Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo

Transkriptio

1 Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo Kenttäkoetestaukseen tulevat symbioosituhkatuotteet Koejärjestelyissä mukana myös 0-käsittely (kontrolli), kaupallinen metsälannoite ja Oulun Energian perustuhka

2 Koejärjestelyt Kokeeseen varattu pinta-ala 2,8 ha Koeruudut kooltaan 20 m x 50 m (0,1 ha) Ruutujen väliin jätetään 5 metrin käsittelemättömät vyöhykkeet Ruutuja voidaan muodostaa maksimissaan 24 kpl, jolloin voidaan testata 8 erilaista käsittelyä kolmella toistolla Satunnaistettu koeasetelma

3 Koejäsenet (alustava suunnitelma) 1) 0-ruutu (kontrolli) 2) Kaupallinen metsälannoite (esimerkiksi Rauta P-K tai Suometsän Y-1; valita tehdään maa-analyysin tulosten mukaan) 3) Oulun Energian tuottama rakeistettu perustuhka 4) S1 (Lentotuhka + SMA) 5) S2 (Lentotuhka + Outokumpu) 6) S3 (Typpeä ja fosforia sitovat rakeet I) 7) S4 (Typpeä ja fosforia sitovat rakeet II) 8) S5 (Typellä rikastetut rakeet)

4 Ruudutus

5 Koealueen perustamiseen tarvitaan suunnitellulla 0,1 ha koeruutukoolla, kolmella toistolla kg/ha levitysmäärällä kutakin tuhkaraelaatua vähintään 900 kg kg/ha kg kg/ha kg Tarkka annostus voidaan laskea, kun käytössä on kunkin tuhkaraelaadun analyysitulokset (eli ravinteiden %- määrä/kg) Annokset voidaan kalibroida esimerkiksi fosforin (50 kg/ha) suhteen samalle tasolle

6 Mahdollisia seurantakohteita Miehonsuon koealueella Taimien määrä ja pituus Kasvillisuus - Peittävyys, lajisto Ravinnepitoisuus - Maa-analyysit (myöhemmässä vaiheessa myös neulas-/lehtianalyysit) Raskasmetallipitoisuus - Kasvillisuus, maaperä Tuhkarakeiden hajoamisnopeus

7 Koeruutujen perustamistyöt Perustamiseen tarvittavan siemenmateriaalin tilaus helmikuun alussa (SV390 tai SV413/Tapion Siemenkeskus) Tuhkaraepussien valmistelu viimeistään huhtikuussa Lannoituskäsittely ja kylvö viimeistään toukokuussa - Levitys mahdollisimman tasaisesti, kaikki ruudut samanaikaisesti Ennen lannoituskäsittelyä koeruutujen ja erilaisten seurantaruutujen/-pisteiden pysyvä merkintä ja numerointi - Puupaalut, muovitikut Kullekin käsittelyruudulle sijoitetaan: Kolme kpl 1m x 1m kasvillisuusruutuja, joita käytetään myös puuntaimien seurannassa Kolme kpl maanäytteenottopisteitä Kolme kpl tuhkaraepussien sijoituspaikkaa tuhkarakeiden hajoamiskoetta varten

8 Seurannan aikataulutus 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 5. vuosi 10. vuosi Seuranta ennen lannoitusta lannoituksen jälkeen heinä-elokuu heinä-elo heinä-elo heinä-elo heinä-elo heinä-elo Puun taimien laskenta x x x x x x Puun taimien mittaus x x x x Puuston mittaus Kasvillisuuden inventointi Lehti-/kasvinäytteiden kerääminen x x x x x x x x x Maanäytteiden otto x x x x Tuhkaraepussien punnitseminen x Vuosittain sulan maan aikaan, noin 1 kk välein

9 PO5 - Pitempiaikaiset kokeilut metsänlannoitukseen ja alunamaiden käsittelyyn

10 Koejärjestelyihin vaikuttavia seikkoja Testattavien raekombinaatioiden määrä Puuntuotanto- tai/ja terveyslannoitus Eri levitysmäärillä testaaminen Yhdistäminen muihin käsittelyihin, kuten usein käytännön toiminnassa Harvennus Kunnostusojitus Levitysaika ja -tapa Tutkimuksen kestoaika

11 Alustavasti valitut kohteet: Turvemaakohde - Muhoksen Viitaselässä (noin 5,5 ha) Kivennäismaakohde - Muhoksen Viitaselässä (noin 3,8 ha) Alunamaakohde - Kempeleen niittyrannassa (noin 7,1 ha) Pohjavesivaikutusten tarkkailukohde (noin 0,5 ha) (varalla) - Paltamon Kivesvaarassa, Pahalouhen pohjavesikoekentän uusin alue

12 Turvemaakohde Muhoksen Viitaselässä (noin 5,5 ha) Kuvio 53.2

13 Kivennäismaakohde Muhoksen Viitaselässä (noin 3,8 ha) Kuvio 41.1

14 Alunamaakohde Kempeleen niittyrannassa (noin 7,1 ha) Kuvio 29

15 Varalla myös pohjavesivaikutusten tarkkailukohde Paltamon Kivesvaarassa: Pahalouhen pohjavesikoekentän vuonna 2001 perustettu osa (noin 0,51 ha)

16 Leaching of nitrate nitrogen into groundwater in Pahalouhi Waste wood left Waste wood harvested 41

17 Leaching after natural regeneration is less compared with clearings 1 Onnela Clearcutting 1986 Cutting waste no collected Cutting waste collected Ploughed Seed-tree cutting + harrowing Seed-tree cutting Uncut control Shelter-wood cutting Uncut control Groundwater well NO 3 -n µg/l Uncut control Shelterwood cutting 150 No site preparation after seed-tree cutting After seed-tree cutting + harrowing

18 Mahdollisia seurantakohteita pitkäaikaiskokeilla Puusto Puuston tilavuus, pituuskasvu Ravinnepitoisuus - Maa-analyysit, neulas- / lehtianalyysit Kasvillisuus - Peittävyys, lajisto, biomassa Raskasmetallipitoisuus - Kasvillisuus, maaperä Vesistövaikutukset - Pinta- ja pohjavesi Tuhkarakeiden hajoamisnopeus

19 Käsittelyt? Pitkäaikaisten metsänlannoituskokeiden perustamiseen tarvitaan suunnitellulla 0,1 ha koeruutukoolla, kolmella toistolla kg/ha levitysmäärällä kutakin tuhkaraelaatua vähintään kg kg/ha kg kg/ha kg Aikataulu?

20 Sisältö 1. Tuhkalannoitus metsän kasvun parantamiseksi 2.Hanke: Tuhkan rakeistus Pohjois-Pohjanmaalla 3. Metlan tehtävä hankkeessa kenttäkokeiden perustaminen ja lannoitusvaikutuksen tutkimus 4. Esimerkkejä tuhkan käytöstä metsälannoituksessa

21 Tuhkan käyttö metsälannoitteena Käyttöä säätelee lannoitevalmistelaki (539/2006) ja sen asetukset (MMM asetus 24/11) Metsälannoitteeksi käytettävässä tuhkassa fosforin (P) ja kaliumin (K) yhteispitoisuus oltava vähintään 2 % ja kalsiumin (Ca) pitoisuus vähintään 6 % Lannoitussuositusten mukainen levitysmäärä kg/ha Kuva: Jorma Issakainen Puuntuhka Turvetuhka Fosfori (P) 0,2 3 % 0,5 2 % Kalium (K) 0,5 10 % 0,2 0,4 % Kalsium (Ca) 5 40 % 5 10 % Boori (B) < 0,1 % < 0,01 %

22 Esimerkkejä tuhkan käyttökohteista metsänlannoituksessa Turvetuotannosta vapautuneet suopohjat Metsitys esimerkiksi energiapuun tuotantoa varten Suopohjien turpeessa runsaasti typpeä, mutta kasvua rajoittavana tekijänä erityisesti fosforin ja kaliumin, joskus myös boorin niukkuus Tuhkalannoitus nopeuttaa merkittävästi suopohjan taimettumista ja puiden kasvua kasvillisuus hidastaa hienoaineksen kulkeutumista vesistöihin ja toimii myös hiilensitojana

23 Takana puutuhkalla lannoitettu alue 9 vuotta lannoituksen jälkeen ja edessä lannoittamaton alue (Limingan Hirvineva, 2010).

24 Ojitetut suometsät Tuhkalannoituksella saadaan aikaan hitaasti käynnistyvä, mutta pitkäkestoinen ja voimakas puuston kasvureaktio Tuhkalannoitus sopii parhaiten runsastyppisille turv le, joilla puuston kasvua rajoittaa fosforin ja kaliumin niukkuus Runsastyppisillä kasvupaikoilla puuston kasvu lisääntyy keskimäärin 2-3 v. kuluttua tuhkan levityksestä (kasvun lisäys 2-6 m3/ha/v kiertoajan kuluessa) Niukkatyppisillä paikoilla 7-8 v. kuluttua tuhkan levityksestä (1-3 m3/ha/v) Puuston ravinnetila parantuu vuoden ajaksi

25 Lannoittamaton (vas.) ja 15 vuotta aikaisemmin tuhkaa saanut koeala (oik.) Vaalan Pelson suolla Kuvat: Jorma Issakainen

26

27 Kangasmetsät Kangasmailla puiden kasvua rajoittaa yleensä typen niukkuus Tuhka ei sisällä typpeä, joten pelkkä tuhkalannoitus ei yleensä lisää puiden kasvua Tuhkalannoitusta voidaan käyttää ravinteiden epätasapainosta tai esimerkiksi boorin puutoksesta aiheutuvien puiden kasvuhäiriöiden torjumiseen Typellä rikastetut tuhkarakeet kangasmetsien lannoitukseen? Esimerkiksi biomassan korjuukohteille korvaamaan ravinteiden menetystä ja ehkäisemään maaperän happamoitumista Alunamaat Tuhka soveltuu hyvin happamien sulfaattimaiden neutraloimiseen

28 Kiitos! 53