3/2003 30.5.2003
Ilmailualan Unioni IAU ry John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI Fax. (09) 47857 250 E-mail: etunimi.sukunimi@iau.fi Internet: http://www.iau.fi Puheenjohtaja Rainer Hakala (09) 47857 220 Varapuheenjohtaja Tapani Kautto (09) 47857 221 Liittosihteeri Alpo Pehkonen (09) 47857 225 Sopimussihteeri Arto Kujala (09) 47857 222 Sopimussihteeri Tuomo Oksanen (09) 47857 223 Taloudenhoitaja Olli Kaivanto (09) 47857 224 Toimistonhoitaja Sinikka Hakala (09) 47857 210 Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa John Stenbergin ranta 6 PL 336 00531 HELSINKI Fax. (09) 47857 209 E-mail: etunimi.sukunimi@iau.fi Internet: www.irkatk.fi Kassanjohtaja Janne Becker (09) 47857 201 Etuuskäsittelijä Sari Heirola (09) 47857 200 Levikki 4500 7. Vuosikerta Julkaisija Ilmailualan Unioni IAU ry Päätoimittaja Tapani Kautto Puh. (09) 47857 221 Toimitussihteeri Pekka Kainulainen Puh. 040 528 8166 Toimituskunta Juha Hyytiä Arto Kujala Erkki Luoto Ari Miettinen Tuomo Oksanen Alpo Pehkonen Kirjeenvaihtaja Henri Lehtinen Toimitus John Stenbergin ranta 6 PL 337 00531 HELSINKI Puh. (09) 47857 223 Fax. (09) 47857 250 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitus 4 Vaalikokous linjasi IAU:n tavoitteita ja valitsi liiton hallinnon 7 Henkilövalinnat 8 Liitto ja ammattiosastot keskittyvät kehittämään järjestötoimintaa 10 Uuden edustajiston jäsenet 15 Kolumni - Uuden hallintokauden alkaessa 16 Edustajiston kevätkokous sujui rutiinilla 16 Mennyttäkin muisteltiin 18 Lentoliikenteen uusi palkkasopimus 21 Palkkausjärjestelmän uudistaminen 22 Puolustusministeriön työehtosopimus 23 Kenttäpostia 24 EU, ETF ja ilmailun vaikeudet 26 Sars ja sen vaikutukset 27 Mielipide 28 Perhevapaista ja taloudellisesta tuesta 30 Kulttuuriharrastuksen monta ulottuvuutta E-mail: etunimi.sukunimi@iau.fi Ilmestyminen Lehti ilmestyy v. 2003 kuusi kertaa. Seuraava lehti ilmestyy elo- syyskuun vaihteessa. Aineisto Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. Taitto Arto Kujala Paino Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Kansi Edustjiston vaalikokous. Kuva: Juha Hyytiä 2
PÄÄKIRJOITUS Eteenpäin Ilmailualan Unioni IAU ry:n uusi edustajisto määritti vaalikokouksessaan 25.- 26.4. 2003 alkaneen hallintokauden painopisteitä. Edustajiston keskustelussa nousi esille useita tärkeitä teemoja. Näistä kolme mielestäni tärkeintä teemaa tulevaisuutemme kannalta ovat: Ammattiosastojen tulee keskittyä entistä enemmän edunvalvontaan sekä ottaa haltuun koko sopimusala. Sopimusalamme on todella voimakkaassa muutostilassa. Tämä on aiheuttanut ammattiosastojen rooliin uudenlaisen ulottuvuuden. Perinteinen asiainhoito ei jatkossa vastaa jäsenten tarpeita. Tähän haasteeseen vastaaminen on rankka ja vaativa työ. Voimavarojen tehostaminen sekä kohdentaminen edunvalvontaan, paikalliseen sopimiseen sekä jäsenhuoltoon ovat ensisijaisen tärkeitä tehtäviä. Koko sopimusalan haltuunotto on liittomme tulevaisuuden kannalta avainkysymys. Työpaikat pirstoutuvat ja entistä enemmän syntyy pieniä työpaikkoja, joissa järjestäytyminen ei ole hallinnassa. On turha kuvitella, että nykyinen yrityskohtainen ammattiosastotoiminta voisi vastata tähän haasteeseen. On päästävä ammattiala kohtaiseen ammattiosasto malliin, jossa ei välitetä siitä missä olet töissä vaan mitä teet. Voimavarakysymys on myös se, että kuka tai mikä taho käy ottamassa koko sopimusalan haltuun. On keskusteltu ammattiosastojen ja liiton yhteisestä toimitsijasta, joka haalisi pientyöpaikat kokoon. Tässä niin kuin monessa muussakin asiassa törmätään käyttövarojen rajallisuuteen. Itse asiassa kyseessä ei ole raha vaan arvovalinta, joka suuntaa ammattiostojen toimintaa.. On vastattava työnantajan verkostoitumiseen ja on varauduttava tilanteisiin etukäteen, jottei jälkikäteen jouduta paikkailemaan asioita Työnantaja verkostoituu niin kansainvälisesti kuin myös yhtiöittämisten ja alihankintojen kautta kotimaassa. Tähän haasteeseen vastaaminen tapahtuu omien yhteyksien luomisella niiden maiden ammattiyhdistysliikkeisiin, jotka eivät perinteisesti kuulu eurooppalaiseen ammattiyhdistysperheeseen. Ammattiosastojen keskinäisen keskustelun avaaminen sekä yhteistyön pohtiminen olisivat merkittäviä askelia sisäiseen verkostoitumiseen. On helppoa jälkikäteen arvostella sitä miksi ei varauduttu tähän tai miksi ei tehty tuota. Keskustelun aiheena lentoliikenteen vapautuminen on ollut viimeiset neljä - viisi vuotta jatkuvasti pinnalla. Koko tämän ajan on ennakoitu alan pirstoutumista. Päätöksentekoon tämä keskustelu ei kuitenkaan ole vaikuttanut. Muutosvastarinta ihmisillä on voimakas. Pitää löytää keinot ennakoivaan toimintaan. Ennustamisen ja päättelyn ero on jatkossa huomattava tarkemmin. Olemmeko tarpeeksi suuri ja voimakas liitto hoitamaan ilmailualan sopimusja edunvalvonta asioita? Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö toimintamme niin sopimusten kuin edunvalvonnankin osalta ole hyvää suomalaista tasoa. Se kuinka hyvin pystymme organisaatiotamme kehittämään ajan haasteisiin on varsin ajankohtainen kysymys. Yhteistyö SAK:n, kuljetusliittojen sekä koulutus/kehittämisjärjestöjen kanssa on tärkeää. Maailma muuttuu kovaa vauhtia, eikä kaikkeen aina voi varautua. Jos huomaamme, ettei liitollamme ole järkeviä toimintamahdollisuuksia taloudellisten tai toiminnallisten syiden takia, on pidettävä huoli siitä, että kuitenkin teemme jatkopäätökset itsenäisesti. Ei ole järkeä nostaa käsiä pystyyn ja toivoa, että joku muu hoitaisi asiat loppuun. Alpo Pehkonen liittosihteeri 3
Edustajiston vaalikokous 25-26.4.2003 Vaalikokous linjasi IAU:n tavoitteita ja valitsi liiton hallinnon KUVA: JUHA HYYTIÄ Uusi edustajisto linjasi vaalikokouksessaan edustajakauden 2003 2007 keskeisiä toimintoja IAU:ssa. Kokouksessa edustajisto valitsi mm. edustajiston- ja liiton puheenjohtajiston sekä hallituksen. IAU:n edustajiston uusi hallintokausi alkoi 25.4. pidetyllä avajaistilaisuudella kuljetusliittojen Merisalissa, jonne oli kokoontunut puolilta päivin runsas edustaja- ja kutsuvierasjoukko. Tilaisuudessa käytti avauspuheenvuoron liiton puheenjohtaja Rainer Hakala kommentoiden mennyttä ja tulevaa edustajakautta. SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen toi keskusjärjestön tervehdyksen korostaen tuoreita edunvalvonnan saavutuksia ilmailualalla. Samaa linjaa jatkoi AKT:n puheenjohtaja Timo Räty, ja työnantajapuolenkin tervehdys kuultiin, kun Palvelualojen Toimialaliiton toimitusjohtaja Peter Forsström arvioi menneen sopimuskierroksen kokemuksia. Ohessa Rainer Hakalan, Timo Rädyn ja Peter Forsströmin puheenvuorot ja lyhennelmä Lauri Ihalaisen puheenvuorosta. Ilmailualan Unionin puheenjohtajan Rainer Hakalan avauspuheenvuoro Arvoisat kutsuvieraat, kokousedustajat ja läsnäolijat. Toivotan teidät tervetulleeksi Ilmailualan Unioni IAU ry:n edustajiston vaalikokouksen avajaistilaisuuteen. Päättyvä edustajistokausi jää IAU:n historiaan sekä saavutusten että suurten muutosten aikana. Ilmailualan Unioni IAU ry täytti syksyllä 1999 kolmekymmentä vuotta. Edustajistokauden aikana vahvistettiin liittomme Palvelualojen Toimialaliiton kanssa sopima säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskeva työehtosopimus yleissitovaksi. Työehtosopimuksilla on lisätty edustajistokauden aikana jäsenten työsuhde- ja muutosturvaa. Sopimusten palkkarakenteita on myös uudistettu ajan vaatimusten mukaisiksi. IAU:n jäsenammattiosastojen määrä on vähentynyt yhdestätoista seitsemään. Tämä on merkinnyt myös ammattiosastojen painoarvon nousua työpaikkatason sopijoina. Ammattiosastojen henkilöjäsenmäärä on vakiintunut noin 3800 jäseneen. Jäsenrakenteessa eläkeläisjäsenten määrä on lisääntynyt noin 5%:sta noin 10%:iin. SAK:n kuljetusliittojen yhteistyö on edustajistokaudella vakiintunut ja jokapäiväinen toiminta AKT:n, Postiliiton ja Veturimiesten liiton kanssa on helpottunut samassa talossa olevien toimitilojen myötä. Merkittävää kuljetusliittojen yhteistyölle ja etenkin ilmailualalle oli myös Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksen liittyminen SAK:hon kesällä 2002 Lentoliikenteen täysi vapautuminen kilpailulle Euroopassa, ja siis myös EU-Suomessa, on merkinnyt rajuja rakennemuutoksia yrityksissä, joiden palveluksessa IAU:n ammattiosastojen työsuhteiset jäsenet ovat. Edustajistokauden aikana jäsenistömme lentoyhtiöissä olevat työpaikat ovat vähentyneet. Vuonna 1999 ammattiosastojen jäsenistä noin 90% oli töissä lentoyhtiössä. Tänään luku on noin 75%. Edustajistokauden päivistä 11. syyskuuta 2001 jää historiaan päivänä, joka muutti koko maailman lentoliikennettä tavalla, minkä ennakoiminen ei ollut mitenkään mahdollista. Tämän päivän tapahtumat mullistivat täysin koko ilmailualan maailmassa. Kokonaisvaikutuksia ei vieläkään voi kunnolla arvioida, vaikka aikaa tapahtumasta on kulunut noin puolitoista vuotta. Ilmailualan työsuhteet ovat kuluneen edustajistokauden aikana muuttuneet epävarmemmiksi Nyt alkava edustajistokausi tulee vaatimaan IAU:n hallinnon päätöksentekijöiltä ennakkoluulottomuutta, rohkeutta uudistaa järjestöä ja valmiutta tehdä päätöksiä myös vaikeista asioista. Liittoyhteisömme keskeiseksi haasteeksi tulee nyt alkavalla edustajakaudella nousemaan se, miten kehitämme järjestöämme vastaamaan muuttuneita olosuhteita, jotka syntyvät, kun sopimusalamme keskeiset työnantajat hajauttavat toimintojaan ja työpaikka on tämän seurauksena entistä useammin lentoyhtiön ulkopuolisessa yrityksessä, missä työntekijöitä on joitakin kymmeniä. Työehtosopimusten sisältömuutoksilla lisätään osaltaan muutosturvaa. Silti keskeiseksi tulee nousemaan ammattiosastojen työ lakien ja sopimusten valvonnassa ja yhdistysten jäsenhuollon järjestäminen työpaikoilla. Tämä tulee vaatimaan ammattiosastoilta lisäpanostusta lähitulevaisuudessa. 4
Pienten työpaikkojen jäsenhuollon järjestäminen vaatii panostamista eri tavalla, kuin silloin, kun toimitaan useiden satojen jäsenten työpaikassa. Lentoliikenteen kilpailun vapautuminen on tuonut mukanaan lentolippujen hintojen alentumisen, mikä on puolestaan merkinnyt lentoyhtiöiden tulojen pysyvää alenemista. Tämä taas on johtanut lentoyhtiöiden tarpeeseen alentaa kulujaan pysyvästi, keskittyen erityisesti henkilöstökuluihin. IAU:n ei tule hyväksyä uudessakaan kilpailutilanteessa sellaisia ratkaisuja, että lentoliikenteen kilpailun vapautumisen aiheuttamat kustannukset maksatetaan työntekijöiden työsuhteiden ehtoja huonontamalla. Ilmailualan Unionin kannalta ei ole merkitystä, minkälaisia sen sopimusalan työnantajien omistukselliset suhteet ovat, koska alalle on saatu yleissitova työehtosopimus, mutta se ei voi hyväksyä tapaa, jolla Finnairin pääomistaja, Suomen valtio, on ohittanut henkilöstön hyväksyessään hallintoneuvoston lopettamisen. Finnairin historiassa henkilöstön panos on ollut aina merkittävä etenkin vaikeiden aikojen ylitse pääsemisen kannalta. Nyt omistajataso on täysin ohittanut tämän voimavaran. Ilmailualan Unionin mielestä on tärkeää aluepolitiikan kannalta, että Suomi pidetään kokonaisuudessaan lentoliikenteen piirissä. Tämä varmistuu IAU:n näkemyksen mukaan parhaiten, kun Finnairin omistajaohjaus siirretään kauppa- ja teollisuusministeriölle. IAU ei voi myöskään hyväksyä sitä tapaa, millä Ilmailulaitos siirtää yhteiskunnan laitoksena Finnairilta keräämiään maksuja sen kilpailijoille ja vääristää näin vapaata kilpailua. Ilmailualan Unioni ymmärtää ne muutostarpeet, jotka tänä päivänä kohdistuvat Suomen puolustushallinnon kehittämiseen. Liitto ei voi kuitenkaan hyväksyä sitä, että sen ilmavoimissa olevien ammattiosastojen jäsenten palvelussuhteita ei tässäkin tilanteessa turvattaisi. IAU edellyttää, että sen jäsenten palkkaja palvelussuhteet varmistetaan ja niiden kehittyminen taataan vähintään yleisen linjan mukaisesti. Ilmailualan Unioni liittoyhteisön linja pohjautuu seuraaviin ajatuksiin: Tuemme toisiamme ja tuotamme ratkaisuja. Teemme sopimuksia ilmailun työntekijöiden työ- ja palkkaehdoista. Yhdessä olemme Ilmailualan Unioni. Näiden ajatusten pohjalta on hyvä jatkaa ammattiosastojen jäsenten työ- ja palkkaehtojen puolustamista ja niiden kehittämistä myös nyt alkavalla edustajistokaudella. Näillä sanoilla avaan Ilmailualan Unioni IAU ry:n edustajiston sääntömääräisen vaalikokouksen vuonna 2003. Keskusjärjestön tervehdys, puheenjohtaja Lauri Ihalainen SAK:n puheenjohtaja toi keskusjärjestön tervehdyksen avajaisiin ja arvioi liiton panoksen merkitykselliseksi niin SAKlaisessa perheessä kuin etenkin kuljetusalalla. Lauri Ihalainen totesi seuranneensa läheltä IAU:n vaikeita neuvotteluja ja onnitteli liittoa siitä, että asiallisella, viileällä, ratkaisuun pyrkivällä tavalla on asioita hoidettu. Lopputulos on liiton kannalta hyvä. Nyt aikaansaatiin pidempiaikainen sopimus ja periaatteellisia ratkaisuja maakalustokorjaamon työntekijöiden sopimusoikeudessa ja yleissitovan sopimuksen jatkumisesta. Nämä olivat tärkeitä asioita liiton ja sopimusturvan kannalta. Valtakunnanpolitiikkaan liittyen hän totesi maan hallituksen tekojen ratkaisevan ja näyttävän, kuinka yhteistyö jatkossa sujuu. Suurimpiin haasteisiin kuuluu työllisyyden edistäminen, jossa mielessä on tarpeen saada pikaisesti lisäbudjetti ja ottaa käyttöön mm. lisää julkisia investointeja. Hallitusohjelma sisältää mm. maininnan kaikki kuljetusalat kattavasta liikenneohjelmasta, lentoliikenteen turvaamisesta vähäliikenteisillä kentillä, ja valtionyhtiö Finnairin toimintaedellytyksiä ja hyvää omistajapolitiikkaa koskevat kohdat. (Lyhennelmä) Kuljetusliittojen tervehdys, AKT:n puheenjohtaja Timo Räty ARVOISAT ILMAILUALAN UNIONIN EDUSTAJISTON VAALIKOKOUKSEN KOKOUSEDUSTAJAT HYVÄT TOVERIT Minulla on miellyttävä tehtävä lausua tervehdyssanat niin AKT:n kuin kuljetusliittojenkin puolesta. Kuljetusliittojen yhteistyö on ollut vireätä jo pitkään ja mukaan on tullut myös uusia ammattialoja, kun Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys ry on liittynyt SAK:laiseen ammattiyhdistys-perheeseen ja kuljetusliittojen yhteistyöhön. Elämme kuljetusalalla työskentelevien näkökulmasta monessa suhteessa haasteellisia aikoja. Edessämme on muun muassa EU:n laajentumisen vaikutusten kohtaaminen, tasavallan uuden hallituksen linjaukset kuljetusten osalta, ja työnantajien pyrkimykset siirtää kuljetustyötä halvempien työehtosopimusten piiriin. Työnantajien pyrkimyksestä siirtää kuljetustyötä muiden työehtosopimusten piiriin olemmekin eri kuljetusliittojen osalta jo saaneet esimakua. Työnantaja pyrkii polkemaan työehtoja toimintoja ulkoistamalla tai hyväksikäyttämällä uuden työsopimuslain säännöksiä yleissitovan työehtosopimuksen syrjäyttävästä yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta. Jälkimmäisen osalta kuljetusliitot ovatkin tehneet yhteisen aloitteen SAK:n valtuustolle. Nyt onkin tärkeätä, että SAK:n valtuusto linjaa, että yleissitovia työehtosopimuksia heikompia työehtosopimuksia ei voi tehdä. Ulkoistamiskeinottelupyrkimyksistä on esimerkkejä muun muassa ilmailualan piiristä. Tässä yhteydessä on suurella ilolla todettava se työ, jonka te IAU:ssa päättyneellä sopimuskierroksella teitte ja estitte keinot- 5
teluyritykset halvemmalla työehtosopimuksella. Haluankin onnitella teitä tästä saavutuksesta omien jäsentenne työehtojen puolustamiseksi ja toisaalta kiittää teitä tästä työstä, koska se on samalla työtä muiden vastaavassa asemassa olevien alojen puolesta. Te olette toimineet hienona esimerkkinä sen suhteen, että ulkoistamalla ei voi päästä karkuun alan työehtosopimusta. EU:n laajentuminen on haaste. Meidän onkin varmistettava, että jatkossakin Suomessa tehtävään työhön ja suomalaisten työehtosopimusten piirissä olevaan työhön noudatetaan vähintään suomalaisia työehtoja, eikä työtämme ryhdytä polkumyymään. Meillä on takana pitkä kausi liikenne- ja viestintäministeriön linjauksia, joissa työntekijöiden tarpeet on täysin unohdettu. Kuljetusliittojen on nyt tiiviillä yhteistyöllä vaikutettava, että uuden hallituksen liikennepolitiikasta tulee työntekijöiden tarpeet huomioon ottava, ja hallitusohjelma toteutuu kuljetustyöntekijöiden tarpeet huomioiden. Kuljetusliittojen kesken on parhaillaan työskentelemässä työryhmiä, joiden tarkoituksena on selvittää, voidaanko jatkossa joitakin asioita tehdä tiiviimmässä yhteistyössä. Tämä selvitystyö on ensiarvoisen tärkeätä. Ammattiliittojen edunvalvonnalta odotetaan tulevaisuudessa yhä enemmän, ja samalla kuitenkaan resurssit eivät merkittävästi kasva. Tällöin onkin järkevää, jopa välttämätöntä, ettei resursseja kulutettaisi siihen, että jokainen liitto tekisi tietyt asiat itse ja siten samat asiat tehtäisiin seitsemään kertaan, kun ne voitaisiin myös tehdä yhdessä, ja siten saada resursseja uusiin yhä vaativampiin haasteisiin. Ilmailualan Unioni on kuljetusliittojen yhteistyön vahva peruspilari ja keskeinen vaikuttaja. Haluan toivottaa kuljetusliittojen puolesta Ilmailualan Unionin edustajiston vaalikokoukselle menestyksekästä työskentelyä ja liitolle tulevallakin liittokokouskaudella vahvaa edunvalvontapolitiikkaa. Palvelualojen Toimialaliiton toimitusjohtajan Peter Forsströmin tervehdys Hyvät edustajiston jäsenet Lentoliikennettä on maailmanlaajuisesti koeteltu viime aikoina ja viimeisen vuoden aikana hyvin voimakkaasti. Ensinnäkin lentoliikenteen matkustajamäärät eivät ole toipuneet World Trade Centerin katastrofista, ja uusina asioina näille perinteisille lentoyhtiöille on tullut nämä niin kutsutut halpalentoyhtiöt. Mikäli katsoo asiaa suomalaisen näkökulmasta, niin nämä lentoyhtiöt eivät sinänsä vie kovin paljon perinteisiltä lentoyhtiöiltä matkustajia, mutta maailmanlaajuisesti heidän hinnoittelu-politiikkansa on aiheuttanut sen, että kaikkialla on jouduttu hintoja laskemaan ja sitä kautta kannattavuutta heikentämään yrityksissä. Tämän lisäksi Irakin sota on vaikuttanut voimakkaasti matkustajamäärien kehitykseen ja viimeisenä, mutta hyvin vakavana asiana, on ollut SARS-epidemia Kauko-Idässä, joka valitettavasti on vaikuttanut myös kasvavalla alueella hyvinkin haitallisesti matkustajamäärien kehitykseen. Kun ottaa huomioon nämä seikat, niin on syytä todeta, että alalla ei mene hyvin. Kun taas tarkastelemme äsken, viime viikolla itse asiassa, päättynyttä neuvottelukierrosta uudesta työehtosopimuksesta, niin voisin todeta, että varmasti tämä oli ajallisesti pisin neuvottelurupeama yhden sopimuksen osalta, missä olen ollut mukana - tosin kokemukseni on vain 30 vuoden ajalta. Aloitimme neuvottelut marraskuussa ja saimme päätökseen huhtikuun puolessavälissä. Neuvottelutapahtumaan liittyi suoranaisesti tai epäsuoranaisesti yhteensä kolme käyntiä valtakunnansovittelijan luona, mutta itse pääsopimuksen osalta voisin ilokseni todeta, että neuvottelutulos ja uusi työehtosopimus saavutettiin suorissa neuvotteluissa. Se antaa aiheen todeta, että neuvottelujärjestelmämme kaikesta huolimatta toimii, vaikka joskus ontuen. Toivon, että alkava edustajisto kohtuullisesti ottaa huomioon alan taloudelliset realiteetit, kun se pohtii tulevaisuutta ja tekee päätöksiä tulevia työehto- ja työmarkkinakierroksia silmälläpitäen. Minä uskon, että kaikesta huolimatta Suomesta ja Suomeen toimivien lentoyhtiöitten osalta on olemassa tulevaisuus, kun ensin saadaan kustannusrakenne sopeutettua näissä yhtiöissä vastaamaan tätä päivää. Voimme olla ylpeitä siitä, että alan ammattilaiset, jotka täälläkin ovat runsaslukuisesti edustettuina, osaavat työnsä ja antavat sekä palvelupuolella että lentoturvallisuus-puolella panoksensa siihen, että lentoliikenne toimii hyvin jatkossakin. Hyvät edustajiston jäsenet, toivotan teille hyvää kokousta ja mielenkiintoisia pohdintoja. 6
Henkilövalinnat KUVA: JUHA HYYTIÄ Liiton puheenjohtajisto ja edustajiston puheenjohtajat Erkki Luoto (vas), Rainer Hakala, Alpo Pehkonen, Tapani Kautto ja Risto Rautiainen Liiton puheenjohtajisto valittiin yksimielisesti. Liiton puheenjohtajana jatkaa Rainer Hakala, varapuheenjohtajana Tapani Kautto ja liittosihteerinä Alpo Pehkonen. Edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Erkki Luoto ja varapuheenjohtajaksi Risto Rautiainen. Liiton hallitukseen valittiin puheenjohtajiston lisäksi Pekka Rajala, Juha Grundström, Nilgün Josipov, Ari Miettinen ja Pertti Hosio. Lisäjäseniksi valittiin Jouko Kettunen ja Tommy Kakko. Neuvottelukunnat ja muut henkilövalinnat Yleissitovan työehtosopimuksen neuvottelukuntaan valittiin sääntömääräisesti Rainer Hakala, Tapani Kautto ja Alpo Pehkonen sekä edustajiston valitsemana Reijo Hautamäki ja Tommi Toivola. Puolustusministeriön työehtosopimusneuvottelukukuntaan valittiin sääntömääräisesti Rainer Hakala, Tapani Kautto ja Alpo Pehkonen sekä edustajiston valitsemana Jari Jauni ja Esko Kulusjärvi. Tilintarkastajaksi valittiin Raimo Hakola HTM, hän on tarkastanut liittomme tilit ja hallinnon jo vuodesta 1993 lähtien. Liiton vaalivaliokuntaan valittiin Juha Hyytiä, Jussi Koskiluhta ja Risto Siven. Valiokunnat avustamaan hallitusta Edustajiston vaalikokous päätti valiokunnista, jotka toimivat liiton ja ammattiosastojen välillä työkaluna, kun valmistellaan asioita liiton hallituksen ja edustajiston päätettäväksi. Edustajisto katsoi tarpeellisiksi seuraavat valiokunnat: Hallintovaliokunnan, järjestövaliokunnan, työehtosopimusvaliokunnan, edunvalvontavaliokunnan, kansainvälisten asioiden (KV) valiokunnan, tiedotusvaliokunnan ja nuoriso- ja kulttuurivaliokunnan. Valiokuntiin valittiin liiton osallistujat ja vetäjät. Ammattiosastojen edustajista päättää hallitus ammattiosastojen esitysten pohjalta. KUVA: ARI MIETTINEN Uusi hallitus kokoonutui pikaisesti ensimmäiseen kokoukseensa 5.5. päättämään tes-erimielisyydestä. 7
Liitto ja ammattiosastot keskittyvät kehittämään järjestötoimintaa KUVA: JUHA HYYTIÄ Vaalivaliokunnan puheenjohtaja Risto Siven johti kokousta henkilövalintoja tehtäessä. Liittosihteeri on juuri valittu. Uusi edustajisto linjasi yksimielisesti vaalikokouksessaan edustajakauden 2003 2007 keskeisiä toimintoja. Edustajisto totesi, että liiton ja ammattiosastojen tulee keskittyä lähitulevaisuudessa kehittämään työpaikkatason järjestötoimintaa. Ammattiosastojen tulee puolustaa yrityksissä kaikkien töiden säilymistä liittomme sopimusalan tehtävinä. Ulkopuolisen työvoiman käyttämistä sopimusalallamme ei ainakaan omilla toimilla pidä edistää. Toimintaperiaatteet edustajistokaudelle Edustajiston vaalikokous päätti, että liittoyhteisön toiminta pohjautuu edustajistokautena seuraaviin asiakirjoihin: SAK:n Tehdään tulevaisuus yhdessä, Hyvinvointi syntyy työstä, Liikkeessä tulevaisuuteen ja Sovitaan yhdessä. Edustajisto päättää syyskokouksessaan 2003 liittoyhteisön arvoista, toiminta-ajatuksesta ja liittoideasta vuosille 2003-2007, sekä tavoista, joilla niiden toteutumista valvotaan. Päätöksellä edustajisto halusi varmistaa asioille laajapohjaisen valmistelun valitsemiensa valiokuntien kautta. Ammattiosastojen toimintaohjeet valmistellaan yhteistyössä liiton ja ammattiosastojen kanssa, ja myös niistä päätetään edustajiston syyskokouksessa. Työpaikkatoiminnassa liitoyhteisömme toiminnan perusta Edustajiston vaalikokouksen yksimielinen kanta oli, että liittoyhteisömme tulee hyväksyä järjestäytymisen vapaus, mutta sen ei tule sallia siivelläeläjiä eikä vapaamat- kustajia. Työpaikoilla olevat järjestäytymättömät työntekijät tulee sulkea pois kaikesta yhteisöllisestä toiminnasta. Luottamusmiesten ja työsuojeluasiamiesten tulee tarjota liitomme ammattiosaston jäsenyyttä uusille työntekijöille perehdyttämisen yhteydessä pitämässään keskustelussa. Ammattiosastojen tulee jatkossa miettiä ratkaisuja pienten työpaikkojen jäsenhuollon järjestämiseksi. Onko järkevää valikoida liittomme sopimusalan tehtäviä? Edustajisto kävi vilkkaan ja pohtivan keskustelun kysymyksestä: Onko järkevää valita mitkä ovat liittomme sopimusalan tehtäviä? Kysymykseen ei edustajistolla ollut vain yhtä vastausta, vaan se totesi, että mikäli jatketaan tehtävien jakamista haluttuihin ja ei haluttuihin, kuten on tehty viimeisien vuosien aikana, niin se siirtää tehtäviä pois liittomme sopimusalalta jäsentemme työsuhteita vaarantavalla tavalla. Tällaisella toiminnalla lisäämme itse työn teettämistä ulkopuolisella työvoimalla, useimmiten alihankinnalla. Mikäli haluamme, että kaikki ilmailualan tehtävät tehdään liittomme sopimuksen mukaisilla työehdolla, on sallittava tehtäväkuvien laajeneminen vähemmän haluttuihinkin tehtäviin. Tällä edustajiston näkemyksen mukaan estetään tai ainakin vähennetään liittomme sopimusalan tehtävien siirtymistä teetettäväksi alihankinnan ja osa-aikaisten työsuhteiden kautta. Koonnut: Pekka Kainulainen Lähteet: Kutsuvieraiden puheenvuorot ja liiton ajankohtaistiedote 8
Jussi Raittinen orkestereineen huolehti musiikista. Työnantajapuolen neuvottelijat Peter Forsström, Davi Lindström, Seppo Havia, Seppo Kettunen ja Juhani Nieminen viihtyivät parketilla muutenkin kuin kuvattavana.. Yhteistyössä eteenpäin, toteavat ABB Oy Servicen aluepäällikkö Matti Välimäki ja pääluottamusmies Mika Berlin. Tilaisuudessa palkittiin viirein ja merkein ansioituneita aktiiveja. 9
Uuden edustajiston jäsenet Liiton ammattiosastot valitsevat edustajiston. Tässä lehdessä haastattelemme edustajiston jäseniä ja seuraavassa liiton hallituksen jäseniä. Liittoa koskevissa asioissa korkein päätäntävalta on edustajistolla, jonka päättämien pitkän aikavälin suunnitelmien mukaan liiton toimintaa hoidetaan. Edustajisto päättää kokouksissaan niistä asioista, jotka sen käsiteltäväksi on määrätty säännöillä tai jotka liiton hallitus siirtää sen käsiteltäväksi. Edustajistoon kuuluu 20 jäsentä ja neljä yleisvarajäsentä. Tätä kysyimme: 1. Mitä odotat edustajistokaudelta. Millä mielellä aloitat kautesi? 2. Missä olemme onnistuneet edunvalvonnassa, missä on parannettavaa? 3. Mikä puhuttaa työpaikoilla? Edustajiston puheenjohtaja Edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Erkki Luoto Siviililentoliikenteen Työntekijät ry:stä. Hän toimii tuotannon tukihenkilönä ja työskentelee Finnair Catering Oy:ssä. Erkki oli edellisellä kaudella edustajiston varapuheenjohtaja ja toimii mm. Finnairin henkilörahaston valtuuston varapuheenjohtaja ja SLT:n johtokunnan jäsenenä. Myös luottamusmiehen, työsuojeluasiamiehen ja varatyösuojeluvaltuutetun tehtävät ovat hänelle tuttuja. Seuraava nelivuotiskausi tulee olemaan erittäin työntäyteinen edustajistolle, hallitukselle, ammattiosastoille ja edunvalvonnalle. Kolmivuotisen sopimuksen seuranta ja valvonta tuottanevat monia harmaita hiuksia koko IAU:n organisaatiolle. Kauden alku lupaa työtä, työtä ja työtä. Odotan liittomme jokaisen osa-alueen saumatonta yhteistyötä. Yhteisvoimin tulemme selviämään tässä monien muutoksien tilanteessa. Odotan avointa keskustelua liittomme tilasta ja tulevaisuudesta. Odotan sitä, että tuntisimme jokainen liiton omaksi liitoksemme, joka tekee töitä meidän hyväksemme. Luottamusmiehemme ovat toimineet hyvin, mutta onko ammattiosastojen tuki ollut riittävää luottamusmiehille? Olemmeko jättäneet edunvalvonnan vastuunkantajat liian yksin, tuemmeko ja annammeko heille tunnustusta silloin kun on kiitoksen paikka? Uusien yritysten luottamushenkilöiden tukeminen on lähinnä mielessä. Jäsenhuolto kuntoon ja uudet yritykset sopimuksemme piiriin. Työpaikalla puhuttaa tietysti lentoliikenteen nykyinen tilanne sars-kuumeineen ja muine vaikeuksineen, Finnairin alueen pilkkominen ja töiden ulkoistaminen. Kuinka säilytän työpaikkani? Liiton kantoja toivotaan kaikkeen tähän myllerrykseen. Toivotaan yksilöjäsenen puolustamista kaiken tämän keskellä. Edustajiston varapuheenjohtaja Edustajiston varapuheenjohtajaksi valittiin Risto Rautiainen Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry:stä. Risto Rautiainen on lentokonemekaanikko ja työskentelee Finnair Oyj:n tekniikassa. Hän toimi edellisenä kautena edustajiston puheenjohtajana ja on toiminut mm. liiton II puheenjohtajana, ammattiosaston puheenjohtajana, luottamusmiehenä, liiton valtuuston jäsenenä ja liiton koulutus-, nuoriso ja kulttuurijaostossa. Tulevalta kaudelta hän odottaa liiton toimintojen vakiinnuttamista, kansainvälisten asioiden nostamista keskitetymmin jokapäiväiseen keskusteluun, edunvalvontatoiminnan tehostamista ja palkkarakenteeseen panostamista. Riston työpaikalla halutaan vuorotyön huomioimista ja keskustellaan eläköitymiskehityksestä. Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry 001 Reijo Hautamäki toimii Finnairin tekniikassa pääluottamusmiehenä. Edellisellä edustajakokouskaudella hän kuului liiton hallitukseen ja on aikaisemmin toiminut myös ammattiosastonsa puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Tulevalla edustajakokouskaudelta Reijo odottaa hyviä ratkaisuja IAU:n tulevaisuuden suhteen. Hän toivoo edustajiston ottavan sille kuuluvan roolin seuraavan neljän vuoden aikana. Uusi kausi alkaa hyvillä mielin, koska Reijo uskoo IAU:n tulevaisuuteen. Liiton tiedottaminen on parantunut huomattavasti. Sopimustoiminnassa täytyisi kirjata asiat selvästi. ettei synny erimielisyyksiä siitä, mitä on sovittu. Siinä on parannettavaa. Työpaikalla puheenaiheina ovat lomautukset ja irtisanomiset sekä palkkarakenne ja työehtosopimus. Polttavana kysymyksenä Reijolta udellaan: Sopiko IAU jälleen alle TUPO:n? Tämä ajatus herää yksittäisillä jäsenillä, koska palkkarakenneuudistukset vaikuttavat yksilötasolla palkkoihin eri tavalla. Liiton johdon mukaan ei alle TUPO:n kuitenkaan ole menty. 10
Raimo Jussila on laiteasentaja ja työskentelee Finnairin tekniikassa. Hän on osastonsa luottamusmies ja toimi aikaisemmin edustajiston varajäsenenä. Raimo odottaa jämäkkää asioiden hoitoa ja liiton talouden kuntoon saattamista. Alan pirstoutuessa tulee olla henkilö, joka keskittyy pienten yritysten asioihin. Odotettavissa on haastavat mielenkiintoiset ajat, niin IAU:ssa kuin lentoyhtiöissä. Onnistumisena hän pitää alan kohtuullista palkkatasoa ja pientä työttömyyttä. Työt tulevat siirtymään enemmän asentajille toimihenkilöiden määrän vähetessä ja se vaikuttaa palkkausjärjestelmään, siirtäen tehtäviä 8. palkkaryhmään. Työpaikalla puhututtavat palkkarakenneuudistus, alan pirstoutuminen ja työllisyys sekä tarve huomioida päivävuorolaisia paremmin. Juha Kinnunen toimii avioniikkamekaanikkona Finnairin tekniikassa. Hän kuului jo aikaisemmin edustajistoon. Liiton talous on saatava kuntoon ja jäsenistö kiinnostumaan edunvalvonnasta. Alan pirstoutuessa pienet työpaikat on saatava sopimuksemme piiriin. Pelonsekaisin tuntein hän suhtautuu siihen, että alalla menee huonosti, johtuen sodasta, talouslamasta ja sarsista ym. Ne on asioita, joihin me emme voi juuri vaikuttaa. Saavutuksina hän pitää yleissitovaa sopimusta ja palkkarakenneuudistuksen myötä työehtosopimukseen saatua avioniikkamekaanikkonimikettä. Työpaikalla puhututtavat palkkarakenteen ehdot, HEKO osuudet ja yhteiset pelisäännöt. Tuomo Leinonen on lentokonelevyseppä ja työskentelee Finnairin tekniikassa. Hän toimi aikaisemmassa työpaikassa Finavitecissa luottamusmiehenä. Tuomo mukaan vaikea kausi on tulossa. Sopimustoiminnassa olemme onnistuneet hyvin, mutta tiedottamisessa olisi parannettavaa. Arto Metsälä on varastotyöntekijä ja työpaikkana on Finnairin tekniikka. Hän on aikaisemmin toiminut erilaisissa tehtävissä ammattiosastossa (LKV) ja toimii nyt työsuojeluasiamiehenä ja kuuluu jäsenenä Finnairin työsuojelutoimikuntaan. Realiteetit on tunnustettava. Asioita on ajateltava ennakkoluulottomammin, kuunnellen, katsellen ja kertoen. TES-asiat ovat hanskassa, mutta vieläkin on havaittavissa piiri pieni pyörii -toimintaa. Edelleenkin on tiedottamisessa parannettavaa: esimerkiksi ABB-asian tärkeys ei kaikille auennut. Mitä tehdään vapaamatkustajille, ei liittoon kuuluville? Työpaikalla puhuttavat yksilön työsuhdeturva, irtisanomiset, lomautukset ja määräaikaiset. Taidamme olla Euroopan takapajula työsuhdeturvassa, kun työvoimasta pääsee muita helpommin ja halvemmin eroon. Jukka Salonen toimii lentokonemekaanikkona Finnairin tekniikassa. Hän on varatyösuojeluvaltuutettu ja lentokonekorjaamon varaluottamusmies. Jukka odottaa ammattiosastoilta aloitteita edustajistolle. IAU:n talous tulee saada kuntoon jäsenmaksuja korottamatta. Hän toivoo ettei edustajistossa tule sellainen olo, että toimitaan vain kumileimaisimena. Seuraava työehtosopimus on toivottavasti yhtä hyvä kuin nyt solmittu. Onnistumisina Jukka mainitsee ABB:n säilyttämisen oman sopimuksemme piirissä, ja että sitä kautta saatiin työnantaja ymmärtämään IAU:n merkitys. Työnantajien, jotka tekevät ilmailualan töitä, tulee ruveta noudattamaan IAU:n yleissitovaa sopimusta. Lopuksi hän toivoo jäsenistön ymmärtävän, että edunvalvonta kuuluu kaikille. Työpaikalla puhutaan ytneuvotteluista ja tasoittuvasta työajasta. Lounais-Suomen Ilmailualanyhdistys ry 002 Henry Rantala toimii rahtivirkailijana Finnair Cargo Oy:ssä Turussa. Hän on ammattiosastonsa varapuheenjohtaja ja toiminut aikaisemmin liiton hallituksessa varajäsenenä ja luottamusmiehenä. Henry sanoo jäsenistön kaipaavan muutosturvallisuutta lentoliikenteen suuressa murrosvaiheessa. Tehtävä on vaativa koko liittoyhteisölle, mutta hän on valmis nöyränä ja kiinnostuneena tekemään oman osansa siinä. Toimialan kahdet työmarkkinat (Globe) on lopetettava. Yleissitova työehtosopimus on melko hyvä, mutta ruohonjuuritason edunvalvonta kaipaa kuitenkin vielä selvästi lisää panostusta. Työpaikalla jäsenet ovat väsyneet jo yli 10 vuotta yläpuolella leijuvaan uhkaan ja odottavat, että taas voisi tehdä töitä keskittyen oleelliseen. 11
Ilmailumekaanikot ILMEK ry Petri Lehtonen toimii mittarimekaanikkona ja samalla pääluottamusmiehenä Instrumentointi Oy:ssä. Hän toivoo vanhan edustajiston hyvän yhteistyön jatkuvan. Mielenkiintoista on nähdä, kuinka paljon maailma muuttuu tulevan neljän vuoden aikana, ja mikä on Finnairin/IAU:n rooli. Missä olemme onnistuneet ja missä parannettavaa, on hieman vaikea kysymys. Vaikuttamaan on pystynyt työpaikkatason edunvalvontaan. Työpaikkaterveiset tulevat kotitöistä vuorotteluvapaalta, jolla Petri on vuoden loppuun. Karjalan Lennoston Lentokonemekaanikot ry 006 Antti Hakala toimii lentokonemekaanikko puolustusvoimissa. Hän on toiminut ammattiosaston taloudenhoitajana usean vuoden ajan. Toivottavasti PLM:n sektorin työehtosopimusasiat saadaan kuntoon, että saadaan järkevä yhtenäinen ammattiosasto puolustusministeriön alalla työskenteleville. Hieman sekavin tuntein aloitan edustajistokauden; niin kovin vähän edustajisto voi vaikuttaa meitä koskeviin työsopimuksiin. Kun isommat valtion ammattiosastot sopivat meidän varsinaisista työehdoista, niin tässä otetaan vain vastaan mitä ylhäältä saadaan. Terveisinä työpaikalta Antti toteaa ammattiosastoon kuuluvan muidenkin ammattialojen edustajia kuin vain lentokonemekaanikkoja. Ulkomaisten Lentoyhtiöiden Työntekijät ry 008 Raoul Wagner toimii lentokenttävirkailijana (Departure Manager) SAS/Finland-yhtiössä. Hän on uusi edustajiston jäsen ja toimii pääluottamusmiehenä. Raoul aloittaa työn edustajistossa positiivisella mielellä ja toteaa, että edustajistossa toimiminen on aivan uutta touhua hänelle. Odotukset ovat siinä mielessä korkealla, että hän odottaa edustajiston olevan sellainen foorumi, jossa asioita otetaan esille ja yhdessä vaikutetaan. Kaikilla edustajiston jäsenillä on vastuu tehtävämme onnistumisessa, joten turhan paljon kiinnitetään huomiota puheenjohtajien valintaan. Uudet työntekijät tietävät kovin vähän liitosta eivätkä ole halukkaita liittymään. Tiedottamista on lisättävä. On kysyttävä enemmän jäsenistön mielipiteitä siitä, mitä asioita meidän edustajien tulisi ajaa. Ei siis ainoastaan edunvalvontaa valvomisen ilosta ja omiin mieltymyksiin tukeutuen. Työpaikalla puhuttaa edelleenkin aina silloin tällöin se, että liitossa tunnutaan keskusteltavan vain Finnairin asioista ja ajaako liitto myös muiden asioita. Työehtosopimustulos, jossa SAS:lla ja Air Botnialla on huonommat prosentit HEKO:ssa ja vasta parin vuoden päästä samalla tasolla, kismittää porukkaa. Suomen Siviililentoliikenne virkailijoiden Liitto ry 010 Lilli Ansari on porttipalveluvirkailija ja työskentelee Finnair Ground Handlingin yksikössä Helsingissä. Hän oli jo edellisessä edustajistossa ja on aktiivinen toimija työpaikalla, kuuluen mm. paikalliseen kehittämisryhmään. Tulevaan kauteen Lilli suhtautuu avoimin mielin ja odottaa rakentavaa yhteistyötä. Työpaikalla jäsenet ovat alkaneet kiinnostua edunvalvonnasta, kiitos luottamusmiesten aktiivisen panostuksen. Työpaikalla puhuttavat lomautukset ja epävarmuus. Markku Elomaa on rampvalvoja ja työskentelee FGH:ssa Helsingissä. Hän toimii koneselvityksen ja porttitoiminnan luottamusmiehenä sekä palvelualueen varapääluottamusmiehenä. Alkaneella edustajistokaudella tulee työnantajakentässä tapahtumaan suuria muutoksia ainakin palvelualueella. Kotimaanasemia tultaneen ulkoistamaan yrittäjäyhteistyöllä eli alihankintasopimuksin, ja Helsinginkin osalta FGH:n yhtiöittäminen tullee ajankohtaiseksi seuraavan parin vuoden aikana. Uskon, että nämä nopeassa tahdissa tapahtuvat muutokset tiivistävät liittoyhteisömme rivejä etujemme ollessa uhattuina sekä ulkoistamiskikkailun että säästöjen nimissä. - Katson tulevaan kuitenkin rauhallisin mielin, sillä jäsenistömme muodostaa alalla merkittävän pääoman ammattitaidon muodossa, jota tulevatkin yrittäjät tarvitsevat toimiakseen. Se, että nämä ammattilaiset ovat järjestäytyneet yhden liiton, IAU:n piiriin, on työnantajallekin pelkästään eduksi. Olemme onnistuneet toimimaan yhteistyössä tai ainakin ylläpitämään yhteistyömuotoja työnantajan kanssa. On tärkeää, että käymme jatkuvaa vuoropuhelua eteen tulevista asioista, ja olemme mukana töitä ja prosesseja kehiteltäessä. Osa-aikaiset ovat kasvava ryhmä palvelualueella, ja mm. heidän käyttämisessään ja etujensa valvomisessa on vielä parantamisen varaa. Työpaikalla ollaan huolissaan tiukkojen säästötoimien vaikutuksista työn laatuun ja työssä viihtymiseen. Työ palkitsee tekijänsä, sanotaan, mutta jos meiltä viedään edellytykset kohtuullisen laadun tekemiseen, jää osa palkastakin saamatta. 12
Ann-Mari Särömaa on matkustusselvitysvirkailija ja työskentelee FGH:ssa. Ann- Mari on ammattiosasto 010 puheenjohtaja ja luottamusmies sekä liiton edustaja SAK:n valtuustossa. Hän toivoo aktiivista yhteistyötä seuraavalta kaudelta ja suhtautuu avoimin mielin tulevaan. Työpaikalla edunvalvonta toimii aktiivisesti ja jäsenistö on aktivoitunut. Puheenaiheena on määrä- ja osaaikaisten työsuhteiden lisääntyminen, joka on erittäin huolestuttava ilmiö ja vaikeuttaa työntekijöiden elämää ja luo paineita. Siviililentoliikenteen Työntekijät ry 012 Marko Henttunen toimii työsuojeluvaltuutettuna Finnair Ground Handlingin yksikössä. Marko toteaa, että on hienoa olla mukana IAU:n toiminnassa. Tärkeänä hän pitää jalkautumista pienille työpaikoille. Myös nuorisotyö oppilaitoksissa on tärkeää. Bunkkeroituminen toimistoihin on pahasta, ihmisten luonahan tulevaisuuteen vaikutetaan. Tulevaisuuden ay-tähdet tulee saada mukaan. Erinomaista oli ABB-sopimus, mutta jäsenhankintaan tulee ammattiosastojen kiinnittää huomiota. IAU:lainen ryhtiliike on lyönyt läpi viimeisen neljän vuoden aikana. Ei jäädä tuleen makaamaan, vaan parannetaan entisestä jo hyvästä tasosta. Ilkka Kero työskentelee pakkajana Finnair Catering Oy:ssä. Hän on toiminut osaston luottamusmiehenä vuodesta 2000 ja varapääluottamusmiehenä vuodesta 2001. SLT ry:n johtokunnan yleisvarajäsenenä hän on ollut vuodesta 2003. Liittoa koskevissa asioissa korkein päätäntävalta on edustajistolla, jonka päättämien pitemmän aikavälin suunnitelmien mukaan liiton toimintaa hoidetaan. Edustajisto linjaa liiton toimintaa seuraavan kerran marraskuussa 2003. Edustajiston jäsen edustaa kokouksessa paitsi itseään, niin ennen kaikkea ammattiosastonsa jäseniä. Toivonkin jäseniltä aktiivista keskustelua ja mielipiteiden esittämistä, sillä vain siten mieltä askarruttaviin asioihin voi vaikuttaa. Edustajisto itse näytti esimerkkiä vaali- ja kevätkokouksessaan huhtikuussa, jossa edustajat käyttivät viitisenkymmentä puheenvuoroa. Tässä mielessä aloitankin kauteni hyvällä ja luottavaisella mielellä, vaikka tiedänkin liittomme olevan historiansa haasteellisimpien aikojen edessä. Työehtosopimuksemme yleissitovuus on vahvistettu, ja sen soveltamisala on paalutettu uudessa vuoteen 2006 ulottuvassa sopimuksessa. Toivonkin jokaisen jäsenen lukevan uuden oranssikantisen TES:n ykkössivulta sen ensimmäisen pykälän. Sille pykälälle tulee lähivuosina käyttöä ja sen soveltamisen valvonta joutuu maratonin mittaiseen testiin. Aina ajoittain alamme tulojen kehitystä arvioidaan mutu -menetelmällä. Mielestäni luotettavampi tapa on kaivaa esiin oma muutaman vuoden takainen tilinauha - jos niitä on sattunut arkistoimaan - ja tarkistaa asia siitä. Muutenkin viimeistään nyt niitä kannattaa kuitenkin alkaa säilöä, sillä ensimmäinen riita työnantajan kanssa uudesta palkkasopimuksesta syntyi, kun muste sopimuspaperissa oli vielä märkää. Näinä YT-neuvottelujen aikoina monet ovat ihmetelleet, että eikö Finnair pidäkään huolta omistaan. Arvelu työnantajan suhtautumisen muuttumisesta on oikea: Finnairkin on siirtymässä puhtaasti markkinavetoiseen järjestelmään, josta vain harvat pääsevät normaalille vanhuuseläkkeelle. Voi käydä niinkin, että työnantajakin on lopulta aivan joku toinen yhtiö. Pekka Kähkönen työskentelee ramp-miehenä FGH:ssa. Hän on kuormauksen luottamusmies ja ammattiosaston varapuheenjohtaja. Pekka aloittaa edustajistokauden nöyrällä mielellä tuoden ajatuksia viisaimpien tietoon ja keskusteluun. Sopimukset ovat hyviä, mutta valvonnassa on ongelmia. Pekka toivoo luottamusmiehille ja henkilöstölle koulutusta työehtosopimuksen sisällöstä ja tulkinnasta. Pertti Mäntynen työskentelee rahtivarastomiehenä Finnair Cargo Oy:ssä. Hän toimii pääluottamusmiehenä ja varatyösuojeluvaltuutettuna. Pertti suhtautuu tulevaan edustajistokauteen rakentavasti. Epävarmoissa oloissa tulee kaikkia yhtiöitä kohdella tasapuolisesti. Kiistanalaisien asioiden hoitamisessa on korjaamista, niitä tulisi hoitaa tomerammin. Sopimusasiat puhuttavat työpaikalla. Pekka Salo on aulakuormaaja ja työskentelee FGH:ssa Helsingissä. Hän aloittaa jo toisen kauden edustajistossa ja lisäksi hän on toiminut ammattiosaston johtokunnassa useita vuosia. - Joudumme reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisin, joten haasteita tulee riittämään. Jäsenistö on lisääntyvissä määrin alkanut kiinnostua edunvalvonnasta. Luottamusmiehet ovat olleet aktiivisia, Pekka sanoo. Työpaikalla puhututtavat sodat ja sars. Mietitään, mitä tulee seuraavaksi ja miten se vaikuttaa lentoliikenteeseen. 13
Edustajiston yleisvarajäsenet 1. Marko Ketvelin ammattiosasto on 010 ja hän työskentele ramp-valvojana Finnair Ground Handling-yksikössä. Hän on toiminut aikaisemmin vuosina 1993-2001 nyttemmin edesmenneen esimiesten ammattiosaston (LET) puheenjohtajana. Tuleva kausi tulee olemaan vaikea ja samalla ehkäpä tähänastisista kausista tärkein. Tulevan kauden aikana tulemme käymään henkiinjäämistaistelua. Sitä, mikä IAU tulee olemaan neljän vuoden päästä, ja mikä sen asema tulee olemaan, ei tiedä vielä varmasti kukaan. Meillä on käsissämme tulevaisuuden avaimet, ja miten me niitä käytämme, on meistä itsestämme kiinni. Jokaista tarvitaan, jäsenistä aina edustajistoon ja hallitukseen ja puheenjohtajistoon asti. Työtä varmasti tulee riittämään. Olemme onnistuneet kaikkiaan. Yleissitova sopimus ja se, että se ollaan saavutettu, on loistava asia, minkä eteen kannattaa edelleenkin taistella. Parannettavaa on työpaikkatasolla. Sopimusten valvonnassa on paikallisesti suuriakin puutteita, tai ehkäpä lähinnä ennemminkin vaikeuksia. Liian usein ollaan sitä mieltä, että luottamusmiehet yksinoikeudella valvovat meidän etuja ja hoitavat yksin koko paletin. Ihmisten tulisi kuitenkin ymmärtää valvonnan olevan meidän kaikkien, eikä vain yhden ihmisen asia ja tehtävä. Aktiivisia puurtajia on aina muutama, mutta vielä on opeteltavaa ja toiminnan tehostamista. Elämme juuri nyt vaikeita aikoja, eikä lähitulevaisuuskaan näytä kauhean valoisalta. Meillä on vielä työtä, ja nyt jos koskaan kaikkien tulee pyrkiä tekemään työstään ja itsestään alalle korvaamattomia. Uskoa tulevaisuuteen ei saa kadottaa, lentoliikennehän jatkuu kuitenkin vielä sotien ja sars:n jälkeenkin, eikä työt sen ympäriltä mihinkään katoa. Meitä kaikkia ja meidän kaikkien panosta tarvitaan. Tsemppiä jokaiselle. 2. Markku Leinon ammattiosasto on Ilmailumekaanikot ILMEK ry ja hän työskentelee elektroniikkamekaanikkona puolustusvoimissa. Hän on Lentotekniikkalaitoksen luottamusmies sekä työnsuojeluvaltuutettu ja Ilmekin varapuheenjohtaja. Ensi kausi taitaa olla vaikein, koska muutokset näyttää olevan suuria koko liiton rintamalla. - Odotan ja toivon että pystymme tekemään hyviä päätöksiä jäsenistömme parhaaksi. Kausi alkaa ainakin sekavin tuntein. Yleissitova sopimus on parasta ja siitä ehdottomasti pidettävä kiinni. Parannettavaa olisi, ettei IAU:ssa jyrätä isomman oikeudella ja pienemmät ammattiryhmät jää kuulematta. Työehtosopimuksessa on parannettavaa ja sitä pitäisi myös oikeudenmukaistaa. 3. Erkki Mäenpää on lentokonemekaanikko ja toimii mekaanikkona Vaasan lentoasemalla. Hän kuuluu Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry:n hallitukseen. Yleissitovaa sopimusta hän pitää saavutuksena. Matkasaarnaajaa kaivattaisiin, että ymmärtäisimme toisiamme ja palkkarakenne saataisiin kuntoon. Liiton talous on saatava kuntoon. Erkki kysyy miksei SAK, IAU ja muut liitot puutu siihen, mitä työnantajien edustajat puhuvat julkisuudessa. 4. Joanna Kojon ammattiosasto on Ulkomaisten Lentoyhtiöiden Työntekijät ry 008. Joanna toimii tulopalveluvirkailijana SAS/Finland yhtiössä. Hän on 1. työsuojeluvaravaltuutettu. - Odotuksiin en tässä vaiheessa osaa sanoa, koska olen vielä uusi kasvo näissä ympyröissä. Mielenkiinnolla ja uusien näkökulmien valossa lähden tulevaa kautta kohti. Mielestäni tähän asti saavutettujen etujen valvonta on yleisesti onnistunut. Pidän sitä tärkeänä asiana ottaen huomioon alan vaikean tilanteen. Työpaikalla on kärkipuheenaiheena on ollut säästötoimet ja siihen liittyvät aiheet. Henkilökunnan tulee kuitenkin muistaa, ettei vaikeassakaan tilanteessa yrityksen liiketoimintaa voida parantaa ainoastaan henkilökunnan kukkaroa pienentämällä ja etuja leikkaamalla. Haastattelut Pekka Kainulainen Kuvat Juha Hyytiä 14
Kolumni Erkki Luoto Erkki Luoto työskentelee Finnair Caterin Oy:n myyntitarvikepakkaamossa tuotannon tukihenkilönä. Hän on vastavalittu IAU:n edustajiston puheenjohtaja. Uuden hallintokauden alkaessa Mikään ei ole niin vaikeaa kuin ennustaminen, varsinkaan tulevaisuuden. Näin sanotaan pitkäaikaisen, nyt jo edesmenneen ulko- ja pääministerin jossakin puheessaan todenneen. Nykyisessä tilanteessamme ei kai tarvitse kovinkaan suuria ennustajan lahjoja omata, jos uskoo seuraavasta nelivuotiskaudesta tulevan hyvin työntäyteisen ja vaikean IAU:n organisaation jokaiselle osa-alueelle. Ensi syksyn edustajiston kokouksessa tullaan käymään erittäin tärkeä keskustelu IAU:n tulevista linjauksista, toimintatavoista ja tulevaisuudesta. Joudumme nelivuotiskautemme aikana varmaan ottamaan kantaa myös kysymykseen, onko IAU:lla tulevaisuus itsenäisenä, pienehkönä, mutta voimakkaasti toimivana liittona, vai joudummeko hakeutumaan jonkin isomman liiton kainaloon? Voimakkaasti muuttuva työympäristö asettaa suuret haasteet tuleville vuosille. Nopeiden päätösten tarve tulee varmasti lisääntymään, joudumme ottamaan kantaa hyvinkin pienillä aikamarginaaleilla moniin erittäin tärkeisiin kysymyksiin. Näissä tilanteissa uudistunut hallitus ja edustajisto ovat avainasemassa, molempien on pystyttävä avoimeen keskusteluun ja rohkeisiin päätöksiin. Päätöksien jälkeen meissä on oltava miestä ja naista seisomaan ja puolustamaan tekemiämme päätöksiä. Ensi syksyksi suunnitellaan hallituksen, edustajiston ja toimiston osittain yhteistä koulutusta. Humania-työryhmä räätälöi tätä koulutusta IAU:n omiin tarpeisiin. Koulutuksesta voi toiveita esittää vaikkapa allekirjoittaneelle. Toivon, että koulutuksesta saamme koottua sellaisen kokonaisuuden, joka todella hyödyntää meitä tulevassa toiminnassamme. Koulutuksen ajankohta on vielä avoin. Ennustan edustajistolle ja hallitukselle työtä, työtä ja lisää työtä. Onko nyt aika koota ammattiosastomme kolmeksi, neljäksi suuremmaksi yksiköksi, joiden mahdollisuudet voimakkaampaan ja ammattitaitoisempaan toimintaa tulevat näin paranemaan? Paikallisesti sovittavissa asioissa yhtiöiden neuvottelukuntien vastuu kasvaa. Onko neuvottelukunnilla jo valmiudet toimia näissä laajenevissa neuvotteluissa? Nyt ovat meneillään yt-neuvottelut luottamusmiesten kanssa, lomautuksineen, irtisanomisineen. Kun etsitään vaihtoehtoja lomautuksille, meiltä pitää nyt löytyä voimaa toteuttaa niitä toimia, jotka ovat jäsentemme parhaaksi. Olemmeko kouluttaneet ja kouluttautuneet tähän muuttuvien tilanteiden maailmaan? Kuinka paljon meiltä löytyy kykyä tehdä eri ammattiosastojen välistä yhteistyötä, joka linjaisi toimintaamme yhdensuuntaiseksi? Meidän tulee olla tarpeeksi valppaita tilanteissa, joissa töitämme liu utetaan muualle tehtäväksi. Hetken työpaine saattaa ehkä tällöin helpottua, mutta ratkaisuksi se ei käy, vaan ratkaisu on osastojen työntekijöiden perusvahvuuksien oikea mitoitus. Kaikki työt eivät ole yhtä miellyttäviä, joten jossakin tilanteissa saatamme olla jopa tyytyväisiä työn siirtymisestä muualle, mutta samalla se siirtyy muiden sopimuksien piiriin! Tätä kehitystä tapahtuu niin tekniikan, maapalvelun kuin Cateringin alueella. Meidän on yritettävä estää nämä liu utukset ja näin suljettava pää tältä kehitykseltä. Voimmeko aikanaan sanoa, nelivuotiskautemme jälkeen, jäsenhuoltomme toimineen niin, että tässä pirstoutuvassa työympäristössä oman alamme töitä tekevien jäsenyys on hoidettu sataprosenttisesti ammattiosastoissamme? Pienehköjen yhtiöitten ja suuremmista osista lohkaistavien ilmailualaan kuuluvien yhtiöitten työntekijöiden jäsenyys on saatava pysymään IAU:n piirissä niin, että myös ilmailualan sopimuksia sovelletaan heihin. Siinäpä meille haastetta, kuten lähimenneisyys on osoittanut. Ennustan ammattiosastoille työtä, työtä ja lisää työtä. Uuden työehtosopimuksemme tekstija palkkauskysymykset asettavat koko edunvalvonnalle, luottamusmiehille ja ammattiosastoille suuren haasteen. Emme voi jättää luottamusmiehiämme yksin tämän työn kanssa. Me jokainen voimme toimia omalta osaltamme osastoillamme KUVA: ARI MIETTINEN edunvalvojina, pitämällä yhteyttä luottamusmiehiimme, raportoimalla osastomme tilasta ja tavoista toimia. Toivokaamme että pystymme tätä työtä jakamaan niin, että kukaan organisaatiossa ei tule tämän työtaakan alle uupumaan. Koska viimeksi olemme kiittäneet luottamushenkilöitämme hyvin tehdystä työstä, koska viimeksi olemme antaneet heille palautetta heidän hoitaessa meidän asioitamme? Älkäämme unohtako ihmisiä näiden tehtävien takana. Ennustan edunvalvonnalle työtä, työtä ja lisää työtä. Tarvitsemme nyt voimakasta tunnetta yhteisyydestä. Tarvitsemme nyt kaikkien liitomme voimien yhdistämistä. Unohtakaamme vanhat raja-aidat ja jopa henkilökemiat! Nyt on aika marssia samaan tahtiin toisiamme tukien ja auttaen. Tulevaisuutemme ei tule olemaan kovin helppo, mutta työntäyteinen ja haastava se tulee olemaan. Emme saa ja emmekä voi pakoilla vastuutamme, vaan meidän on rohkeasti vastattava ajan tuomiin haasteisiin. Me tiedämme, että olemme oikealla asialla ja tämä antakoon voimia toimia tulevien muutosten aikana. Edellisen edustajiston koulutuksesta jäi elämään sanonta: Viisas ja rohkea päättäjä. Laajentaisin sitä sanontaa hieman muotoon: Viisas ja rohkea päättäjä ja yhdessä toimija. 15
Edustajiston kevätkokous sujui rutiinilla Huhtikuun 24. päivänä kokoontui toimikautensa päättänyt edustajisto viimeiseen kokoukseensa Kuljetusliittojen tiloihin Merihakaan. Kokouksessa käsiteltiin ja hyväksyttiin IAU:n toiminta- ja tilikertomukset sekä myönnettiin vastuuvapaudet vuoden 2002 osalta. Vuonna 1999 alkaneen ja nyt loppumassa olevan hallintokauden tuomalla rutiinilla sääntömääräiset asiat saatiin valmiiksi alle tunnissa. Vaikka päävetovastuunsa jättävä puheenjohtaja Risto Rautiainen kaavaili alkupuheessaan keinoja, joilla jäsenten aloitteellisuus saadaan entistä tehokkaammin käytetyksi hyödyksi, niin hän totesi edustajistokauden toiminnan olleen tehokasta ja sujuneen tyydyttävästi sekä kiitti edustajiston jäseniä hyvästä yhteistyöstä. Sirpaloituva kenttä Laajoja suuntaviivoja tiedettiin käsiteltävän heti seuraavana päivänä tulossa olevassa uuden edustajiston vaalikokouksessa ja enimmät puheenvuorot käytettiin nyt menneestä toiminnasta ja taloudesta. Vuoden 2002 toimintateema oli ollut viestintä ja sen kehittäminen ja sen luomia valmiuksia tarvittiin aiheenmukaisen projektin loppuraportin mukaan jatkossa yhä vain enemmän. Työ oli tuottanut oman liiton sisäisen tehostamisajattelun lisäksi kuljetusliittojen yhteisiäkin toimia, mm. kuljetusalan kannanottoja yhteiskunnallisille vaikuttajille. IAU:n hallituksen puheenjohtaja Rainer Hakala totesi toiminnasta puhuessaan kauden olleen epätavallisen. Vuoden 2001 kriittiset tapahtumat edelleen heijastuivat koko alaan, mm. 6 % alempina lentomatkustuslukuina vuonna 2002 Suomessa. Niihin reagoiminenkin näytti olevan vaikeaa: mm. Finnairissa säästöiksi tarkoitetut lomautukset olisivat viemässä entistä kestämättömämpään tilanteeseen, jos ne olisi viety loppuun täydessä laajuudessaan. Kaikki tämä heijastui luonnollisesti myös liiton toimintaan, jota oli päätetty alkaa kehittää mm. alan kehittyessä pienempiin yksiköihin päin ja toimintayksikköjen ollessa erkaantumassa toisistaan. Tämä kehitys oli kuitenkin vielä kesken ja siinä riitti tehostamista riittämiin tuleville hallinnoillekin. Liitolla ja ammattiosastoilla oli tekeillä suunnitelmia, joilla alan lisääntyvään hajanaisuuteen aiotaan vastata. Toiminta ja talous balanssissa Edustajiston jättävä, liiton hallintoon pitkään kuulunut Erkki Elonen arvioi kriittisesti taloudenhoitoa. Keskustelussa painotettiin kuitenkin liitolle aatteellisena yhdistyksenä kuuluvaa toimintaa, jonka vaatii varojen sijoittamista etenkin edunvalvontaa palveleviin tarkoituksiin. Näin ei tili- ja vastuuvapauden myöntämisessäkään hallitukselle ollut mitään epäselvää vuoden 2002 osalta. Puhuttaessa kuluvan kevään 2003 osalta vastuista, niistä päätetään sääntöjen mukaan vasta ensi keväänä. Näin ollen eivät nytkään päättäneen hallinnon toimensa jättävät 11 edustajiston jäsentä, jotka eivät enää jatka uudessa kokoonpanossa, ole täysin kokonaan irti liitoyhteisöstä. Sopuisaa toimintaa Rainer Hakala kiitti osaltaan hallintoa hyvästä yhteistyöstä ja loppupuheenvuorossaan Erkki Elonenkin totesi, että vaikka asioista on monesti oltu edustajistossa eri mieltä, ollaan yhteisiä päätöksiä saatu keskustelun kautta aikaiseksi. Hänkin omalta osaltaan kiitti hyvästä yhteistyöstä ja toivotti tulevalle edustajistolle menestystä. Kiitoksin yhtyi myös edustajiston varapuheenjohtaja Erkki Luoto. Tuomo Oksanen Mennyttäkin muisteltiin Kevätkokouksen tauolla päästiin kyselemään vaikutelmia toiminnasta muutamilta edustajiston ja hallituksen jäseniltä, jotka eivät enää olleet jatkamassa uudessa kokoonpanossa. Erkki Elosen mielestä ammattiosastoilla oli roolia sopimisen kehittämisessä yleissitovankin työehtosopimuksen aikana. Minkään liiton tason toiminta ei ollut ilmaista. Koulutus sopimisasioissa vaati sekin rahaa, ja jos sitä kohdistettaisiin oikein, niin liiton piirissä saattoi olla mahdollista edistää niin sopimusvalvontaa kuin järjestäytymistä siellä, missä tarve oli suurin. Edustajisto oli kyllä pitäytynyt toiminnassaan kohtuullisessa määrin päälinjoihin, mutta erinäiset periaatejulistukset olivat vaarassa jäädä vain aatetasolle. Yhteiset koettelemukset vahvistavat ja jatkossa nähdään, miten esimerkiksi usean pääluottamusmiehen järjestelmä toimii lentoyhtiön uusilla toimialueilla, pohti Erkki muun muassa. Maila Niskanen-Kopio totesi CSA:ssa päästyn keskustelemalla tuloksiin, mutta esimerkiksi SAS:n piirissä oli uusia, ei niinkään raikkaita tuulia, joitten tuivertaessa jäsenten tietoisuus taustaryhmästään oli entistäkin tärkeämpää. Suhteista kentältä liittoon hän totesi, että tuen tarve saattoi joskus olla ajateltua suurempikin. Kun ay-kulttuuri saattoi vaihdella eri ammattiosastoissa, niin esimerkiksi neuvottelujärjestelmän käyttäminen ei ollut selviö, samalla kuin erittäin konkreettinen apu käytännön asioita hoidettaessa oli tarpeen. - Talousasioita mietittäessä hän totesi, että varsinkin monen pienemmän työpaikan jäsenistä muodostuvan ULT:n toiminta riippui ratkaisevasti henkilöresursseista ja kiinnostuksesta, ei niinkään budjetoinneista. Toimintaa ei edistänyt se, että työnantaja saattoi kokeilla kepillä jäätä, nähdäkseen kuinka vähän perinteisistä pelisäännöistä tarvitsi pitää kiinni Veijo Valkeapää Kuopiosta oli ollut mukana edustajistossa useita kausia. Asioita oli nyt valmisteltu aikaisempaa perusteellisemmin eikä kokouksissa juurikaan sorruttu liiallisesti yksityiskohtien puimiseen. Edustamisen ongelmaksi saattoi muodostua se, että yhteydenpito taustaryhmään saattoi kärsiä, jos tämä ei itse 16
Edustajistossa eivät tulevalla kaudella jatka Jarmo Knuutinen (vas.), Veijo Valkeapää, Maila Niskanen-Kopio, Pekka Rajala, Timo Poikonen, Kauko Kononen, Erkki Elonen, Jussi Koskiluhta, Erkki Viira, Santtu Juutilainen, Juha Koski ja Kari Jaskari. KUVA: ARTO KUJALA ole mukana ammattiosastonsa hallinnossa ja muodostamassa ammattiosastonsa mielipiteitä. PLM:n asioita voisi edustajistossa enemmänkin käsitellä, mutta liiton toiminnan Finnair-keskeisyyttä lieventää saavutettu TES:n yleissitovuus. Hän mietti lisäksi, itsekriittisesti, että edustajistotyöskentelyssä olisi hyvinkin saanut olla vähän enemmän virtaa Jussi Koskiluhta - Vaihteleva kausi ja paljon saatiin aikaiseksi. Välillä oltiin eri mieltä, mutta aina yhteisymmärrys löytyi. Hyvällä mielellä lopetan edustajistotyön, sillä uutta verta on tulossa. Aktiivisuus on nousussa ainakin meidän puolella, Jussi sanoo. Erkki Viira - Haasteellinen kausi on takana, jonka aikana on ollut monia kriisejä ilmailualalla. Neuvottelut ovat olleet työnantajan kanssa vaikeita, Erkki sanoo lyhyesti. Santtu Juutilainen - Minun mielestä edustajiston kokousten ajasta melkein puolet on mennyt meidän omien ongelmien vatvomiseen, mm. liiton talousasioihin. Siitä on jäänyt hieman paha maku suuhun. Enemmän olisi pitänyt puhua työehtosopimus ja edunvalvonta-asioista. Muuten asiat on mennyt ihan hyvin ja olen tavannut monia mukavia ihmisiä. Juha Koski - Edistymistä on tapahtunut edustajiston toiminnassa ja aktiivisuus on lisääntynyt. Edustajiston jäsenet ovat perehtyneet asioihin. Toivon, että uudetkin edustajiston jäsenet toimivat aktiivisesti. KUVA: ARTO KUJALA Hallitustyöskentelyn jättävät Harri Värränkivi (vas.), Ervo Ylönen, Reijo Hautamäki, Heikki Virtanen ja Kari Winter. Heikki Virtanen Syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumat muuttivat hallituksen toimintaa. Ei aivan yllätyksenä, mutta yht äkkiä esille tulivat irtisanomisuhka, lomautukset, säästötoimet sekä työpaikkojen ulkoistaminen. Näitten asioiden kanssa käytiin jopa oikeuttakin. Nämä asiat tulevat olemaan merkittävästi jatkossakin esillä. Siitä huolimatta saatiin kohtuullinen työehtosopimus aikaiseksi, Heikki sanoo. Samalla hän kiittää hallituksen jäseniä ja työtovereita rakentavasta keskustelusta. Ervo Ylönen - Olen aika tyytyväinen menneeseen kauteen. Liitolla on ajanmukaiset tilat ja talous on siedettävässä kunnossa. Taloutta ei voi enää kireämmäksi vetää tai se alkaa haittamaan toimintaa. Sopimusneuvotteluissa onnistuttiin kohtuullisesti ottaen huomioon maailman tilanne ja olosuhteet ilmailualalla. Moni haastateltavista lopetti kiitoksiin kiittäen kaikkia toiminnassa mukana olleita hyvästä yhteistyöstä. Tuomo Oksanen Pekka Kainulainen 17
Lentoliikenteen uusi palkkasopimus Unioni-lehden edellisessä numerossa selvitettiin työehtosopimuksen tekstimuutoksia. Tässä artikkelissa on selvitetty palkkasopimuksen muutoksia. Henkilökohtaisen palkanosan muutoksia selvitetään tarkemmin lehden seuraavassa numerossa. Edellisestä selvityksestä oli unohtunut palkankorotuksen siirtymisen maaliskuulta huhtikuulle kertakorvaus 40 euroa, joka maksettiin huhtikuun palkanmaksun yhteydessä. Muuttuneet kohdat on korostettu keltaisella ja selvitykset niihin on kursivoitu. 18
Henkilökohtaista palkanosaa koskeviin määräyksiin on tullut kaikkein eniten muutoksia, näitä muutoksia käydään seikkaperäisesti läpi lehden seuraavassa numerossa. Samassa yhteydessä selvitetään heko-järjestelmän periaatteita, jotka on Finnair-konsernia sekä SAS:a ja Air Botniaa koskevina sovellutusohjeina kirjattu työehtosopimuksen liitteenä 1 olevaan pöytäkirjaan. 19
Muita kuin edellä kerrottuja lisiä ja korvauksia on korotettu työehtosopimuksen yleiskorotuksen kustannusvaikutusta vastaavalla määrällä. Oman auton käyttöä koskevat korvaukset tulevat kuitenkin verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti. Tapani Kautto KUVA: ARI MIETTINEN Lentoliikenteen uusi työehtosopimus on painettu. Tessiä on saatavissa ammattiosastoilta ja luottamusmiehiltä. Työehtosopimus on luettavissa internetissä osoitteessa: http://www.finlex.fi/normit/index.html Valitse sivulta ensin linkki: Työehtosopimusratkaisut, sitten Yleissitovat työehtosopimukset. Sopimuksemme löytyy listalta nimellä: Säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskeva työehtosopimus. Tekstin lukemiseen tarvitset Acrobat Reader-ohjelman. Säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset vuosina 2004 ja 2005 Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti toteutetaan seuraavat korotukset: Vuosi 2004 Yleiskorotus 1.3.2004 alkaen korotetaan palkkoja yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30 euroa, kuitenkin vähintään 1,7 %. Liittoerä Yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan 1.3.2004 alkaen 0,5 %:n suuruisella sopimusalakohtaisella liittoerällä. Taulukkopalkat Uudet taulukkopalkat tulevat noudatettaviksi 1.3.2004 alkaen. Uudet taulukkopalkat on merkitty palkkasopimukseen. Kaikkia taulukoita korotetaan 30 eurolla. Vuosi 2005 Yleiskorotus Palkkoja korotetaan mahdollisen keskitetyn ratkaisun mukaisesti siinä todetusta korotusajankohdasta, kuitenkin aikaisintaan 1.5.2005 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Mikäli keskitettyä ratkaisua ei ole, niin yleiskorotuksen suuruus määräytyy teollisuuden työntekijöitä koskevan palkankorotuslinjan mukaisesti. Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen tämän mukaan määräytyvän yleiskorotuksen suuruudesta, asian ratkaisee alla mainittu välityslautakunta. Taulukkopalkat Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen voimaantuloajankohdasta lukien. Ansiokehitystarkastelu Tämän sopimuksen osapuolien toimesta suoritetaan huhtikuussa 2004 ja huhtikuussa 2005 ansioiden kehityksen tarkastelu. Mikäli em. ansioiden kehityksen tarkastelu antaa siihen aihetta, toteutetaan 1.5.2004 ja 1.5.2005 palkkausjärjestelmässä korotukset, jotka määräytyvät eri sopimuksella, ottaen huomioon toisaalta yleinen palkkojen kehitys teollisuudessa ja toisaalta tämän työehtosopimuksen piirissä. Erityisesti kiinnitetään huomiota sopimuskauden aikana tapahtuneeseen palkkakehitykseen siltä osin kuin sitä on tapahtunut yli sovittujen työehtosopimuskorotusten. Vertailu pyritään suorittamaan viimeisimpien käytössä olevien tilastotietojen perusteella. Kuitenkaan alle 0,3 % pienempiä muutoksia ei huomioida. Mikäli edellä mainituista korotuksista ei päästä osapuolten kesken yksimielisyyteen korotuksen ajankohtaan mennessä asian ratkaisee välityslautakunta, johon kumpikin osapuoli nimeää kaksi edustajaa ja nämä yhdessä valitsevat puheenjohtajan. Mikäli puheenjohtajasta ei päästä yksimielisyyteen, nimeää hänet valtakunnansovittelija. Lautakunnan päätös on osapuolia sitova. 20
Palkkausjärjestelmän uudistaminen kaan. Arvioitava osuus vähenee nykyisestä 31 prosentista 15 prosenttiin työn mukaisesta taulukkopalkasta. Monitaitoisuus siirtyy arvioinnin ulkopuolelle, vastaisuudessa se todetaan palkkasopimuksessa olevan asteikon mukaisesti. Taulukossa on kuvattu tespalkan osien muuttuminen suhteessa toisiinsa palkkausjärjestelmän muutosten eri vaiheissa. Taulukkopalkka on aina arvolla 100 ja muut pal- Työehtosopimuskauden aikana 2003 2005 toteutetaan monivaiheinen palkkausjärjestelmän uudistus.. Henkilökohtaisesta palkanosasta siirtyy huomattava osuus kokemuslisään ja taulukkopalkkanosat maksimin määräytymisprosentin mukaisella arvolla. Taulukossa ei ole huomioitu sopimuskorotuksien vaikutuksia, vaan se kuvaa pelkästään palkanosien suhteita toisiinsa. I pylväs kuvaa tilannetta edellisen sopimuskauden päättyessä 28.2.2003. Ammatinhallinta 12 %, työskentelytapa 10 %, monitaitoisuus 9 % ja kokemuslisä 12 %. Muut palkanosat ovat yhteensä 43 % taulukkopalkasta, josta arvioitua osuutta on 31 %. II pylväs kuvaa tilannetta nykyisen sopimuskauden alkaessa 1.4.2003. Ammatinhallinta 12 %, työskentelytapa 10 %, monitaitoisuus 9 % ja kokemuslisä 13 %. Muut palkanosat ovat yhteensä 44 % taulukkopalkasta, josta arvioitua osuutta on 31 %. III pylväs kuvaa tilannetta, kun uusi palkkarakenne otetaan käyttöön 1.12.2003. Ammatinhallinta 8 %, erityisosaaminen 3 % työskentelytapa 4 %, monitaitoisuus 4 % ja kokemuslisä 13 %. Muut palkanosat ovat yhteensä 32 % taulukkopalkasta, josta arvioitua osuutta on 15 %. IV pylväs kuvaa tilannetta, kun uusi palkkarakenne kokonaisuudessaan otetaan käyttöön 1.12.2004. Tämä viimeinen vaihe otetaan SAS:n ja Air Botnian alueella käyttöön 1.3.2005. Ammatinhallinta 8 %, erityisosaaminen 3 % työskentelytapa 4 %, monitaitoisuus 9 % ja kokemuslisä 15 %. Muut palkanosat ovat yhteensä 39 % taulukkopalkasta, josta arvioitua osuutta on 15 %. Huomioitavaa taulukossa on oranssilla merkityn taulukkopalkan suhteellinen osuus muihin palkanosiin. Jotta tespalkka ei 1.12.2003 laskisi tai vastaavasti 1.12.2004 nousisi, niin osapuolten välillä on sovittu, että taulukkopalkka suhteutetaan muuhun palkkausjärjestelmään näinä ajankohtina. Kenenkään henkilökohtainen palkka ei laske missään vaiheessa palkkausjärjestelmän muutoksia! Tapani Kautto 21
Puolustusministeriön työehtosopimus IAU:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 13.5. puolustusministeriön ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välisen työehtosopimuksen, joka koskee ilmavoimien joukko-osastoissa ja lentovarikossa työskentelevien ilmailualan työsuhteisten työntekijöiden palkkausta. Työehtosopimus on voimassa 1.3.2003-29.2.2004. Työehtosopimus allekirjoitetaan sen jälkeen, kun valtiovarainministeriö on hyväksynyt sopimusratkaisun. Seuraavassa tärkeimmät muutokset sopimuksessa ja niiden selvitykset: TYÖEHTOSOPIMUS 1 SOPIMUSRATKAISU Sovittiin, että valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n, Pardia ry:n ja Valtion yhteisjärjestö VTY ry:n välillä tehtyä valtion yleistä työehtosopimusta liitteineen sovelletaan tämän työehtosopimuksen osana. 1. Henkilökohtaisia kuukausipaikkoja ja peruskuukausipaikkoja korotetaan 1.3.2003 lukien yleiskorotuksella jonka suuruus on 1,8 %. 2. Järjestelyvaraerä 0,7 % palkkasummasta käytetään sekä henkilökohtaisten että peruspalkkojen korottamiseen samasta ajankohdasta lukien. 3. Peruskuukausipalkat 1.3.2003 lukien ovat palkkaussopimuksen 2 :ssä. 4. Työaikakorvauksiin palkankorotukset vaikuttavat 1.6.2003 lukien. 5. Lisäksi osapuolten välillä on allekirjoituspöytäkirjassa sovittu aikomuksesta muuttaa työehtosopimuksen alaan kuuluvien työntekijöiden palvelussuhteet virkasuhteiksi siirryttäessä Puolustusvoimissa uuteen palkkausjärjestelmään. Työehtosopimus nostaa henkilökohtaisia kuukausipalkkoja ja peruspalkkoja 1.3.2003 lukien 1,8 %:n yleiskorotuksella ja 0,7 %:n järjestelyvaralla. Samoin korotetaan peruspalkkoja. Sekä henkilökohtaiset kuukausipalkat että peruspalkat korottuvat 2,5 %. Palkankorotukset maksetaan 1.3.2003 alkaen, kuitenkin työaikaperusteisiin korvauksiin korotukset vaikuttavat vasta 1.6.2003 alkaen. PALKKASOPIMUS 2 PERUSKUUKAUSIPALKAT Tehtävät ryhmitellään työnluokituksen mukaisesti palkkaryhmiin seuraavasti: Tes.koodi palkkaryhmä 101 5 1319,24 euroa Työnluokituspisteet -33 102 6 1366,00 euroa Työnluokituspisteet 34 35 103 7 1414,52 euroa Työnluokituspisteet 36 37 104 8 1464,79 euroa Työnluokituspisteet 38 39 105 9 1518,56 euroa Työnluokituspisteet 40 41 106 10 1574,08 euroa Työnluokituspisteet 42 43 107 11 1631,53 euroa Työnluokituspisteet 44 108 12 1680,05 euroa Lentokonemekaanikko 109 13 1708,68 euroa Lentokonemekaanikko Kaikkia peruskuukausipalkkoja on korotettu 2,5 %. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimusosapuolten tarkoituksena on, että puolustusministeriön ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välisen työehtosopimuksen piirissä oleva henkilöstö siirretään virkasuhteeseen 1.3.2004 lukien. Tällöin otetaan huomioon puolustusvoimien palkkausjärjestelmäuudistuksen sekä valtion eläkeuudistuksen vaikutukset ko henkilöstön asemaan. Mekaanikon tehtävissä toimivien osalta selvitetään, mitkä tehtävät ovat sotilastehtäviä sekä niissä toimivien henkilöiden soveltuvuus sotilasammattihenkilön tai erikoisupseerin tehtäviin. Selvitykset edellä mainituista virkasuhteisista tehdään pääesikunnan asettamassa työryhmässä, johon IAU:n sopimusalan edustajat osallistuvat. Mikäli sotilasvirkojen käyttö ei ole mahdollista, osapuolten tavoitteena on siirtää mekaanikon tehtävissä olevat ilmailualan mekaanikon siviilivirkaan. Virkasuhteistamisen rahoitukseen käytetään 1.3.2004 käytettävissä oleva liittoerä. Muiden kuin mekaanikon tehtävissä toimivien osalta määritetään työsuhteista tehtävää vastaava virkanimike muualla puolustusvoimissa olevista nimikkeistä siten, että nykyinen palkkauksellinen asema turvataan. Allekirjoituspöytäkirjalla on sovittu aikomuksesta muuttaa IAU:n työehtosopimuksen soveltamisen piiriin kuuluvien työntekijöiden palvelussuhteet virkasuhteiksi siirryttäessä Puolustusvoimien uuteen palkkausjärjestelmään. Edellisellä sopimuskaudella sovittiin erillisellä neuvottelupöytäkirjalla työehtosopimuksen kehittämistoimista sopimuskauden aikana. Yhtenä kohtana oli sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden mahdollisuus siirtyä virkasuhteisiin. Selvitykset teki pääesikunnan asettama työryhmä, jossa liittomme edustajina olivat Tuomo Oksanen ja Jari Jauni. PLM ja IAU sopivat, että työryhmä jatkaa työtään ja selvittää allekirjoituspöytäkirjassa mainitut asiat. Sopijaosapuolten yhteisenä tahtona ja tavoitteena on puolustusministeriön ja IAU:n välisen työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön siirtäminen virkasuhteisiin 1.3.2004 edellä mainitut asiat huomioiden. Tapani Kautto 22
Kenttäpostia Viereinen tiedote on jaettu Finnair Ground Handlingin henkilöstölle sekä julkaistu FGH:n viikkotiedotteessa. Mistä kyse? Finnair Oyj:n liiketoimintayksiköissä ja sen tytäryhtiöissä ja on käytössä kannustinpalkkiojärjestelmä. Yhtiön johto, yhdessä yksikkökohtaisen johdon kanssa, asettaa palkkiolle yleiset ja yksikkökohtaiset mittarit. Finnair Ground Handlingin asematasopalvelun omat mittarit viime vuonna olivat monitaitoisuus, laukkujen luovutusajat sekä sairauspoissaolot. Kannustinpalkkion palauttamista asematasopalvelun työntekijät perustelivat mm. seuraavasti: 1. Monitaitoisuus Mikäli mittarilla mitattiin monitaitoisuuden toteutumista asemapalvelussa, olisimme ansainneet täydet pisteet. Kun työntekijöitä on kehittämisryhmissä valittu kursseille, joita käymällä työntekijä voi kehittää monitaitoisuutta, on kursseille aina enemmän hakijoita kuin voidaan ottaa. Henkilöstöllä on halukkuutta monitaitoisuuteen enemmän kuin yhtiö pystyy kouluttamaan. Lisäksi monitaitoisuutta käytetään asematasopalvelussa hyvin tehokkaasti mm. nivellettäessä osa-aikaisten käyttö ruuhkahuipuissa kokonaisuuteen. 2. Laukkujen luovutusajat Laukkujen luovutus asiakkaille tapahtuu aina välittömästi koneen saavuttua standille. Ramp-ryhmä on vastassa konetta, purkaa välittömästi laukut ja toimittaa ne heti aulaan. Aula puolestaan toimittaa laukut välittömästi hihnalle asiakkaita varten. Henkilökunta haluaa tietää, missä kohtaa se toimi väärin? Vai olemmeko tulleet hitaiksi? Vielä muutama vuosi sitten asiakkaat valitsivat Hki-Vantaan maailman parhaaksi kentäksi mm. laukkujen luovutusaikojen suhteen! ( sic transit gloria mundi ) 3. Sairauspoissaolot Teemme työterveyslaitoksen mittausten mukaan koko teollisuuden raskainta fyysistä työtä. Työt on tehtävä niin pakkasella, tuulella, sateella kuin helteelläkin. Työtapaturmia meillä on kolmannes koko Finnairin työtapaturmista, vaikka olemme henkilöstömäärästä vain muutama pro- sentti. Työtapaturmista suurin osa muodostuu liukastumisista ja selkä- ja käsivammoista. On valitettavasti niin, että tavallaan liian hyvä työmoraali ja pyrkimys nopeaan suorittamiseen kostautuu fyysisessä työssä sairastumisina ja työtapaturmina. Lisäksi on ylipäätään kyseenalaista houkutella henkilöitä kannustinpalkkion toivossa töihin, kun lääkäri on todennut työkyvyttömyyden! Edellä todetuilla perusteluilla emme hyväksy itsellemme leimaa Finnairin huonoimpina työntekijöinä, vaan palautamme kannustinpalkkion yhtiölle parempaa käyttöä varten. Työntekijät totesivat, ettei palkkion palautus ei ole minkään tahon organisoima kannanotto kannustinpalkkioon sinänsä, vaan yksittäisten työtekijöiden tahdonilmaus siitä, että halutaan tästä nöyryyttävästä kokemuksesta huolimatta säilyttää työhön liittyvä itsekunnioitus. Tämän vuoden mittareita lukiessa tulee työntekijöille mieleen myös esittää vetoomus, että asemapalvelu vapautettaisiin palkkiosta. Työntekijät pelkäävät, että esim. kesällä tulee eteen tilanne, jossa pitäisi taas pystyä olemaan useammassa paikassa yhtä aikaa. Entäpä jos tyydyttäisiin TES-palkkaan ja mahdolliseen voittopalkkioon parempina aikoina? Pekka Kähkösen selvityksen perusteella Pekka Kainulainen 23
EU, ETF ja ilmailun vaikeudet Alaamme kohdistuu jatkuvasti uusia paineita, jotka uhkaavat heijastua yhä useampiin työsuhteisiin. EU-komissio järjesti 9.4.2003 Brysselissä kuulemistilaisuuden lähinnä Irakin sodan vaikutuksista niin itse alan kuin sitä tukevien toimintojen työnantajien ja työntekijöiden edustajille. Sota ja sairaudet käyvät ilmailun elinehtojen kimppuun vähintään yhtä tuhoisasti kuin ne koettelivat siviiliväestöä keskiajalla. Vertailu menee itse asiassa vanhan ajan eduksi, koska silloin sentään levättiin viikonloppuina tuhon tekemisen välillä. Ilmailussa on toistaiseksi saatu viritetyksi vasta jonkin verran keskustelua tilanteen helpottamiseksi työntekijöiden heikentyvän aseman kannalta, kun työnantajapuoli on jo lähtenyt erilaisiin konkreettisiin leikkaustoimiin. Alan osallisia kuultiin Alan edustajilla oli 9.4. mahdollisuus kertoa käsityksiään ilmailun tilanteesta Irakin sodan aiheuttamista vaikeuksista johtuen komission edustajille. Nyt järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ( hearing of the stakeholders, eli osallisten kuulemistilaisuus) oli EU-komission ja sen energiasta ja liikenteestä huolehtivan pääosaston ilmailuasiantuntijoita. Muita tahoja oli mm. lentoasemilta ja lentoyhtiöistä. Tällainen osallisuus merkitsee käytännössä lähinnä keskitettyä puheenvuorojen käyttämistä, valtasuhteitahan se ei muuta. Kantojen esittäminen edistää kuitenkin kolmikantaistakin yhteistyötä, yhteisien toimintalinjojen ja päätöksienkin muodostumista. Seuraavassa otteita työntekijäpuolen kannoista. ETF valotti taustoja Eurooppa-tason yhteisjärjestömme ETF:n edustaja, siviili-ilmailusektorin puheenjohtaja Erika Young kertasi kuulemistilaisuudessa viimeisten 12 vuoden aikana alaa koetelleita ilmiöitä: vuonna 1991 oli Persianlahden sota, sitten lentoliikenteen markkinat vapautuivat, halpalentoyhtiöt valtasivat yhä enemmän alaa, Afganistaniin hyökättiin, syyskuun 11. 2001:n terroritapahtumat, maailmantalouden yleiset vaikeudet ja viimeisinä sekä Irakin sota että SARSepidemia. Matkustaminen on olennainen osa muuta elinkeinoelämää ja alan palveluiden käyttö on mainittuna aikana vähentynyt useaan otteeseen, milloin käytännön syistä, milloin psykologisista syistä johtuen. Alan syklit ja yleinen kehitys Niin nousu- kuin laskukaudet seuraavat alalla yhä tiuhemmin toisiaan. Useassa tapauksessa nousu ei ole kuitenkaan vastannut ja korvannut laskun voimakkuutta ja juuri tällä hetkellä kuullaan päivittäin uusista tappioista. Lentotoiminnan jatkumisen edistämiseksi työntekijät ovat osallistuneet monissa tapauksissa yhtiöiden taloudellisiin pelastustoimiin, mikä on käytännössä johtanut ansioiden Ilmailualalle olisi aika saada muutenkin valoa kuin nousussa ja laskussa. Kuvan kone on laskeutumassa. Zaventemin lentoasemalle Brysselissä. Kuva EU-komission audiovisuaalisesta kirjastosta. 24
ja työpaikkojen menetyksiin. Näin on käynyt niin syyskuun 11. päivän jälkeen kuin viimeksi Irakin sodankin yhteydessä. Kun aikaisemmat ongelmat olivat pahimmat Amerikan liikenteessä terrorismin takia, niin nyt pahimmat ongelmat ovat Aasian liikenteessä keuhkotautiviruksen takia. Sen johdosta on vähennetty sekä lentoja että henkilökuntaa ja esimerkiksi JAL on joutunut todella ahtaalle. Todellisista ongelmista huolimatta on toisaalta ilmeistä, että näitä luonteeltaan kuitenkin rajallisia - vaikeuksia käytetään osaltaan perusteina, kun halutaan tehdä suuria pysyviäkin rakenteellisia muutoksia kilpailun ollessa alalla kova. Leikkausmuotoja Työntekokustannuksia halutaan taas kerran leikata, kapasiteettia vähennetään kaikilla toiminnan tasoilla, työhönottoa rajoitetaan, määräaikaisuuksia ei jatketa, erilaisia lomautuksia käytetään, työaikoja tiukennetaan ja palkkoihin ja erilaisiin korvauksiin halutaan suoranaisia leikkauksia. Käytännössä työpaikkoja häviää alalta ja työttömyys lisääntyy taas samaan tapaan kuin syyskuun 11. päivän jälkeen. Ainoa ETF:n kannalta hyväksyttävä nyt esiin tullut toimintatapa kustannussäästöjen aikaan saamiseksi on erilaisten koulutus- ja kurssitusmuotojen lisääminen. Väliaikaiseksi tarkoitetut toimet ovat monesti jääneet pysyviksi ja useissa tapauksissa tämä on johtanut palkkaetujen heikkenemiseen. Vaikutukset eivät pelkisty yksin elinolojen vaikeutumiseen, sillä erilaisten vähentämisten johdosta turvallisuustasokin voi heikentyä: mm. jatkuva minimimiehityksien käyttäminen niin maassa kuin koneissa on turvallisuusriski. Olisikin toivottavaa, että vaikeistakin leikkauksista neuvoteltaisiin työntekijäpuolen kanssa, jolloin toteuttamismuodoissa saattaa löytyä vähemmin kirpaisevia malleja. Mitä EU:ssa voitaisiin tehdä EU:n ministerineuvosto on suhtautunut myönteisesti siihen, että alan vakuutusmaksuihin liittyvissä järjestelyissä hyväksyttäisiin helpotuksia, minkä ETF toteaa myönteiseksi. Samoin on hyvä, että slottien (myönnetyt ja kontrolloidut lähtöajat ja -paikat lentoasemilla) käyttämisessä on omaksuttu helpotuksia nykytilanteessa. Kiintiöitä ei menetetä, vaikka niitä ei koko ajan voitaisi käyttää hyväksi. Silti tämäkin heikentää osaltaan työtilannetta lentoasemilla, kun lennot harvenevat. Olisi kuitenkin tarpeellista ottaa EUtasollakin huomioon myös sosiaalisia seurauksia, eli että työntekijöille koituvia negatiivisia seurauksia yritettäisiin lieventää. On käynyt ilmi, että USA:ssa valtio on hyväksynyt ylimääräisen apupaketin työttömiksi joutuneille ilmailussa. Asialla on hyvät puolensa, mutta tätäkään ei saisi käyttää väärin niin, että kilpailu vääristyy ja amerikkalaiset saavat muita parempia etuja. Tällainen eriarvoisuus on omiaan entisestään edistämään myös halpalentoyhtiöiden toimintaa, jossa voidaan käyttää suuria yhtiöitä joustavammin hyväksi alueellisia tukieroja. Näitten kohdallahan kilpailukyky muodostuu usein myös muita alemmista palkoista ja suuremmasta työmäärästä, ilman että työntekijöillä juurikaan olisi sanavaltaa yhtiönsä hallinnon missään kohdassa. ETF konkreettiset ehdotukset Kattojärjestömme ehdotti, että nyt meneillään olevien taloudellisten vaikeuksien johdosta Euroopassa tehtäisiin kaikki mahdollinen niiden työntekijöiden hyväksi, joita ne suoranaisesti koskevat. Ja tämä joukko on suuri. Erityisesti toivotaan, että EU-komissio ja sen pääosasto ottavat huomioon seuraavat esitykset: 1. Tulee perustaa johtokeskuksen luontoinen valvontaryhmä arvioimaan päivittäin ilmailun kriisitilannetta ja käytettävissä olevia lievennysmahdollisuuksia. Ryhmä selvittäisi, missä ja missä määrin niitä erityisesti tarvitaan; 2. Komission sisällä tulee laatia uusi, sosiaaliset seikat paremmin huomioon ottava selvitys ilmailuun ja alalla työskenteleviin vaikuttavista muutoksista maailmanlaajuisesti sen työn perustella, mitä komissiossa on jo aloitettu (valkoinen kirja muutoksista). Sitä tulee täydentää ottaen huomioon markkinoiden muuttuminen ja se, miten alalla voidaan vastata kestävän kehityksen periaattein sekä nyt esiin tulleisiin että yhtiökokonaisuuksia koskeviin muutostarpeisiin. Tulee myös huomioida omistussuhteiden muuttuminen entistä kansainvälisemmiksi sekä mm. ilmailussa tehtävien kaksipuolisten sopimuksien muuttumiskehitys; 3. Tulee myöntää rahaa lisäbudjetteihin, että voidaan tukea kriisin johdosta ilman omaa syytään, lyhyemmäksi tai pitemmäksi ajaksi työttömiksi joutuneita. Lisä- tai erillisbudjetteja voidaan tarvita myös koulutustarpeen johdosta ja työvoiman uudelleen sijoittamisen helpottamiseksi, kun alalla tapahtuu muutoksia; 4. Järjestetään nyt käsillä olevan kriisin loputtua konferenssi, jossa arvioidaan, mitä käytetyillä toimilla on saavutettu kriisin aikana. Tällöin voidaan myös arvioida, missä tilassa ala on ja minkälaisia mahdollisuuksia alalla on toipua sekä miten eurooppalaiset lentoyhtiöt tulevat selviytymään yhä enemmän USA:n dominoimassa ilmailussa. ETF:n sihteerin Francois Ballesteron mukaan ainakin kuulemistilaisuudessa näkemyksiin ja ehdotuksiin suhtauduttiin melko myönteisesti ja seuraavaksi ehdotuksista kerrotaan edelleen muille alalla vaikuttaville yhteistyökumppaneille. Koonnut ja kiteyttänyt: Tuomo Oksanen EU-komission suhteista ilmailualalla toimiviin Artikkelin kuulemistilaisuus oli EU-komission järjestämä. Sen Energian ja liikenteen pääosasto (PO TREN) vastaa Euroopan unionin energia- ja liikennepolitiikan kehittämisestä ja toteuttamisesta. Yksi sen alajaostoista, Direktoraatti F, vastaa ilmailusta. Sen erityisvalvontaan kuuluvat yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, ilmailun turvaaminen ja lentoliikenteen turvallisuus, lentomatkustajien oikeudet Euroopan unionissa, lentoliikenne ja ympäristö sekä ilmailulainsäädäntö. Energian ja liikenteen pääosasto suorittaa tehtävänsä tekemällä lainsäädäntöehdotuksia ja hallinnoimalla ohjelmaansa, hankkeiden rahoitus mukaan luettuna. Energian ja liikenteen pääosaston tehtävänä on huolehtia siitä, että energia- ja liikennepolitiikassa otetaan huomioon kaikkien yhteiskunnan sektorien, yritysten, kaupunkien, maaseutualueiden ja ennen kaikkea kansalaisten hyöty. Direktoraatin ja työnantajapuolen edustajat osallistuvat lisäksi ns. sosiaaliseen dialogiin, eli esivalmisteltuihin ilmailualan kolmikantakokouksiin työntekijäpuolen edustajien kanssa vuosittain. Tähän on Suomesta osallistunut allekirjoittanut. Haluaisitko itse vaikuttaa EUasioihin yleensä? E-Vote on Kreikan EU:n puheenjohtajakaudellaan aloittama tuore hanke, joka Internetiä ja uutta teknologiaa hyödyntämällä pyrkii saamaan yhä useammat kansalaiset osallistumaan EU:ssa käytävään yleiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Kyseessä on eräänlainen e-demokratia, jonka puitteissa on käytännössä siis mahdollista jopa äänestää merkittävistä kysymyksistä, esittää kysymyksiä, kertoa ajatuksista ja tehdä ehdotuksia. (Lisätietoa E-Votesta löytyy Internetistä hakemalla: Europa Euroopan unioni on-line ja edelleen kohdasta Ajankohtaista) 25
Sars ja sen vaikutukset Ilmailunkin uusiin ongelmiin kuuluu sars, joka on maailmalla aiheuttanut melkoista paniikkia ja jonka välittömiltä tai epäsuorilta vaikutuksilta ei ole voitu välttyä meilläkään. Turussa karanteenitoimiin johtanut sairaustapaus ei 15.5. saadun testitiedon mukaan johtunut sars-viruksesta. Terveydenhoitoviranomaiset ovat kuitenkin edelleen varuillaan. Monissa lentoyhtiöissäkin matkustamohenkilökunta joko jo käyttää kasvosuojuksia ja käsineitä riskialttiiksi katsotuilla reiteillä, tai niitä on ainakin saatavilla siltä varalta, että jokin matkustaja alkaa oireilla. Ay-liikettä sars kosketti jo huhtikuun alussa, kun aikanaan liittojuristina ja sittemmin monissa kansainvälisissä projekteissa ja mm. ILO:n palveluksessa ollut arvostettu Pekka O. Aro menehtyi siihen työmatkallaan Pekingissä. Vaikutukset heijastuvat tällä hetkellä mm. kansainväliseen kokoustoimintaan: se vähentää niitä ja kun ILO:n 91. työkonferenssiin on tulossa 30 hengen valtuuskunta Kiinasta, niin konferenssiin lähdössä olevia suomalaisia on varoitettu matkustamasta, jos omasta terveydestä ei ollut varmuutta. Tietoa on tarjolla Kansanterveyslaitos on koonnut weppisivuilleen ( www.ktl.fi ) tietoja sars-virukseen liittyvistä seikoista, jotka kiinnostanevat kuljetusalan palveluksessa olevia. Ulkomaille matkustamiseen liittyvää ajankohtaista tietoa löytyy mm. ulkoministeriön weppisivuilta, mm ulkoasiainhallinnon matkustustiedotteet maittain. Osoite on www.formin.fi. (Valitse pääsivulta Palvelut ja sen jälkeen Matkustaminen ja sitten Ulkoasiainhallinnon matkustustiedotteet.) Yleisvaarallinen tauti Sars on lyhenne taudin englanninkielisestä nimestä Severe Acute Respiratory Syndrome - vakava äkillinen hengitystieoireyhtymä. Tauti ilmenee yleisimmin vakavana keuhkokuumeena. Yleisvaarallisen sars-tartuntataudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet sekä sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn eristäminen ovat sairastuneelle maksuttomia. Kustannuksista vastaa sairastuneen kotikunta. Vaikka on esitetty arvioita, että moni muu sairaus maailmalla on kokonaisuudessaan paljonkin tuhoisampi, niin sarsiin on pakko suhtautua vakavasti. Mikä aiheuttaa sarsin ja missä sitä on? Tutkimustulokset viittaavat siihen, että taudinaiheuttaja on aiemmin tuntematon koronavirus. Ihmiselle tunnetut koronavirukset aiheuttavat yleensä flunssankaltaisen ylähengitystietulehduksen. Ajantasaiset tiedot epidemia-alueista sekä tarkemmat taulukot sairastuneista löytyvät WHO:n sivuilta: http://www.who.int/ csr/sars/en/ (Todennäköisten sars tapausten määrä: Cumulative Number of Reported Probable Cases ja Epidemia alueet: Affected areas ). Miten helposti sars tarttuu? Ensisijainen tartuntatapa on läheinen kontakti sarsia sairastavaan henkilöön. Suurin osa sairastuneista on ollut sairaanhoitohenkilökuntaa tai sairastuneiden perheenjäseniä, jotka ovat altistuneet potilaan hengitystietai muille eritteille. Lisäksi tartunta voi tapahtua käsien välityksellä, mikäli sairaan ihmisen eritteitä joutuu käsien mukana silmiin tai suuhun. Toistaiseksi ei tiedetä varmasti kuinka kauan potilas on tartuttava ennen oireiden alkua ja niiden jälkeen. Oireettomista henkilöistä toiseen ei toistaiseksi ole todettu tartuntoja eikä oireettomana tarvitse rajoittaa elämäänsä tai ottaa yhteyttä lääkäriin. Mitkä ovat sarsin oireet? Taudin yleisin ensioire on korkea kuume (yli 38 C), johon voi liittyä vilunväristyksiä, päänsärkyä, lihassärkyä ja ripulia. Muutaman päivän kuluttua voi ilmaantua kuivaa yskää ja hengenahdistusta. Muita ylähengitystieoireita kuten nuhaa ja kurkkukipua esiintyy sen sijaan harvemmin. Miten tulee toimia, jos epäilet sairastuneesi sarsiin? Mikäli henkilö sairastuu korkeaan kuumeeseen, johon liittyy yskää tai hengenahdistusta 10 vuorokauden kuluessa epidemia-alueelta poistumisen jälkeen, tulee ottaa puhelimitse yhteyttä oman alueen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystykseen ja hakeutua hoitoon sieltä annettujen ohjeiden mukaan. Kansanterveyslaitos on laatinut tarkemmat ohjeet alueella matkustaneille. Miten sars infektio todetaan ja hoidetaan? Suomessa on otettu käyttöön ns. PCR -testi, jolla voidaan osoittaa sarsin aiheuttaja, uusi koronavirus. Testi tehdään hoitavan lääkärin pyynnöstä epäiltäessä sarsia. Koska testin herkkyyttä ei vielä tiedetä, negatiivinen tulos PCR -testissä ei sulje pois sars-tautia. Testistä ei ole hyötyä terveiden ihmisten tutkimisessa. Sarsia hoidetaan oireiden vakavuuden mukaan joko kotona tai tarvittaessa sairaalassa. Noin 1/5 sars-potilaista on tarvinnut hengityskone- tai tehohoitoa. Koronavirukseen tehoavaa viruslääkettä ei toistaiseksi ole käytettävissä. Potilaita on hoidettu kortisonilla ja ribaviriinia sisältävällä viruslääkkeellä. Lisäksi potilaat ovat saaneet antibiootteja, jotka tehoavat tavanomaisiin keuhkokuumetta aiheuttaviin mikrobeihin. - Mikrobilääkkeillä ei voida estää tartunnan saamista eikä tartunnan ehkäisyyn ole olemassa rokotetta. Miksi henkilöitä voidaan joutua määräämään eristyksiin tai karanteeniin sarsin vuoksi? Eristyksellä tarkoitetaan tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa. WHO suosittelee sars -tapauksessa eristystä 7 vuorokauden ajan sairaalasta kotiuttamisen jälkeen. Mikäli henkilöä on koko ajan hoidettu kotona, eristystä suositellaan 7 vuorokauden ajan sen jälkeen, kun kuume on laskenut alle 26
Mielipide Yhteistyössä laaditut toimintamallit auttavat henkisessä työsuojelussa Kiusaaminen ei kuulu hyvään työilmapiiriin. Työ hallitsee suurta osaa elämäämme, sillä olemme työpäivänä usein jopa pidemmän aikaa työtovereittemme kuin perheenjäsenten kanssa. Tavoitteemme hyvän ja tasapainoisen elämälaadun toteutumisesta ovat paljon kiinni siitä, minkälainen ilmapiiri työpaikalla vallitsee. Kuten viimeaikoina olemme itse kukin joutuneet huomaamaan, työntekijät ja sitä kautta työyhteisö, ovat joutuneet sopeutumaan kaikenkarvaisiin muutoksiin. Joustaminen ja muutoksiin sopeutuminen ovat ennen pitkää kiristäneet työyhteisön ilmapiiriä. - Työyhteisössä ihmistenväliset ongelmat ja henkinen väkivalta aiheutuvat usein työn ja työolojen ongelmista ja rakenteellisista puutteista. Yhteistyössä laaditut toimintamallit ovat hyvä tapa ratkaista ongelmia. Valitettavan usein työnantaja unohtaa yhteistyön ja antaa yksipuolisia toimintamalleja tai henkilöstöohjeita. Tarkoituksenmukaista olisi, että työyhteisö hyvällä yhteistyöllä, yhteisillä kehittämishankkeilla ja hyvillä, toiset työntekijät huomioon ottavilla käytöstavoilla ehkäisivät ennalta ja poistaisivat henkisen väkivallan uhan työpaikoilta. Jokainen työntekijä ja esimies on omalta osaltaan vastuussa työpaikkansa työilmapiiristä ja hyvinvoinnista. Jokaisen olisi hyväksyttävä, että me kaikki olemme erilaisia ihmisiä. Kaikkien ei tarvitse olla kavereita keskenään, mutta siitäkin huolimatta täytyy pystyä asialliseen työntekoon yhdessä. Työyhteisön ongelmat olisi ensisijaisesti pyrittävä käsittelemään työyhteisön kesken, ja esimiesten rooli on tässäkin asiassa ensiarvoisen tärkeä. Näinä ankeina aikoina työpaikoilla syntyy helposti ristiriitoja, jotka johtuvat organisaation puutteista ja rakenteellisista heikkouksista. Tällaisia asioita ovat mm. työn organisointi, työn johtaminen sekä tehtävänmäärittelyyn, perehdyttämiseen ja ihmisten tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät asiat. Ihanteellista olisi pyrkiä rakentamaan tietoisesti tasa-arvoista ja avointa työyhteisöä, jossa työn tekeminen on tärkein asia, mutta jossa taataan myös työntekijöiden henkinen ja fyysinen työturvallisuus sekä lakisääteiset perusoikeudet. Tahdonvoimalla kaikki peliin, niin kuin MM-kisalaulussa laulettiin, vaikka Suomen joukkueelle kotikisoissaan kävi miten kävi. Reijo Hiltunen työsuojeluvaltuutettu 38 C. Lämpö tulisi mitata toipilasvaiheessa kahdesti päivässä ilman kuumetta alentavien lääkkeiden vaikutusta. Jos kuume nousee toipilasvaiheessa uudelleen yli 38 C tai oireet pahenevat, potilaan tulee ottaa yhteyttä häntä hoitavaan yksikköön. Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista. Sillä estetään tartuntoja epäillystä tai varmennetusta tartunnankantajasta muihin henkilöihin. Todennäköisen sars -tapauksen lähikontakteille suositellaan karanteenia 10 päiväksi. Potilaan eristys tapahtuu yleensä vapaaehtoisesti terveydenhuoltohenkilökunnan ohjeiden mukaan. Kunnan terveysviranomaisen toimivaltaan kuuluva potilaan tahdonvastainen eristäminen tai terveen henkilön karanteeni ovat tartuntatautilain mukaan mahdollisia yleisvaarallisissa tartuntataudeissa, joihin myös sars kuuluu. Henkilöryhmiin kohdistuvasta karanteenista päättää sosiaalija terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriökin on antanut epidemia alueiden suhteen matkustussuosituksia Mikäli matkustat epidemia-alueille, tehosta omaa käsihygieniaasi: pese kädet vedellä ja saippualla. Käytä kertakäyttöpyyhkeitä käsien kuivaamiseen. Älä käytä yhteispyyhkeitä. Vältä joukkotilaisuuksiin osallistumista. Noudata epidemia-alueilla paikallisten viranomaisten ohjeita ja suosituksia taudin torjunnasta Sars -tartunnan saaminen oireettomalta henkilöltä on tämänhetkisen tiedon mukaan epätodennäköistä. Siksi suunenä-suojuksen käyttöä ei suositella terveydenhuollon ulkopuolella. Poikkeuksia ovat potilaan lähikontaktit esimerkiksi samassa taloudessa asuvat, jotka voivat altistua potilaan hengitystie- tai muille eritteille. Mikäli potilas ei kykene maskia käyttämään voivat lähikontaktit käyttää sitä välttääkseen eritteille altistumista. Tarve arvioidaan tilannekohtaisesti. Voiko sarsin saada Kiinasta tuotujen kulutustavaroiden välityksellä? Kulutustavaroiden käyttöön ja käsittelyyn Suomessa ei tiettävästi sisälly sars- tartuntariskiä. Tartunta pintojen tai esineitten välityksellä on kuitenkin mahdollinen sairaan potilaan hoitotilanteessa. Mistä saa lisätietoja? Kansanterveyslaitoksen neuvontapuhelimen numeroon: (09) 4744 7000. Terveydenhoitajat vastaavat sars -epidemiaan liittyviin kysymyksiin toistaiseksi arkisin klo 9-16. Koonnut Tuomo Oksanen. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että ei-välttämättömiä matkoja ei tehtäisi Pekingiin, Hongkongiin eikä Guangdongin ja Shanxin maakuntiin. Ministeriö in viimeksi lisännyt WHO:n suositusten mukaisesti Taiwanin pääkaupungin Taipein sekä Tianjinin kaupungin ja Sisä-Mongolian maakunnan Kiinassa niiden alueiden joukkoon, joille sarsin takia suositellaan ei-välttämättömien matkojen rajoittamista. 27
Perhevapaista ja taloudellisesta tuesta Osaa lapsiperheiden eduista on parannettu vuoden alussa. Asiaan liittyviä määräyksiä on runsaasti, osa niistä työehtosopimuksessammekin. Seuraavan tiivistetyn tietoiskun materiaali on poimittu niin Kelan kuin useamman eri ministeriön wwwsivuilta. Niiltä saa myös tarkempaa tietoa jokaisesta alla olevan otsikon asiasta. Vapaiden ja tukien muotoja ja saamisehtoja on melkoinen viidakko. Kelassa neuvotaan hakijaa tarvittaessa henkilökohtaisesti ja sieltä saa hakemuslomakkeita. Työpaikkakassan jäsen hakee ja saa kuitenkin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan omasta kassastaan. Kelan äitiys-, isyys- ja vanhempainraha (= vanhempainpäivärahat) korvaavat työntekijän palkkatuloja, jotka jäävät vapaan ajalta saamatta. Työpaikkakassasta maksettava etuus on vähintään sairausvakuutuslain mukainen, mutta kassa voi sääntöjensä perusteella maksaa myös lisäetuuksia. Kela hoitaa seuraavia etuuksia: äitiysavustus, vanhempainpäivärahat, lapsilisä, pienten lasten hoidon tuet, tukimuodot lapsen sairastaessa sekä adoptiotuki. Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha voidaan maksaa työnantajalle siltä perhevapaan ajalta, jolta työntekijä saa palkkaa. Oheisessa työministeriön taulukossa on eritelty näiden vapaiden saantioikeutta sekä pito- ja hakuaikoja. Perhevapaista Suomessa työssä oleva henkilö voi pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaana ajan, jolta hän saa Kelasta äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Isyysvapaasta on erikseen muutama maininta jutun loppupuolella. Työntekijän tulee ilmoittaa aiotusta vapaasta työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aloittamista. Samalla hän ilmoittaa vapaan pituudesta ja jaksottamisesta. Työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohtaa vähintään yhden kuukauden ilmoittamisaikaa noudattaen. Perhevapaita voivat käyttää lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat isä ja äiti. Työntekijä voi jäädä hoitamaan omaa ja adoptiolasta sekä muuta hänen kanssaan samassa taloudessa asuvaa lasta. Jos lapsi on erillään asuvien vanhempiensa yhteishuollossa ja asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona, tilapäistä hoitovapaata voi käyttää se vanhempi, jonka luona lapsi sairastuessaan asuu. Hoitovapaista Hoitovapaita voi pitää kokoaikaisina, osittaisina ja tilapäisinä. Kokoaikainen hoitovapaa antaa mahdollisuuden jäädä hoitamaan lapsia päätoimisesti määräajaksi. Osittainen vanhempain- ja hoitovapaa voidaan toteuttaa vuorokautisena tai viikoittaisena työajan lyhentämisenä työntekijän perheen ja työnantajan tarpeet huomioon ottaen. Osittaiseen vanhempain- ja hoitovapaaseen liittyvästä osa-aikatyöstä on sovittava työnantajan kanssa. Käytettäessä osittaista vanhempainvapaata molemmat vanhemmat sopivat työnantajansa kanssa työajan lyhentämisestä ja palkan vastaavasta alentumisesta 40-60 prosentilla vähintään kahden kuukauden yhdenjaksoiseksi kaudeksi. Osittaista hoitovapaata voi nykyisellään pitää sen vuoden loppuun saakka, jolloin lapsi aloittaa peruskoulun. Osittaisella vanhempain- ja hoitovapaalla lapsen hoitovastuu jaetaan siten, että kumpikin vanhempi hoitaa lasta vuoropäivin tai -viikoin tai niin, että toinen hoitaa lasta aamu- ja toinen iltapäivisin. Vanhemmat eivät tavallisimmin voi olla yhtäaikaisesti läsnä hoitamassa lasta kokoaikaisella tai osittaisella vanhempainvapaalla, hoitovapaalla tai tilapäisellä hoitovapaalla. - Vanhempainvapaan jatkoksi molemmat vanhemmat voivat jäädä osittaiselle hoitovapaalle sovittuaan työnantajansa kanssa osa-aikatyöstä. Kokoaikainen ja osittainen vanhempainvapaa ja hoitovapaa ja tilapäinenkin hoitovapaa sekä poissaolo pakottavasta perhesyystä ovat yhtä hyvin isän kuin äidinkin käytettävissä. Mm. sairaanhoidosta johtuvat poissaolot Työsopimuslaki oikeuttaa myös (palkattomaan) poissaoloon ennalta arvaamattomista, pakottavista perhesyistä (4. luku 7 ), mutta ei määritä aikaa. - Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti on kuitenkin mahdollista olla alamme TES:n 9.3-kohdan mukaan palkallisesti poissa töistä max. 4 päivään asti hoidon järjestämiseksi. Tarkempia lisätietoja työsuhteeseen liittyvistä perhevapaita koskevista asioista saa myös työsuojelupiireistä. Parannuksia vuoden alusta Vuoden alusta moniin perhevapaisiin tuli parannuksia, isyysvapaa piteni 12 arkipäivää vuoden alusta ja parannuksia tuli myös ottoisien isyysvapaaseen ja vanhempainvapaaseen. Mm. vanhempainvapaan voi myös jakaa entistä joustavammin isän ja äidin kesken. Edellä mainittu 12 arkipäivän pidennys tulee, jos isä pitää vanhempainvapaasta vähintään 12 viimeistä arkipäivää. Näin isällä on mahdollisuus tietyin ehdoin neljän viikon mittaiseen vapaajaksoon entisen 18 arkipäivän pituisen isyysvapaan lisäksi. Ottoisienkin vapaa tulee nyt samanpituiseksi kuin biologisilla isillä. Isät käyttämään perhevapaita! Sosiaali- ja terveysministeriö kampanjoi isien perhevapaiden käytön lisäämiseksi. Kannustimena on mm. isyysraha. Äidille ei kylläkään makseta vanhempainpäivärahaa tai kotihoidon tukea ajalta, jolloin isä saa vanhempainrahaa tai isyysrahaa vanhempainrahakauden jälkeen. Isien perhevapaiden käytön lisääminen tasaa myös työnantajille aiheutuvia kustannuksia, jotka nyt rasittavat naisvaltaisia aloja. Lisäksi se vahvistaisi pienten lasten äitien asemaa työmarkkinoilla. Kelan tiedotuksen mukaan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 177 isää on hyödyntänyt pidennetyn isyysvapaan eli ns. bonusvapaan mahdollisuutta. Tammikuussa, jolloin pidennetty isyysvapaa otettiin käyttöön sitä hyödynsi vasta 10 isää. Pidennetty isyysvapaa edellyttää, että isä äidin sijasta pitää vähintään 12 viimeistä päivää vanhempainvapaasta ja heti sen jatkoksi 1-12 päivää bonusvapaata. Pidennetyn isyysvapaan lisäksi isillä on edelleenkin mahdollisuus pitää 1-18 päivää ns. tavallista isyysvapaata milloin tahansa äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana. Tavallisen isyysvapaan voi pitää neljässä eri jaksossa. Että hyviä isänpäiviä vain! Tiivistelmä Tuomo Oksanen 28
Tähän sivulle: Perhevapaataulukko.pdf 29
Kulttuuriharrastuksen monta ulottuvuutta Silja Tuhkusen tanssiharrastus noteerattiin apurahan arvoiseksi SAK:n kulttuurirahaston vuoden 2003 hakukierroksella. Saimme nyt palkitun SAS:stä työttömäksi jääneen entisen lentovirkailijan Porista langan päähän. Luettuaan viime vuonna lehdestämme SAK:n kulttuurirahaston apurahasta Silja ajatteli ensin, ettei sitä kannata lähteä tanssin perusteella lähteä hakemaan, mutta päätti sitten kuitenkin panna paperit vetämään ja tulosta tuli. SAK:n hallituksen 7.4.03 vahvistamasta 27 apurahasta Siljan saama 700 oli kolmanneksi korkein. Vain kaksi oli korkeampaa (850 ja 800 ) ja ne oli myönnetty ryhmille. Onneksi olkoon! Monenlaisia hakemuksia Kulttuuriapurahojen saajien harrastuksen lajina mainitaan useimmiten jokin selvä taidemuoto, mutta myös esim. historian harrastukseen tuli apurahoja. Omalta alaltamme tuli seitsemän hakemusta ja nyt kulttuuriapurahalla palkitun klassisen ja modernin tanssin harrastuksen ohella haettiin toista apurahaa kilpatanssia varten, eli tanssiharrastus on selvästi leviämässä. Mukana olivat myös anomukset ilmailuvalokuvanäyttelyn pystyttämistä, sukututkimusta ja musiikin harrastamista varten ja olipa mukana motocross- ja gyrokopteritoimintakin. Työttömäksi vuonna 2002 KUVA: TIINA LIIVOLA, MAINOSTOIMISTO 400 KEPPOSTA Silja Tuhkunen siirtyi aikanaan Helsingistä SAS:n Porin toimipisteeseen, jossa virkailijan työt sitten loppuivat yhdeksän vuoden jälkeen, kun toiminta Porissa loppui vuonna 2002. Hänet, kuten koko muukin Porin SAS:n henkilökunta sanottiin irti. Työttömyys alkoi 8. toukokuuta 2002, josta lähtien työvoimatoimiston ja työttömyyskassan kuviot ovat tulleet tutuiksi. Harrastuksen vuoksi työssä oli tarvinnut useinkin vaihdella vuoroja, mutta nyt ainakin se ongelma oli poissa, kun Porin suunnalla ei ole toistaiseksi ollut mitään korvaavaa työtä tarjolla. Työttömyys on luonnollisesti melkoinen ongelma, mutta hänen ei ole tarvinnut edes ajatella mitään työttömien ryhmätoimintoja, koska harrastus pitää pirteänä. Se vie paljon aikaa ja puhelinyhteyskin apurahan saajaan syntyi vasta useamman yrityksen jälkeen. Harrastukseen liittyvät monet harjoitustunnit eivät ole ilmaisiakaan, joten apuraha osui todella kohdalleen. Tanssi nuoruuden haave Silja ( 44 v., nuoren tyttären yksinhuoltaja) on syntyisin Turusta, mutta suurin osa elämästä on kulunut Satakunnassa. Tanssiminen oli jo lapsuuden haave: hän meni 6-vuotiaana balettikouluun ja Kansallisoopperan balettikoulustakin oli puhetta. Vanhemmat eivät kuitenkaan uskoneet tanssiin ja kun vaihto-oppilaaksi menokin Amerikkaan tuli eteen, niin asia jäi lopulta harrastuksen tasolle. Taitoa on opittu ja syvennetty paikallisessa tanssikoulussa ja harrastukseen kuuluu jotakuinkin tanssin koko kirjo. Klassinen baletti on lähinnä sydäntä, mukaan on tullut on steppaaminenkin. Varsinaiset koreografia-asiat sekä opetuspuolen hän jättää mielellään muille. Niin klassista balettia kuin modernimpaa, jazzia sekä aivan nykytanssiakin sisältävät porilaisen Liisa Nojosen tanssikoulun vuotuiset oppilasnäytökset esitetään Porin teatterissa ja ne ovat kiinnostaneet yleisöä. Tanssin saama lisääntyvä arvostus miellyttää Siljaa. Katsojia onkin riittänyt useammalle päivälle oppilasnäytöksissäkin ja Silja on ollut mukana monissa näytöksissä. Ei ehdi muutenkaan sammaloitumaan Harrastukset eivät supistu tanssiin, koska mukaan kuuluu niin uintia, hiihtoa kuin kuntosaliakin. Kun liikkuu muutenkin paljon, niin kaikki tämä auttaa hallitsemaan omaa kehoaan, mikä on eduksi pääharrastuksessa. Muutenkaan hän ei pääse jäämään paikalleen: viikolla vain keskiviikkona ja sunnuntaina ei ole mitään erityistä. Kesällä tulee seurattua mm. Porin jazz-tapahtumaa ja Merikarvialta löytyy kesämökki. Erinäisiä kurssejakin on tullut käytyä, mm. ATK:n käytössä. Tällä hetkellä hän on mukana merkonomitasoisessa työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Aikanaan tuntui siltä, että liikenteen hoito riittäisi. Toisinhan siinä sitten kävi. Eräs erityisominaisuus Siljalla on, minkä voisi kuvitella kiinnostavan esimerkiksi ulkomaan suhteita hoitavia työnantajia: hän hallitsee monta kieltä. Näitä tuli opiskeltua jonkin verran yliopistossakin ja ruotsin sekä englannin lisäksi ranska onnistuu melko hyvin ja espanjakin tarvittaessa. Koulussa hän sai aikanaan tuntumaa venäjään ja nyt on vielä italiakin tullut mukaan opetusohjelmaan. Näillä kielillä hän ei suinkaan vaikene, vaan juttu luistaa energisen apurahansaajan kanssa. Illalla tehty puhelinhaastattelu päättyy matkapuhelimen sointiin: tytär soittaa ja pyytää äitiään hakemaan hänet kotiin, tanssikurssilta Tuomo Oksanen 30
Nordea koko sivu 31
Tervetuloa liiton kesäpäiville Liiton kesäpäivät pidetään uusituin ilmein 9.-10.8. 2003 Kylpylähotelli Caribiassa Turussa. Viikonloppupaketin hinta on 88 euroa/henkilö kahden hengen huoneessa. Hintaan sisältyy täysihoito, kylpylän vapaa käyttö, fitness-centerin vapaa käyttö, autopaikoitus sekä kylpylähotellin järjestämiä aktiviteettejä niin aikuisille kuin lapsillekin. Kahden hengen huoneisiin mahtuu yksi lisävuode ja yksi junioripatja. Lapsi lisävuoteella on 58 euroa ja lapsi junioripatjalla on 41 euroa. Ohjelmassa on lauantai iltapäivälle liikuntaaktiviteettejä aikuisille sekä Aarresaariseikkailu lapsille. Sunnuntaina aamupäivällä on vesiaktiviteettejä niin aikuisille kuin lapsillekin. Liiton hallitus kokoontuu kesäpäivien aikana sekä osallistuu jäsenille avoimeen kyselytuntiin. Liitto tukee jäseniään 20 eurolla. Mukaan mahtuu 150 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisia otetaan vastaan Ilmailualan Unioni IAU ry:n toimistossa puh: 47857210 tai 47857225. Ilmoittautumiset kesäpäiville on tehtävä 18.6 2003 mennessä. Ammattiosastot ovat perinteisesti tukeneet jäseniään kesäpäiville osallistumisessa, joten ota selvää tuen määrästä omalta ammattiosastoltasi. Ammattiosastot järjestävät perinteiseen tapaan myös kuljetuksen kesäpäiville. Kun sen yksityiskohdista on sovittu tarpeen mukaan, niin lähtöajoista jne. kerrotaan myös liiton Ajankohtaistiedotteessa. F-Securen jäsenedut uusiutuivat Tietoturvaohjelmista SAK:laisille jäsenille jopa yli 30 prosentin alennukset F-Securen tietoturvaohjelmat ovat muuttuneet. SAK:laiset jäsenet saavat uudet F-Secure Anti-Virus 2003 - ja Internet Security 2003 -ohjelmat edelleen jäsenetuhintaan, joka on selvästi normaalihintoja alempi. Virustentorjuntaohjelma F-Secure Anti-Virus 2003 tarkistaa netistä tai sähköpostista avatut tiedostot virusten varalta. Jos tiedosto sisältää tunnetun viruksen, F-Secure Anti-Virus estää tiedoston käytön ja auttaa viruksen poistossa. Samalla ohjelma estää saastuneiden viestin lähettämisen omalta tietokoneelta eteenpäin. F-Secure Internet Security 2003 sisältää virustentorjunnan lisäksi helppokäyttöisen palomuuriohjelmiston, joka suojaa tietokoneen Internet-hyökkäyksiä vastaan. Haluttu tietoturvan taso voidaan määritellä valmiiden asetusten eli Internet-suojausprofiilien avulla. Suomenkieliset Anti-Virus- ja Internet Security -ohjelmat voidaan asentaa nopeasti ja niitä on helppo käyttää. Ohjelmien hintaan kuuluvat suomenkielinen käyttöopas sekä ohjelmapäivitykset vuoden ajan. Ohjelmat on mahdollista saada myös ruotsin-, englannin-, saksan- tai ranskankielisinä. Molemmat ohjelmat voi hankkia joko netin kautta osoitteesta www.europe.f-secure.com/estore/sak tai Pomin puhelinmyynnistä numerosta (08) 555 2514 (arkisin klo 9-20). Ohjelmien hinta riippuu tilaus- ja toimitustavasta. Kaikki alla mainitut hinnat sisältävät alv:n ja toimituskulut kotimaassa. F-Secure Anti-Virus 2003: - nettikaupasta tilattuna ja sähköisesti toimitettuna: 42,00 e - nettikaupasta tilattuna ja postin kautta CD:llä toimitettuna: 56,62 e - Pomin puhelinmyynnistä tilattuna ja postin kautta CD:llä toimitettuna: 49,00 e F-Secure Internet Security 2003: - nettikaupasta tilattuna ja sähköisesti toimitettuna: 52,00 e - nettikaupasta tilattuna ja postin kautta CD:llä toimitettuna: 66,62 e - Pomin puhelinmyynnistä tilattuna ja postin kautta CD:llä toimitettuna: 59,00 e Nettikaupasta ohjelmat voi ostaa luottokortilla, kotimaan tilisiirrolla tai postin kautta välitettävällä käteismaksulla. Luottokortilla maksettaessa ohjelman voi hakea välittömästi maksun jälkeen Internetistä. Pomin puhelinmyynnistä tilattaessa ohjelmat voi maksaa joko laskulla tai postiennakkona. Järjestelmävaatimukset - Windows 9x, ME, NT 4.0, 2000 tai XP -käyttöjärjestelmä - vähintään Pentium II -prosessori - 70 MB kovalevytilaa - suositeltava muistin määrä vähintään 64 MB (Windows95/ 98/NT4.0-käyttöjärjestelmät) tai 128 MB (Windows 2000/ XP-käyttöjärjestelmät) 32