Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..



Samankaltaiset tiedostot
Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Sairauksien ehkäisyn strategiat

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Dehkon 2D -hanke (D2D) Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan

Diabeeteksen ehkäisy tutkimukesta käytäntöön

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Kansalainen itsehoidon toteuttajana

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Terveyden edistämisen toiminta PaKasteessa

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Terveyden edistäminen Pohjoisen alueen Kasteessa

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Elintapaohjaus osana asiakkaan hoitopolkua - kokemuksia ja ajankohtaista HKI

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Stop Diabetes tutkimushanke hyvinvoinnin edistämisen tukena

STOP DIABETES Tiedosta ratkaisuihin (StopDia)

Mitä hankkeella tavoitellaan?

Interventioiden vaikuttavuuden arviointi: esimerkkinä kansallisen diabeteksen ehkäisyohjelman Dehkon 2D-hankkeen arviointitutkimus

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma. Korkean riskin strategia

Se on kaikkee muuta se elämä

Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen loppuraportti

Elintapaohjauksen palvelutarjotin

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

VESOTE-SEMINAARI

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Toiminnallisesti yhteinen ERVA -alue vuonna 2012 kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito KYS-ERVA -alueella

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Kotkan malli. Tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen ja kaatumisten ehkäisy. Alhainen kaatumisvaara. KaatumisSeula klinikka

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

Kokemuksia elintapaohjauksen toteuttamisesta Päijät-Hämeessä

Diabetesriskiseulonnan ja ennaltaehkäisevän Ikihyväryhmätoiminnan. PaKaste - työskentelyjakso 2011

Näkkyykö napa? Diabeteksen ehkäisymalli Pohjois-Pohjanmaalla. Hanketiivistelmä 2009

LIIKUNTANEUVONTA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ

Työterveyshuolto ehkäisee vuorotyön ja elintapojen terveysriskejä

Tules potilaan painonhallintapolku (BMI >30) ja aikuisten lihavuuden hoitoketju

KANSALLISEN DIABETESOHJELMAN KOKONAISTULOKSET JA VAIKUTTAVUUS

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

StopDia Pysäytetään tyypin 2 diabeteksen eteneminen yhdessä! -ideasta toimivaksi malliksi ja rahoitetuksi tutkimushankkeeksi

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Terveelliset elämäntavat

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Helmen elämäntapamalli

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Toteuttajataho tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/d2d-hanke

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Tyypin 2 diabetes Sydän- ja verisuonisairaudet Terveyden edistäminen Valtimoterveyttä kaikille. Projektisuunnitelma

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Lohja DIABETESVAARASSA OLEVIEN ASIAKKAIDEN HOITOPOLUN KEHITTÄMINEN LOHJAN TYÖTERVEYSKESKUKSEEN

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Suunnitelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi. Dehkon 2D-hanke (D2D)

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat Marjut Niemistö

Työterveyshuolto tunnistaa diabetesriskin

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät Jarmo Salo

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Hyvinvointia päijäthämäläisille ja vähän muillekin

Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Lapin suunnitelmat Terve Lappi-hankkeen jatkolle. Ylilääkäri Markku Oinaala Helsinki

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8097/ /2013

Transkriptio:

DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi ehkäisyohjelman toimeenpanohanke

Esityksen sisältö D2D malli; tavoitteet ja toteutus Mallin toimivuus käytännössä, tuloksia valtakunnan tasolla ja paikallisesti Vielä on tehtävää. DEHKON 2D HANKE (D2D) 2003 2007 JATKOHANKE 2008 2012

D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpano mahdollista suomalaisessa perusterveydenhuollossa Saada diabetesriskin arviointi, tunnistamattoman diabeteksen diagnostiikka ja interventiot terveydenhuollon normaalitoiminnoiksi Luoda uusia toimintamalleja ja käytäntöjä diabeteksen ja lihavuuden ehkäisyyn Lisätä väestön tietoisuutta diabeteksen ja lihavuuden ehkäisystä FIN-D2D D2D malli Riskihenkilöiden tunnistus Riskin määrittäminen Muutosvalmiuden kartoitus Muutoksen tuki- yksilö tai ryhmä ohjaus Ohjauksen sisältö ja toteutus Tulokset lyhyellä aikavälillä Mikä toimi, mikä ei

Diabetesriskin systemaattinen arviointi Riskitestillä (FINDRISC) Suuren riskin raja 15 pistettä Monta funktiota: diabetesriski, OGTTehdokkaat, väestöstrategia; puheeksi ottamisen väline Diabetesriski arvioitiin ainakin 10 %:lla väestöstä D2D:n aikana Riskitestin hyvyys riskin tunnistamisessa

D2D:n korkean ja kohtalaisen riskin kohortit Korkea Kohtalainen Osallistujat, n: 10 266 9 898 Ikä, vuosia: 54.0 49.8 Miesten osuus, %: 33.4 40.4 BMI, kg/m 2 : 31.7 - BMI >30 kg/m 2, %: 59.6 - Vyötärö, cm: 102.9 - FINDRISC pisteet: 17.2 10.3 Korkea riski, jos: FINDRISC score 15 Raskausdiabetes Tiedossa oleva valtimotauti Tiedossa oleva IFG tai IGT Kohtalainen riski, jos: FINDRISC score 7-14 9 FIN-D2D D2D:n suuren riskin kohortti (Valtakunnallisia lukuja) n= 10 149 (miehiä 33 %) Interventiot Elintapaohjaus Seurantaan osallistumattomat n= 4 626 (45,6 %) Seurantatieto n= 5 523 (54,4 %) Seurantakäynti 9-18 kk n= 3 880 1-vuotisseurantatieto n=2 798 Aikaikkunan ulkopuolella n=1 643 Lähtötilanteessa ei OGTT:tä n= 638 tai diabetes n= 444 Suom Lääkäril 26-31 /2010

Miten seulottu korkean riskin kohorttiin MIEHET NAISET Riskitesti, % 54,4 61,2 Valtimotauti, % 8,4 2,1 Aiempi IFG tai IGT, % 37,2 22,4 Raskausdiabetes 14,4 Kaikki yhteensä 11 Glukoositoleranssi D2D:n suuren riskin kohortissa lähtötilanteessa % 60 50 40 30 20 10 Normaali IFG IGT Tunnistamaton diabetes 0 Miehet Naiset IFG= Kohonnut paastoglukoosi, IGT= Heikentynyt glukoosinsieto Primary Care Diabetes 2010;4(4): 231-239 12

Mitä D2D osoitti diabetesriskin arvioinnista ja tunnistamattoman diabeteksen diagnostiikasta Suuressa sairastumisvaarassa olevia henkilöitä voidaan tunnistaa diabeteksen riskitestin avulla He ovat usein ylipainoisia tai lihavia Heille tehtävissä glukoosirasituskokeissa todetaan usein joko aikaisemmin tunnistamaton diabetes tai diabeteksen esiaste FIN-D2D Entä sitten kun on seulottu?

Näin oli suunniteltu tehtäväksi seulottujen kanssa

FIN-D2D Mitä D2D:n elintapaohjaus sisälsi? Selvitettiin muutosvalmiuden aste sekä asiakkaan halukkuus ja kyvykkyys toteuttaa elämäntapamuutoksia Suunniteltiin muutoskohteet yhdessä asiakkaan kanssa muutosvalmiuden pohjalta yksilöllisesti ottaen huomioon suurimmat riskitekijät Toteuttamistavasta keskusteltiin yhdessä, toivottiin ryhmämuotoista toimintaa Toteuttajina perusterveydenhuollossa työskentelevä henkilöstö (hoitajat) Interventiosuunnitelma ja interventio- ja lääkärikäynnit korkean riskin kohortin miehillä ja naisilla n=3421 miestä ja 6845 naista Miehet Naiset Ryhmäohjaus, % 8,1 17,9 Yksilöohjaus, % 66,1 61,9 Omatoiminen, % 11,3 10,9 Ei halukas interventioon, % 9,7 6,4 Väh. 1 interventiokäynti, % 45,0 46,6 Interv. kertoja keskimäärin 2,7 3,0 4 interventiokäyntiä, % 23,7 28,4 Lääkärikäynti tehty % 32,7 27,2 18

FIN-D2D Valtaosa riskin omaavista valitsi kuitenkin yksilöohjauksen ryhmäohjauksen asemasta Miksi? Suomessa ei ole vahvaa perinnettä ryhmätoimintaan Ei asiakkailla eikä terveydenhuollon toimijoilla Terveydenhuollossa ei ole kutsumenettelyä FIN-D2D Mitkä olivat tulokset lyhyellä aikavälillä?

Saaristo T ym Suomen Lääkärilehti 65; 25 31,2369 2010 Suuren riskin henkilöiden perustiedot ensikäynnillä ja vuoden seurannassa

23

25

FIN-D2D D2D:n suuren riskin henkilöiden painonmuutokset toteutuneiden ohjauskäyntien lukumäärän mukaan vuoden seurannassa Suomen Lääkärilehti 26-31, 2010 FIN-D2D Diabeteksen ilmaantuvuus lähtötilanteen glukoosihäiriön ja saavutetun painonmuutoksen mukaan D2D:n suuren riskin henkilöillä vuoden seurannassa (vakioitu 50 ikävuoteen) Suomen Lääkärilehti 26 31 2010

FIN-D2D Paino (Kg) Vyötärö (cm) Painon ja vyötärön muutokset eri painonlaskuryhmissä D2D:n suuren riskin kohortissa vuoden seurannassa Paino laski 5% n 490-8,5 ± 6,5 477-6,6 ± 6,1 Paino laski 2,5-4,9 % n Keski -arvo 471-3,1 ± 0,9 448-2,7 ±4,2 Paino pysyi ennallaan n 1290-0,1 ± 1,2 1258-0,4 ± 4,2 Paino nousi 2,5 % n 546 4,5 ±3,7 525 2,6 ± 5,1 Myös valtimotautien riskitekijöissä korjaantumista Lähde: Diabetes Care 2010; 33: 2146-2151 FIN-D2D Diabeteksen ilmaantuvuus ja sairastumisriskin muutos vuoden seurannassa painonmuutosluokittain Diabeteksen ilmaantuvuus (%) 8 7 6 5 4 3 2 1 0 69 % -29 % >5% lasku 2,5 4,9% lasku Ref Ei muutosta Vakioitu 50 ikävuoteen +10 % >2,5% nousu Diabetes Care 2010; 33: 2146-2151 Keskiarvo Keskiarvo Keskiarvo Sairastumisriskin muutos Painonmuutos mittauskertojen välillä

Päätelmät

FIN-D2D D2D:n tulos koko Suomen mittakaavassa 610 000 BMI >30 kg/m 2 (25-64 v.) T2D Pieni T2D 106 000 (50 % ei dg.) -riski 325 000 Suuri T2D- Riski 179 000 Ei interventiota T2D 7 %/vuosi T2D 12 500:lle Kaikki laihtuvat > 5% T2D 2%/vuosi T2D 3 600:lle D2D-interventio, laihtuminen 2,5-5% T2D 5%/vuosi T2D 8900:lle Lihavuuden hoidossa terästäydyttävä. Pääkirjoitus. Suomen Lääkärilehti 11.3.2011 Riskitestin hyvyys riskin tunnistamisessa

FIN-D2D Mitä D2D opetti suuren riskin elintapaohjauksen järjestämisestä Perusterveydenhuollossa toteutettavalla elämäntapaohjauksella saadaan aikaan terveyden kannalta merkittävä painonlasku Painonlasku on sitä suurempi mitä enemmän ohjauskäyntejä tehdään Elämäntapaohjaus vähentää myös muita sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä Viidesosa suuressa diabetesriskissä olevista pystyy laihduttamaan yli 5 % alkupainostaan vuoden seurannassa Tällä saavutetaan peräti 69 %:n vähenemä diabetesriskissä Mitä on saatu aikaan? 1. Osoitettu diabetesongelman suuruus Suomessa 2. Kehitetty korkean riskin strategian malli seulonnasta, riskinarvioinnista ja interventioista 3. Tunnistettu oireetonta diabetesta 4. Luotu uusia toimintamalleja, käytäntöjä ja työvälineitä 5. Muutettu terveydenhuollon työtapoja 6. Tuotu terveyden edistäminen sairaanhoitopiireihin 7. Lisätty väestön tietoisuutta diabeteksen ja lihavuuden ehkäisystä 8. Osoitettu, että tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on mahdollista käytännön terveydenhuollossa 9. Hankittu tietotaitoa annettavaksi muualle Suomeen ja ulkomaille 10. Kohdattu myös prevention monet haasteet 36

FIN-D2D Haasteita riittää Diabetes yleistyy Hankkeet vaihtuvat Opit unohtuvat Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt D2D-väestötutkimuksessa kolmessa sairaanhoitopiirissä (PSHP,KSSHP, EPSHP) Dehkon 2D -hankkeen alkaessa syksyllä 2004 38

Diabetes yleistyy Suomessa 5 uutta nuoruusiän diabetesta sairastavaa päivässä 82 uutta aikuisiän diabetesta sairastavaa päivässä (kolme tunnissa!) 1. Osoitettu diabetesongelman suuruus Suomessa 40

4. Luotu 260 uutta toimintamallia ja käytäntöä sekä uusia työvälineitä Elämäntapojen arviointi ja tukeminen Muutosvaiheen arviointi Vyötärönmittauksen implementointi Paikallisten diabeteksen ehkäisyn hoitopolkujen rakentaminen Raskausdiabeetikoiden ja sepelvaltimopotilaiden diabetesriskin tiedostaminen ja korjaavien toimenpiteiden edistäminen Painonhallinta ja liikuntaryhmät 41 5. Muutettu terveydenhuollon työtapoja Terveydenhoitajien, sairaanhoitajien ja työterveyshoitajien rooli lisääntynyt preventiossa Lääkärit enemmän taka alalla Diabetesriskin arviointi ja jatkotoimet tulleet osaksi työterveyshuollon toimintaa 42

6.Tuotu terveyden edistäminen sairaanhoitopiireihin Kaikki hankkeen ovat organisoimassa terveyden edistämisen osaksi toimintaansa Preventio koettu tärkeäksi Prevention arvostus nousussa Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Uusi lainsäädäntö 43 7. Lisätty väestv estön tietoisuutta lihavuuden ja diabeteksen ehkäisyn merkityksestä Viestintä ja näkyvyys laajalla rintamalla Napamateriaali, Pieni päätös päivässä aineisto Tervehet mukulat ja muu vastaava koulutusaineisto Terveysmessut Yhteistyö Diabetesliiton ja Sydänliitonvälillä Yhteistyö Apteekkariliiton ja kanssa Suomi mies seikkailee konsepti ja muut paikalliset innovaatiot 44

FIN-D2D 8. Osoitettu, että tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on mahdollista käytännön terveydenhuollossa 45 FIN-D2D 10. Kohdattu myös prevention monet haasteet Resurssipula, terveydenhuollon muutokset Yhteiskunnan samanaikaiset epäedulliset muutokset Miesten huonompi osallistuminen Puutteelliset tietojärjestelmät eivät tue sairauksien ehkäisyä Muutoksen hitaus 46

Lopuksi Tyypin 2 diabetes on haasteellinen ja lisääntyvä ongelma mutta voitettavissa D2D on vasta hyvä alku. Työn pitää jatkua Diabeteksen ja sen esiasteiden esiintymisluvut ovat niin suuria, ettei terveydenhuolto kykene selviytymään yksin Tarvitaan erityisesti väestötason toimia, mutta myös diabeteksen parempaa hoitoa 47