ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 3 Tekninen lautakunta sivu 1 Kokousaika 22.2.2011, kello 16.30 20.14 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa Ilkanrati, kokoushuone Saunamäki Anssi, puheenjohtaja Ahola Heikki, varajäsen Alho Antti Niemistö Esa Olkkola Akiliina, saapui klo 16.45 :n 27 käs. aikana Pikkumäki Marjo Saunamäki Juhani, vpj Valli Kirsti Yli-Rasku Risto, poistui klo 19.30 :n 30 käs. aikana Ahola Kirsti Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen edustaja Markku Ojala klo 16.30-19.50 Esittelijä: vt. tekninen johtaja / kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola Sihteeri: Merja Lehto Asiantuntijat: vesihuoltorakennusmestari Pekka Hirvonen 27 klo 16.35-18.10, kiinteistörakennusmestari Esa Karjanlahti :t 27-28 klo 16.35-18.48 Asiat :t 25-36 Pöytäkirjan allekirjoitus Anssi Saunamäki puheenjohtaja Merja Lehto pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu 25.2.2011 Teknisellä osastolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Juhani Saunamäki Kirsti Valli 2.3.2011, virka-aikana Ilkanrati, Ilkantie 17 Merja Lehto osastosihteeri
ILMAJOEN KUNTA Tekninen lautakunta KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika Kokouspaikka tiistai 22.2.2011, kello16.30 Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu TEK 25 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 TEK 26 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 TEK 27 TEK 28 TOIMINTAKERTOMUS 2010 TEKNISEN TOIMEN TULOSALUEELTA 3 KIINTEISTÖJEN KUNNOSSAPITO-OHJELMA VUODELLE 2011 4 TEK 29 TOIMINTAKERTOMUS 2010, KAAVOITUKSEN TULOSALUE 7 TEK 30 LAUSUNTO/SEINÄJOKI-KASKINEN RATAOSAN PERUSPARANNUS, RATASUUNNITELMA 8 TEK 31 1 AHONKYLÄN KUNNANOSAN ASEMAKAAVA KORTTELEISSA 1, 14-16 NIEMELÄN ALUEELLA 13 TEK 32 SUUNNITTELUTARVERATKAISU/SAMI VÄHÄMAA JA SAMI JÄNISOJA 19 TEK 33 SUUNNITTELUTARVERATKAISU/TEEMU JA HELI KOJONEN 23 TEK 34 POIKKEAMALAUSUNTO/JAAKKO KALAJAINEN JA SATU LAHTI 27 TEK 35 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 27 TEK 36 MUUT MAHDOLLISET ASIAT 31 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä teknisellä osastolla (Ilkantie 17) keskiviikkona 2. päivänä maaliskuuta 2011 virka-aikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 17. päivänä helmikuuta 2011 Anssi Saunamäki, merk.
Tekninen lautakunta 22.2.2011 2 TEK 25 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Vt. teknisen johtajan ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. TEK 26 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Juhani Saunamäki ja Kirsti Valli.
Tekninen lautakunta 22.2.2011 3 TEK 27 TOIMINTAKERTOMUS 2010 TEKNISEN TOIMEN TULOSALUEELTA YHT 61/2011/130 Teknisen toimen toimintakertomus vuodelta 2010 sisältää tavoitteiden toteutumisen teknisen hallinnon, liikenneväylien ja muiden yleisten alueiden, kiinteistötoimen, teknisten palvelujen sekä vesihuollon osa-alueilla. Toimintakertomus v. 2010 jaetaan lautakunnalle ja esitellään kokouksessa. Vt. Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy teknisen toimen toimintakertomuksen vuodelta 2010. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti kokouksessa tehdyn päätösehdotuksen mukaisesti. Asiantuntijoina tämän pykälän käsittelyn kohdalla olivat vesihuoltorakennusmestari Pekka Hirvonen ja kiinteistörakennusmestari Esa Karjanlahti. Akiliina Olkkola saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16.45. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 22.2.2011 4 TEK 28 KIINTEISTÖJEN KUNNOSSAPITO-OHJELMA VUODELLE 2011 YHT 62/2011/55 Kunnan omistamien kiinteistöjen kunnossapito-ohjelman valmistelu on suoritettu teknisen osaston toimesta aikaisemman käytännön mukaan. Kunnossapitoesitykset on pyydetty kiinteistöjen käyttäjiltä ja niitä on täydennetty teknisen osaston tiedossa olevilla korjaustarpeilla. Kunnossapitoesityksistä on laadittu alustavat korjaussuunnitelmat ja - kustannusarviot. Kunnan omistamia kiinteistöjä vuoden 2010 lopussa on yhteensä 68, sekä yhtiömuotoisia huoneistoja 22 kpl, joista 12 on asuntoosakehuoneistoa. Kiinteistöjen ja osakehuoneistojen määrä on yhteensä 90, joissa erillisiä rakennuksia 125. Kunnossapitoesityksiä on tehty yhteensä 1.852.270 euron edestä. Tämän lisäksi kunnossapito-ohjelmassa on merkittäviä, hinnoittelemattomia lähinnä peruskorjausluonteisia esityksiä. Talousarviossa kiinteistöjen kunnossapitoon on varattu määrärahaa yhteensä 790.000 euroa eli esityksiä on jouduttu karsimaan yhteensä 1.062.270 euron edestä. Kunnossapito-ohjelmaan sisältyy myös kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuvia välttämättömiä toimenpiteitä, joita ovat mm. nuohoukset, lämmitys- ym. laitteiden huollot, hissien huollot, automatiikan huollot, kaapelitv:n perusmaksut, jätepalvelut, vartioinnit sekä lumen auraukset ja hiekoitukset, joista muodostuu kustannuksia yhteensä 261.690 euroa eli n. 33,1 % kunnossapidon nimikkeellä varatusta määrärahasta. Kunnossapitoesityksiä on jouduttu karsimaan runsaasti. Karsinnan yhteydessä on jouduttu yliviivaamaan hyvinkin tarpeellisia esityksiä, joilla voitaisiin turvata kiinteistöjen nykyisen kunnon säilyminen. Useilla kiinteistöillä tulee tehtäväksi lähivuosina peruskorjauksia ja perusparannusluonteisia toimenpiteitä, joita kunnossapitomäärärahoilla ei ole mahdollista toteuttaa. Lähinnä on kyse LVIS-teknisten laitteiden uusimisista tai hankinnoista, joilla turvataan kiinteistön toimivuus, käytön terveellisyys ja kiinteistön säilyminen käyttökuntoisena. Kunnossapito-ohjelmassa on vain tälle vuodelle hyväksyttäväksi esitetyt toimenpiteet. Kunnossapito-ohjelmaan on varattu ennalta arvaamattomiin menoihin kunnan omassa käytössä olevien kiinteistöihin 60.000 euroa ja vuokralle annettuihin kiinteistöihin 5.500 euroa. Arvaamattomiin
Tekninen lautakunta 22.2.2011 5 menoihin varattu määräraha on tarkoitettu kunnossapito-ohjelman toteutuksen yhteydessä esiin tuleviin ennakoimattomiin korjaustoimenpiteisiin ja vuoden aikana välttämättömiin kunnossapito-ohjelman ulkopuolella esiin tuleviin korjauksiin. Huoneistojen muuttoremontteihin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin on varattu 5.000 euroa ja vuokralle annettuihin kiinteistöihin samoin 5.000 euroa. Lisäksi kunnossapito-ohjelmaan sisältyy kiinteistöjen ylläpitomenoja yhteensä 261.690 euroa, jolloin varsinaisiin korjaustöihin jää 528.310 euroa. Korjaustarpeisiin ja kiinteistökannan määrään nähden vuosikorjauksiin varattu määräraha on liian pieni. Kiinteistöjen määrän lisääntyessä ja olevien kiinteistöjen ja niiden tekniikan vanhetessa korjaustarpeet vain lisääntyvät. Tällä hetkellä on jo tilanne se, että tällä määrärahatasolla ei voida taata kiinteistöjen säilymistä nykyisessä kunnossa. Lisäksi peruskorjaustarpeita on runsaasti odottamassa toteuttamista. Kiinteistöjen peruskorjauksiin tulisi voida osoittaa määrärahoja nykyistä enemmän. Kiinteistöjen kunnossapito-ohjelma on esityslistan oheismateriaalina. Se esitellään tarkemmin kokouksessa. Kunnossapitoohjelmassa on lueteltu ne korjaustoimenpiteet, jotka pyritään toteuttamaan tämän vuoden talousarviomäärärahoilla. Kunnossapitoohjelmassa yliviivattuja toimenpiteitä ei tämän vuoden määrärahoilla ole mahdollista toteuttaa. Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää kunnossapito-ohjelman osalta seuraavaa: 1. Tekninen lautakunta hyväksyy kiinteistöjen kunnossapitoohjelman vuodelle 2011. 2. Tekniselle osastolle annetaan valtuudet ohjelman tarkistamiseen siten, että varmistetaan määrärahojen riittävyys ja tarkoituksenmukaiset toimenpiteet ennalta arvaamattomienkin korjaustarpeiden osalta. 3. Hyväksytty kiinteistöjen kunnossapito-ohjelma saatetaan tiedoksi kunnanhallitukselle sekä kiinteistöjen käyttäjille käytössään olevan kiinteistön osalta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti vilkkaan keskustelun jälkeen.
Tekninen lautakunta 22.2.2011 6 Asiantuntijana tämän pykälän käsittelyn kohdalla oli kiinteistörakennusmestari Esa Karjanlahti. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 22.2.2011 7 TEK 29 TOIMINTAKERTOMUS 2010, KAAVOITUKSEN TULOSALUE YHT 60/2011/130 Kaavoitus- ja mittaustoimen toimintakertomus jaetaan kokouksessa. Kaavoitus on edennyt kaavoitusohjelman mukaisesti. Kaikki kaavoitusohjelman kohteet ovat olleet vireillä vuonna 2010. Lisäksi asemakaavoista neljä on ollut vireillä ohjelman ulkopuolelta kiireellisinä, hankkeisiin liittyvinä asemakaavan muutoksina ja laajennuksina. Hyväksytyt asemakaavat vuonna 2010 ovat kortteli 128, Alkontie ja Käpälämäen muutos. Koskenkorvan yleiskaavasta on valmistunut kaksi vaihtoehtoista luonnosta, jotka ovat olleet epävirallisesti nähtävillä. Itäisten kylien alueella on valmisteltu luonnoksia ja Ilmajoen keskustaan on tehty lähtötietoselvityksiä. Valmistuneiden asemakaavojen lisäksi on valmisteltu useita muita asemakaavoja mm. Napustanmäkeen, Ahonkylän Niemelän alueelle ja terveyskeskuksen alueelle. Kaavoitusohjelman kohteiden lisäksi on valmisteltu asemakaavan muutoksia Lauroselankujalla ja Ahonmäki III:n alueella sekä asemakaavan laajennuksia Puskalantien alueella ja Siltalan risteyksen ympäristössä. Ilmajoen, Koskenkorvan ja Ahonkylän pohjakartat ovat ajan tasalla pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy toimintakertomuksen vuodelta 2010. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 22.2.2011 8 TEK 30 LAUSUNTO/SEINÄJOKI-KASKINEN RATAOSAN PERUSPARANNUS, RATASUUNNITELMA YHT 542/2010/59 Liikenneviraston rautatieosasto pyytää Ilmajoen kunnalta lausuntoa laatimastaan ratasuunnitelmasta. Ratasuunnitelma on paksu mappi ja siihen voi tutustua toimistolla ja kokouksessa. Ratasuunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä. Suunnitelmasta on tehty määräaikaan mennessä kolme muistutusta. Suunnitteluosuuden 3, Kauhajoki-Seinäjoki kustannuksiksi ilman JKV-muutoksia on arvioitu 53,6 M, josta ratarakenteet ovat 44,4 M, sillat 3.6 M ja yksityistiejärjestelyt 5.6 M. Ratasuunnitelman keskeinen sisältö Yleiskartta ratasuunnitelmasta on esityslistan oheismateriaalina. Suunnitelmassa rautatie säilyy nykyisellä paikallaan. Suunnitelma sisältää seuraavia radalle tehtäviä toimenpiteitä: - päällysrakenteen uusiminen - tasoristeysten poistaminen - siltojen ja rumpujen uusimis- ja peruskorjaus - routasuojauksen asentaminen - radan stabiliteetin parantaminen - raidegeometrian parantaminen - radan merkkien uusiminen - tarvittaessa tasoristeysten turvalaitteiden uusiminen - nopeusrajoitusten muutoksista aiheutuvien JKV muutosten päivittäminen Hankkeen tavoitteena on: - nostaa kuormattujen tavarajunien suurin sallittu nopeus tasolle 80 km/h - tavaraliikenteen kilpailukyvyn parantaminen mahdollistamalla 225 kn akselipaino 80 km/h nopeustasolla - lisätä rataosan välityskykyä ja junaturvallisuutta - parantaa tasoristeysten poistamisella radan turvallisuutta - hanke toteutuu mahdollisimman edullisesti - junaliikenteelle aiheutetaan mahdollisimman vähän häiriötä - ympäristön vaatimukset otetaan huomioon - väylien käyttäjien, maanomistajien ja muiden sidosryhmien toivomukset otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon Suunnitelmaosuuden 3 pituus on n. 66 km. Osuudella sijaitsee tällä hetkellä 107 tasoristeystä, näistä 83 on yksityisteiden ja 24 yleisten
Tekninen lautakunta 22.2.2011 9 teiden tai katujen tasoristeyksiä. Nykyisistä tasoristeyksistä 57 esitetään poistettavaksi korvaavilla tasoristeyksillä, joista 10:lle esitetään korvaavaa uutta tasoristeystä. Nykyisistä tasoristeyksistä 4 esitetään muutettavaksi kevyen liikenteen väyläksi. Ilmajoen kunnan alueella on tällä hetkellä 32 tasoristeystä, näistä on 7 yleisten teiden tasoristeyksiä ja muut yksityis- tai viljelysteiden risteyksiä. Nykyisistä tasoristeyksistä 17 esitetään poistettavaksi korvaavilla tasoristeyksillä. Nykyisistä tasoristeyksistä 1 esitetään muutettavaksi kevyen liikenteen väyläksi. Korvaavia uusia tasoristeyksiä tulee kaksi, joista toinen yksityistielle ja toinen kaava-alueelle kevyen liikenteen väylälle. Korvaavia tieyhteyksiä on suunniteltu rakennettavaksi poistettavilta tasoristeyksiltä jääviin risteyksiin radan läheisyyteen sekä Lahdentien ja Hannukselantien välille kantatien itäpuolelle n. 800 metrin etäisyydelle kantatiestä ja radasta. Muistutukset Muistutukset ovat esityslistan oheismateriaalina. Eero Kiikka ja 25 muuta allekirjoittajaa Muistutuksessa vastustetaan hanketta ja erityisesti yksityistiehanketta kantatien itäpuolen pelloille ja metsään välille Lahdentie- Hannukselantie. Korvaavana toimenpiteenä esitetään yhden alikulun tai vartioidun tasoristeyksen rakentamista välille Hannuksela- Akkala. Risto Nokso ja 25 muuta allekirjoittajaa Muistutuksessa vastustetaan ylikäytävien poistamista Hannuksela- Akkala. Edelleen muistutuksessa huomautetaan, että radan itäpuolelle suunnitellun tien leveys 5 metriä on aivan liian kapea nykyisille maatalouskoneille ja että suunnitelma lisää kevyen liikenteen määrää kantatiellä. Idänpuolen kunnostaminen puuttuu suunnitelmasta. Korvaavina toimenpiteinä muistutuksessa ehdotetaan, että Iso- Koivun ja Hoppalan välille tehdään uusi tie kantatien toiselle puolelle ja siitä haarat Joupinkujalle ja Kullaanmäentielle. Akkala jäisi auki. Peuralan ylikäytävälle jäisi kulku kevyelle liikenteelle. Liitteessä 1 Antti Yli-Karjanmaa, Heikki Yli-Karjanmaa ja Riitta Yli-Karjanmaa ehdottavat, että Lahdentieltä tehtäisiin kunnollinen yhdystie Karjanmaankujalle, tien tuli olla vähintään 5 metriä leveä. Liitteessä 2 Jaana Nokso, Juha Nokso, Erkki-Jussi Nokso ja Marketta Nokso ehdottavat, että Hannukselan ja Akkalan väliin on ehdottomasti saatava ainakin yksi alitus tai ylikäytävä ja jos alikulku ei
Tekninen lautakunta 22.2.2011 10 toteudu Hoppala olisi melko hyvällä paikalla. Lisäksi he ehdottavat, että Pirilännevan uusi viljelystie oli syksyllä esitetyssä paikassa parempi kuin nyt esitetty ja tien jatkaminen Nikkoolannevantielle olisi omiaan vähentämään keskustan läpi kulkevaa maatalousliikennettä. Liitteessä 3 Arja ja Risto Nokso ehdottavat Hoppalan ylikäytävän auki jättämistä tai uuden yli- tai alikulkutien rakentamista. Kyösti Yli-Karjanmaa Yli-Karjanmaan 31.1.2011 päivätty muistutus koskee järjestelyjä Kurikan puolella, joten muistutus on välitetty Kurikan kaupungille. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se antaa seuraavan lausunnon Seinäjoki-Kaskinen ratasuunnitelmasta. Radan säilyminen tulevaisuudenkin vaatimukset täyttävänä on tärkeää. Ratasuunnitelma on laadittu siten, että asetetut tavoitteet toteutuvat suunnitelmassa varsin hyvin. Radan aluerakennetta jakava vaikutus on huomattava, mikä on tehnyt suunnittelutyöstä vaikean. Erityisesti kantatien ja radan läheisyydestä johtuen tasoristeysten turvallisuuden parantaminen on paikoitellen mahdoton tai vaihtoehtoisesti kallis toimenpide. Tasoristeyksiä onkin poistettu Ilmajoen alueella runsaasti, mikä puolestaan tulee aiheuttamaan joillain jaksoilla maataloudelle kohtuuttomia kustannuksia. Koska risteyksiä on poistettu runsaasti, on korvaavia tieyhteyksiä suunniteltu myös runsaasti. Korvaavat uudet tiet palvelevat paitsi asutusta myös maataloutta. Maatalouden tarpeet onkin otettava erityisesti huomioon teitä suunniteltaessa: Mikäli korvaavien teiden leveys on vain 5 metriä, tulee ohituspaikkoja olla vähintään puolen kilometrin välein. Ohituspaikat tulee mitoittaa siten, että nykyajan maatalouskoneet mahtuvat helposti ohittamaan toisensa. Useimpien traktoreiden leveys paripyörineen on 4 metriä ja pituus esimerkiksi traktorin ja lieteen levitys kaluston kanssa on jopa yli 12 metriä. Korvaavissa teissä tulee ottaa huomioon myös tiloilla käyvät raskaanliikenteen ajoneuvot. Näitä käy melkein jokaisella aktiivitilalla, mutta eniten raskasta liikennettä on kotieläintiloilla. Ahonkylässä Niemi-Nikkolan tasoristeykselle ei tässä suunnitelmassa esitetä toimenpiteitä. Ilmajoen kunta pitää tärkeänä, että tämän erittäin vaarallisen risteykset parantamisen suunnittelu aloitetaan
Tekninen lautakunta 22.2.2011 11 välittömästi, mahdollisuuksia lienevät ainakin risteyksen siirtäminen pohjoiseen päin tai kantatien linjauksen muuttaminen. Ilmajoen keskusta-ahonkylä on taajama-aluetta ja maatalousaluetta, haja-asutusta ei jaksolla ole. Keskustan liikenne on turvattu hyvin ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen osalta. Kevyen liikenteen tasoristeyksen siirtäminen Antilasta Asematielle lisää keskustan kävely- ja polkupyöräliikenteen sujuvuutta ja vastaa olevaa käytäntöä. Maatalousliikenne keskustan ja Alajoen välillä tulisi ratkaista kokonaisvaltaisesti niin, että otetaan huomioon tuleva kantatien parantaminen. Onkin perusteltua, että Alajoelle suuntautuvalle maatalousliikenteelle osoitetaan turvallinen reitti tämän suunnittelun yhteydessä. Turvallista reittiä lienee mahdoton osoittaa muutoin kuin rakentamalla kantatien ja radan alikulku Röyskölänkujan ja Nikkolantien väliselle tiejaksolle. Lisäksi radan varteen suunniteltu korvaava viljelystie tulisi jatkua aina Nikkolantielle saakka. Tällöin se palvelisi maatalousliikennettä, joka suuntautuu kantatie 67 varrelta Alajoelle, muuten korvaavasta tiestä ei saada riittävää hyötyä. Palontieltä alikulkuun johtavan tien suunnittelussa on otettava huomioon vireillä olevan asemakaavan tielinjaus. Hannuksela-Akkala välinen ratajakso halkoo voimakasta maatalousaluetta. Alueella tiloista monet ovat sellaisia, joiden talouskeskus ja viljelykset sijaitsevat radan eri puolilla. Maatalousliikennettä ajatellen tällä rataosuudella on jäätävä vähintään yksi tasoristeys tai rakennettava radan alitus. Ellei näin tehdä, maatalouden liikenteelle tulee liikaa lisäajoa kapealla tiellä varsinkin joen ja radan välissä. Lisäksi hidas ja raskas maatalousliikenne lisääntyy kantatie 67:lla, koska radan kaakkoispuolelta ei pääse suoraan ylitse pelloille ja toisinpäin. Suunnitellut korvaavat tiet eivät palvele riittävästi maatalousajoa. Kunnan lausunto muistutuksista Kunta toteaa, että molemmissa muistutuksissa Eero Kiikka ja 25 muuta allekirjoittajaa ja Risto Nokso ja 25 muuta allekirjoittajaa kiinnitetään huomiota tärkeisiin koko aluerakennetta ja maataloutta koskeviin suunnitelman puutteisiin. Ilmajoen kunta pitää välttämättömänä, että muistutuksissa tehdyt parannusehdotukset otetaan huomioon ja suunnitelma korjataan esitetyillä toimenpiteillä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tekninen lautakunta 22.2.2011 12 Risto Yli-Rasku poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19.30. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334).
Tekninen lautakunta 22.2.2011 13 YHT 254/2009/512 TEK 31 AHONKYLÄN KUNNANOSAN ASEMAKAAVA KORTTELEISSA 1 JA14-16 NIEMELÄN ALUEELLA - - - - - - - - - - - - - - TEK 79 Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Niemelän alueelle 27.4.2010 22.6.2009 ja asettanut tavoitteeksi osoittaa alueelle pääosin omakotirakentamista, osoittaa JIGI-INVEST OY:n alue ja siihen liitettävä laajennusalue palvelujen ja asumisen alueeksi sekä osoittaa yleiskaavan mukaiset virkistysalueet. Kaavoitusprosessi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut 31.3-15.4.2010 välisenä aikana nähtävillä ja samaan aikaan oli epävirallisesti nähtävillä asemakaavaluonnos. Asemakaavan sisältö Asemakaava on esityslistan liitteenä nro 5. Asuinrakennusten korttelialueilla on tehty vain pieniä tarkennuksia tonttien rajoihin ja lisätty rakennusoikeutta. Laajennusalueelle on osoitettu uusia omakotitontteja yhdeksän. Kulku niille on järjestetty jatkamalla nykyisiä kaavateitä. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontin laajennusalueelle on mahdollista toteuttaa tarvittava lisärakentaminen ja paikoitusalueet. Yleiskaavan mukainen lähivirkistysalue sijaitsee asuinalueen itäpuolella ja laajennusalueelle kuntarajaan rajoittuen jää viheryhteydet ja luonnontilaiset viheralueet maastoa mukaillen. Kaavoituksessa on otettu huomioon v. 1995 valmistunut yleissuunnitelma, joka koskee kantatien 67 parantamista välillä Nikkola- Rintalanmäki, vaikka se on 15 vuotta vanha eikä sitä ole koskaan hyväksytty tiehallinnon toimesta. Suunnitelma on vaikuttanut korttelin 44 muotoon ja kaavamääräykseen. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 10,16 ha. Rakennusoikeuden määrä on kaikkiaan noin 11549 k-m 2, josta lisäystä noin 5703 k-m 2. Aluetehokkuus on e= 0,11. Asuntoalueita on noin 5,59 ha, virkistysalueita noin 3,12 ha, suojaviheraluetta noin 0,71 ha ja tiealueita noin 0,74 ha. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Tekninen lautakunta 22.2.2011 14 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen lausunnossa huomautetaan, että osallistumis- ja arviointisuunnitelman liikenneosio on puutteellinen. Lausunnot ja mielipiteet Asemakaavasta on antaneet lausuntonsa Museovirasto, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualue, Fortum Sähkönsiirto Oy. Muita pyydettyjä lausuntoja ei määräaikaan ja esityslistan valmisteluun mennessä ole saatu. Lausunnot ja mielipide ovat esityslistan oheismateriaalina. Lasse Latvamäki on esittänyt kirjallisen mielipiteen, jossa hän esittää, että Kulmalan kiinteistö määriteltäisiin suojelukohteeksi. Museovirasto toteaa lausunnossaan, ettei kaava-alueelta tunneta Museoviraston arkisto- ja rekisteriaineistojen perusteella muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualue esittää, että yleissuunnitelma, joka koskee kantatien 67 parantamista välillä Nikkola-Rintalanmäki on otettava suunnittelussa huomioon. Samoin lausunnossa muistutetaan kantatien aiheuttaman melun vaikutuksista ja todetaan, että liikenne ja infrastruktuuri vastuualueella ei ole mahdollisuuksia osallistua melun torjunnan kustannuksiin. Lisäksi tien varren puisto on syytä muuttaa suojaviheralueeksi. Fortum Sähkönsiirto OY toteaa lausunnossaan, että nykyiseen puistomuuntamoon voidaan liittää alueen uudet asiakkaat. Lisäksi yhtiö esittää, että 20 kv kaapelille merkitään 4 metrin johtovaraus leikkikentän alueelle. Mielipiteen ja lausuntojen huomioon ottaminen Latvamäen mielipide on otettu huomioon ja Kulmalan entinen asuinrakennus, joka sijaitsee kantatien viereisellä suojaviheralueella, on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Fortum Sähkönsiirto Oy:n esittämä johtovaraus on osoitettu olemassa olevalle leikkikentälle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen lausunto on otettu huomioon. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi Ahonkylän kunnanosan asemakaavaehdotuksen kortte-
Tekninen lautakunta 22.2.2011 15 leissa 1, 2, 14-16 ja 44 Niemelän alueella liitteen nro 5 mukaisena ja asettaisi sen julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi ja uudistaa lausuntopyynnön Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvara vastuualueelle. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334) - - - - - - - - - - - - - KH 155 Ehdotus: 3.5.2010 Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334) - - - - - - - - - - - - - TEK 149 Kaavaehdotus on ollut virallisesti nähtävillä 25.5-23.6.2010. Tänä 6.9.2010 aikana ei kukaan osallinen ole jättänyt muistutusta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvara vastuualue ei ole antanut lausuntoa tai ilmoittanut, ettei se sellaista anna. Lausuntopyyntö on lähetetty 18.5.2010 ja se pyydetty toimittamaan 30.6.2010 mennessä. Nähtävilläoloajan jälkeen 3.8.2010 on muistutuksen jättänyt Heli Palomäki. Muistutuksessa Palomäki vaatii ensisijaisesti omistamansa tontin ja kunnan alueelle esitetyn tontin vaihtamista, kunnan alueelle kaavoitettu tontti on huomattavasti suurempi kuin Palomäen alkuperäinen kaavan mukainen tontti. Toissijaisesti Palomäki esittää, että nykyinen tontti kasvatetaan 1400 neliömetriin. Muistutus on esityslistan oheismateriaalina. Muistutus on otettu huomioon siten, että Palomäen tontti on uudessa ehdotuksessa 1400 m 2 :n suuruinen. Tästä syystä korttelin 15 tontin 9 jäljelle jäävä osuus ja tontti 10 on yhdistetty yhdeksi tontiksi. Samassa yhteydessä korttelin 16 tontit 5 ja 6 on yhdistetty myös
Tekninen lautakunta 22.2.2011 16 yhdeksi tontiksi, jonka pinta-ala on n. 3200 m 2. Muutosten jälkeen uusia omakotitontteja alueelle tulee seitsemän. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi Ahonkylän kunnanosan asemakaavaehdotuksen kortteleissa 1, 2, 14-16 ja 44 Niemelän alueella liitteen nro 1 mukaisena ja asettaisi sen julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi ja uudistaa edelleen lausuntopyynnön Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvara vastuualueelle. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334) - - - - - - - - - - - - - - - KH 286 Ehdotus: 13.9.2010 Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334) - - - - - - - - - - - - - - TEK 22.2.2011 Kaavaehdotus on ollut toisen kerran virallisesti nähtävillä 30.9-29.10.2010. Tänä aikana yksi osallinen on jättänyt muistutuksen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvara vastuualue sekä liikenne ja infrastruktuurin vastuualue ovat antaneet lausuntonsa. Alueen maanomistajille järjestettiin keskustelutilaisuus 2.2.2011. Paikalla olleiden maanomistajien kanssa käytiin yksityiskohtaiset keskustelut ja niiden perusteella kaavaehdotukseen on tehty muutoksia. Muistutus ja lausunnot ovat esityslistan oheismateriaalina. ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvara vastuualueen lausunnon mukaan liikennemelulta suojautuminen tulee pääasiassa järjestää suojaviheralueella.
Tekninen lautakunta 22.2.2011 17 ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuurin vastuualueella ei ole huomautettavaa. Heli Hyvämäki ilmoittaa muistutuksessaan, että hän hyväksyy asemakaavan muutoksen, mutta edellyttää, että muutos tapahtuu korvauksetta. Lausuntojen, muistutuksen ja keskustelujen huomioon ottaminen Korttelin 1 tonttien 10 ja 11 (edellisessä ehdotuksessa kortteli 44) kaavamääräystä ei ole muutettu ELY-keskuksen toivomalla tavalla. Tämä sillä perusteella, että tontit ovat uusia ja on tarkoituksenmukaista huolehtia melusuojauksesta heti rakennusvaiheessa, eikä jäädä odottamaan kantatielle mahdollisesti tehtäviä parannuksia, joiden yhteydessä pääsääntöisesti vasta tutkitaan melusuojaus tie- ja yleisillä alueilla. Huomattava on myös se, että omalla tontilla on useita eri tapoja huolehtia melusuojauksesta, eikä suojauksen välttämättä tarvitse olla meluvalli tai meluaita. Heli Hyvämäen esitystä maanvaihtoon liittyvistä kustannuksista ei voida ratkaista asemakaavassa. Hyvämäki on halunnut uutta tonttimaata enemmän kuin hän luovuttaa maata. Muita maanomistajien toivomia muutoksia edelliseen ehdotukseen nähden ovat kahden puistopolun poistaminen korttelin 1 alueelta. Ne on korvattu uudella yhteydellä. Korttelissa 15 tonttia 1 sekä korttelissa 16 tonttia 4 on levennetty n. 10 metriä ja vastaavasti tonttia 5 on kavennettu. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi Ahonkylän kunnanosan asemakaavaehdotuksen kortteleissa 1, 14-16 Niemelän alueella liitteen nro 1 mukaisena ja asettaisi sen julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Markku Ojala poistui kokouksesta klo 19.50 tämän pykälän käsittelyn lopussa. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 22.2.2011 18
Tekninen lautakunta 22.2.2011 19 YHT 18/2010/622 TEK 32 SUUNNITTELUTARVERATKAISU/SAMI VÄHÄMAA JA SAMI JÄNISOJA Suunnittelutarveratkaisun hakija: Sami Vähämaa ja Sami Jänisoja perustettavan yhtiön lukuun, Saunamäentie 223, 60760 Pojanluoma. Rakennuspaikka: Rakennuspaikka sijaitsee kiinteistöillä 145-421-9-1131. Siitä vuokratun määräalan pinta-ala on 4,27 ha. Rakennuspaikan osoite on Rengonharjuntie 220, 60760 Pojanluoma. Rakennuspaikka on moreenipohjaista ja siten hyvin rakentamiseen soveltuvaa. Hakijan omistus-/hallintaoikeuden peruste: Hakija on vuokrannut määräalan. Rakennushanke: Hakemuksen mukaan rakennuspaikalle on suunniteltu motocrosshalli. Sen mitat ovat 100 m x 50 m eli 5000 k-m 2 ja korkeus noin 15 m. Kantavat rakenteet on suunniteltu teräsrakenteena ja verhouksena pvc-kate. Halli on siis lämpöeristämätön. Myöhemmässä vaiheessa rakennuspaikalle on suunniteltu rakennettavaksi enintään 100 k-m 2 :n huolto- ja toimistorakennus. Alueen nykyinen maankäyttö ja asutuksen luonne: Alueella sijaitsee Rengonkylän kyläyhdistyksen ylläpitämä nuorille tarkoitettu motocrossin harjoitusrata, joka on rakennettu entisen moreeninottoalueelle. Rengonharjun lentokenttäalue sijaitsee välittömästi alueen pohjoispuolella. Lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva rakennus sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä. Muuten alueen ympäristö on maa- ja metsätalouskäytössä. Rakennuspaikkaa koskevat kaava- ym. suunnitelmat: Alueella on kunnanvaltuuston 18.12.2003 hyväksymä yleiskaava. Siinä alue on käyttötarkoitukseltaan M-aluetta. Poikkeusluvan tarpeellisuus ja toimivalta: Hankeen katsotaan olevan ympäristövaikutuksiltaan sellainen, johon MRL 16 :n 2. momentin perusteella sovelletaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä. Tällöin rakennusluvan myöntäminen edellyttää johtosäännön perusteella teknisen lautakunnan päätöstä MRL 137 :n mukaisesti. Selvitys naapurien kuulemisesta: Hankkeesta on ilmoitettu kuulutuksella Ilmajoki-lehdessä ja kirjeellä naapureille. Kuulemisilmoitus poikkesi hakemuksesta siten, että
Tekninen lautakunta 22.2.2011 20 ilmoituksessa mainittiin myös ulkorata. Ulkoradan rakentaminen ei sisälly kuitenkaan tähän hakemukseen. Hankkeesta on jätetty kaksi muistutusta. Naapuritilan omistajat Marja-Liisa ja Markku Ojala eivät tule missään oloissa hyväksymään ulkorataa melun ja pölyn vuoksi. Myös motocross-hallin osalta he eivät ole vakuuttuneita, että melu pysyy hallin sisällä. Toisessa muistutuksessa Lakeuden Ursa ry. kiinnittää huomiota hankkeen yhteydessä toteutettavaan valaistukseen. Se ei saa haitata Sahannevan alueella toimivan observatorion toimintaa. Tieyhteydet, vesi- ja viemäri: Rakennuspaikalle on saatu tiehallinnon liittymälupa ja se on rakennettu. Hakijan mukaan vesijohdon ja viemäröinnin tarvetta ei ennen huoltorakennuksen rakentamista ole. Rakennuksen käyttäjille rakennetaan tarpeelliset kuivakäymälät. Melumittaukset: Hakija on tehnyt melumittauksia esitetyn liitteen mukaisesti. Vastaavantyyppisen, mutta puolta pienemmän hallin sisällä on ajettu motocross-pyörillä ja meluarvo on mitattu 20, 30, 50 ja 100 metrin etäisyydeltä hallista. Jotta olisi voitu verrata hallin vaimennusta, on vastaavat mittaukset tehty niin, että ajo on tapahtunut ulkona ja mittaukset vastaavilta etäisyyksiltä. Mittauksilla on osoitettu, että hallilla on selvästi ääntä eristävä vaikutus. Rakennustarkastajan lausunto: Hankkeessa on kysymys mittasuhteiltaan varsin suuresta rakennuksesta. Rakennusteknisesti halli voidaan rakentaa suunnitellun kokoisena, kun teräsrakenteiden suunnittelu ja valmistus hoidetaan asianmukaisilla pätevyyksillä. Rakennuslupavaiheessa tulee kiinnittää huomiota, että halli soveltuu mahdollisimman hyvin ympäristöön. Melumittauksista voi päätellä, että hallin pvc-kankaalla on ääntä eristävä vaikutus. Nykyiseen maa- ja metsätalouteen, joka on osayleiskaavan mukainen käyttötapa, melulla ei ole vaikutusta, mutta asumiseen aivan lähialueet eivät sovellu. Nykyiselle asutukselle melusta ei näyttäisi olevan vaikutusta. Viimeistään rakennuslupavaiheessa hankkeesta tulee olla käytettävissä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. MRL 117 :n mukaiset teknisten vaatimusten täyttyminen arvioidaan rakennuslupavaiheessa kun tarkemmat suunnitelmat esitetään. Muuten hanke vaikuttaisi olevan MRL 136 :n mukainen eli täyttää rakennusluvan edellytykset asemakaavan ulkopuolisessa rakentamisessa.
Tekninen lautakunta 22.2.2011 21 ---- Motocross-hallihanke sijoittuu Rengonharjuntien varrelle ja lentokentän lounaispuolelle alla olevaan karttaan merkitylle paikalle. Ilmajoen kunta on vuokrannut alueen Vähämaalle ja Jänisojalle motocross hallin rakentamista varten. Hallin paikka on oikeusvaikutteisen Lentoaseman osayleiskaavan maa- ja metsätalousalueella. Kaavan mukaisia muita rajoituksia, kuten siirtymäpinta, esterajoituspinta tai melu ei alueella ole. Kaavassa osoitetut muut toiminnot alueen läheisyydessä ovat teollisuudelle ja lentokentälle varatut alueet. Rengonharjulla vireillä oleva Ilmailutien asemakaava ei ulotu hallin paikalle saakka. Maakuntakaavassa alue kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen ja teollisuus- ja varastoalueeseen. Alue on metsätalouskäytössä, eikä sieltä ole tavattu suojeltavia eläimiä eikä kasveja. Kyläasutusta lähistöllä ei ole eikä myöskään yksittäisiä asuinrakennuksia ole noin kilometrin säteellä.
Tekninen lautakunta 22.2.2011 22 Motocross-hallin toiminta aiheuttaa melua ympäristöönsä. Suoritetun mittauksen mukaan melu hallin ulkopuolella 100 metrin etäisyydellä on 62,3 db. Hallin lähin nurkka naapurin rajasta on n. 60 metrin etäisyydellä. Yleiskaavan mukaan naapurin metsä on maa- ja metsätalousaluetta. Liikenne alueelle kulkee Rengonharjuntieltä. Motocross-hallissa harjoitetaan liiketoimintaa ja liikenne on siten päivittäin varsin runsasta. Rengonharjuntie on maantie ja sen liikennemäärä kestää lisäyksen. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Ratkaisu: Tekninen lautakunta suostuu hakemukseen. Perustelu: Rakennushanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä se aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, eikä vaikeuta erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Päätös on voimassa antopäivästä lukien kaksi vuotta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös annetaan 2.3.2011 julkipanon jälkeen. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 22.2.2011 23 TEK 33 SUUNNITTELUTARVERATKAISU/TEEMU JA HELI KOJONEN YHT 56/2011/622 Suunnittelutarveratkaisun hakija: Teemu ja Heli Kojonen, Ratsumiehentie 5 A 2, 60800 Ilmajoki. Rakennuspaikka: Suunniteltu rakennuspaikka on määräala tilasta 145-410-15-17. Sen pinta-ala on noin 4200 m 2 ja se sijaitsee osoitteessa Vesitornintie xxx, 60800 Ilmajoki. Määräala on loivasti etelään viettävää metsämaata. Maaperä on hyvin rakentamiseen soveltuvaa. Hakijan omistus-/hallintaoikeuden peruste: Hakija on esisopimus määräalasta. Rakennushankkeet: Rakennushanke käsittää omakotitalon, kerrosala 200 m 2 ja talousrakennuksen, kerrosala 80 m 2. Rakennukset ovat puuverhoiltuja ja harjakattoisia. Asuinrakennus on 1½-kerroksinen. Käytetty rakennusoikeus: Rakennuspaikalla ei ole rakennuksia. Alueen nykyinen maankäyttö ja asutuksen luonne: Välittömästi määräalan pohjoispuolella Vesitornintien varrella sijaitsee neljä omakotitaloa. Muu asutus on hieman etäämpänä. Lähistöllä ei ole kotieläintuotantorakennuksia. Rakennuspaikkaa koskevat kaava- ym. suunnitelmat: Alueella on kunnanvaltuuston 21.9.1992 hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava. Siinä rakennuspaikka on M-aluetta. Suunnittelutarveratkaisun tarpeellisuus ja toimivalta: Hanke sijaitsee alueella joka on MRL 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta. Tällöin rakennusluvan myöntäminen edellyttää johtosäännön perusteella teknisen lautakunnan päätöstä MRL 137 :n mukaisesti. Tieyhteys, vesijohto ja viemäröinti: Rakennuspaikalle on osoitettu rasitetieyhteys Vesitornintieltä. Rakennus on suunniteltu liitettäväksi kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Selvitys naapurien kuulemisesta: Naapureita on kuultu. Huomautuksia ei ole esitetty.
Tekninen lautakunta 22.2.2011 24 Rakennustarkastajan lausunto: Hanke on MRL 136 :n mukainen eli täyttää rakennusluvan edellytykset asemakaavan ulkopuolisessa rakentamisessa. --- Kojosten rakennushanke sijoittuu Vesitornintien varteen alla olevan kartan osoittamaan paikkaan. Ilmajoen keskustan yleiskaavatyön aloittaminen sisältyy vuoden 2011 kaavoitusohjelmaan. Asutus muodostuu Vesitornintientien varteen ja etäämmäksi pellon ja metsäselänteen reunaan syntyneistä maatiloista sekä 1920-90 luvuilla rakennetuista asuinrakennuksista. Uusi rakentaminen on harvan kyläalueen täydennysrakentamista. Luonnonympäristö Alue on tasaista, harvapuustoista metsämaata. Harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja ei ole havaittu. Kyläkuva Rakennuspaikan vieressä on 4 omakotitaloa, jotka muodostavat yhtenäisempää rakennettua näkymää Vesitornintien varteen. Rakennuspaikka rajoittuu kahdelta sivultaan metsätalousalueeseen, jonka kautta rakennuspaikalle on osoitettu liittymä. Yhdyskuntarakenne
Tekninen lautakunta 22.2.2011 25 Alueella on kunnanvaltuuston 21.9.1992 hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava. Siinä rakennuspaikka on puoliksi AP-aluetta ja M-aluetta. Rakennuspaikka liittyy yhtenäiseen neljän omakotitalon ryhmään, tilalle on tontin reunaan jätetty kaistale, joka mahdollistaa myöhemmässä kaavoituksessa tien tekemisen takamaastoon. Etäämpänä Vesitornintien vastakkaisella puolella noin 500 metrin säteellä on 12 omakotitaloa tai vanhempaa maatilan talouskeskusta. Lähistöllä ei ole kotieläinrakennuksia. Rakentaminen tukee ehjän yhdyskuntarakenteen muodostumista. Palvelut Keskustan ala-aste, päiväkoti ja terveyskeskus ovat noin 2 km etäisyydellä ja yläaste-lukioon on matkaa 1.6 km. Kunnan muut palvelut sijaitsevat noin 2km päässä ja keskustan kaupalliset palvelut joen toisella puolella noin 2,5 km rakennuspaikasta. Sosiaalinen ympäristö Oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa rakennuspaikan läheisyyteen on osoitettu ulkoilureitti. Hiihtomahdollisuus on heti omasta pihasta. Muuten monipuoliset liikuntapalvelut ovat noin 1,5 km etäisyydellä. Tuleva maankäyttö Rakennuspaikka kuuluu alueeseen, jossa yleiskaavoitus on vireillä. Yhdyskuntarakenteen kannalta alue on keskustaan tukeutuvan asuntorakentamisen laajennusaluetta. Keskustan yleiskaavan tavoitteita on mietitty keskustan rakennemallityöryhmän työskentelyssä. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Ratkaisu: Tekninen lautakunta suostuu hakemukseen. Perustelu: Rakennushanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä se aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, eikä vaikeuta erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Päätös on voimassa antopäivästä lukien kaksi vuotta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös annetaan 2.3.2011 julkipanon jälkeen. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 22.2.2011 26
Tekninen lautakunta 22.2.2011 27 TEK 34 POIKKEAMALAUSUNTO/JAAKKO KALAJAINEN JA SATU LAHTI YHT 58/2011/623 Poikkeamapäätöksen hakija: Jaakko Kalajainen ja Satu Lahti, Jurvantie 1462, 61340 Nopankylä. Rakennuspaikka: Rakennuspaikka sijaitsee tilalla Kalajainen RN:o 15:65, Ilmajoen kunnan Kokkolan kylää. Kiinteistötunnus 145-411-15-65. Osoite: Jurvantie 1466, 61340 Nopankylä. Määräala, josta rakennuspaikka muodostuu on noin 1,85 ha. Se rajoittuu Kalajaisjärveen ja rantaviivaa määräalalla on noin 72 metriä. Rakennuksen suunniteltu sijaintipaikka on loivasti järveen päin viettävää peltoa. Rakennusten etäisyys järvestä on noin 60 metriä. Hakijan omistus-/hallintaoikeuden peruste: Hakijoilla on esisopimus määräalasta. Rakennushanke: Hakemuksen ja esitettyjen suunnitelmien mukaan tarkoituksena on rakentaa 235 k-m 2 :n asuinrakennus ja 95 k-m 2 :n talousrakennus. Suunnitellut rakennukset ovat harjakattoisia, puurakenteisia ja lautaverhottuja. Käytetty rakennusoikeus: Määräalalla on vanha lato, kerrosala 25 m 2. Sitä käytetään jatkossa rakennuspaikan puuvarastona. Rannassa on 9 m 2 :n grillikatosrakennelma. Rakennuspaikkaa koskevat kaava- ym. suunnitelmat: Alueella on voimassa Ilmajoen kunnan 25.4.1983 hyväksymä yleiskaava. Siinä kyseinen rakennuspaikka on osoitettu A-alueeksi. Alueen nykyinen maankäyttö ja asutuksen luonne: Kalajaisjärvi kokonaisuutena on tiiviisti rakennettu. Pääasiassa rakennuskanta koostuu lomarakennuksista. Yleiskaavassa alue, jolla rakennuspaikka sijaitsee, on osoitettu kolmen vakituisen asumisen rakennuspaikkaa. Niistä kaksi on rakennettu. Pohjoispuolella on maatilan päärakennus joka on hakijan synnyinkoti ja on vakituisessa asuinkäytössä. Eteläpuolella on poikkeamaluvalla muutama vuosi sitten rakennettu lomarakennus, jonka omistaa hakijan setä. Poikkeusluvan tarpeellisuus ja toimivalta: Rakennuspaikka on maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaista rantavyöhykealuetta, eikä alueella ole lain tarkoittamaa kaavaa.
Tekninen lautakunta 22.2.2011 28 Tällöin rakennusluvan myöntäminen edellyttää Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen poikkeamapäätöstä em. lain 171 :n perusteella. Tieyhteys, vesijohto ja viemäröinti: Rakennuspaikalle on liittymä Jurvantieltä. Ely-keskuksen lausunnon mukaan sen käyttötarkoitus on hankkeen mukainen. Käyttövesi otetaan maatilan käytössä olevasta vedenottamosta. Wc-vedet johdetaan tyhjennettävään umpisäiliöön ja harmaat vedet käsitellään rakennuspaikalla. Selvitys naapurien kuulemisesta: Naapureita on kuultu. Huomautuksia ei ole esitetty. Rakennustarkastajan lausunto: Hanke on MRL 136 :n mukainen eli täyttää rakennusluvan edellytykset asemakaavan ulkopuolisessa rakentamisessa. ---- Kalajaisen ja Lahden rakennushanke sijaitsee Kalajaisjärven rannalla alla olevan kartan osoittamassa paikassa. Kalajaisjärven alueella on voimassa valtuuston hyväksymä ns. ensimmäisen asteen osayleiskaava, jossa Kalajaisten omistama tila on osoitettu pysyvän asumisen alueeksi. Kalajaisten tila on yksi Ilmajoen vanhimmista asuinpaikoista Kyrönjoen nauha-asutuksen ulkopuolella. On perinteen mukaista säilyttää tila edelleen asuttuna ja vahvistaa sitä uuden sukupolven rakentamisella. Samoin on hyvä, ettei pieni yhteisö autioidu ja Kalajaisten rannoilla olevien pysyvien asuntojen määrä pysyy suurin piirtein
Tekninen lautakunta 22.2.2011 29 nykyisellään. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta puoltaa poikkeamaluvan myöntämistä Kalajaisjärven osayleiskaavan mukaisena sekä muilla rakennustarkastajan lausunnosta ilmenevillä perusteilla. Edellä esitetyn perusteella lautakunta toteaa, että rakennushanke ei aiheuta haittaa tulevalle kaavoitukselle, vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä turmele kaunista kyläkuvaa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 22.2.2011 30 TEK 35 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT Vt. teknisen johtajan ehdotus: Lautakunnalle saatettiin kokouksessa tiedoksi seuraavaa: Lautakunta valitsi kokouksessaan 20.12.2011 221 huoltomieheksi Johannes Kosken. On käynyt ilmi, että Koski ei ota tehtävää vastaan, joten huoltomiehen toimeen palkataan varasijalle valittu Kari Syrjälä Luopajärveltä. Päätös: Merkittiin tiedoksi. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 22.2.2011 31 TEK 36 MUUT MAHDOLLISET ASIAT Päätös: Lautakunta keskusteli seuraavista asioista: - Uimahallin äänentoistolaitteiden toimivuudesta on tullut valituksia. - Lautakunta toivoo kevään aikana kokouksen yhteydessä järjestettäväksi tutustumiskäyntejä esim. Käpälämäen päiväkotiin, Lakeuden Etappiin ja Kalajaisjärven leirikeskukseen. Lisäksi ehdotettiin tutustumista led-valaistusratkaisuihin.