Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen
Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt Hakkuutähteen määrä Hakkuutähteen ravinnesisältö Neulasten ravinnepitoisuudet Puuston kasvu Päätelmät
Energiapuun käyttö lisääntymässä Soilta korjattua energiapuuta vielä vähän Energiapuun korjuu turvemaiden ensiharvennuksissa on eräs keino parantaa harvennusten kannattavuutta (Heikkilä 2007) Ensiharvennukset soilla lisääntyvät Energiapuuharvennus
Kaliuminpuutoksen riskialueet Paksuturpeiset avosuolähtöiset suometsät Alunperin märistä saraisista ja ruohoisista sekatyypin soista syntyneet suometsät Alunperin puuttomia tai vähäpuustoisia, märkiä saraisia ja ruohoisia sekatyyppejä ja niistä kehittyneitä turvekankaita on noin 0,5 milj. ha (Hökkä ym. 2002)
Kaliumin puutos Näkyvät seuraukset männyllä kasvupisteiden tuhoutumista ja päärangan vaihdoksia monilatvaisuus verrattain äkillisiä puukuolemia helposti tunnistettava viherkato eli kloroosi, joka tulee kesällä näkyviin vuoden ikäisten neulasten kärkiosissa. Syksyllä kärjet ruskettuvat mutta keltaisuus jää ruskean ja vihreän osan väliin
Kaliumin puutos Näkyvät seuraukset kuusella Vain turvemailla esiintyvä ja helposti tunnistettava kaliumin puutosoire on selvimmin nähtävissä elokuussa, jolloin vuoden vanhat neulaset ovat kauttaaltaan puhtaan keltaisia. Syys-lokakuussa viherkato ilmestyy myös uusiin neulasiin värierojen tasaantuessa ja puun talvehtiessa kokonaan lievästi kellastuneena (muistuttaa typen puutosoiretta)
HARVENNUSMETSIEN KOKOPUUKORJUUKOKEET Muhos 2003 Kannus, Tokola 2003 Sievi, Nevajärvi 2002 Sievi, Saarivesi 2008 Alajärvi, Puukkoaho 2009
Yleistietoja koealueista ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Sijainti Perustettu Turpeen Neulas- Käsittelyt Koealat Suotyyppi Poistuma paksuus näytteet kpl kpl m 3 /ha ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Kannus 2003 20-110 cm 5 4 24 Mtkg-Ptkg 100-150 Muhos 2003 > 100 cm 4 3 12 Ptkg II 60-70 Sievi, Ne 2002 > 100 cm 2 3 6 Ptkg II n. 40-50 Sievi, Sa 2008 > 100 cm 1 5 15 Ptkg II 40 Alajärvi 2009? 0 5 15 Ptkg II n.40-50 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Käsittelyt A: Harvennus ainespuunkorjuuna B: Ainespuunkorjuu + polttoranka C: Harvennus kokopuukorjuuna D: Harvennus kokopuukorjuuna + täydennetään käsityönä (kaikki pois). Sievi N: K-hivenlannoitus, Sievi S: Tuhka/PK-lannoitus, Alajärvi: Ei harvennusta
Hakkuutähteitä kokopuun korjuun jälkeen (Alajärvi) Kaikki pois käsin poistettu jääneet hakkuutähteet (Alajärvi)
Sievi, Saarivesi
Kannus, Tokola Ennen hakkuuta Hakkuun jälkeen, ainespuunkorjuu
Hakkuutähteet korjattu Sievi Hakkuutähteet jätetty 2002 2002 2006 2006 Kuvat: Jorma Issakainen
Kokopuukorjuukokeiden mittaukset Puusto ennen harvennusta ja harvennuksen jälkeen (m 3 /ha) Hakkuutähteen määrä (kg/ha) Hakkuutähteen ravinnemäärät (kg/ha) Turpeen ravinnemäärät Neulasnäytteet > käsittelyn vaikutus neulasten ravinnepitoisuuksiin Puuston kasvu
Hakkuutähteen määrä, kg/ha kuivana Kannus, Tokola Sievi, Saarivesi Sievi, Nevajärvi: Ainespuunkorjuussa jäi 15 810 kg/ha tähteitä
Hakkuutähteen määrä, kg/ha kuivana Alajärvi Muhos
KANNUS, Tokola Hakkuutähteissä koealoille jääneet ravinteet kg/ha Käsittely N P K Ca Mg B Ainespuukorjuu 86 7 21 40 7 0,13 Ainespuu+latva 71 6 21 38 7 0,12 Kokopuukorjuu 35 3 9 20 3 0,05 Kaikki pois 14 1 3 7 1 0,02 SIEVI, Saarivesi Hakkuutähteissä koealoille jääneet ravinteet kg/ha Käsittely N P K Ca Mg B Ainespuukorjuu 43 5 11 17 5 0,05 Ainespuu+latva 33 3 7 13 3 0,03 Kokopuukorjuu 21 2 4 6 2 0,02 Kaikki pois 9 1 2 3 1 0,01
ALAJÄRVI Hakkuutähteissä koealoille jääneet ravinteet kg/ha (laskettu Sievin ravinnepitoisuuksilla) Käsittely N P K Ca Mg B Ainespuukorjuu 53 5 11 18 5 0,05 Ainespuu+latva 41 4 8 14 4 0,04 Kokopuukorjuu 18 2 4 6 2 0,02 Kaikki pois 3 0,2 0,5 1 0,3 0,00 MUHOS Hakkuutähteissä koealoille jääneet ravinteet kg/ha Käsittely N P K Ca Mg B Ainespuukorjuu 52 4 12 19 6 0,06 Kokopuukorjuu 36 3 8 12 4 0,03
Hakkuutähteiden korjuun vaikutus neulasten ravinnepitoisuuksiin Kannus * Muhos Vuosia kokeen perustamisesta
Sievi, Nevajärvi K, g/kg Vuosia perustamisesta
Kannus, Tokola 5-vuotisjakson kasvu 30 25 20 15 10 5 m 3 /ha/5 vuotta 0 Aines Rankap Koko Kaikki F= 1,690, p= 0.215 (alkutilavuus kovariaattina). Arvot kovariaattikorjattuja.
Kaliumin vapautuminen neulasista ja oksista 3 vuoden aikana. Karikepussikoe. Kannus. A. Wall.
Jos hakkuutähteiden kaliumista vapautuu 80 % kolmessa vuodessa, niin kaliumia tulisi eri kokeilla ainespuukorjuu kokopuukorjuu ero 9, 9, 10 ja 17 kg/ha 4, 4, 6 ja 7 kg/ha 5, 5, 4, 10 kg/ha Kaliumin huuhtoutuminen hakkuutähteistä? Pidättyminen rehevöityvään pintakasvillisuuteen? Kaliumlannoitus 80 100 kg/ha
Energiapuun korjuu turvemailta ohjeissa ja suosituksissa Biomassan talteenoton seurannaisvaikutukset metsässä 2001 (Mälkönen, Kukkola, Finer) Hakkuutähteen korjuu turvemailta ei ole ravinne-ekologista syistä lainkaan perusteltua Hyvän metsänhoidon suositukset 2006: Hakkuutähteen korjuuseen soveltuvia kohteita ovat ruoho- ja mustikkaturvekankaat Korjuussa suositellaan jätettäväksi metsään noin 30 % hakkuutähteen ravinteista joko hakkuutähteitä kuivattamalla tai jättämällä siitä osa korjaamatta Hyvän metsänhoidon suosituksen turvemaille 2007: Harvennushakkuut: Kokopuunkorjuuta voidaan suositella vain, jos puunkorjuussa menetettävät ravinteet korvataan lannoituksella tai tuhkalannoituksella Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset raportti 2008: Energiapuun korjuu ei ole suositeltavaa paksuturpeisilla turvemailla, joille ei tule korvaavaa ravinnelisää alla olevasta kivennäismaasta Epätasapainoista ravinnetilaa on varauduttava torjumaan lannoittamalla