Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
|
|
- Väinö Sariola
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014
2 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu / kannattavuus? Tuet? Korjuu? Muut tekijät?
3 Sisältö 1. Energiapuuharvennuskohteen valinta, mittaaminen ja hinnoittelu 2. Korjuun suunnittelu 3. Varastopaikan suunnittelu
4 Kohteen valinta Kohteelta ei kannata ostaa / korjata energiapuuta, jos 1. Kohde ei täytä Kemeran tukiehtoja 2. Kohteella ei ole vielä harvennustarvetta lepo, taimikonhoito tai ennakkoraivaus 3. Poistuman keskijäreys (litraa/runko) ja/tai energiapuun poistuma (m3/ha) liian pieni 4. Kuljetusmatkat, huonot varastointiolosuhteet tms. vaikeat olosuhteet aiheuttavat liikaa ylimääräisiä kustannuksia 5. kohde sopii paremmin ainespuuharvennukseen, lisäarvo metsänomistajalle ainespuuna ylittää energiapuuvaihtoehdon
5 Energiapuuharvennuskohteen mittaus- ja päätöskaavio ETUKÄTEEN SELVITETTÄVISSÄ - Metsänomistaja, - Metsikön pinta-ala - Ei aiempaa Kemeraa 2. Metsikön puuston ja korjuukelpoisuuden mittaus - Valtapituus (ja keskipituus), - Jäävän puuston läpimitta (painotettu) - Runkoluvut (ennen jälkeen => poistuma) - Pohjapinta-ala, m2/ha - Näkemäraivauksen tarve (k/e) Metsänhoidollinen tarve Poistuman määrä: m3/ha ja Litraa/runko Kemeraehtojen täyttyminen Ympyräkoealoilta (r=4 m) poistuman rkl ja keskijäreys (K/E) Energia- / Ei Kyllä Lepo, taimikonhoito tai ennakkoraivaus ainespuu- tarjous Tarjous ainespuusta
6 Tarkista kohteen Kemera-kelpoisuus etukäteen 1. Hankkeen pinta-ala vähintään 1 ha. Hanke voi koostua 2. kehitys-lk:n ja taimikon hoidosta useammalta kuviolta. 2. Ei kemera- tukea aiemmin 3. Jäävä puusto valtapituus enintään 14 m (havupuustot) tai 15 m (lehtipuustot), jos korjataan myös ainespuuta ja ppa:lla painotettu d 1,3 m alle 16 cm, runkoluku ylitiheässäkin max kpl/ha. x x x x 4. Poistuma vähintään runkoa/ha (poistettujen kantoläpimitta > 4 cm)
7 Koealojen määrittäminen metsikköön
8 Koealatietojen laskenta Metsänomistaja Päiväys Tila: Metsikkökuvion numero: Metsikön pinta-ala, hehtaaria: Koeala 1 Koeala 2 Koeala 3 Koeala 4 Koeala 5 Koeala 6 Kuvion keskiarvo A Jäävän puuston valtapituus, metriä Kemera: havupuu alle 14, lehtipuu alle 15 metriä Poistuman keskipituus, metriä B C Jäävän puuston keskiläpimitta (D1,3 m): Mittaa jäävistä puista toiseksi pienimmän ja toiseksi suurimman keskiarvo. Kemera: jäävän puuston keski-lpm max. 16 cm Puuston runkoluku, kpl D Jäävän puuston runkoluku, kpl Kemera: mh-suositustukset (max kpl / ha) Poistettavien (> 5 cm) puiden runkoluku, E Kemera: pois > 1000 runkoa(kantoläpimitta > 4 cm) F Koealan puuston pohjapinta-ala(ppa), m2: Laske D1,3 yli 5 cm:n runkojen PPA. G Rinnankorkeudelta alle 5 cm:n paksujen puiden raivaustarve (Lukumäärä / Ei ole) H Poistuman pohjapinta-ala, m2/ha (katso harvennusmallista) I Poistuman kokonaismäärä, m3/ha (katso relaskooppitaulukosta) J Poistuman keskijäreys, litraa/runko (laske: poistuman m3 / poistuman runkoluku) K Mahdollinen kokopuukorjuun lisämassa (%) L Energiapuun kokonaismäärä, m3 Lisätietoja: 8
9 Energiapuuharvennuskohteen mittaus- ja laskentaohje 1. Kemera-kelpoinen metsänomistaja 2. Kohdemetsikkö ei ole saanut aiempaa Kemera-rahoitusta 3. Kemera-hankkeen pinta-ala > 1 ha 4. Sijoita koealat edustaviin paikkoihin metsikössä 5. Mittaa valtapituus (max=havup. 14m/Lehtip. 15 m / Energiapuu 100%=ei rajaa) 6. Arvioi poistettavien puiden keskipituus (yleensä 2 3 m valtapuita lyhyempiä) 7. Mittaa / arvioi harvennuksen jälkeen jäävien puiden keskiläpimitta (max=16 cm PPA:lla painotettuna) 8. Mittaa / arvioi puuston kokonaisrunkoluku 9. Mittaa / arvioi jäävän puuston määrä, max= 2000 kpl/ha 10. Laske poistettavien, d1,3 > 5cm, puiden määrä: min= 1000 kpl / ha (Kemera: pois > 1000 runkoa, joiden kantoläpimitta > 4 cm) 11. Mittaa koealan puuston pohjapinta-ala, m2/ha 12. Katso harvennusmallista poistuman pohjapinta-ala, m2/ha 13. Katso relaskooppitaulukosta poistuman PPA:n ja poistuman keskipituuden perusteella kokonaispoistuma, m3/ha 14. Laske poistuman keskijäreys (L/runko) = poistuma / poistuman runkoluku 15. (Korjaa tarvittaessa rankapuun määrää kokopuun lisäosuudella)
10 Eteläsuomalaisia tyypillisiä runkotilavuuksia energiapuuharvennuksissa Mänty Puun Puun läpimitta, cm pituus, metriä Männyn runkotilavuus, litraa Luku on myös poistuman määrä kuutioissa 1000 poistettavaa runkoa kohden
11 Kemera-tarkastusten taulukko painotetun keskiläpimitan mittaukseen tilanteissa kun metsikön puiden kokojakauma on vaihteleva (eli yleensä metsikössä ei ole tehty taimikonhoitoa) Taulukko pohjapinta-alalla punnitun keskiläpimitan laskemiseksi kiinteäalaisten (esim. ympyrä-)koealojen toiseksi pienimmän ja toiseksi suurimman puun avulla. D 1,3 cm ,0 2,7 3,6 4,6 5,6 6,6 7,6 8,7 9,7 10,7 11,7 12,7 13,8 14,8 15,8 16,8 17,8 18,8 19,8 20,8 21,8 22,8 23,8 24,9 25,9 26,9 27,9 28,9 29,9 30,9 31,9 32,9 33,9 34,9 3 3,0 3,6 4,5 5,4 6,4 7,4 8,4 9,4 10,4 11,5 12,5 13,5 14,5 15,6 16,6 17,6 18,6 19,6 20,6 21,7 22,7 23,7 24,7 25,7 26,7 27,7 28,7 29,7 30,7 31,7 32,8 33,8 34,8 4 4,0 4,6 5,4 6,3 7,2 8,2 9,2 10,2 11,2 12,2 13,2 14,3 15,3 16,3 17,3 18,4 19,4 20,4 21,4 22,4 23,5 24,5 25,5 26,5 27,5 28,5 29,5 30,6 31,6 32,6 33,6 34,6 5 5,0 5,6 6,3 7,2 8,1 9,0 10,0 11,0 12,0 13,0 14,0 15,0 16,0 17,1 18,1 19,1 20,1 21,2 22,2 23,2 24,2 25,3 26,3 27,3 28,3 29,3 30,3 31,4 32,4 33,4 34,4 6 6,0 6,6 7,3 8,1 8,9 9,9 10,8 11,8 12,8 13,8 14,8 15,8 16,8 17,8 18,8 19,9 20,9 21,9 22,9 24,0 25,0 26,0 27,0 28,1 29,1 30,1 31,1 32,1 33,2 34,2 7 7,0 7,6 8,2 9,0 9,8 10,7 11,7 12,6 13,6 14,6 15,6 16,6 17,6 18,6 19,6 20,6 21,6 22,7 23,7 24,7 25,7 26,8 27,8 28,8 29,8 30,9 31,9 32,9 33,9 8 8,0 8,6 9,2 10,0 10,8 11,6 12,5 13,4 14,4 15,4 16,4 17,3 18,3 19,4 20,4 21,4 22,4 23,4 24,4 25,5 26,5 27,5 28,5 29,6 30,6 31,6 32,6 33,7 9 9,0 9,6 10,2 10,9 11,7 12,5 13,4 14,3 15,2 16,2 17,2 18,1 19,1 20,1 21,1 22,2 23,2 24,2 25,2 26,2 27,2 28,3 29,3 30,3 31,3 32,4 33, ,0 10,5 11,2 11,9 12,6 13,5 14,3 15,2 16,1 17,0 18,0 19,0 19,9 20,9 21,9 22,9 23,9 24,9 26,0 27,0 28,0 29,0 30,0 31,1 32,1 33, ,0 11,5 12,2 12,9 13,6 14,4 15,2 16,1 17,0 17,9 18,8 19,8 20,8 21,7 22,7 23,7 24,7 25,7 26,7 27,7 28,8 29,8 30,8 31,8 32, ,0 12,5 13,2 13,8 14,6 15,3 16,2 17,0 17,9 18,8 19,7 20,6 21,6 22,6 23,5 24,5 25,5 26,5 27,5 28,5 29,5 30,5 31,6 32, ,0 13,5 14,1 14,8 15,5 16,3 17,1 17,9 18,8 19,7 20,6 21,5 22,4 23,4 24,4 25,3 26,3 27,3 28,3 29,3 30,3 31,3 32, ,0 14,5 15,1 15,8 16,5 17,2 18,0 18,8 19,7 20,6 21,5 22,4 23,3 24,2 25,2 26,2 27,1 28,1 29,1 30,1 31,1 32, ,0 15,5 16,1 16,8 17,5 18,2 19,0 19,8 20,6 21,5 22,4 23,3 24,2 25,1 26,0 27,0 28,0 28,9 29,9 30,9 31,9 16 Esim. Jos toiseksi pienin runko on läpimitaltaan 10 cm ja toiseksi suurin 16,0 16,5 17,1 17,8 18,4 19,2 19,9 20,7 21,5 22,4 23,3 24,1 25,0 26,0 26,9 27,8 28,8 29,8 30,7 31,7 17 runko on 16 cm, saadaan pohjapinta-alalla painotetuksi 17,0 17,5 18,1 18,7 19,4 20,1 20,9 21,7 22,5 23,3 24,2 25,0 25,9 26,8 27,8 28,7 29,6 30,6 31,6 18 keskiläpimitaksi taulukosta 14,3 cm 18,0 18,5 19,1 19,7 20,4 21,1 21,8 22,6 23,4 24,2 25,1 25,9 26,8 27,7 28,6 29,6 30,5 31,4 19 Kuviokohtainen tulos saadaan laskemalla koealojen tulosten keskiarvo. 19,0 19,5 20,1 20,7 21,4 22,1 22,8 23,6 24,4 25,2 26,0 26,9 27,7 28,6 29,5 30,4 31,4 20 Mitä useampia koealoja mitataan, sitä 20,0 20,5 21,1 21,7 22,4 23,0 23,8 24,5 25,3 26,1 26,9 27,8 28,6 29,5 30,4 31,3 21 luotettavampia tuloksia saadaan. 21,0 21,5 22,1 22,7 23,3 24,0 24,7 25,5 26,2 27,0 27,9 28,7 29,5 30,4 31,3 22 Tätä taulukkoa ei käytetä relaskooppikoealoilla 22,0 22,5 23,1 23,7 24,3 25,0 25,7 26,4 27,2 28,0 28,8 29,6 30,5 31, ,0 23,5 24,1 24,7 25,3 26,0 26,7 27,4 28,2 28,9 29,7 30,5 31, ,0 24,5 25,1 25,7 26,3 27,0 27,7 28,4 29,1 29,9 30,7 31,5 25 Jos rungot ovat 13 ja 18 cm niin painotettu keski- 25,0 25,5 26,1 26,7 27,3 28,0 28,6 29,3 30,1 30,8 31, ,0 26,5 27,1 27,7 28,3 28,9 29,6 30,3 31,0 31,8 27 lpm on taulukon mukaan 16,3 cm (eikä 15,5 cm). 27,0 27,5 28,1 28,7 29,3 29,9 30,6 31,3 32, ,0 28,5 29,1 29,7 30,3 30,9 31,6 32,3 29 Jakaumalla on siis merkitystä kun toiseksi 29,0 29,5 30,1 30,6 31,3 31,9 32, ,0 30,5 31,1 31,6 32,2 32,9 31 pienimmän ja toiseksi suurimman puun kokoero 31,0 31,5 32,1 32,6 33, ,0 32,5 33,1 33,6 33 ensiharvennusvaiheessa on 5 cm tai enemmän. 33,0 33,5 34, ,0 34, ,0
12 Rangan ja kokopuun hankintakustannus, /m litraa/runko Tulot energiasisällöstä /m3 Lähde: VTT tiedotteita 2564
13 Hinnoitteluun vaikuttavia korjuuteknisiä tekijöitä Hintaa nostava +/- 0 Hintaa Laskeva Työmaan koko Energiapuuleimikko > muutama 100 m3 Menetelmät Pinta-ala > 1 ha (Kemera). Joukkokäsittely ja kuormainvaakamittaus Erillinen ja alle 50 m3 Puuston järeys Yli 60 litraa/runko litraa / r Nollaraja? Metsäkuljetus Alle 300 m Yli 300 m Kaukokuljetus Haketustapa Raivaustarve Toimitushinnat / -ehdot ratkaisee. (kustannus nousee 4-7 /m3/100 km riippuen kuorman energiatiheydestä ym) Käyttöpaikka + lyhyt matka Välivarasto Terminaali + pitkä matka Raivaus tehty etukäteen Ei tarvetta Pitää raivata Saavutettavuus Kelirikkokohde Pehmeiköt tms Varastointi Valmis ja hyvä varastopaikka Vaatii varastopaikan perustamistöitä Poikkeava kohde Vaatii erityissuunnittelua
14 Pohjana leimikkokartta aloitus varastopaikalta Korjuun suunnittelu (1) kokoojaura kuvion halki (2) läpiajattavat keruu-urat pitkiä lenkkejä, paljon suoria, vähän risteyksiä (3) hakkuu-/peruutusurat rinne, pehmeä maa (4) kierrettävä kohde elinympäristö, pehmeikkö rinteet kohtisuoraan Ensiharvennuksessa luodaan ajourasto myös seuraavaa harvennusta varten. Metsäverkkohanke - Korjuuvaurioiden vähentäminen 14
15 Korjuun suunnittelu Ajouraväli: vähintään 20 m Ajouraleveys: 4,0 4,5 m (turv la 4,0 5,0 m) Kierrä pehmeät kohdat tarvittaessa tai jätä kokonaan käsittelemättä. Tehdään tarvittaessa ennakkoraivaus! Vahvistetaan heikosti kantavat kohdat, esim. varastopaikkojen läheisyydessä Metsäverkkohanke - Korjuuvaurioiden vähentäminen Hyvät metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen Kuva: Juha Varhi 15
16 Varastopaikan vaatimukset Tasainen, kantava, avoin ja tuulinen. Riittävän suuri. Kiviä, kantoja tai puita ei ole koneiden esteenä eikä niitä jää varastopinon alle. Riittävän etäällä sähkö- ja puhelinlinjoista. Varastopino on sijoitettu niin, että se on kuormaimen ulottuvilla. Paloturvallisuuden ja haketuksen meluhaittojen vuoksi rakennusten lähietäisyydelle ei tule varastoida energiapuuta. Kaukokuljetuksen vaatimukset (kääntöpaikat, kantavuus, luvat koska varastoidaan pitempään jne). 16
17 Varastopaikan oltava riittävän suuri 1. Hakkuutähteiden varastotilan tarve on noin m/ha, kun pinon korkeus on noin 5 m ja leveys 5 6 m ja hakatun ainespuun määrä on noin 250 m³/ha 2. Kantovaraston tilan tarve on noin 15 m/ha, kun varasto on noin 5 m korkea ja noin 3 4 m leveä 3. Kokopuun tilantarve on noin 12 m/ha, kun varasto on noin 4 5 m korkea ja noin 4 m leveä ja poistuma noin 50 m³/ha 4. Vastaava tilantarve rankapuulla on noin 10 m/ha
18 Rangan ja kokopuun varastointi Varastopinon pohjalla on aluspuut. Näin estetään maakosteuden siirtyminen pinon alempiin kerroksiin sekä pinon kallistuminen tai kaatuminen (välipuut). Pinossa ei ole kiviä tai muita haitallisia esineitä. Pino on mahdollisimman korkea (4 5 m), jotta pinon päällysosan kastuva ala on mahdollisimman pieni. Kuva, Tanja Lepistö 18
19 Kuva, Tanja Lepistö Aluspuut..ja välipuut
20
21 Onko hyvä varastopaikka?
22 Maastokohde
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013
Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013 Energiapuun laatu Tärkein laatuominaisuus kosteus Kaatotuoreen puun kosteus 50-60% Suuret laitokset sietävät
Metsäenergiaa tarvitaan
Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Suomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on
Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m
Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.
7. Tutkimuskohde Kunnan keskusta. Pinta-ala 1,2 hehtaaria. Etäisyys 1 kilometri lämpölaitoksesta. Taulukko 7. Puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3,
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
Energiapuun laadukas korjuutekniikka
Energiapuun laadukas korjuutekniikka 12.10.2011 Risto Julkunen Korjuun tehokkuus Karhukoplan uusin kone yksi heilautus -harvesteri hakkaa energiapuuta hehtaarin kerralla. Laadukas korjuu Korjuukohteen,
Energiapuun kasvatus
Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-
Taimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
Metsähallituksen metsätalous Lapissa
Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
Mikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
Tukien pääperiaatteita
Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta
Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
Taimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS
Metsänomistajan Talouskoulu 11. 12.4.2018 ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan
Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä
13. Tutkimuskohde Metsitetty pelto. Pinta-ala 2,0 hehtaaria. Etäisyys lämpölaitoksesta 31 kilometriä. Taulukko 13. puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN
MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:
MARV1-11 Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä Metsikkökoealojen puuston mittaukseen käytetty menetelmä, jossa puut etsitään laseraineistosta/ilmakuvilta ja mitataan
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
ENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA. Esa Kinnunen 20.5.2011
ENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA Esa Kinnunen 20.5.2011 Koneellista korjuuta tehokkaimmillaan Karhukoplan uusi yksi heilautus -harvesteri hakkaa energiapuuta hehtaarin kerralla. Hyvin suunniteltu, puoliksi
Liite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi
Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Pentti Niemistö 19.4.2012 Koivun osuus puustosta Taimikon harvennus Ainespuuharvennus Energiapuuharvennus 19 harvennuskoetta: mitattu 1970 80-luvulta
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO
ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja
Metsänmittausohjeita
Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri
Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa
Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Suomen metsäkeskus 2014 Työryhmä Hyväksytty 1.7.2014 Koistinen Risto Vähätalo Heikki pj Vuorenmaa Jyrki Sirén Matti Metla Ari Eini, johtaja Hostikka Aki [1] Korjuun
Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011
Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Metsäliitto Osuuskunta Petri Toivanen 1 Joensuun piiri 2011 Piirin esikunta: Piiripäällikkö Apulaiskorjuupäällikkö Toimistonhoitaja Jäsenpalveluesimies 50-100% metsänhoitoesimies
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
Tehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
Energiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
Energiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella
Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme
Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu
Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?
Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun
ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS
ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen
Suometsien kasvatuksen kannattavuus
Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen
60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0
4092 Hoitoluokka Suojametsä, pölysuoja Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus
ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
KAUPIN METSÄTAITORATA
KAUPIN METSÄTAITORATA Kaupin metsätaitorata -ohje 2 (8) Tervetuloa metsätaitoradalle Kaupin Kuntokolmoselle! Kaupin metsätaitorata on noin kolme kilometriä pitkä kiinteä rata, jolla pääset harjoittelemaan
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa
Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa Metsäverkko-hanke Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi 2013 Materiaalin kokoaminen: 11.11.2013 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Hyvän korjuujäljen tavoitteet
Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut
Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut 211 2 Sisällys 1. YLEISTÄ KORJUUJÄLJEN TARKASTUKSISTA 3 2. TULOKSET HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄLJESTÄ 3 2.1 Tarkastetut kohteet 3 2.2 Puustovauriot
Milloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
Energiapuun hankinta nuorista metsistä
Metsätehon raportti 141 5.12.2002 Energiapuun hankinta nuorista metsistä Antti Korpilahti Jouko Örn Energiapuun hankinta nuorista metsistä Antti Korpilahti Jouko Örn Metsätehon raportti 141 5.12.2002 Konsortiohanke:
Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.
1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa
Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen
Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen harvennushakkuiden perusteet puunkorjuu kangas- ja turvemailla 5.3.2013 Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1
Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!
Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi
Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät
Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset
Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS
Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat
Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan
Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki
Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto 23.10.2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1 Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun
Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
SIMO-seminaari. 23.3.2007 Helsinki
SIMO-seminaari 23.3.2007 Helsinki Ohjelma Tässä ollaan nyt: SIMO-demo Kahvi Jotain erilaistakin: Tapion Suokanta Jatkokuviot SIMO-demo Datana Metsähallituksen H_alueelta 240, T_piiristä 5, osastosta 181
METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita
ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma
- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -
-~ "' ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ - jl,, '.:i - Vedenpää Mittakaava 1 :10000 TAPIO. Koordinaatista ETRS-TM35FIN ~ Keskipiste (490822, 7065779) Tulostettu 23.6.2016?()6 26;3.:.i 10-71 1 / 0 A - TAPIO.
Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus
Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo
Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014
Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu
23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat
3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
Energiapuun tuet - Kemera ja Petu
Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä
Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Projektiryhmä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo
Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?
Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren