Muokkausmenetelmän valinta
|
|
- Tauno Hovinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos
2 Muokkausmenetelmän valinta turv la Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan varauksin O = muokkaamaton, K = kohoumia muodostava maanmuokkaus, P = maanpintaa paljastava maanmuokkaus Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.
3 Maanpintaa paljastavat menetelmät Laikutus Turv la poistetaan elävä sammalkasvusto ja raakahumuskerros. Laikuissa paljastetaan taimettumisen kannalta hyvä, kesälläkin kosteana säilyvä turvepinta. Laikutusta voi tehdä keskinkertaisesti tai vähän maatuneessa puu- tai rahkaturpeessa, jos peruskuivatus on kunnossa. M.Saarinen
4 Laikutus M. Saarinen M. Saarinen
5 Laikutus T.Saksa T.Saksa Laikuissa kylvön orastumistulos parhaimmillaan, mikäli turpeen vedenpinnan taso laskee kesäkuun lopun jälkeen cm syvyyteen M. Saarinen
6 P. Helenius/Metla Kuvat P. Helenius
7 P. Helenius/Metla Kuvat: P. Helenius
8 P. Helenius/Metla Kuvat: P. Helenius
9 Kohoumia muodostavat muokkausmenetelmät Laikkumätästys Laikkumätästys sopii ojitetuille turv le, joilla kuivatus on kunnossa. Turv la mätäs tehdään kääntämällä turvetta raakahumuksen päälle. Mättään tavoitekoko on noin 50 cm x 60 cm. T. Saksa T. Saksa
10 Kohoumia muodostavat muokkausmenetelmät Kääntömätästys Kääntömätästys sopii keskikarkeille kivennäismaille ja turv le. Se tuottaa laakeita ja hieman kuopan reunan yläpuolelle yltäviä kivennäismaa- tai turvepintoja. M. Saarinen
11 Kohoumia muodostavat muokkausmenetelmät Kääntömätästys Kääntömätäs eliminoi oikein tehtynä sekä mättään kuivumisen että laikun liikakosteuden ongelman. Varteenotettava vaihtoehto sekä kylvön että luontaisen uudistamisen yhteydessä M. Saarinen
12 Kääntömättäitä kivennäismaalla Kuvat METLA/Oksanen
13 Naveromätästys Kohoumia muodostavat muokkausmenetelmät Naveromätästys on sopiva muokkausmenetelmä viljavilla turv la, joilla turve on puu- ja saraturvetta. Naveromätästyksen käytön edellytys on, että turv la peruskuivatus on kunnossa. Naveroiden tehtävänä on ohjata pintavesiä sekä tarjota maaainesta mättäiden tekemiseen. Tarkoituksena ei ole kuivattaa aluetta eikä laskea pohjaveden pintaa. METLA/Oksanen
14 Kohoumia muodostavat muokkausmenetelmät Ojitusmätästys Ojitusmätästys on turvemaiden muokkausmenetelmä kohteissa, jotka edellyttävät kuivatusta. Ojitusmätästyksessä voidaan perata vanhoja ojia, kaivaa täydennysojia sekä käyttää täydentävänä maamuokkauksena laikku-, kääntö- tai naveromätästystä. Kuivatusojat ovat tarpeen kohteissa, joissa pohjaveden pinnantaso on hakkuun jälkeen jatkuvasti lähellä maanpintaa, eli alle 30 cm syvyydellä. M. Saarinen
15 Ohutturpeinen kohde pintaan kivennäismaata tai kivennäismaan ja turpeen sekoitusta pituus ja leveys cm Ojamätäs Paksuturpeinen kohde mätäs pintaturpeesta korkeus 5 15 cm pituus ja leveys cm turpeen paksuus kork. 30 cm korkeus cm Markku Saarinen Markku Saarinen
16 Tukkimiehentäituhot turv la Tukkimiehentäin tuhon todennäköisyys Turve Humus Muokkaamaton Turve Humus Kivennäismaa Muokattu Luoranen & Viiri 2012
17 Omavalvonnalla laatua metsänhoitotöihin Lauri Haataja
18 Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana ja sen jälkeen.
19 Työn laadun mittaus - Omavalvonta Yksinkertainen ja tehokas laadun hallinnan keino Mittaus suoritetaan jokaisella työmaalla määräajoin työn edetessä Tavoite selvillä Tuloksen vertaaminen tavoitteeseen Työtapojen muuttaminen tarvittaessa Omavalvonnan kontrollointi Tulosten jatkohyödyntäminen Kuvaaja: Ville Kankaanhuhta
20 Työn laadun mittaus - Omavalvonta Satunnaistettu ympyräkoealaotanta Työntekijä ei itse valitse koealan sijaintia silmämääräisesti Koealan sijainti voi perustua matkapuhelimen hälytystoimintoon, istutettujen taimien määrään, sahattujen tankillisten määrään, ennalta määrätty GPS-piste Koealoja 3-10 kpl riippuen kohteen pinta-alasta, säde 3,99 m Ensimmäinen koeala mahdollisimman varhain (silmän kalibrointi), seuraavat koealat systemaattisesti
21 Omavalvontamenetelmät metsänhoitotöihin Maanmuokkaus Metsänviljely Varhaisperkaus ja taimikonhoito Ensiharvennus
22 Maanmuokkauksen laatukriteerit Sopivan muokkausmenetelmän valinta Tehtyjen muokkausjälkien määrä Yksittäisen muokkausjäljen ominaisuudet (koko ja maalaji) Ympäristön ja vesien suojelu L. Haataja
23 Maanmuokkauksen omavalvontamittaus Perustuu säännöllisiin mittauksiin maanmuokkaustyön edetessä Mittaukset tehdään määrätunnein esim. matkapuhelimen hälytystoimintoa hyödyntäen Hälytysten välinen aika = arvioitu työaika (h) mitattavien koealojen määrä (kpl) Mitattavien koealojen määrä kohteella määräytyy pinta alan mukaan: Kuvion pinta-ala, ha 0,5-1, , , , , Koealoja vähintään, kpl
24 Miten mitataan? 1. Muodostetaan ympyräkoeala (säde 3,99m) 2. Lasketaan viljelykelpoisten muokkausjälkien määrä 3. Valitaan koealan keskipistettä lähimpänä oleva muokkausjälki: 4. Mitataan muokkausjäljen pituus, leveys sekä korkeus (mikäli mätäs) 5. Määritetään maalaji (karkea hieno turve) 6. Tehdään merkintä kivisyydestä ja hakkuutähteistä, mikäli ne ovat oleellisesti rajoittaneet muokkausedellytyksiä L. Haataja
25
26 Omavalvontaohjeet ja lomakkeet netissä: Metsänhoitotöiden omavalvontaopas
27 Kiitos
Maanmuokkauksen omavalvontaohje
Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen
Konekylvön omavalvontaohje
Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden
Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys
Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen
Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat
Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Taimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
Mikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
Metsänistutuksen omavalvontaohje
Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:
Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
Onnistunut metsänuudistaminen
Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Istuttaminen Metsän kasvatuksessa istuttaminen on kallis investointi, mutta
MAANMUOKKAUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN METSÄ GROUP KUOPION PIIRI
Jaakko Nuutinen MAANMUOKKAUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN METSÄ GROUP KUOPION PIIRI Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Joulukuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 3.12.2014 Tekijä Jaakko Nuutinen
Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana
Metsänhoitotöiden OMAVALVONTAOPAS. Lauri Haataja, Vesa Pölönen, Timo Saksa ja Kyösti Sipilä
Metsänhoitotöiden OMAVALVONTAOPAS Lauri Haataja, Vesa Pölönen, Timo Saksa ja Kyösti Sipilä Haataja, L., Pölönen, V., Saksa, T. & Sipilä, K. 2014. Metsänhoitotöiden omavalvontaopas. 43 s. Julkaisija: Omavalvonnalla
Maanmuokkauksen koulutusaineisto
Maanmuokkauksen koulutusaineisto VIHKO Koulutusaineiston on laatinut työryhmä Kari Immonen Antero Kauppinen Kari Kuru Mauri Tamminiemi Jarno Kallonen Markus Strandström Graafinen suunnittelu ja sivunvalmistus
hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
Maanmuokkauksen. koulutusaineisto KALVOSARJA
Maanmuokkauksen koulutusaineisto KALVOSARJA 2000 ÄESTYS Menetelmä, jossa tehdään katkottua, kivennäismaan paljastavaa muokkausjälkeä. Viljelypaikkana on istutettaessa paljas kivennäismaa- ja kylvettäessä
Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan
Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan TASO Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Työryhmä: Heikura Aura, Hiltunen Timo, Länkinen Juha, Rekonen Raija, Rintala Pauli, Ripatti
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida
21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu
Metsätalous happamilla sulfaattimaillla Samuli Joensuu 12.4.2019 Sisältö Taustaa Metsät happamilla sulfaattimailla Metsätaloustoimenpiteet happamilla sulfaattimailla Metsätalouden riskit HaSuMetsä Luonnonmukainen
Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät
Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta
Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun
Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun MMT Timo Saksa Jyväskylä 21.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatutyön peruselementit Jatkuva kehittäminen PDCA ympyrä Systeeminäkökulma
- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas
Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla
Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty
Tehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa
Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa MMT Timo Saksa Seinäjoki 2.12.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725)
METSÄNHOITOTÖIDEN OMALAADUNVAL- VONNAN KEHITYS METSÄNHOITOYHDIS- TYS PIRKANMAASSA
METSÄNHOITOTÖIDEN OMALAADUNVAL- VONNAN KEHITYS METSÄNHOITOYHDIS- TYS PIRKANMAASSA Auvo Marttila Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Metsätalouden koulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalouden
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,
TURVEMAIDEN UUDISTAMINEN
Niina Huittinen TURVEMAIDEN UUDISTAMINEN Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.5.2013 Tekijä Niina Huittinen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen
Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio
Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen
Metsänhoidon suositukset
Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,
UUDISTUSALOJEN MAANMUOKKAUKSEN LAADUN SEURANTA JA PA- RANTAMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Jeppe Pusila UUDISTUSALOJEN MAANMUOKKAUKSEN LAADUN SEURANTA JA PA- RANTAMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA Opinnäytetyö 2011
Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu
Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla Pohjavesityöpaja 16.5.2017 Samuli Joensuu Metsätalous pohjavesialueella Metsätalous on pääsääntöisesti turvallisinta maankäyttöä pohjavesialueilla muihin
Turvemaiden metsänuudistamisketjut
Turvemaiden metsänuudistamisketjut Simo Kaila Markus Strandström Metsätehon raportti 68 26.2.1999 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Asiasanat: turvemaa,
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.
Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla
Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian
Metsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Kaakkois-Suomen metsien hakkuukertymä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat Toteutunut hakkuukertymä Suurin kestävä hakkuukertymä Metsätalouden vesistökuormitus - kiintoainekuormitus
näin saat hyvän taimikon
näin saat hyvän taimikon Hoida taimikko ajoissa se parantaa metsätaloutesi kannattavuutta Tämä käsikirja on tehty Taimikot tuottaviksi Uudellamaalla -hankkeessa 2014. Teksti ja kuvat: Annikka Selander
Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen
Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen, Pasi Rautio, Urban
Syyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Maanmuokkaus Kääntömätästys. Timo Tomperi Arto Väänänen
Maanmuokkaus Kääntömätästys Timo Tomperi Arto Väänänen Soveltuvuus Kääntömätästysmenetelmä soveltuu männyn turvemaa viljelyalueille, sekä kuusen ja koivun istutusalueille, jotka eivät ole vedenvaivaamia.
Korpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
Metsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
Metsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen
Maanmuokkauksen ja poron laidunnuksen vaikutus männynsiementen itävyyteen ja taimettumiseen Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Tutkimusryhmä Tutkijat: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio,
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus
Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus
Metsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 4.4.2019 Rautjärvi Tiina Karjalainen, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Toimenpiteiden suunnittelu ja vesiensuojelun menetelmiä Rantametsät
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
Milloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
Metsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa. Samuli Joensuu 9.5.
Metsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa Samuli Joensuu 9.5.2012 Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun
PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016
PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on
Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikon varhaishoito: Heinäntorjunta Heinäntorjunta Tavoitteena turvata ja
Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
Suometsien uudistaminen
Suometsien uudistaminen Suomen metsäkeskus 2014 1 Etelä-Pohjanmaan suometsät 1.1 Suometsien pinta-ala Metsäkeskusalueella Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön toimialueella on metsätalouden
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 21.11.2011 Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
KAIVINKONEELLA SUORITETTUJEN MAAN- MUOKKAUSTEN TYÖNLAATU
KAIVINKONEELLA SUORITETTUJEN MAAN- MUOKKAUSTEN TYÖNLAATU Jani Maalismaa Opinnäytetyö Luonnonvara- ja ympäristöala Metsätalous Metsätalousinsinööri (AMK) 2015 Opinnäytetyön tiivistelmä Luonnonvara- ja ympäristöala
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi
Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi Kuva: Hannu Jurkkala, 2006 Saana Kataja-aho Bio- ja ympäristötieteiden laitos
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta
Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus
Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 27.10.2011 Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
Uudistamisketjun vesiensuojelu
Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun
Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla
Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun
Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu
Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia Samuli Joensuu 11.4.2012 Metsätalouden kuormitusta aiheuttavat: Hakkuut ravinteet Maanmuokkaus Kiintoaine, ravinteet Energiapuun korjuu (kannonnosto) Kiintoaine,
onnistuminen Lapissa
Kestävän metsätalouden rahoituslainsäädännön kokonaisuudistustyöryhmän kokous 2/2013 Helsinki 14.11.2013 Metsänuudistamisen onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen MMT, erikoistutkija Esityksen sisältö Metsänuudistamismenetelmät
Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola
Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen Marjo Ahola 3.6.2019 Vesiensuojelun laatuloikka -hankepari Hankkeet: Vesiensuojelun laatuloikka - menetelmäkehitys Etelä-Savossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Jaakob Tiainen Juho Vartiainen RISUTEC ASTA -DOKUMENTOINTIJÄRJESTELMÄ
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Jaakob Tiainen Juho Vartiainen RISUTEC ASTA -DOKUMENTOINTIJÄRJESTELMÄ Opinnäytetyö Huhtikuu 2018 OPINNÄYTETYÖ Huhtikuu 2018 Metsätalouden koulutusohjelma
Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen
Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt
MAANMUOKKAUKSEN TAKSARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA METSÄNUUDISTAMISEN LAATU METSÄ GROUPIN RAUMAN HANKIN- TAPIIRIN ALUEELLA
MAANMUOKKAUKSEN TAKSARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA METSÄNUUDISTAMISEN LAATU METSÄ GROUPIN RAUMAN HANKIN- TAPIIRIN ALUEELLA Juho Laurila Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Metsätalous TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu