön kannalta hyvänä tapana tuottaa energiaa, koska tuulivoimalat tuottavat sähköä saasteettomasti ja vähentävät sähköntuotannon tarvetta hiilellä, öljyllä ja kaasulla. Tuulivoimarakentamisen ohjauksen keskeinen tavoite on sovittaa tuulivoimalat mahdollisimman hyvin ympäristöön. Silloin voidaan ehkäistä ja minimoida voimaloista luonnolle ja ihmisten elinympäristölle aiheutuvat haitalliset vaikutukset. Lisäksi tulee huomioida teknistaloudelliset tekijät (mm. tuuliolosuhteet, liitynnät sähköverkkoon, rakentamista ja huoltoa tukeva infrastruktuuri, perustamisolosuhteet) sekä muu alueidenkäyttö. Tuulivoimaloiden sijainnin suunnittelussa on tärkeää huomioida ympäristön ominaisuudet sekä muu alueiden käyttö. Alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava siten, että sitä voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). MRL 77 b mukaan laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Sähköverkkoon liittyminen tulee neuvotella sähköverkon haltijan kanssa. Verkkoon liittyminen tulisi aina suunnitella ja rakentaa kokonaisuutena.
7 (23) 5 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 5.1 Suunnittelualueen nykytila Tuulivoimapuisto sijaitsee Vaalan kunnan eteläosassa melko tasaisella alueella. Osa alueen ja ympäristön soista toimii turvetuotantoalueina. Hankealue on maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Suunnittelualue on kokonaan yksityisessä omistuksessa. Hankevastaava TuuliSaimaa Oy on solminut tarvittavat maanvuokrasopimukset. 5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksesta on tullut voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Tuulivoimarakentamisessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat pyrkimystä keskitettyihin ratkaisuihin sekä tuulivoimarakentamisen ja muiden alueidenkäyttötarpeiden yhteensovittamista. Tuulivoimarakentamista koskevien tavoitteiden lisäksi tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon muutkin valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kuten esimerkiksi maisemaa, luonnonarvoja ja kulttuuriperintöä, puolustusvoimien toiminnan turvaamista sekä lentoturvallisuutta koskevat tavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen, ja ne on huomioitu maakuntakaavassa. Tämän kaavatyön osalta tavoitteista on huomioitava: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Tuulivoimapuiston osayleiskaavassa huomioitavaksi tulevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.
8 (23) Vireillä oleva vaihemaakuntakaava toteuttaa osaltaan valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita. Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet rannikko-, meri- ja tunturialueiden lisäksi myös kaikkialla sisämaassa. Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon osalta VAT:ien yleistavoitteissa todetaan muun muassa, että Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia (Valtion ympäristöhallinto, 2010). Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Tuulivoiman voimakas lisääminen Suomessa on osa ilmastonmuutosta hillitseviä toimia. Suomessa tuulivoimatuotannon kapasiteetti oli 288 megawattia vuoden 2012 lopussa (VTT, 2013). Tavoitteeksi vuodelle 2020 on asetettu 6 TWh ja 9 TWh vuodelle 2025. Näitä tavoitteita tarkennetaan parhaillaan käynnissä olevassa energiastrategian päivitystyössä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää voimakasta tuulivoiman lisärakentamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (2008) mukaan tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. 5.3 Kainuun maakuntakaava Hankealueella on voimassa Kainuun maakuntakaava 2020, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 29.4.2009. Kainuun maakuntakaava 2020:ssa ei ole käsitelty tuulivoimaa asiakokonaisuutena, eikä ole osoitettu tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita.
9 (23) Kuva 4 Ote Kainuun voimassa olevasta maakuntakaavasta. Tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti on merkitty punaisella rajauksella (Kainuun liitto 2009) Voimassa olevassa maakuntakaavassa hankealuetta koskevat seuraavat merkinnät: Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Pääsähköjohto (400 kv). Alueella on voimassa MRL:n 33.1 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Matkailun vetovoima-alue. Maakunnan matkailu- ja virkistystoiminnan kannalta merkittävimmät aluekokonaisuudet, joihin sisältyvät matkailukeskusten alueet sekä niihin liittyvät virkistys-, suojelu- ja muut alueet, joista on mahdollista kehittää matkailu- ja virkistystoimintaa palveleva laaja kokonaisuus. Lisäksi hankealueeseen rajautuu koillisosassa luonnonsuojelualue (SL), joka on myös Natura 2000-verkostoon kuuluva alue (harmaa pisterasteri). Hankealueen itäpuolelta kulkee 110 kv pääsähköjohto, seututie, moottorikelkkailureitti (ohjeellinen) sekä Oulu-
10 (23) järven lähellä ulkoilureitti, jolla tarkoitetaan vähintään ylikunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävää yleisen liikkumisen kannalta tärkeää ohjeellista ulkoilureittiä. 5.3.1 Kainuun vaihemaakuntakaavat Kainuun 1. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin Kainuun maakuntavaltuustossa 19.3.2012. Ympäristöministeriö on vahvistanut Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan 19.7.2013, ja kaava on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden 16.2.2015 tekemällä päätöksellä. Kainuun 1. vaihemaakuntakaava koskee Puolustusvoimain ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. 1. vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu varauksia suunnittelualueelle. Tuulivoimamaakuntakaavan laatiminen on käynnistetty Kainuun maakuntavaltuuston 25.3.2013 tekemällä päätöksellä. Kaavassa osoitetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet Kainuussa. Tuulivoimamaakuntakaavan laadinta on aloitettu, koska voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvia alueita. Tavoitteena on mahdollistaa vähintään seudullisesti merkittävän teollisen kokoluokan tuulivoimatuotannon toimintaedellytykset Kainuussa tuulivoimatuotannon haitalliset vaikutukset minimoiden. Lisäksi tavoitteena on sovittaa nämä tarpeet muiden maankäyttötarpeiden sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakunnallisten, seudullisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Tuulivoimamaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä 11.8-12.9.2014 välisen ajan. Määrällisenä tavoitteena on 160 kpl teollisen kokoluokan tuulivoimalaa, nimellisteho noin 480 MW ja vuosituotanto noin 1440 GWh seudullisesti merkittävissä tuulipuistoissa vuonna 2030. Kuva 5 Ote Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan luonnoksesta. Tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti on merkitty punaisella rajauksella (Kainuun liitto 2009)
11 (23) Tuulivoimamaakuntakaavassa hankealuetta koskevat seuraavat merkinnät: Tuulivoimaloiden alue. Osa-aluemerkinnällä tv osoitetaan alueita, jotka soveltuvat merkitykseltään vähintään seudullisten tuulivoimalaalueiden rakentamiseen. Alueella ei ole voimassa MRL 33.1 :n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet ovat ominaisuuksiltaan sellaisia alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueella tarkoitetaan lähtökohtaisesti vähintään kymmenen (10) teollisen kokoluokan (MW teholuokka) muodostamaa aluetta. Maisemallisesti herkällä Oulujärven ranta-alueella maakuntakaavaa edellyttävänä tuulivoimaloiden alueen rajana pidetään vähintään viittä (5) teollisen kokoluokan (MW teholuokka) voimalaa, mikäli niiden muodostama tuulivoimaloiden alue sijaitsee kokonaan tai osittain alle 3 kilometrin etäisyydellä Oulujärvestä. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuuriperintöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varmistaa, ettei tuulivoimarakentamisesta aiheudu asutukselle merkittäviä melu- tai välkevaikutuksia. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien tutkajärjestelmän, lentoliikenteen, liikenneväylien ja arkeologisen kulttuuriperinnön edellyttämät rajoitteet tuulivoimarakentamiselle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että suunnitelma tai hanke yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa tarkasteltuna ei luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamalla tavalla heikennä merkittävästi alueiden läheisyydessä sijaitsevien Natura 2000 -verkoston alueiden perusteena olevia luonnonarvoja. Pääsähköjohdon yhteystarve. Merkinnällä osoitetaan uusien 110 kv pääsähköjohtojen yhteystarve tuulivoimaloiden alueilta kantaverkon liityntäpisteille. Merkinnät perustuvat vireillä oleviin tuulivoimahankkeisiin. Alueella ei ole voimassa MRL:n 33.1 :n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Uudet pääsähköjohdot on pyrittävä sijoittamaan samaan tai olemassa olevan johtokäytävän yhteyteen. Vireillä olevaa tuulivoimaa ohjaavaa vaihemaakuntakaavaa ei huomioida hanketta ohjaavana, mutta sen lähtökohdista, tavoitteista ja selvityksistä on huomioitu seuraavat kohdat:
12 (23) Kainuun alueella voimajohtoverkon toimintavarmuus paranee, koska tuulivoimarakentaminen edellyttää nykyisen voimajohtoverkon laajentamista ja vahvistamista tuulivoima-alueilla ja niiden läheisyydessä tuulivoimarakentaminen vaatii usein olemassa olevan tieverkon korjaamista tai uusien tieyhteyksien rakentamista, mikä parantaa alueen käyttäjien liikkumisedellytyksiä, mutta toisaalta vaikuttaa maisemaan, rikkoo yhtenäisiä metsäalueita ja voi heikentää luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksia maakuntakaavan lähtötietojen mukaan Metsälamminkangas ei ole väestön tai loma-asuntojen merkittävä sijoittumisalue Näiden tekijöiden huomioimisella pyritään varmistamaan se, että Metsälamminkankaan hanke toteuttaa osaltaan vireillä olevan maakuntakaavoituksen tavoitteita, eikä eri kaavatasojen välille jää ristiriitoja. Metsälamminkankaan YVA-menettely sekä osayleiskaavoitus kuitenkin valmistunevat ennen maakuntakaavoitusta, mutta tämän kaavan jo valmistuneiden aineistojen huomioinnilla varmistetaan se, että maakuntakaavoituksella ohjataan myös tätä hanketta. Metsälamminkankaan hanke on huomioitu tuulivoimamaakuntakaavan asiakirjoissa, mikä osaltaan vähentää ristiriitojen mahdollisuutta. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava laatiminen on käynnistetty Kainuun maakuntavaltuuston 25.3.2013 tekemällä päätöksellä. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa määritellään maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) myötä merkitykseltään seudullisten kaupan suuryksiköiden sijainti, niiden alaraja ja enimmäismitoitus. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava on hyväksytty Kainuun maakuntavaltuustossa 1.12.2014. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu varauksia suunnittelualueelle. 5.4 Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai asemakaavoja. Vaalan kunnanvaltuusto on saattanut vireille koko kunnan alueen kattavan tuulivoimayleiskaavan laatimisen 19.6.2013. Kaavaluonnos on nähtävillä 10.11. 9.12.2014. Kunnan tarkoituksena on selvittää tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet yleiskaavallisen tarkastelun keinoin ja kaavoittaa tuuli-voimarakentamiseen soveltuvat tuulivoimapuistoaluekokonaisuudet niin, että mahdollistetaan vaiheittainen tuulivoimarakentaminen kunnan alueella. Kaavan tavoitteena on koko kunnan käsittävä tuulivoimateemayleiskaava, jonka lisäksi laaditaan tarvittaessa sitä edelleen tarkentavia, suoraan rakentamista ohjaavia osayleiskaavoja. Koko kunnan alueen kattavan tuulivoimayleiskaavan pohjaksi on laadittu selvitys, jossa on osoitettu tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet sekä alueet, joille tuulivoimaa ei osoiteta. Tuulivoimaan soveltuvat alueet esitetään kolmena eri luokkana soveltuvuuden ensisijaisuuden mukaan. Tässä selvityksessä Metsälamminkangas on arvioitu soveltuvuudeltaan II-luokkaan eli tuulivoimarakentamiseen hyvin soveltuvaksi alueeksi. Selvityksessä esitetty alue poikkeaa hieman hankealueesta. Tämä johtuu lähinnä alueen rakennuskannasta sekä läheisistä luontoalueista suojavyöhykkeineen.
13 (23) Kuva 6 Ote Vaalan tuulivoimayleiskaavan tuulivoimaselvityksestä Metsälamminkankaan alueelta (Ramboll Finland Oy 2014). Tuulivoimayleiskaavan pohjaksi laaditussa selvityksessä on jokaisesta tuulivoimalle soveltuvasta alueesta tehty ns. kohdekortti, jossa alueen soveltuvuuteen vaikuttavia tekijöitä on kuvattu tarkemmin. Metsälammenkankaan kohdekortissa on tuotu esille läheiset 110 ja 400 kv:n voimalinjat, laaja Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura 2000-alue ja soidensuojelualue pohjoispuolella sekä alueen inventoidut turvevarat. Aluetta kuvataan loivapiirteisenä ja suovaltaisena alueena, jonka maaperä koostuu sora- ja hiekkamoreenista sekä osin turvekerrostumista sekä paikallisista kalliopaljastumista. Maanomistusolot ovat melko yhtenäiset ja tuulisuusolosuhteet hyvät. Lisäksi huomautetaan, että tuulivoimalle soveltuva alue voi jatkua kuntarajan yli.
14 (23) Kuva 7 Ote Vaalan tuulivoimayleiskaavan luonnoksesta (Ramboll Finland Oy 2014). Tuulivoimayleiskaavassa hankealuetta koskevat seuraavat merkinnät: Osayleiskaava-alueen raja. Kaavamääräys: MRL 43 2 momentin perusteella määrätään, ettei kaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Tuulivoimapuiston alue. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimapuistojen rakentamiseen varattavat ja soveltuvat alueet. Yksittäisten tuulivoimaloiden sijoitus ja suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin määritellään tarkemmin hankekohtaisen suunnittelun yhteydessä. Hankesuunnittelussa tutkitaan melu- ja välkemallinnuksen kautta, että melun ja välkkeen ohjearvoja häiriintyviin kohteisiin ei ylitetä. Hankesuunnittelussa on huomioitava myös ohjearvojen täyttyminen läheisten asema- tai osayleiskaavojen mukaisilla rakentamattomilla rakennuspaikoilla. Hankesuunnittelun tai tarkemman osayleiskaavoituksen yhteydessä alueelle tulee tehdä muinaisjäännösinventointi. -f METSÄLAMMINKANGAS. Huom! Aluerajaus sekä tuulivoimaloiden sijoitus ovat suoraan Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavasta! Tuulivoimalan ohjeellinen sijainti. Tuulivoimaloiden sijoittelu kaavakartalla on suuntaa antava; sijoittelu on tehty karttatietojen ja noin 700 m voimaloiden etäisyysvälin perusteella. Sijoittelun taustalla ei ole hankesuunnittelua.
15 (23) Suunnittelutarvealue. Viivamerkintä on piirretty 1 km päähän läheisen tuulivoimapuiston rajasta. Tuulivoimapuiston tuulivoimalat saattavat aiheuttaa ympäristöhäiriöitä tuulivoimapuiston välittömässä läheisyydessä. Alueen muussa maankäytössä tulee ottaa huomioon mm. tuulivoimaloista mahdollisesti aiheutuvat melu- ja välkevaikutukset. Sähkölinja (400 kv) Sähkölinja (110 kv) Ohjeellinen uusi huoltotie Ohjeellinen parannettava tie Lisäksi hankealueeseen itäpuolelle on osoitettu seututie (harmaa viivamerkintä). Hankealueen koillis-/pohjoispuolelle on osoitettu informatiivisena merkintänä Natura-alue ja luonnonsuojelu alue (harmaa vinoviivarasteri) sekä suojeluohjelman alue / tärkeä lintualue (harmaa vaakaviivarasteri). 5.5 Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuvat muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse rakennettuja tuulivoimapuistoja tai yksittäisiä tuulivoimaloita. Vaalan tuulivoimayleiskaavassa noin 10 km suunnittelualueesta pohjoiseen ja luoteeseen on osoitettu Naulakankaan ja Painuan kanavan (eteläinen ja pohjoinen) tuulivoiman tuotantoalueet. Vaalan tuulivoimayleiskaavassa on Vaalan kunnan alueelle osoitettu yhteensä 14 tuulivoiman tuotantoaluetta. Suunnittelualueen eteläpuolelle Pyhännän, Kajaanin ja Vieremän kuntien alueella sijaitsevalle Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan alueelle suunnitellaan sijoittumaan noin 80 tuulivoimalaa. Tuulipuiston YVA-menettely on päättynyt, ja alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa. Tietoja lähialueiden tuulivoimahankkeista on saatavilla mm. Suomen tuulivoimayhdistykseltä: http://www.tuulivoimayhdistys.fi/hankkeet
16 (23) 6 LAADITTAVAT SELVITYKSET Laadittava / laadittu selvitys Uusi vai päivitettävä/ täydennettävä / laadittu Täydennettävä vanha selvitys (nimi, laatija ja valmistumisvuosi) Selvityksen laatija Melumallinnus uusi - FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014 Matalataajuinen melu uusi - FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014 Varjostusmallinnus uusi - FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014 Näkemäalueanalyysi uusi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014 Havainnekuvat uusi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2014 Tuulivoimapuiston vaikutukset on selvitetty YVA-lain ja YVA-asetuksen (458/1994, 458/2006) mukaisella ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. YVA-menettely koostuu kahdesta vaiheesta; YVA-ohjelmasta ja YVA-selostuksesta. Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii hankkeen yhteysviranomaisena ja on asettanut YVA-ohjelman nähtäville 9.12.2013-17.1.2014 välisenä aikana ja hankkeen YVA-selostuksen nähtäville 6.10.-12.11.2014 välisenä aikana. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta ovat hankkeen kaavoituksen ja rakennuslupien myöntämisen perusteena. YVA-menettelyn aineistoon voi tutustua osoitteessa <http://www.ymparisto.fi/metsalamminkangastuulivoimayva>. Ympäristövaikutusten arvioinnista on vastannut SWECO Ympäristö Oy.
17 (23) 7 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Hankkeen olennaisimmat ympäristövaikutukset on selvitetty YVA-menettelyssä. Hankkeen kannalta keskeisiä ympäristövaikutuksia ovat mm. seuraavat: ihmisiin kohdistuvat vaikutukset (melu, varjostus, maisema, virkistyskäyttö), luontovaikutukset (erityisesti linnusto) ja liikennevaikutukset rakentamisen aikana. Ympäristövaikutusten arviointi perustuu mm. seuraaviin tietoihin ja selvityksiin: asukaskysely ja teemahaastattelut, annetut mielipiteet ja lausunnot, vuorovaikutustilaisuudet, meluselvitys, varjostusselvitys, luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys, linnustoselvitys, lepakkoselvitys, Naturaarviointi, maisemaselvitys, tehdyt ympäristöselvitykset (mm. yleis- ja maakuntakaavoituksen selvitykset), liikenneselvitys, ja arkeologinen selvitys. Tehtyjen selvitysten perusteella on suoritettu asiantuntija-arvio eri ympäristövaikutuksista ja niiden merkittävyydestä. Vaikutusten arviointi on kiinteä osa yleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointi tehdään vuorovaikutuksessa kaavoitushankkeen keskeisten sidosryhmien kanssa. Osayleiskaavassa vaikutuksia kuvataan niiden muutosten kautta, joita toteuttaminen aiheuttaa suhteessa nykytilaan. MRL 9 :n ja MRA 1 :n mukaisesti vaikutukset arvioidaan liittyen 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arviointi tulee tehdä selvitysten pohjalta. Vaikutusten arviointi tulee tapauskohtaisesti kohdentaa merkittäviin vaikutuksiin. Seuraavat arvioitavat vaikutukset ovat keskeisimpiä, myös muita mahdollisia vaikutuksia tulee tapauskohtaisesti arvioida: maisema ja kulttuuriympäristö ääni (ääni ja meluvaikutukset) välke linnusto (häirintä- ja estevaikutukset, törmäyskuolleisuus, elinympäristömuutokset) suurpedot ja suurnisäkkäät (elinympäristömuutokset, lisääntymis- ja levähdyspaikkojen häviäminen ja heikentyminen) ekologiset yhteydet lepakot turvallisuus tutkajärjestelmät
18 (23) puolustusvoimien toiminta yhteisvaikutukset (sekä useiden tuulivoima-alueiden että tuulivoima-alueen ja siihen liittyvien voimajohtojen) (lähde: Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu) Tuulivoimaloiden vaikutuksia tulisi seurata myös käyttöönoton jälkeen. Luonnolle ja maisemalle aiheutuvat vaikutukset ovat todennettavissa rakennusajan jälkeen, ja niiden perusteella tulee tarvittaessa tehdä jatkotoimia.
19 (23) 8 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 8.1 Viranomaisyhteistyö 8.2 Osalliset Tuulivoimaosayleiskaavahankkeesta järjestettiin viranomaistyöneuvottelu 10.6.2014 Vaalan kunnassa. Tuulivoimaosayleiskaavahankkeesta järjestetään vireilletulovaiheen MRL 66 :n ja MRA 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu 2.12.2014 Vaalan kunnassa. Viranomaisilta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. Kaavaluonnos käsitellään Vaalan kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. Kaavaehdotus käsitellään Vaalan kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. Kaavoitukseen liittyvä viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Viranomaisneuvotteluun kutsutaan osalliset viranomaiset, Vaalan kunta sekä tarvittavat yhteisöt. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimintaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluyhdistykset elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset Edellä mainittuja ovat: Fingrid Oyj Digita Oy Fortum Oyj Finavia Oyj Kainuun luonnonsuojelupiiri ry Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry Manamansalo ry Enonlahden kyläyhdistys ry Vaalan riistanhoitoyhdistys ry Metsäkeskus
20 (23) Metsähallitus, luontopalvelut Oulunjärven Jättiläiset ry Suomen Erillisverkot Oy Ilmatieteenlaitos TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj DNA Oy Ukkoverkot Oy Cinia Group Oy (ent. Corenet Oy) Kunnat, joiden alueelle suunnittelu vaikuttaa Vaalan kunta Siikalatvan kunta Kajaanin kaupunki Paltamon kunta Kainuun liitto Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Vaalan kunnan hallintokunnat Naapurikunnat (Siikalatvan kunta ja Kajaanin kaupunki) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Kainuun liitto Kainuun pelastuslaitos Liikenteen turvallisuusvirasto, Trafi Liikennevirasto Museovirasto Kainuun museo Puolustusvoimat Hätäkeskuslaitos Luonnonvarakeskus Bothnia VTS Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa.
21 (23) 8.3 Suunnitteluvaiheet ja aikataulu Kaavatyön ohjelmointi ja käynnistäminen Aikataulu: 12/2013 Kaavahanketta esiteltiin YVA-ohjelmavaiheen yleisötilaisuudessa 11.12.2013. Vaalan kunnanvaltuusto Käynnisti Metsälamminkankaan kaavoituksen 12.12.2013 (Kvalt 68 ). (OAS) Aikataulu: 4-8/2014 Osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin laatimalla OAS. Konsultti laati OAS:n ja neuvotteli sen sisällöstä Vaalan kunnan, hankevastaavan ja ELYkeskuksen kanssa. Suunnittelualue rajattiin alustavasti OAS:n laatimisen yhteydessä ja samalla laadittiin kaavatyön tavoitteet yhteistyössä tilaajan ja konsultin kesken. Pidettiin työneuvottelu viranomaisten kanssa 10.6.2014. OAS on nähtävillä alkaen 14.11.2014 koko kaavaprosessin ajan. Kunta huolehti OAS:n tiedotuksesta ja jakelusta osallisille. Konsultti laati vastineet OAS:sta mahdollisesti esitettyihin mielipiteisiin. Laadittiin tiivismuotoinen esitys perustiedoista, johon kootaan aiemmin tehdyt selvitykset sekä muista aineistoista ja tietokannoista saatavat perustiedot. Ympäristöselvitykset Aikataulu: 1-9/2014 4-5/2013 Osayleiskaavatyössä hyödynnettiin YVA-menettelyn yhteydessä laadittavia ympäristöselvityksiä. YVA-menettelyn yhteydessä selvitettiin kattavasti suunnittelualueiden ympäristöolot. YVA-menettelyn yhteydessä tehdyistä selvityksistä kootaan kaavaselostusta varten tiivistelmä, joka kuvaa suunnittelualueen ympäristön nykytilannetta. Kaavaluonnos Aikataulu: 6/2014/1/2015 Konsultti laatii kaavaluonnoksen tehtyjen ympäristöselvitysten sekä Vaalan kunnalta, hankevastaavalta, osallisilta ja viranomaisilta saadun palautteen pohjalta. Kaavaluonnoksen vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään YVA:n tuloksia. Pidetään 1. viranomaisneuvottelu. Vaalan kunnanhallitus asettaa kaavaluonnoksen nähtäville sen jälkeen, kun YVA-selostus on annettu lausuntoa varten yhteysviranomaiselle. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot (ELY-keskus antaa kaavaluonnoksesta lausuntonsa vasta, kun yhteysviranomainen (ELY) on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta) ja niihin laaditaan vastineet.
22 (23) Nähtävilläoloaikana järjestetään kunnan, tilaajan ja konsultin yhteistyössä järjestämä yleisötilaisuus, jossa osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmista. YVA-selostusvaiheen ja kaavaluonnoksen esittelytilaisuus pyritään pitämään samanaikaisesti. Lisäksi kaavahanketta esitellään tarvittaessa YVAhankkeen seurantaryhmän kokouksissa. Kaavaehdotus Aikataulu: 2-5/2015 4-5/2013 Luonnosvaiheesta saadun palautteen pohjalta konsultti täydentää ja muokkaa kaavaluonnoksen kaavaehdotukseksi. Vieraspaikkakuntalaisia maanomistajia tiedotetaan kaavan nähtäville asettamisesta kirjeitse. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot. Konsultti laatii vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin. Viranomaisneuvottelu pidetään sen jälkeen, kun kaavaehdotuksesta saatu palaute on käsitelty ja siitä seuraavat muutokset siirretty asiakirjoihin. Hyväksyminen Aikataulu: 6/2015 Kunnanhallitus käsittelee lausunnot, mahdolliset saadut muistutukset ja niiden vastineet sekä päättää kaavaehdotuksen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi esittämisestä. Kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Kaava-asiakirjat (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaehdotus) asetetaan nähtäville Vaalankunnanvirastolle osoitteessa: Vaalantie 14, 91700 Vaala sekä internetissä www.vaala.fi Kuulutukset julkaistaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla kunnantalolla, Tervareitti -lehdessä sekä kunnan kotisivuilla www.vaala.fi Kaavan hyväksymisen toimivalta kuuluu kaupunginvaltuustolle kaupunginhallituksen esityksestä. Hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään tiedoksi Kainuun ELY - keskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Kainuun liittoon, Maanmittauslaitokselle sekä kunnan rakennustarkastajalle. Kainuun ELY -keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 9 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa Vaalan kaupungille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon aikana.
23 (23) 10 YHTEYSTIEDOT Vaalan kunta: : Juha Airaksinen, Tekninen johtaja Puh. 0400 855 951 email: juha.airaksinen@vaala.fi Harri Lindroos, Aluearkkitehti Puh. 0400 855 956 email: harri.lindroos@vaala.fi Projektipäällikkö: Kuisma Reinikainen, Projektipäällikkö, DI YKS-402 Puh. 050 390 5680 email: kuisma.reinikainen@fcg.fi Salomaa Kristina, Suunnittelija, FM Puh: 044 298 2006 email: kristina.salomaa@fcg.fi Tuulivoimapuistohankkeesta lisätietoja saa hankkeesta vastaavalta: TuuliSaimaa Oy Maija-Leena Oinonen, Projektipäällikkö Puh. 050 520 3631 email: maija-leena-oinonen@tuulisaimaa.fi