LÄNSI-SUOMEN VESIOIKEUDEN PÄÄTÖS NRO 56/1996/3. HAKIJA Luodon-Öjanjärven säännöstely-yhtiö

LÄNSI-SUOMEN VESIOIKEUDEN PÄÄTÖS NRO 56/1996/3 HAKIJA Luodon-Öjanjärven säännöstely-yhtiö ASIA Luodon-Öjanjärven säännöstely ja säännöstely-yhtiön säännöt

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. Asian aikaisemmat vaiheet... 1 2. Hanke suunnitelman mukaan... 3 2.1 Tarkoitus... 3 2.2 Toimenpiteet... 4 3. Hakemuksen käsittely... 5 3.1 Osallistumiskuulutus... 5 3.2 Katselmustoimitus... 5 4. Hanke katselmustoimituksessa kertyneiden asiakirjojen mukaan... 6 4.1 Vesistöalueen kuvaus... 6 Hydrologia... 6 Veden laatu... 7 Kasvillisuus... 8 Vesistön nykyinen käyttö... 8 Vedenhankinta ja voimatalous... 8 Kuormitus... 8 Kalatalous... 9 Virkistyskäyttö... 9 4.2 Nykyinen säännöstely...10 Määräykset...10 Luodonjärvi...10 Öjanjärvi...11 Hoito...12 4.3 Säännöstelyn muutos...12 4.4 Hankkeen vaikutukset...13 Virtaamat...13 Vedenkorkeudet......14 Vesialueet ja veden laatu...15 Kalasto ja kalastus...16 Vesivoima...16 Maa-alueet...17 Rakennukset, sillat ja muut laitteet...18 Muut vaikutukset...19 4.5 Arvio hankkeesta aiheutuvasta vahingosta ja haitasta...19

Veden alle jäävät maa-alueet...19 Vettyvät maa-alueet...20 Vesivoima...21 Pumppauskustannukset...22 Muut vahingot...22 4.6 Säännöstely-yhtiö...23 5. Muistutukset ja vaatimukset...23 6. Muistutusten johdosta annetut selitykset...40 7. Toimitusinsinöörin lausunto...40 8. Suullinen käsittely ja katselmus...42 9. Lääninhallituksen kirjelmä, hakijan selitys ja toimitusinsinöörin lausunto...42 10.Uudelleen kuuleminen...44 11.Muistutukset ja vaatimukset sekä hakijan selitys niiden johdosta...44 12.Asian jatkovaiheet...45 12.1 Lisäselvitys...45 12.2 Kuuleminen...46 12.3 Toimitusinsinöörin lausunto...47 VESIOIKEUDEN RATKAISU...48 13.Käsittelyratkaisu...48 14.Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista...50 14.1 Lupaehtojen tarkistaminen...50 14.2 Luonnonsuojelu...51 14.3 Veden laatu...52 14.4 Kalatalous...53 14.5 Säännöstelyn hoito, vedenkorkeudet ja virtaamat...54 14.6 Maa- ja metsätaloudelle aiheutuvat vahingot...55 14.7 Virkistyskäytölle aiheutuvat vahingot...57 14.8 Muut vaatimukset...58 15.Luparatkaisu...59 15.1 Luvan myöntäminen...59 Perustelut...59 15.2 Lainkohdat...60 16.Lupaehdot...60 17.Säännöstely-yhtiön säännöt...69

LÄNSI-SUOMEN VESIOIKEUS PÄÄTÖS 56/1996/3 3. jaosto HELSINKI Esittelypäivä Antopäivä Diaarinumero 31.5.1996 26.6.1996 90086 HAKIJA Luodon-Öjanjärven säännöstely-yhtiö ASIA Luodon-Öjanjärven säännöstely Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungeissa sekä Luodon, Kruunupyyn ja Pedersören kunnissa ja säännöstely-yhtiön sääntöjen vahvistaminen. 1. ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Vesistötoimikunta on 28.6.1961 antamallaan päätöksellä nro 29/1961 myöntänyt Oy Wilh. Schauman Ab:lle ja Pietarsaaren kaupungille luvan Kalvholmsfjärden, Hästöfjärden ja Gloskärsfjärden -nimisten Pohjanlahden selkien eristämiseen meren yhteydestä rakentamalla mm. tulva-aukoilla ja venesuluilla varustettuja patoja ja mui ta rakenteita. Eristetty alue on nimetty Luodonjärveksi. Hankkeen tarkoituksena on ollut makeavesialtaan muodostaminen Oy Wilh. Schauman Ab:n ja Pietarsaaren kaupungin raakavesitarpeen tyydyttämiseksi. Lupapäätöksen mukaan Luodonjärvestä on saanut johtaa vettä yhteensä 5 m 3 /s. Länsi-Suomen vesioikeus on 24.11.1969 antamallaan päätöksellä nro 96/1969 myöntänyt Rikkihappo Oy:lle, Outokumpu Oy:lle ja Kokkolan kaupungille luvan patopenkereiden rakentamiseen Jouxfjärden, Träskminnsviken ja Laajalahti -nimisten merenlahtien ja niihin liittyvien vesialueiden muodostamiseksi makeavedenaltaaksi ja näin muodostuvan, Öjanjärveksi kutsuttavan altaan yhdistämi seen Luodonjärveen, vedenjuoksun säännöstelyyn ja veden johtamiseen keskimäärin 1 m 3 /s. Korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt lupapäätöksen 21.5.1970. Hankkeen tarkoituksena on ollut teollisuuden ja yhdyskunnan vedensaannin turvaaminen. Vesioikeus on myös samana päivänä antamallaan päätöksellä nro 97/1969 vahvistanut Öjanjärven säännöstely-yhtiön säännöt. Vesioikeus on 7.9.1972 antamallaan päätöksellä nro 71/1972 osittain muuttanut päätöstä 96/1969. Muutos on pääasiassa koskenut Öjanjärven ja Ykspihlajan välisen tunnelin kautta johdettavan veden li säämistä 5 m 3 /s:lla Outokumpu Oy:n ja Rikkihappo Oy:n teollisuuslaitoksissa niinä aikoina, joina Luodonjärvestä juoksutetaan vettä vesistötoimikunnan päätöksen nro 29/1961 mukaisesti ainakin yhden tulvaluukun kautta

mereen. Korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt päätöksen 29.11.1973. Vesioikeus on 31.10.1974 antamallaan päätöksellä nro 109/1974 osittain muuttanut päätöstä 29/1961. Muutos on koskenut luvan myöntämistä Oy Wilh. Schauman Ab:lle vuosien 1975-1977 aikana johtaa osa, enintään kuitenkin 2 m 3 /s, siitä 5 m 3 /s:n suurui sesta vesimäärästä, jonka yhtiö ja Pietarsaaren kaupunki ovat saaneet johtaa Luodonjärvestä, Öjanjärven altaan ja tunnelin kautta teollisuuslaitoksille, joilla on lupa johtaa Öjanjärvestä vettä ja joiden kanssa siitä on sovittu. Vesioikeus on 3.3.1978 antamallaan päätöksellä nro 21/1978 B muuttanut edellä mainittua päätöstä olemaan voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään vuoden 1982 loppuun. Vesioikeus on 2.6.1982 antamallaan päätöksellä nro 33/1982/3 muuttanut edellä mainittua päätöstä olemaan edelleen voimassa, toistaiseksi ja enintään siihen asti, kunnes vesioikeuden Luodon- ja Öjanjärven säännöstelyä koskevassa päätöksessä on asiassa mahdollisesti toisin päätetty. Vesioikeus on vesihallituksen ja Öjanjärven säännöstely-yhtiön vesioikeuden päätösten 96/1969 ja 71/1972 muuttamista koskevan hakemuksen johdosta 16.5.1985 antamallaan päätöksellä nro 7/1985/2 hylännyt säännöstely-yhtiön hakemuksen ja palauttanut vesihallituksen hakemuksen uuden katselmustoimituksen suorittamista varten. Vesihallitus on sittemmin peruuttanut hakemuk sensa. Tämän asian yhteydessä Luodon kunta on myös hakenut lupaa 0,5 m 3 /s:n suuruisen vesimäärän ottamiseen Luodonjärvestä. Tämä hakemus on hylätty. 2. HANKE SUUNNITELMAN MUKAAN 2.1 Tarkoitus Kokkolan kaupunki, Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta ja Kruunupyyn kunta ovat vesioikeudessa 6.4.1990 vireille panemassaan hakemuksessa, johon oli liitetty hankkeen suunnitelma, hakeneet lupaa Luodon-Öjanjärven säännöstelyn muuttamiseksi sekä pyytäneet Luodon-Öjanjärven säännöstely-yhtiön sääntöjen vahvistamista. Luodon- ja Öjanjärven säännöstely on nykyisin sidottu meriveden korkeuteen. Hakemuksen ja suunnitelman tavoitteena on parantaa Luodon-Öjanjärven virkistyskäyttömahdollisuuksia, hidastaa mataloitumista ja umpeenkasvua sekä lisätä järven maisemallista arvoa. Tavoit teet saavutetaan poistamalla säännöstelyn sidonnaisuus meriveden korkeuteen ja nostamalla järven vedenpintaa. Järven vedenpinta pyritään pitämään korkeusvyöhykkeessä N 60 +0,10 - +0,20 m. Säännöstelylaskelmien mukaan suunnitellun ja nykyisen (1989) keskivedenpinnan (MW) välinen ero on noin 25 cm. Suurimmat tulvave denkorkeudet (HW) laskevat kaksi cm ja alivedenkorkeus (NW) nousee 43 cm.

2.2 Toimenpiteet Muutossuunnitelman toteuttaminen tapahtuu muuttamalla Luodon- ja Öjanjärven säännöstelykäytäntöä. Säännöstelyn muuttaminen ei edellytä teknisiä muutoksia patoihin tai niihin liittyviin rakenteisiin. Uuden säännöstelyohjeen mukaan järven ja meren väliset tulvaluukut on pidettävä suljettuna, kun järven veden pinta on alle N 60 +0,10 m. Mikäli järven veden pinta on yli N 60 +0,20 m, on kaikki tulvaluukut avattava. Tulva luukkuja ei kuitenkaan tarvitse avata, jos järven ja meren välinen korkeusero on alle 5 cm. Hanke vaikuttaa positiivisesti järven käyttömuotoihin. Veneilyn edellytykset alueella paranevat, umpeenkasvu hidastuu ja erityisesti hauen ja lahnan lisääntyminen helpottuu. Myös järven rantojen käyttö virkistäytymiseen, uimiseen ja retkeilyyn paranee ja järven maisemallinen viihtyvyys lisääntyy hankkeen seurauksena. Säännöstelyn muutos aiheuttaa kuivatustilan huononemista alavilla rantamailla. Kuivatustilan huononemisesta on laskettu aiheutuvan vettymistä pelto- ja metsämaille, niityille sekä joutomaalle. Vettymiskorvausten suuruus on hakemuksen mukaan yhteensä 2,4 milj. markkaa. Luodon- ja Öjanjärven alueella oleville pengerrysalu eille aiheutuu lisäkustannuksia pengerryspumppaamoiden nostokorkeuden kasvun seurauksena. Pengerrysyhtiöille maksetaan korvausta hakemuksen mukaan lisääntyneestä sähkönkulutuksesta yhteensä noin 15 000 markkaa/vuosi. Herrforsin voimalaitoksen tuotto piene nee alivedenkorkeuksien ja keskivedenkorkeuden nousun seurauksena. Tuoton pienenemisestä aiheutuva kertakorvaus on suuruudeltaan 216 500 mk. Säännöstelyn muutoksen kustannukset ovat yhteensä 2,7 milj. markkaa. Suunnitelman mukaan hankkeen vesioikeudellisen luvan hakijana toimisi Luodon- Öjanjärven säännöstely-yhtiö, joka muodostettaisiin Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungeista ja Luodon, Kruunupyyn ja Pedersören kunnista. Pedersören kunta ei kuitenkaan ollut hakemusvaiheessa tehnyt päätöstä osallistumisestaan säännöstely-yhtiöön. Luodon- Öjanjärven säännöstely-yhtiö on tehnyt sopimukset Luodonjärven säännöstelyluvan ja Öjanjärven säännöstelyluvan haltijoiden kanssa säännöstelyn tulevasta käytöstä. Sopimusten mukaan säännöstelyn hoito säilyy edelleen nykyisen säännöstelyluvan haltijoilla. 3. HAKEMUKSEN KÄSITTELY 3.1 Osallistumiskuulutus Vesioikeus on vesilain 8 luvun 3 :n mukaan kehottanut kaikkia niitä, joilla on oikeus osallistua yritykseen ja jotka ovat siihen halukkaita, ilmoittamaan osallistumisestaan kirjallisesti vesioikeudelle viimeistään 16.8.1990. Pietarsaaren kaupunki on ilmoittanut osallistuvansa yritykseen jo aikaisemmin päätetyllä tavalla.

3.2 Katselmustoimitus Vesioikeus on 11.9.1990 päättänyt, että hakemus on käsiteltävä vesilain 18 luvun mukaisessa katselmustoimi tuksessa, ja pyytänyt vesi- ja ympäristöhallitusta määräämään toimitusinsinöörin katselmustoimitukseen. Vesi- ja ympäristöhallitus on 8.10.1990 määrännyt diplomi-insinööri Simo Ventosen toimitusinsinööriksi. Vesi- ja ympäristöhallitus on 29.7.1991 peruuttanut Ventosen määräyksen ja määrännyt insinööri Heino Hirvikosken toimitusinsinööriksi. Vesi- ja ympäristöhallitus on toimitusinsinöörin pyynnöstä 20.9.1991 määrännyt biologi Eero Laukkasen avustavaksi virkamieheksi katselmustoimitukseen. Katselmuskokoukset on pidetty 28.7.1993 Kokkolan kaupungissa ja Luodon kunnassa, 29.7.1993 Kruunupyyn ja Pedersören kunnissa sekä 30.7.1993 Pietarsaaren kaupungissa. Toimitusmiesten 14.10.1993 päivätty lausunto on vesilain 18 luvun 8 :n mukaisesti ollut yleisesti nähtävä nä 15.11.-17.12.1993 Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungeissa sekä Kruunupyyn, Luodon ja Pedersören kunnissa. Suunnitelman, katselmuskirjan tai toimitusmiesten lausunnon johdosta tehdyt muistutukset ja vaatimukset oli toimitettava vesioikeudelle viimeistään 21.1.1994. 4. HANKE KATSELMUSTOIMITUKSESSA KERTYNEIDEN ASIAKIRJOJEN MUKAAN 4.1 Vesistöalueen kuvaus Hydrologia Luodon- ja Öjanjärvi sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkien välissä, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupunkien sekä Kruunupyyn, Luodon ja Pedersören kuntien alueella. Luodonjärven vesialue käsittää mm. Kalvholmsfjärdenin, Gloskärsfjärdenin, Hästöfjärdenin ja Korvskärsfjärdenin. Öjanjärven vesialue käsittää Öjanjärven, Jouxfjärdenin, Träskminnsvikenin ja Laajalahden alueet. Öjanjärven vesialue on yhdistetty Luodonjärveen kanavalla Gåsörenin kannaksen poikki. Luodon- ja Öjanjärven vedet purkautuvat mereen Hästgrundetin saaren länsipuolella sijaitsevan kahden tulvaluukun ja Gertrudsströmmenin salmen kohdalla sijaitsevien kahden tulvaluukun kautta. Luodon- ja Öjanjärveen laskevat Kruunupyynjoki, Ähtävänjoki, Purmonjoki ja Kovjoki. Jokien valuma-alue on yhteensä 3 973 km 2 ja altaan oma valuma-alue 410 km 2. Luodonja Öjanjärven pinta-ala on 85 km 2 ja keskisyvyys noin 2,0 m. Valuma-alueen joista Ähtävänjoki on osittain säännöstelty. Ähtävänjoen virtaamat perustuvat Herrforsin voimalaitoksen menovirtaamiin. Muiden jokien virtaamat on laskettu osittain vertailu vesistön avulla.

Virtaama m 3 /s HQ 1/20 MHQ MQ MNQ NQ 1/20 Ähtävänjoki 68 34 15,8 5,6 2,4 Purmonjoki 88 60 6,9 0,8 Kruunupyynjoki 81 46 6,1 0,9 0,3 Kovjoki 30 20 2,4 0,1 Veden laatu Luonteenomaista Luodon- ja Öjanjärven veden laadulle ovat voimakkaat happamuuden vaihtelut. Happaminta järven vesi on kevään ja syksyn virtaamahuippujen aikana. Patoamisen jälkeen järven veden ph-arvo on vaihdellut välillä 3,5-6,9. Järven pintaveden happipitoisuus on koko altaan olemassaoloajan ollut hyvä, mutta alusvedessä on esiintynyt hapenvajausta. Kalvholmsfjärdenin syvänteessä esiintyy talvella usein hapenvajausta. Kesällä Luodonjärven vesimassan kerrostuneisuus on heikko eikä happikatoa synny. Talvella Öjanjärven vesi kerrostuu termisesti ja Laajalahden ja Bysundetin syvänteissä esiintyy hapenvajausta. Kesällä kerrostuneisuus tavallisesti puuttuu ja happitilanne on hyvä. Luodon- ja Öjanjärven perustuotantokykyä rajoittaa veden huono valonläpäisevyys. Fysikaalisten, kemiallisten ja limnologisten tietojen perusteella järveä voidaan luonnehtia reheväksi ja erittäin humuspitoiseksi vesistöksi. Kasvillisuus Luodon- ja Öjanjärven kasvillisuudessa näkyy selvä kahtiajako eteläisen runsaskasvisen ja pohjoisen vähäkasvisen alueen välillä. Voimakkain kasvillisuuden leviämistä rajoittava tekijä on veden humuspitoisuus, joka pienentää valaistun kerroksen paksuutta. Ilmakuvilta vuonna 1977 mitattuna umpeenkasvaneen vesikasvillisuusvyöhykkeen pinta-ala Luodonjärvellä oli 20,77 km 2 ja Öjanjärvellä 7,87 km 2. Sedimentaation ja maankohoamisen seurauksena kasvillisuusvyöhykkeen pinta-ala on vuosittain lisääntynyt vuosina 1943-1976 keskimäärin Luodonjärvellä noin 0,45 km 2 ja Öjanjärvellä 0,16 km 2. Suunnitellussa säännöstelyssä maankohoaminen ei enää vaikuta vesikasvillisuuteen. Umpeenkasvu tulee tämän vuoksi hidastumaan ja vuosittainen kasvualan lisäys tulisi olemaan Luodonjärvellä 0,19 km 2 ja Öjanjärvellä 0,05 km 2. Vesistön nykyinen käyttö Vedenhankinta ja voimatalous Luodon- ja Öjanjärvi muodostettiin aikanaan teollisuuden ja yhdyskuntien veden hankintaa varten. Luodonjärvestä vettä ottavat Oy Wisaforest Ab ja Pietarsaaren kaupunki. Öjanjärvestä vettä ottaa Öjanjärven säännöstely-yhtiö. Lisäksi myös Eugmo vattenandelslag Ab ottaa vettä Luodon- ja Öjanjärvestä. Edellä mainit tu veden-otto on vuonna 1986 ollut yhteensä 250 427 m 3 /d ja vuonna 1987 209 856 m 3 /d. Päätösten mukainen vedenotto voisi olla 518 400 m 3 /d. Luodon- ja Öjanjärven vettä käytetään lisäksi jonkin verran viljelmien kasteluun.

Kuormitus Vesistöaluetta kuormittavat yhdeksän asutuskeskuksen sekä kolmen rehusekoittamon, pintakäsittelylaitoksen, kalanviljelylaitoksen sekä Lappajärvellä, Vimpelissä ja Evijärvellä sijaitsevien perunajauho tehtaiden jäteve det. Pistekuormituksen lisäksi vesistöaluetta kuormit tavat valuma-alueelta tuleva hajakuormitus ja luonnonhuuhtoutuma. Ähtävänjoen alin voimalaitos on Herrforsin voimalaitos, jonka putouskorkeuteen säännöstelyn muuttaminen vaikuttaa. Kalatalous Ennen patoamista sekä Öjan- että Luodonjärven alueet olivat tärkeitä kevätkutuisten kalojen poikastuotantoalueita. Tällöin Luodonjärvellä harjoitti kalastusta kaikkiaan noin 650 ruokakuntaa ja Öjanjärvellä yli 300 ruokakuntaa. Alueella oli useita pää- ja sivuammattikalastajia. Patoamisen jälkeen altaiden kalataloudellinen tila muuttui makeutumisen, kalojen vaellusmahdollisuuden vaikeutumisen sekä ajoittaisen happamoitumisen seurauksena. Järven happamoituminen vuosien 1969-1979 aikana aiheutti laajoja kalakuolemia koko altaan alueella. Kalakuolemia seurasi kalakantojen voimakas taantuminen ja kalastus alueella loppui lähes kokonaan. Tämän jälkeen alueen kalakanta on osittain palautunut ja virkistyskalastajien määrä lisääntynyt. Ennen patoamista vuonna 1961 alueelta saatu saalis oli 70,5 t. 1970-luvun alussa saalis oli huonoimmillaan vain noin 1,0 t vuodessa. Vuonna 1986 kokonaissaalis oli noin 31,5 t. Virkistyskäyttö Loma-asuntojen määrä Luodon- ja Öjanjärvellä on jatkuvasti lisääntynyt. Valtaosa lomaasutuksesta sijaitsee altaiden länsi- ja pohjoisosien rannoilla ja saarissa. Vuonna 1988 Luodon- ja Öjanjärven alueella oli 1 801 loma-asuntoa. Järven 445 km pitkästä rantaviivasta on lomarakentamiseen käytetty vähän yli 20 %. Luodon- ja Öjanjärven alueella sekä Kokkolan ja Pietarsaaren edustan merialueella harrastetaan runsaasti veneilyä. Vuonna 1981 alueella tehdyn veneliikennelaskennan perusteella alueella oli yhteensä 6 800 venettä, joista noin kolmannes liikennöi pääasiassa Luodon- ja Öjanjärven alueella. Tällä hetkellä järvien alueella on yli 60 km merkittyä veneväylää ja 15 yli 10 venepaikan venesatamaa. 4.2 Nykyinen säännöstely Määräykset Luodonjärvi Luodonjärvi on rakennettu ja sitä on säännöstelty vesistötoimikunnan 28.6.1961 myöntämän luvan perusteella. Vesistötoimikunnan päätöksen mukaan Luodonjärven

tulva luukkujen avulla on estetty meriveden tunkeutumi nen Luodonjärveen. Tulvaluukkujen avaamisessa ja sulkemisessa on noudatettava seuraavia määräyksiä: - Normaaliaikana on vähintään yksi tulvaluukku ja tulva-aikana vähintään kaksi tulvaluukkua, yksi kummastakin padosta, avattava, kun Luodonjärven vedenpinta on noussut tasoon, joka on 10 cm teoreettista keskimeri- veden pintaa alempana. - Normaaliaikana on vähintään yksi tulvaluukku kummastakin padosta ja tulva-aikana kaikki tulvaluukut avattava, kun Luodonjärven vedenpinta on noussut 10 cm teoreettista keskimeriveden pintaa ylemmäksi. - Normaaliaikana on kaikki tulvaluukut ja tulva-aikana lisäksi sulkuportit avattava, kun Luodonjärven vedenpinta on noussut 20 cm teoreettista keskimeriveden pintaa ylemmäksi. - Tulvaluukkuja ja sulkuportteja ei kuitenkaan mainitussa tarkoituksessa tarvitse avata, jos Luodonjärven vedenpinta on meren vedenpintaa alempana eikä päinvastaisessa tapauksessa silloin, kun mainittujen vedenpintojen korkeusero on pienempi kuin 10 cm. Avatut tulvaluukut ja sulkuportit on pidettävä auki, kunnes Luodonjärven ja meren vedenpintojen korkeusero on pienentynyt 2 cm:iin tai Luodonjärven vedenpinta on laskenut tasoon, joka on 30 cm teoreettista keskimeriveden pintaa alempana. - Kesäkuun 1. päivästä lukien uiton päättymiseen asti ei vedenpintaa Luodonjärvessä tarvitse laskea alemmaksi tasoa, joka on 5 cm teoreettista keskimeriveden pintaa ylempänä. - Milloin edellä esitettyjen määräysten mukaisesti käytetään veden juoksuttamiseen yhtä tulvaluukkua, on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä käyttämään tasapuolisesti Hästgrundetin ja Gertrudsströmmenin patojen aukkoja. - Edellä mainitulla tulva-ajalla tarkoitetaan aikaa jolloin Luodonjärven tulovesimäärä on suurempi kuin 70 m 3 /s ja normaaliajalla muita aikoja. Öjanjärvi Öjanjärvi on rakennettu Luodonjärven yhteyteen vesioikeuden 24.11.1969 myöntämän luvan perusteella. Öjanjärven muodostamista koskevassa vesioikeuden päätöksessä on määrätty, että Kräkilän ja Kilsundin välisen venesulun portit on pidettävä veden juoksuttamista varten avattuina aina silloin, kun Öjanjärven vedenpin ta on tulva-aikana vähintään 20 cm meren teoreettista keskiveden korkeutta ylempänä. Portit on saatu sulkea silloin, kun altaan ja meren vedenpintojen korkeusero on pienentynyt 2 cm:iin tai Öjanjärven vedenpinta on laskenut tasoon joka kesäkuun 1. päivästä lukien uiton päättymisen asti on 5 cm meren teoreettista keskiveden korkeutta ylempänä ja muuna aikana vuodesta 30 cm sanottua keskiveden korkeutta alempana. Sulkuportteja ei ole tarvinnut mainitussa tarkoituksessa avata silloin, kun merenpinta sulun luona on ollut altaan vedenpinnan korkeudessa tai sitä ylempänä. Tarvittaessa on voitu myös Palman ja Honkaluodon välistä sulkua käyttää veden juoksuttamiseen. Kuitenkin on sulkujen portit ollut suljettava veneitten kulun sitä vaatiessa. Hoito Käytännössä Öjan- ja Luodonjärven säännöstely on hoidettu pääsääntöisesti Luodonjärven puolelta suuremmaksi osaksi Hästgrundetin tulvaluukkujen kautta. Öjanjärven puolelta on

vettä juoksutettu vain kevät- ja syystulvien aikana. Venesuluista on vettä juoksutettu vuosina 1987-1991 keskimäärin 11 päivänä 14 tuntia kerrallaan. Vuodesta 1991 vettä on voitu juoksuttaa myös kalateiden kautta 1.4. - 15.6. ja 1.9. - 28.2 välisenä aikana järven pinnan ollessa merivedenpintaa ylempänä. Nykyisen säännöstelyn vallitessa Luodonjärven vedenpin ta on seurannut merivedenpinnan vaihteluja vesistötoimikunnan antamassa päätöksessä mainitun alarajan puitteissa. Vuosijaksolla 1964-1986 Luodonjärven vedenpinta on ollut keskimäärin 13 cm merive - denpintaa korkeammalla. Öjanjärven vedenkorkeus on seurannut Luodonjärven vedenkorkeuden vaihteluja. 4.3 Säännöstelyn muutos Toimitusmiehet ovat lausunnossaan katsoneet, että säännöstelyn muutos on yleisen tarpeen vaatima eikä siitä aiheudu vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuja seurauksia. Toimitusmiehet ovat esittäneet, että Luodon-Öjanjärven säännöstely-yhtiölle myönnetään lupa Luodon- Öjanjärven säännöstelyn muuttamiseen. Järjestely-yhtiön on kuitenkin jätettävä vesioikeudelle uusi lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus 1.1.2005 mennessä. Toimitusmiesten lausunnon lupaehtoesityksen mukaan järveä on säännösteltävä siten, että Luodon-Öjanjärven vedenpinta pysyy mahdollisimman tarkoin korkeusvyöhykkeessä N 60 +0,10 - +0,20 m. Tulvaluukkujen ja sulkuporttien avulla estetään meriveden tunkeutuminen Luodon-Öjanjärveen. Kaikki tulvaluukut on pidettävä suljettuina, kun järven veden pinta on alle N 60 +0,10 m. Tulvaluukut ja tulva-aikana lisäksi sulkuportit on avattava, kun järven vedenpinta on yli N 60 +0,20 m. Tulvaluukkuja ja sulkuportteja ei kuitenkaan tarvitse avata, jos järven vedenpinnan ja merivedenpinnan välinen korkeusero on pienempi kuin 5 cm. Hästgrundetin ja Gertrudsströmmenin patojen aukkoja on pyrittävä käyttämään mahdollisimman tasapuolisesti. Säännöstelyn hoito edellyttää tulvaluukkujen ja sulkuporttien säädön ja vedenkorkeuksien havainnoinnin automa tisointia. Wisaforest Oy Ab ja Öjanjärven säännöstely-yhtiö hoitavat hakijan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti edelleen Luodon-Öjanjärven säännöstelyn ja vastaavat mahdollisista ennalta arvaamattomista vahingoista ja haitoista. 4.4 Hankkeen vaikutukset Virtaamat Uuteen säännöstelyyn siirtyminen ei merkittävästi muuta Luodon- ja Öjanjärven menovirtaaman kuukausikeskiarvoja nykyisestä. Nykyisessä säännöstelyssä tilanne, jossa luukut ovat täysin kiinni, esiintyy noin 50 % ajasta. Uudessa säännöstelyssä tällaisen tilanteen esiintymistodennäköisyys on hieman yli 30 % eli aika, jolloin luukut ovat täysin kiinni, lyhenee. Uudessa säännöstelyssä pienenee menovirtaaman pysyvyys virtaamilla 30-150 m 3 /s. Suurempien menovirtaamien pysyvyydessä ei tapahdu muutoksia. Koska

tulvaluukkujen kiinnioloaika lyhenee, eivät virtausolot järven edustan merialueella heikkene nykyisestään. Vedenkorkeudet Suunnitelmassa on laskettu nykyiselle ja uudelle säännöstelylle vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot vuosijaksolta 1964-1986 tulo- ja menovirtaamien perusteella. Uuden säännöstelysuunnitelman vaikutus vedenkorkeuksiin olisi vuoden 1992 tilanteessa maankohoamisen vaikutus huomioon ottaen katselmuskirjan mukaan seuraava: Nyk.säännöstely Uusi säännöstely Erotus - HW N 60 +0,63 m N 60 +0,61 m -0,02 m - MHW +0,37 m +0,32 m -0,05 m - MW -0,10 m +0,16 m +0,26 m - MNW -0,35 m +0,13 m +0,48 m - NW -0,47 m +0,11 m +0,58 m Laskelmien mukaan Luodon-Öjanjärven tulva korkeudet alenisivat hankkeen johdosta muutamalla senttimetrillä. Vedenkorkeus säilyisi korkeusvyöhykkeessä N 60 +0,10 - +0,20 m noin 85 % ajasta. Nykyisessä säännöstelyssä vedenkorkeus pysyy sanotussa vyöhyk - keessä vain noin 15 % ajasta. Uudessa säännöstelyssä järven vedenkorkeus ei alittaisi korkeutta N 60 +0,10 m, kun taas nykyisessä säännöstelyssä se on noin 65 % ajasta sanotun korkeuden alapuolella. Ylimpien vedenkorkeuksien pysyvyydessä ei tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Kesäkuukausina vedenkorkeus uudessa säännöstelyssä vaihtelisi vähemmän kuin 5 cm 90 % ajasta. Nykyisessä säännöstelyssä vastaavana aikana vaihtelu on noin 40 cm eli kesän vedenkorkeuden vaihtelu tasoittuisi erittäin merkittävästi. Myös talvella vedenkorkeuden vaihtelu pienenisi merkittävästi nykyisestä. Uusi säännöstely merkitsisi siten Luodon- ja Öjanjärven nykyisen vedenkorkeusvaihtelun olennaista pienenemis tä. Vesialueet ja veden laatu Luodon-Öjanjärven vesipinta-ala kasvaisi vedenkorkeuden lisääntyessä tasolta N 60 +0,0 m tasolle N 60 +0,25 m 84,95 km 2 :sta 91,00 km 2 :iin. Luodonjärven ph-arvo olisi ali - virtaamatilanteissa suuremmasta vesitilavuudesta ja veden pidemmästä viipymästä johtuen hieman nykyistä korkeampi. Öjanjärven veden ph-arvoon säännöstelyn muutoksella ei näyttäisi olevan vaikutusta. Vesitilavuuden kasvu näyttäisi lievästi laskevan veden fosforipitoisuutta ja parantavan lievästi myös Luodonjärven alusveden talvista happitilannetta sekä vaikuttavan positiivisesti kesäaikaiseen alusveden happipitoisuuteen. Öjanjärvessä kehitys olisi samansuuntainen. Uuden säännöstelyn vaikutukset Luodon- ja Öjanjärven veden laatuun olisivat siten lievästi positii visia.

Sedimentoituminen madaltaa järveä noin 10 mm vuodessa eli saman verran kuin maan kohoaminen. Uudessa sään-nöstelyssä maan kohoamisen vaikutus jää pois. Säännöstelyn vaikutuksesta järven umpeenkasvu hidastuu. Luodonjärven puolella vuotuinen umpeenkasvu, joka on ollut vuosina 1943-1976 noin 0,45 km 2, laskee määrään 0,19 km 2 eli alle puoleen nykyisestä. Öjanjärven nykyiseksi vuotuiseksi umpeenkasvuvauhdiksi on arvioitu noin 0,16 km 2. Uudessa säännöstelyssä sen on arvioitu olevan noin 0,05 km 2 eli noin kolmasosan nykyisestä. Vaikka uusi säännöstely ei siten estä Luodon-Öjanjärven kasvilli-suuden leviämistä, se hidastaa sitä. Tällä on positii vinen merkitys järven virkistys käytölle. Katselmustoimituksen aikana tehty lisäselvitys osoit-taa, että säännöstelyn muutoksen vaikutus veden laatuun ja kasvillisuuteen on vähäinen, mutta kuitenkin posi-tiivinen. Suuremman allastilavuuden ansiosta sulfaattikuorman vaikutus olisi suunnitellussa säännöstelyssä pienempi kuin nykytilanteessa, mikä saattaisi merkitä ph:n nousua. Veden pinnan nosto hidastaisi umpeenkasvua ja humusvedessä pienikin vedenpinnan nosto ehkäisisi vesikasvien kasvua. Happitilanne ei hankkeen johdosta heikkenisi. Järvi on nykyisin erittäin rehevä. Rehevyys on kuormituksen seurausta. Nykyisellä säännöstelyllä ei ole siihen vaikutusta. Pysyvämpien positiivisten vaikutusten aikaansaamiseksi valumaalueelta tulevaa ravinnekuormitusta tulee pienentää. Toimitusmiehet ovat esittäneet vesialueen tilan parantamista vesikasvustoa niittämällä. Kalasto ja kalastus Uuden säännöstelyn mahdollisesti aiheuttama Luodon-Öjanjärven veden laadun paraneminen on niin vähäistä, ettei sillä ole merkitystä kalaston kannalta. Keski- ja aliveden korkeuksien nousu helpottaisi veneellä kulkua ja hidastaisi kalastukseen sopivan avoveden vähenemistä. Uudessa säännöstelyssä edellytykset hauen kudun onnistumiselle paranisivat, mikä saattaa näkyä lisään-tyvinä haukisaaliina. Uusi säännöstely helpottaisi periaatteessa myös lahnan lisääntymistä. Toimitusmiesten lausunnon mukaan hankkeella ei olisi kalataloudellisia haittavaikutuksia. Vesivoima Ähtävänjoen alajuoksulla sijaitsevan Herrforsin voimalaitoksen alaveden nousu aiheuttaisi putouskorkeuden menetyksen, josta puolestaan seuraisi tehon ja energian menetystä. Oy Herrfors Ab ja Luodonjärven säännöstely-yhtiö ovat 16.4.1992 sopineet suunnitelman toteuttami sesta Herrforsin voimalaitokselle aiheutuvan vesivoiman menetyksen korvaamisesta kertakaikkisella korvauk sella. Toimitusmiehet ovat esittäneet vesivoiman menetyksen korvaamista tehdyn sopimuksen mukaisesti. Maa-alueet Koska uusi säännöstely nostaa Luodon-Öjanjärven keskimääräistä vedenkorkeutta, jää nykyistä matalaa ranta-aluetta veden alle ja rantamaiden vettyminen kasvaa alueilla, jotka jo nyt kärsivät vettymisestä sekä vettyminen ulottuu myös alueille, joilla sitä ei tällä hetkellä esiinny. Samoin maankohoamisesta johtuva uuden maa-alueen synty ja nykyisten

ranta-alueiden kuivatustilan paraneminen estyvät uuden säännöstelyn vaikutuksesta. Korkeustason N 60 +0,15 m alapuolella ei ole peltoa, mutta metsämaata on 147 hehtaaria ja joutomaata 199,4 hehtaaria. Huomattava osa tästä on jakokunnille kuuluvaa vesijättöä. Eri vettymisvyöhykkeisiin jää maata (ha) seuraavasti: Tiluslaji Korkeusvyöhyke N 60 m Yht. 0,15-0,50 0,50-1,00 1,00-1,50 Pelto 10,620-6 80,6060 205,4250 296,6516 Salaojap. 0,4920 8,6530 41,1850 50,3300 Niitty 2,5020 6,3455 8,8475 Metsä 342,9885 677,6554 1020,6439 Joutomaa 465,4494 53,1610 518,6104 Yht. 822,0525 826,4749 246,6100 1895,0834 Suunnitelmassa on lähdetty siitä, että pellolle ei vettymisestä enää aiheudu vahinkoa korkeustason N 60 +1,50 m yläpuolella. Muilla maankäyttömuodoilla vastaava korkeustaso on N 60 +1,00 m. Maapohjan jääminen veden alle ja vettymishaitan kasvu ovat vahinkoja, jotka luvan saajan on toimitusmiesten lausunnon mukaan korvattava. Rakennukset, tiet, sillat ja muut laitteet Luodon- ja Öjanjärven rannoilla alimmat loma-asunnot ovat korkeusvyöhykkeessä N 60 +0,61 - +0,70 m. Alimmat saunat ovat korkeusvyöhykkeessä N 60 +0,41 - +0,50 m ja vastaavasti venevajat korkeusvyöhykkeessä N 60 +0,11 - +0,20 m sekä laiturit korkeusvyöhykkeessä N 60 +0,00 - +0,10 m. Toimitusmiesten lausunnon mukaan säännöstelyn muutos ei aiheuta näille ennalta nähtävää vahinkoa tai haittaa. Ali- ja keskivedenkorkeuksien noususta virkis tyskäytölle koituva hyöty kompensoi lomaasuntokiinteistöille mahdollisesti koituvat vähäiset haitat. Suunniteltu keski- ja alivesipintojen nosto ei vaadi penkereiden korottamista tai niiden vakavuuden lisäämistä. Luodon- ja Öjanjärven alueella on useita yleisten ja yksityisteiden siltoja, joiden alikulkukorkeus pienenee hankkeen johdosta. Kaikille venereiteille on kuitenkin olemassa kiertotie. Lisäksi Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri yhdessä kuntien kanssa on laatinut yleissuunnitelman järven veneilyreittien parantamiseksi. Tästä syystä toimitusmiehet ovat katsoneet, ettei ole tarpeellista tai perusteltua esittää tässä yhteydessä alueella olevien siltojen korottamista.

Luodon-Öjanjärven ranta-alueilla on Sevifjärdenin, Grundfjärdenin ja Sandsundsfjärdenin pengerrysalueet, joiden kuivanapito tapahtuu pumppaamalla. Säännöstelyn muutoksesta johtuva ali- ja keskivedenkorkeuden nousu merkitsee pengerryspumppaamojen nostokorkeuden kasvua, mikä lisää sähkön tarvetta ja aiheuttaa lisäkus tannuksia. Lisäkustannukset on luvan saaja toimitusmiesten lausunnon mukaan velvollinen korvaamaan. Muut vaikutukset Ali- ja keskivedenkorkeuksien kasvaessa veneilyedellytykset järvellä paranevat ja järven vesitilavuus lisääntyy ja raakaveden saantimahdollisuus varmistuu. Luodon- ja Öjanjärvellä on kaksi valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvaa kohdetta, Laajalahden kaakkoisosa Öjanjärvellä ja Hällörsfjärdenin - Mossvikenin alue Luodonjärvellä. Seutukaavassa on lisäksi suojelualueeksi vahvistettu Luodonjärvellä Söderholme nin länsirannalla sijaitseva, tyrnimarjapensaan eril liskeskittymä. Säännöstelyn muutos ei vahingoita edellä mainittuja suojelualueita. 4.5 Arvio hankkeesta aiheutuvasta vahingosta ja haitasta Veden alle jäävät maa-alueet Toimitusmiehet ovat lausunnossaan tarkastelleet maa-alueille aiheutuvia vahinkoja Luodon- ja Öjanjärven säännöstelyn muuttamista selvittävän suunnittelutoimi kunnan laatiman vahinkojen korvausperusteita koskevan suosituksen perusteella. Suosituksessa on keskivedenkorkeuksia tarkasteltu 1.5. - 30.9 välisellä ajanjaksolla. Tämä on toimitusmiesten lausunnon mukaan perusteltua silloin, kun arvioidaan maa- ja metsätaloudelle aiheutuvia vettymisvahinkoja. Veden alle jäävää aluetta määritettäessä tulee vesilain mukaan käyttää koko vuo den keskiarvoja. Toimitusmiehet ovat katsoneet, että käytännössä tällä ei kuitenkaan ole merkitystä, koska erot ovat vain joitakin senttimetrejä. Korvaussuosituksen mukaan korvataan myös se haitta, joka Luodon-Öjanjärven rannoilla syntyy, kun maankohoaminen ei enää paranna rannalla sijait sevien maatalous- ja metsämaiden kuivatustilannetta. Toimitusmiehet katsovat luvanhakijan näin suostuneen siihen, että maankohoaminen luetaan vahingonkärsijän eduksi korvauksia määrättäessä. Lisäksi veden alle jäävä metsä- ja joutomaa korvataan suosituksen ja toimitusmiesten lausunnon mukaan puoli toistakertaisena. Veden alle jääville tonttiosille ei suoriteta korvausta, koska hankkeesta koituu tonttien virkistyskäytölle hyötyä, joka on suurempi kuin tontille aiheutuva vahinko tai haitta. Toimitusmiesten käsityksen mukaan tällainen hyötyjen ja haittojen sovittelu on perusteltua ja vesilain mukais ta. Tästä syystä he eivät esitä korvausta veden alle jäävästä tonttimaasta. Vahingot on suosituksessa ja toimitusmiesten lausunnossa arvioitu vahinkohetkellä vallitsevan maankäyttömuodon mukaisesti.

Vettyvät maa-alueet Maatalous- ja metsämaan vettymisen suuruus riippuu vedenpinnan ja maanpinnan korkeuserosta. Järven rannoilla on jo nykyisin vettymisalue, jolle haitta hankkeen johdosta kasvaa. Lisäksi vettymistä syntyy alueilla, joilla sitä nykyisin ei esiinny. Uuden ja nykyisen vettymisen erotus on haitta, joka korvataan yksinkertaisena. Vettymis tä ei toimitusmiesten lausunnon mukaan esiinny pellolla ja niityllä, mikäli vedenpinnan ja maanpinnan korkeusero on vähintään 1,4 m ja metsässä ja joutomaalla, jos em. ero on vähintään 0,9 m. Maan kohoaminen on suunnitelmassa otettu huomioon diskonttaamalla käyttäen 6 %:n vuotuista korkoa. Maankohoamisen nykyarvo (9 cm) on sitten lisätty nykyisen ja uuden säännöstelyn mukaisten kasvukauden keskivesipintojen eroon (27 cm) eli suunnitelmassa on vettymishaitta laskettu siten kuin veden pinnan nousu olisi 36 cm, mikä vastaa vuoden 1989 tilannetta. Kun laskentavuosi on 1992, on vastaava nousu 39 cm. Haitan suuruutta kuvaavat erotusprosentit ovat seuraavat: Korkeusasema Pelto Niitty Metsä (N 60 ) erotus erotus Joutomaa % % erotus % 0,15-0,50-44 - 44-43 0,50-1,00-31 - 31-25 1,00-1,50-12 0 0 Korvattava vettymishaitta eri korkeusvyöhykkeissä on toimitusmiesten lausunnon mukaan em. taulukon osoittaman erotusprosentin mukainen osuus maapohjan täydestä arvosta. Käytetyt maapohjan yksikköhinnat eri maankäyttömuodoille ovat: - pelto, avo-ojitettu 20 000 mk/ha - pelto, salaojitettu 25 000 mk/ha - niitty 6 667 mk/ha - metsä (luokka II-III) 1 300 mk/ha - joutomaa 350 mk/ha Toimitusmiehet ovat lisäksi esittäneet, että Laajalahden vanhan lentokenttäalueen ja Östensössä Sandbäckenin varrella sijaitsevan peltoalueen vettymisvahingot hait - takorvauksen sijasta estetään toimenpitein pengertämällä. Lisäksi erään peltoalueen vettymisvahinko korvataan tilusvaihdolla. Vesivoima

Uusi säännöstely aiheuttaa Herrforsin voimalaitoksen alavesipinnan nousun. Täksi nousuksi on suunnitelmassa laskettu kesäaikana (1.4. - 31.10) keskimäärin 13 cm ja muuna aikana keskimäärin 4 cm. Luodon- ja Öjanjärven säännöstely-yhtiö ja Oy Herrfors Ab ovat sopineet voimalaitokselle aiheutuvan vesivoiman menetyksen korvaamisesta. Toimitusmiehet ovat esittäneet korvausta edellä mainitun sopimuksen mukaan. Pumppauskustannukset Ellei uuteen säännöstelyyn siirryttäisi pienenisivät Sävifjärdenin, Grundfjärdenin ja Sandsundsfjärdenin pengerrysalueiden pumppaamojen keskimääräiset nostokorkeudet maankohoamisen verran eli 0,9 cm vuodessa. Uuden säännöstelyn seurauksena pumppaamojen keskimääräiset nostokorkeudet tulevat olemaan nykyistä suuremmat, eivätkä myöskään pienene tulevaisuudessa. Pumppaamojen sähkönkulutus on suoraan riippuvainen nostokorkeudesta. Toimitusmiehet ovat esittäneet, että luvan saajan on tästä syystä osallistuttava pengerryspumppaamojen energiakulujen maksamiseen seuraavasti: Pengerrysalue Osuus energiakuluista Osuuden vuonna 1992 kasvu vuodessa - Sävifjärden 35,3 % 1,1 % - Grundfjärden 32,6 % 1,0 % - Sandsundsfjärden 20,7 % 0,6 % Luvan saajan on maksettava osuutensa pengerrysyhtiöille välittömästi sen jälkeen, kun yhtiöt ovat saaneet laskun energiakuluista. Kun luvan saajan osuus pumppaamojen energiakuluista on nous sut 80 %:in, siirtyy pumppaamojen käyttö- ja kunnossapito luvan saajan vastattavaksi. Muut vahingot Veden alle jäävät metsä- ja joutomaa-alueet ovat maankohoamisen seurauksena syntynyttä, verrattain nuorta ja veden vaivaamaa maata. Niillä ei vielä ole taloudel-lista arvoa omaavaa puustoa. Tästä syystä eivät toimi-tusmiehet ole esittäneet korvausta puuston osalta. Koska uuden säännöstelyn ei voida todeta aiheut tavan vahinkoa tai haittaa rannoilla oleville rakennuksille tai niiden käytölle, eivät toimitusmiehet ole esittäneet myöskään rakennusten osalta korvausta. 4.6 Säännöstely-yhtiö Lähtötilanteessa Pedersören kunta ei ollut mukana Luodon-Öjanjärven säännöstelyyhtiössä, mutta Pedersören kunta on 24.8.1993 tekemänsä päätöksen perusteella päättänyt liittyä mukaan säännöstely-yhtiöön. Toimitusmiesten käsityksen mukaan säännöstelyyhtiön perustaminen on tapahtunut vesilain säännösten mukaan ja yhtiön säännöt voidaan vahvistaa vesioikeudessa ottaen huomi oon, että Pedersören kunta tulee siihen mukaan.

5. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 1) Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri on vaatinut, että toimitusmiesten lausun nossa esitetty lupaehto 17 pois tetaan. Lupaehdossa määrätään säännöstelylupapäätöksen lupaehtojen tarkistami sesta. Koska suunnitelman ensisijaisena tavoitteena on edistää vesistön virkistyskäyttöä eikä suunnitelma myöskään muuta Luodon-Öjanjärven säännöstelyn alkuperäistä tarkoitusta, vesi- ja ympäristöpiiri on vastustanut vesi-lain 8 luvun 10 a :n 2 momentin nojalla lupaehtojen tarkistamista. 2) Vaasan lääninhallitus on esittänyt, että suunnitelmassa ei ole otettu huomioon luonnon biologisen monimuotoisuuden kannalta keskeisintä kohdetta, Laajalahdelle muodostettavaa suojelualuetta. Yli kahden kilo metrin mittainen penger ja pumppaamo tulisivat välittömästi rajautumaan valtioneuvoston hyväksymään suojelu alueeseen. Kuivattavalta alueelta vedet johdettaisiin suojeltavan alueen halki johtavaa uomaa pitkin. Tämän lisäksi on esitetty siivottavaksi avo-oja alueen itäosassa. Muistuttajan mukaan luonnonarvojen turvaamista ja ympäristövaikutusten arviointia ei ole tarkasteltu vesilain edellyttämällä tavalla. Alueen luonto on monipuolinen. Esitetyistä toimenpiteistä aiheutuisi haittaa sekä maisemakuvalle että vesistölle. Muistuttajan mukaan kuivatuksesta aiheutuu Laajalahden muodostettavalla suojelualueella vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista, vesistön soveltuvuus virkistyskäyttöön heikkenee, luonnonkauneus vähenee ja toimenpide loukkaa yleistä etua. Lisäksi muistuttaja on katsonut, että hankkeen asettaa kyseenalaiseksi kustannusten suuruus saavutettavaan hyötyyn nähden. Viitaten vesilain 2 luvun 6 :n 2 mo menttiin muistuttaja on todennut, että yleinen tarve ei vaadi Laajalahden alueen rakentamista eikä rakentamisesta saatava hyöty ole siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Kun hyöty arvioidaan vesilain 2 luvun 11 :n mukaan, voidaan todeta, että vesilain mukaisia luvanmyöntämis-edellytyksiä ei ole olemassa suunnitelman mukaisen Laajalahden kuivattamisen osalta. Edellä esitetyn perusteella muistuttaja on katsonut, että hanke on muuten hyväksyttävissä ja myös yleisen edun kannalta tarpeellinen, mutta vaatinut, että esitettyjä pengerryksiä ja pumppaamoa ei tule toteuttaa Laajalahden alueelle. 3) Vaasan maaseutuelinkeinopiiri on muun muassa esittänyt, että Luodon-Öjanjärven vedenpinta on voimassa olevien lupien mukaan sidottu merivedenpinnan korkeuteen. Nyt kyseessä olevan hakemuksen mukaan järven vedenpin nan taso erotettaisiin merivedentasosta siten, että se olisi mahdollisimman pitkään tasolla N 60 +0,10-0,20 m. Tämän johdosta muistuttajan mukaan voi syntyä tilanne, jossa eri luvan haltijoilla on kaksi erillistä voimassa olevaa lupaa, jotka koskevat Luodon-Öjanjärven sään-nöstelyä. Vanhojen lupien nojalla toteutetuista toimenpiteistä aiheutuneet kalataloudelliset ja muut vahingot sekä säännöstelyn muuttamista koskevan luvan seurauksena mahdollisesti

aiheutuvat vahingot ovat samantapaiset ja vaikeasti eroteltavissa. Tämän perusteella muistuttaja on vaatinut, että toimitusmiesten lausunnossa esitettyyn lupaehtoon 12 tehdään lisäys siitä, että kalataloustarkkailu aloitetaan Öjanjärvellä heti luvan myöntämisen jälkeen. Edelleen muistuttaja on todennut, että vedenvaihtuvuus Öjanjärvessä vähenee kun vedenpinnan taso erotetaan meriveden tasosta. Muistuttaja on tämän vuoksi vaatinut, että osa Luodon-Öjanjärven vedestä juoksutetaan Öjanjärven luukkujen kautta. Jos kalateiden toiminnalle aiheutuu häiriötä tai mahdollisuudet rakentaa uusia kalateitä heikentyvät, muistuttaja on vaatinut, että hakijat velvoitetaan omalla kustannuksellaan tekemään tarpeelliset muutostyöt. Kalateiden toimintaa on tarkkailtava. Lopuksi muistuttaja on vaatinut, että päätöksen lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä vesioikeudelle 1.1.2005 mennessä. Mikäli vesikasvillisuutta koskeva tarkkailu lupakauden aikana osoittaisi, että kasvillisuus on alkanut lisääntyä voimakkaasti, kyseessä oleva hakemus on jätettävä jo aikaisemmin. 4) Pedersören kunta on esittänyt, että Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin selvityksen mukaan Luodonjärven veden laatua voidaan parantaa johtamalla suurempi osa Kovjoen ja Purmonjoen tulovirtaamista lähes suoraan mereen sekoittamatta sitä Luodonjärven veteen. Muistuttaja on tämän vuoksi vaatinut, että toimitusmiesten lupaehtoesitystä muutetaan siten, että lupaehdon määräyksistä voidaan poiketa siinä tapauksessa, että tästä olisi hyötyä Luodon-Öjanjärven veden laadulle. 5) Luodon kunnan ympäristönsuojelulautakunta on vaatinut, että toimitusmiesten esittämään lupaehtoon 4 tehdään lisäys, että suunnitelman mukaisten pengerrysalu eiden pumppausvesien vaikutus happamoitumiseen on selvitettävä ennen rakennustöihin ryhtymistä ja että tämän selvityksen perusteella on ratkaistava, tarvitseeko pumppaamo vesioikeuden luvan. Muistuttaja on vastustanut luvan myöntämistä tähän tässä yhteydessä, mikäli edellä sanottu selvitys ei ole valmis huomioon otettavaksi. Edelleen muistuttaja on vaatinut, että on selvitettävä, olisiko ympäristönsuojelun kannalta tarkoituk - senmukaisempaa, että säännöstely-yhtiö korvaisi pengerrysalueille aiheutuvat vahingot suorittamalla niistä kertakaikkiset korvaukset. Muistuttaja on vielä vaatinut, että lupaehtoon 12 tehdään lisäys, jonka mukaan uuden säännöstelyn ja kasvillisuuden niittämisen vaikutusta linnustoon tutkitaan määrättyjen lintulahtien alueella Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymän suunnitelman nojalla. Tarkkailutulokset on liitettävä lupaehdossa 17 tarkoitettuun hakemukseen. 6) Norra Svenska fiskeområdet -niminen kalastusalue on korostanut, että toimitusmiehet eivät ole esityksessään ottaneet huomioon Öjanjärvestä tapahtuvan juoksutuksen tarvetta. Juoksutuksesta olisi hyötyä Öjanjärven vesiympäristölle ja kalakannoille. Tämän vuoksi muistuttaja on vaatinut, että lupaehtoon 1 tehdään lisäys, että Luodonjärven Hästgrundetin ja Gertrudsströmmenin sekä Öjanjärven Kräkilän sulkuportteja käytetään juoksutuksissa tasapuolisesti. 7) Öja Fiskelag r.f. -niminen kalastuskunta on vesilain 2 luvun 3 :ään viitaten todennut,

että Luodon-Öjanjärven uusi säännöstely tulee aiheuttamaan muistuttajalle kalataloudellista vahinkoa. Asiassa tehty kalataloudellinen selvitys perustuu muistuttajan mukaan perusteettomiin olettamuk siin, vaikka luvan myöntäminen edellyttää hankkeen kalataloudellisia seurauksia ja vaikutusta kalakantoihin koskevaa arviointia. Edelleen muistuttaja on, viitaten vesilain 2 luvun 5 :ään, korostanut, että hanke esitettyjen selvityksien mukaan aiheuttaa merkit täviä ja laajalle ulottuvia muutoksia vesiluontoon ja sen toimintaan. Edellä esitetyin perustein muistuttaja on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Siinä tapauksessa, että lupa kuitenkin myönnetään, muistuttaja on vaihtoehtoisesti vaatinut, että asia palautetaan katselmustoimitukseen uuden ja oikeudenmukaisemman kalataloudellisen selvityksen laatimista varten. Mikäli asiaa ei palauteta, muistuttaja on vaatinut, että lupaehtoon 12 tehdään lisäys, jonka mukaan hakijoiden tulee hankkeesta vesiluonnolle ja sen toiminnalle aiheutuvien vahinkojen ennaltaestämiseksi tehdä tutkimus veden laatuun, kalakantaan ja kalatalouteen kohdistuvien vahinkojen laajuuden selvittämiseksi. Vii meistään vuoden 1997 loppuun mennessä hakijoiden tulee omalla kustannuksellaan ja yhteistyössä kalastusoikeuden haltijoiden kanssa tarkistaa ja tarkentaa Öjanjärven kalakannanhoitosuunnitelmaa. Suunnitelman tavoit-teena tulee olla järven kalakannan ja kalataloudellisten edellytysten palauttaminen pengerryksen ja säännöstelyn edeltävälle tasolle. Hoitosuunnitelman toteutuksen vaatimat kustannukset on jaettava säännöstelyluvan vanhojen ja uusien haltijoiden välillä heidän hankkeesta saamansa hyödyn suhteessa. Lisäksi muistuttaja on vaatinut, että lupaehtoon 13 tehdään lisäys, että siihen asti kunnes edellä esitetyt toimenpiteet ovat johtaneet esitettyihin tavoitteisiin, hakijan on suoritettava muistuttajalle vuosittain 1 006 186 markkaa korvauksena kalastukselle aiheutuvis ta vahingoista ja haitoista. 8) Öja samfälligheter -niminen yhteisalue on todennut, että Kaarlepyyn kihlakunnanoikeus on vuonna 1965 vahvistanut yhteisalueen säännöt. Muistuttaja on muistutuskirjelmästä lähemmin ilmenevin perustein vaatinut asian palauttamista katselmustoimitukseen, jossa asianosaisille varattaisiin tilaisuus tulla kuulluksi sekä selvitettäisiin kenellä on omistusoikeus penkereisiin ja onko mahdollista ilman sopimusta siirtää penkereiden omistusoikeus, hallintaoikeus tai käyttöoikeus. Nykyisen säännöstelyyhtiön allekirjoittamaa sopimusta ei voida siirtää kolmannelle eli suunnitellulle säännöstely-yhtiölle. Mikäli asiaa ei palauteta, muistuttaja on vaihtoehtoisesti vaatinut, että kyseessä olevan hakemuksen johdosta annettavassa päätöksessä vahvistettaisiin, vesioikeuden aikaisemman päätöksen mukaisesti ja lisääntynyt vesimäärä huomioon ottaen, Öjanjärven sulkujen kautta juoksutettava vähimmäisvesimäärä. 9) Luodon-Öjanjärven säännöstely-yhtiö on muistutuskir jelmästä lähemmin ilmenevin perustein katsonut, että juoksutusten jakaminen eri sulkujen kautta tulisi määrätä joustavaksi. Tämän vuoksi muistuttaja on vaatinut, että lupaehtoon 1 tehdään lisäys, jonka mukaan Hästgrundetin ja Gertrudsströmmenin sulkuaukkojen läpi tapahtuvasta tasapuolisesta juoksutuksesta voidaan poiketa, jos tästä katsotaan olevan hyötyä Luodon- Öjanjärven veden laadulle.

Edelleen muistuttaja on vastustanut sulkujen hoidon automatisointia, vedenkorkeuksien mittausten automa tisointia lukuun ottamatta. Lupaehdon 8 osalta muistuttaja on vaatinut, että vesikasvillisuuden niittäminen on rajoitettava koskemaan pelkästään venereittejä. Muistuttaja on lisäksi lupaehdon 17 osalta vastustanut lupaehtojen tarkistamista. 10) Larsmo bys samfälligheter -niminen yhteisalue on vaatinut takautuvasti korvausta syntymättä jäävästä vesijätöstä seuraavan 50 vuoden ajalta. Muistuttaja on korostanut, että lähtökohtana vahingonkorvausta laskettaessa tulee olla muutossuunnitelman mukaisen tason ja voimassa olevan luvan mukaisen eli meriveden tason välinen ero. 11) Bengt Åkerlund on vaatinut, että hänen omistamansa tila Åkerholm RN:o 19:51 Kruunupyyn kunnan Påraksen kylässä on täytettävä ja sillä oleva huvila on sen virkistysarvon säilyttämiseksi vastaavasti nostettava. Tila on matala eikä sen vuoksi siedä vedentason nostamista. Muistuttaja on todennut, että tilan osalta tarvittava toimenpide voisi olla puoliksi umpeenkasvaneen lahden ruoppaaminen tilan kohdalla. 12) Alice Boströmin kuolinpesän osakkaat, Carin von Zweigbergk, Henrik Boström, Johan Boström ja Anders Boström (Bergvik RN:o 7:207, Luodon kylä, Luoto) ovat yhteisesti vaatineet, että lupa kyseessä olevaan säännöstelyyn myönnetään ainoastaan ehdolla, että mainitun tilan edustalla oleva vesialue ruopataan ja tilaa korotetaan läjitysmailla, koska vedenpinnan nostaminen aiheuttaisi tilan alueen vettymisen. 13) Stefan Östman (Antas 9/157, Luoto) on vaatinut hakemuksen hylkäämistä, koska se perustuu epäluotettavaan mielipidetiedusteluun. Lisäksi uuden säännöstelyn kustannukset ja siitä aiheutuvat ennalta arvaamattomat vahingot tulevat ylittämään hankkeesta saatavan hyödyn. 14) Lisa Eriksson Kokkolan kaupungin Knifsundin kylässä sijaitsevan tilan Kalles RN:o 7:60 osakkaana on todennut, että noin 50 % tilasta tulee olemaan vettynyt suurimman osan vuotta, mikäli lupa myönnetään. Näillä ja muilla muistutuskirjelmästä ilmenevillä perusteilla muistuttaja on kiistänyt, että säännöstelystä tilan omistajille tuleva hyöty olisi siitä aiheutuvaa haittaa suurempi. Lopuksi muistuttaja on vaatinut korvausta siitä 0,068 ha suuruisesta vesijättömaasta, joka vuonna 1985 ostettiin jakokunnalta 6 500 markalla, sekä niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat ulkorakennuksen ja saunan korottamisesta tulva- ja vettymisrajan yläpuolelle. Muistuttajan mukaan rakennusten korottamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan täsmentää vasta ensimmäisten tulvatilanteiden jälkeen. 15) Lars Tjäru (Tjäru RN:o 2:22 ja Hagan RN:o 01:041, Långön kylä, Kokkola) on vaatinut hakemuksen hylkäämis tä, koska toimitusmiehet ovat esityksessään lähteneet tänä päivänä vallitsevista olosuhteista. Vesioikeuden 24.11.1969 antamaa päätöstä ei saa muuttaa ennenkuin Öjanjärven säännöstely-yhtiö on täyttänyt lupaehdot 10, 14, 15 ja 18 ja päätöksen kokonaisuudessaan, eli nykyisestä säännöstelystä aiheutuneet vahingot on arvioitava ja korvaukset suoritettava ennen kuin uusi hakemus voidaan tehdä.

Muistuttaja on tehnyt väitteen, että toinen katselmustoimituksen uskotuista miehistä on esteellinen, koska hän on toiminut uskottuna miehenä kiistanalaisessa maanmittaustoimituksessa koskien vesijättömaita Öjanjärven alueella. Tästä toimituksesta on valitettu. Muistuttaja on pidättänyt itselleen oikeuden vaatia vahingonkorvausta rantojen virkistys - käyttöarvon pienenemisestä, jos uusi säännöstely aiheuttaa kalastusetujen ja uintimahdollisuuksien menetystä. Viitaten Vaasan maaseutuelinkeinopiirin raporttiin nro 4 muistuttaja on vaatinut, että kalastuksessa ja kalanpoikastuotannossa tapahtuvat taloudelliset menetykset on selvitettävä, ennenkuin kyseessä oleva asia voidaan ratkaista. Lisäksi tulisi muistuttajan mukaan kolmasosa ylijäämä vesistä automaattisesti juoksuttaa Öjanjärven sulkuluukkujen kautta, koska vedenvaihtuvuus tällä tavalla paranisi. Muistuttajan mukaan säännöstely-yhtiö on ilman asian-mukaista lupaa juoksuttanut vettä Öjanjärvestä Luodon-järveen. Hän on tämän vuoksi vaatinut, että säännöste-ly-yhtiön aikaisempi toiminta tutkitaan ja että lait-tomasta vedenjuoksutuksesta vastuullisia henkilöitä rangaistaan. Edelleen muistuttaja on esittänyt, että Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri on yhdessä saaristo-neuvoston kanssa tehnyt kaivuutöitä kalanpoikastuotantoa varten rauhoitetussa Norröströmmenissä. Piiri ei myöskään ole suorittanut ruoppausmassojen kalkitsemista, mikä muistuttajan mukaan oli pääasiallisena syynä Luodon-Öjanjärven kalakuolemiin vuosina 1969-1975. Talvella vuosina 1985 ja 1986 oli ilman lupaa tehty lisää ruoppaustöitä Bysundetissa ja Norröströmmenissä. Kalkitsemattomat ruoppausmassat johtivat siihen, että ph-arvo laski mateen kutualueilla. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri on muistuttajan mukaan jättänyt ph-mittaukset suorittamatta kesällä 1987. Tämän vuoksi muistuttaja on vaatinut, että selvitetään, mitä on tapahtunut ja kuka on vastuussa sanotuista vesilain rikkomisista. Lisäksi vahingot on arvioitava. Muistutuskirjelmästä ilmenevin perustein muistuttaja on vaatinut, että katselmustoimitus todetaan mitättömäksi ja laittomaksi, koska Öja samfälligheter -niminen yhteisalue ei ole hakenut lupaa. Sitä ei edes kutsuttu kokoukseen, jossa luvan hakemista koskeva päätös tehtiin. Toimitusmiesten esittämän lupaehdon 6 osalta muistuttaja on vaatinut, että Sollidenille menevä tie korotetaan yhtä paljon kuin vedentasoa nostetaan, koska tie on jo nykyisellään huonossa kunnossa. Lupaehdon 9 osalta muistuttaja on esittänyt, että viljelysmaan osalta esitetty korvausperuste on tietyissä tapauksissa virheelli nen. Hän on tämän vuoksi vaatinut, että korvaus hänen maatilalleen, johon on vaikeaa saada lisämaita, on määrättävä 50 000-60 000 markan hehtaarihinnan mukaan. Muistuttaja on vaihtoehtoisesti vaatinut, että hänelle annetaan lisämaata sopivalla etäisyydellä toimintakeskuksesta, jotta tilan tulevaisuutta ei vaaranneta. Lisäksi muistuttaja on vaatinut, että säännöstely-yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle korvausta mahdollisesti saamatta jäävästä sukupolvenvaihdoseläkkeestä.