PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Samankaltaiset tiedostot
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Nurmen viljelytekniikan vanhat totuudet ja uudet tuulet

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

PELLOT TUOTTAMAAN HANKE TILAKOESUUNNITELMAT MTT Kasvintuotannon tutkimus Mikkeli TAUSTA

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LIETELANTA Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Nurmen perustaminen ja lannoitus

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kylvö suoraan vai suojaan?

Ruis ja vehnä luomussa

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

RaHa-hankeen kokemuksia

Rikkakasvien hallinta luomuviljoilla. Petri Leinonen Elomestari Oy Mäkikierintie Tornio

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

SANEERAUSKASVIT 2016

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Miten saamme parannettua nurmen kestävyyttä ja lannan ravinteet tehokkaasti käyttöön?

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Luomutilojen tuki-ilta

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Kerääjä- ja aluskasvit

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Karjanlannan hyödyntäminen

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Säilörehun tuotantokustannus

Kenttäkoetulokset 2017

Kerääjäkasvikokemuksia

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Mikä on muuttunut? MTT

Kuminan perustaminen suojakasviin

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Transkriptio:

PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli

MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa Koe 6.2. APILAHEINÄSEOKSET 4 tilaa Koe 6.3. YHDEN NIITON NURMI 2 tilaa 7. Luomutilan nurmen rikkakasvintorjunta 1 tila 8. Nurmen suorakylvö Koe 8.1. SUORAKYLVÖ NURMESTA NURMEEN 2 tilaa Koe 8.2. KUIVALANTA NURMEN PINTAAN 1 tila Koe 8.3. LIETELANTA NURMEEN työnäytös ja 2 tilaa 9. Nurmen päättämisen muokkaustekniikat 1 tila 10. Nurmien täydennyskylvö 11 tilaa 11. Seosviljan ja valkuaiskasvien viljely 6 tilaa

KOE 10. NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ PELLON PERUSKUNNOSTUS ON NURMIVILJELYN PERUSTA. Se tehdään ennen nurmen perustamista. Pellon peruskunnostus tehdään AINA ENNEN SUORAKYLVÖN ALOITTAMISTA, koska suorakylvössä peltoa ei kynnetä eikä juurikaan muokata. Täydennyskylvö on nurmen suorakylvön erikoistapaus. Onnistumisen edellytys on kasvutilan vapauttaminen uudelle kasvustolle esimerkiksi torjumalla rikkakasvit, laiduntamalla voimakkaasti tai nurmiäestyksellä.

Kasvilajin ja versotiheyden vaikutus nurmen satoon Mikkelissä vuonna 2007. Sato kg/ha 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Kuiva-ainesato ja versotiheys MTT Mikkeli 2007 Versot kpl/m 2 7000 Sato 11.6. Sato 24.7. Sato 4.9. Versot 22.9. 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Timotei Ruokonata Nurminata Rainata Engl.raiheinä Koiranheinä 0 Suomessa nurmien versotiheys on melko alhainen. Täydennyskylvön avulla pyritään lisäämään versotiheyttä ja satoa.

Aina kun nurmen pohjassa on vapaata kasvutilaa, kannattaa täydennyskylvää. Kaikissa näissä nurmissa on kasvutilaa. Kasvutilan aukaisu nurmiäkeellä on suositeltavaa. Leveä riviväli jättää kasvutilaa rikoille. Hajakylvö varmistaa siemenen tasaisesti koko alueelle.

Kasvutilan vapauttaminen Heinillä on hidas alkukehitys ja ne tarvitsevat kasvutilaa, kun vanha nurmi täydennyskylvetään suorakylvöä käyttäen. Siemen on saatava kosketukseen mullan kanssa. Rikkakasvien torjunta Vanhan nurmen lopetus qlyfosaatilla, kun siinä on kestorikkoja (juolavehnä ym.). Leveälehtisten rikkojen torjunta kasvukaudella erityisesti silloin, kun nurmi suorakylvetty ilman suojaviljaa. Varoajat huomioitava ennen kasvuston käyttöä rehuksi.

Matala kylvö, siemenen maakosketus ja riittävä kosteus varmistavat orastumisen.

Laitumen täydennyskylvö 12.5.2006. Voikukkaa ei ruiskutettu kylvön yhteydessä. Kuva kolme viikkoa kylvöstä. Voikukka ruiskutettiin kylvön yhteydessä. Kuva kaksi kuukautta kylvöstä. Kasvutilaa on uudelle kasvustolle, mutta ruiskutus oli uusittava syksyllä. Voikukan torjunta vaatii jatkuvaa tarkkailua ja uusintaruiskutuksia. Koko peltoaukea on suositeltavaa käsitellä kerralla yhteistyössä muiden alueen viljelijöiden kanssa.

Nurmen suorakylvö viljanpuinnin jälkeen 2003. Kuva toisen satovuoden syksyllä. Kolmannen satovuoden kevät. Versoja noin 2000 kpl/m 2. Täydennyskylvö tarve on selvä.

Kylvöaika Kevätkylvö onnistuu, jos kosteus saadaan hyödynnettyä ja pellolle päästään niin aikaisin, ettei vanhan kasvuston nopea kasvu tukahduta uutta. Aukot paikataan aina. Jos vanhasta nurmesta otetaan ensimmäinen sato, nurmen annetaan kasvaa ennen glyfosaattiruiskutusta. Jos kylvön jälkeen on kuivaa, orastuminen jää epätasaiseksi. Kylvö tehdään elokuun alussa, jos talvivaurioriski halutaan minimoida. Silloin vanhan kasvuston kilpailu on pienintä. Syyskesä on heinien luontaisen kylväytymisen aikaa. Myöhäinenkin kylvös voi talvehtia, jos karaistuminen onnistuu. Parasta on varautua täydennyskylvöön seuraavana keväänä.

Glyfosaatti 1. nurmisadon niiton jälkeen. Nurmen suorakylvö elokuussa. Pellolla oli paljon kasvijätettä ja oli kuivaa. Siemen ei päässyt kosketuksiin maan kanssa. Orastuminen oli heikko. Seuraavana keväänä tarvittiin uusi kylvö. Kahden kuukauden kasvuajan jälkeen säilörehuniitto.

Viljelemättömyyden jälkeen kunnostettu pelto. Nurmen suorakylvö lokakuun alussa. Lumi sulaan maahan. Kuvassa kaksiviikkoinen oras. Karaistuminen jäi heikoksi, koska pakkasta ei ollut ennen lumentuloa. Hento kasvusto ei talvehtinut ja uusintakylvö tehtiin seuraavana keväänä.

KIITOS Menestystä nurmirehuntuotantoon