Sairauksien ehkäisyn strategiat



Samankaltaiset tiedostot
Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

VALTIMOTERVEYDEKSI! Terveyden edistämisen käsikirja

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

SOCIETAS SCIENTIAE MEDICINAE SATACUNDENSIS Satakunnan lääke- ja hoitotieteen tiedeyhteisö

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Terveelliset elämäntavat

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Genomitiedolla lisää terveitä elinvuosia HL7 Finland Personal Health SIG työpaja

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Seurantaindikaattorit

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat Marjut Niemistö

FIILIS-HANKE LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ PERHEIDEN, KOULUJEN JA YHTEISÖJEN YHTEISTYÖNÄ

Osteoporoosi ja murtumariski. Olli Impivaara, dosentti, LKT

Lataa Terve tuki- ja liikuntaelimistö. Lataa

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Osteoporoosi (luukato)

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Mikä on valtimotauti?

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Kansanterveysjärjestöjen rooli lihavuuden ehkäisyssä Marjaana Lahti-Koski FT, ETM, dosentti Terveysjohtaja Suomen Sydänliitto

Lataa Diabetessanasto. Lataa

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Lihavuus ja liitännäissairaudet

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Tyypin 2 diabetes sairautena

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

Se on kaikkee muuta se elämä

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio

Onko testosteronihoito turvallista?

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Tietoa eteisvärinästä

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8097/ /2013

Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL

Valtimotaudin ABC 2016

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Transkriptio:

VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry

Sairauksien ehkäisyn strategiat Väestöstrategia Koko väestöä koskevien sairastumisen vaaraa aiheuttavien elintapa- ja ympäristötekijöiden muuttaminen; näihin vaikuttavien sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden muuttaminen Riskiryhmästrategia Suuressa vaarassa olevien yksilöiden tunnistaminen, kohdennettu vaaratekijätasojen alentaminen Sekundaaripreventio Jo sairastuneiden uusien sairauskohtauksien ja taudin pahenemisen estäminen

Riskiryhmästrategian kohteet

Diabeteksen ehkäisy Emme ainoastaan pyri tunnistamaan diabetesta valtimotaudin riskitekijänä vaan pyrimme tunnistamaan myös diabeteksen riskin etukäteen koska valtimotauti usein edeltää diabeteksen toteamista ja koska diabeteksesta koituu muitakin haittoja kuin valtimotautien riski

Diabetesriskin arvio http://www.diabetes.fi/testit/riskitesti/index.php/

Diabetesriskin arvio http://www.diabetes.fi/testit/riskitesti/index.php/

Diabetesriskin arvio

Diabetesriskin arvio

Diabetesriskin arvio

Diabetesriskitestin tulosodotus MIEHET NAISET Ikä 12 p. 15 p. 12 p. 15 p. 40 v. 9,5 % 0,9 % 15,6 % 6,1 % 50 v. 24,5 % 10,9 % 38,1 % 17,5 % 60 v. 46,8 % 30,1 % 48,8 % 27,1 %

Diabetesriskitesti: ehdotus

Valtimotautiriskin arvio: FINRISKI http://www.thl.fi/finriski-laskuri

Valtimotautiriskin arvio: FINRISKI http://www.thl.fi/finriski-laskuri

Valtimotautiriskin arvio: FINRISKI Suuren riskin raja: 10 % (sairastuvuus) http://www.thl.fi/finriski-laskuri

Valtimotautien RISKIPISTELOMAKE 10 pistettä (riskiraja 4,5 pistettä)

Valtimotautiriskin SCORE-arvio Suuren riskin raja: 5 % (kuolleisuus)

Käytetyimpien riskitestien vertailua FINRISKI laskuri SCORE Riskipistelomake www.ktl.fi/finriski-laskuri + Perustuu suomalaiseen aineistoon Mukana laskennassa myös sairastuvuus sepelvaltimotautiin ja aivohalvauksiin Laskurista saa erikseen sydäninfarkti-riskin ja aivohalvausriskin Huomioi sukuhistorian, HDL-kolesterolin ja diabeteksen Sekä absoluuttisen että suhteellisen riskin arvio Perustuu laajaan eurooppalaiseen väestökohorttiin Sekä paperitaulukot, että sähköinen laskuri Mahdollisuus myös suhteellisen riskin arvioon Huomioi myös liikunnan, lihavuuden ja tupakoinnin määrän Toimiva työväline elintapaohjauksessa - Ei paperitaulukoita käytössä Ennuste ainoastaan sydän- ja verisuonitautikuolleisuudelle Laskennassa käytetty 1970 ja 1980 lukujen kohortteja Aliarvioi nuorten ja naisten riskiä Riskitekijöistä puuttuu diabetes ja täten aliarvioi diabeetikkojen riskiä Alkuperäisen riskipistetestin kehittelyssä vähäinen tieteellinen perusta Ei erottele miehiä ja naisia Ei huomioi ikää Raja-arvo 4,5 pistettä johtaa suhteellisen suureen määrän korkeariskisiä Huomioitavaa Nuorten ikäryhmien ennusteiden arvioinnissa käytettävä suhteellisen riskin arviota tai ekstrapolointia vanhempiin ikäryhmiin Nuorten ikäryhmien ennusteiden arvioinnissa käytettävä ekstrapolointia vanhempiin ikäryhmiin Lähde: THL

FINRISKIn tulosodotus Ikä MIEHET 10 % NAISET 10 % Havaittu* Oletus 60v.* Havaittu* Oletus 60v.* 30 v. 0,0 % 28,7 % 0,0 % 1,1 % 40 v. 0,0 % 35,4 % 0,0 % 3,5 % 50 v. 4,8 % 37,6 % 0,0 % 5,4 % 60 v. 50,3 % 50,3 % 9,8 % 9,8 % * Havaittu: FINRISKI-laskurin pisteet laskettu henkilöiden oikeilla riskitekijäarvoilla ja oikealla iällä. * Oletus 60v.: Pisteet laskettu henkilöiden oikeilla riskitekijäarvoilla, mutta ikä ekstrapoloitu 60-vuotiaaksi.

Ehdotus riskinarviomenettelyksi Käytetään rinnakkain kahta samanarvoista testiä Diabetesriskitesti, suuren riskin raja 12 p. Valtimotautiriskitesti, ensisijaisesti FINRISKI, suuren riskin raja 10 % valtimotautiriski ekstrapoloituna 60 ikävuoteen Riskipistelomake, rajana 4,5 pistettä, jos testiä ei voi tehdä tietokoneen ääressä Toiminta ankkuroituu ikäryhmätarkastuksiin, esim. 40-vuotiaille

Kohderyhmä: 40-v miehet ja naiset Paastoverinäyte: lipidit (P-gluk) Hoitajakäynti: RR, pituus, paino, vyötärö, tupakointi, liikunta, kasvikset, suku, sairaudet, lääkkeet Sairaus tiedossa DMrt 12 FINRISKI 60 v 10 % Yksittäisiä vaaratekijöitä Hoito, riskit kunnossa? Interventio Rajoittunut interventio

Diabeteksen diagnoosi Riskinarvio koskee ensisijaisesti diabeteksen 10-vuotisriskiä Interventio tähtää diabeteksen ehkäisyyn Aiemmin diagnosoimaton diabetes riskinarviovaiheessa todetaan parhaiten tekemällä 2 h glukoosirasitus niille, joiden diabetesriskipisteet ovat 12 Vaikka riskinhallintainterventio on kaikille sama, diabeetikoille aloitetaan lisäksi metformiini ja statiini Käypä hoito -ohjeen mukaan

Toimintamalli on räätälöitävä Ikäluokkatarkastusten kohderyhmä voidaan valita toisin Riskinarvio voidaan liittää muun toiminnan yhteyteen (PAPA-seulonnat) Riskinarvioon voidaan ohjata muillakin perusteilla tai hakeutua oma-aloitteisesti Diabetesriskitesti soveltuu omatoimiseen riskinarvioon Paikallinen media Apteekit Yhteistyö PTH:n ja TTH:n välillä

VALTIMOTERVEYDEKSI!