Paimionjoki voimantuotannossa

Transkriptio

1 Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö, kunnossapito ja kehitys sekä asiantuntijapalvelut sähköntuottajille. Heat-divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon, kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut. Electricity Solutions and Distribution - divisioona vastaa Fortumin sähkönvähittäismyynnistä ja sähköratkaisuista sekä sähkönsiirrosta. Divisioona koostuu kolmesta liiketoimintaalueesta: Distribution, Electricity Sales & Marketing ja New Business. Russia-divisioona kattaa sähkön ja lämmön tuotannon ja myynnin Venäjällä. Divisioonaan kuuluu OAO Fortum ja Fortumin yli 25 %:n osuus TGC-1:stä. 2

2 Vesivoima Vesivoimalaitosten hyvä käytettävyys, joustavuus ja tuotannon optimointi. Ruotsin 211 vesivoimalaitosta tuottavat keskimäärin 14,1 TWh ja Suomen 50 vesivoimalaitosta 6,4 TWh sähköä vuodessa. 23 Syyskuu 2010 Vesivoimakapasiteetti* Joki Laitokset MW* Ångermanälven 3 57 Indalsälven Ljungan Ljusnan Dalälven Klarälven Byälven Norsälven Gullspångsälven Muut joet Ruotsi * Kemijoki Oulujoki Vuoksi Muut joet Suomi * Indalsälven Ljungan Ljusnan Dalälven Klarälven Byälven Norsälven Gullspångsälven Ångermanälven Kemijoki Oulujoki Vuoksi Kokonaistuotanto 4 666* 24 4 * Sähköntuotantokapasiteetti viittaa Fortumin osuuteen kokonaan ja osittain omistetuista voimalaitoksista. Syyskuu 2010

3 Virtaama m 3 /s Paimionjoen vesivoimalaitosten käyttö Käyttö tapahtuu Fortumin vesivoimavalvomosta Muhokselta Ajo on pakkosäätöä tulovirtaaman ja lupaehtojen puitteissa Tyypillisesti muutama tunti keskellä päivää toistensa ajoon ketjutettuina Käyttötunteja vuodessa on nelisentuhatta Ohijuoksutuksia on vuosittain % 5 53 % 0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Virtaaman pysyvyys, JUVA (päiväarvoista ) 5 Paimionjoen voimalaitokset Askala Alin laitos, Paimionselältä 10 km ylävirtaan Rakennettu 1935, vuodesta1988 lähtien useita peruskorjauksia - turpiini ja generaattori kunnostettu - uusi automatiikka - iso patoluukku vanhojen viereen - uusi puinen vedentuloputki, vanha purettu Padotus ulottuu Juntolaan Käyttövirtaamat 5-10 m 3 /s Tyypillinen yläveden vuorokausivaihtelu 1 m ja säädön vaikutus välittömässä alavedessä noin 2 m Padotussääntö (VTMK ) Vesipinta saadaan pitää enintään korkeudessa 30,50 m ja sitä saadaan vapaasti vaihdella sen ja 29,00 m välillä Qr = 10 m 3 /s (1 kone) Teho = 1,1 MW Energia = 4,6 GWh Allastilavuus m 3 NQ 0,25 MNQ 0,6 MQ 11 MHQ 88 HQ 240 6

4 Paimionjoen voimalaitokset Juntola Askalasta 4 km ylävirtaan Rakennettu 1921, uusittu 1963, 1970 Alavesi Askalan yläveden tasossa Padotus vaikuttaa ylävirrassa nelisen kilometriä Käyttövirtaamat 4-12 m 3 /s Vedenkorkeusvaihtelu noin metrin sekä ylä- että alavedessä Lupaehdot LSVEO Padotusrajat ehdolliset NN+ NN+28,25 29,60 m Juoksutuksen oltava vähintään 0,1 m 3 /s vuorokausikeskiarvona tai tulovirtaaman suuruinen Qr = 14,8 m 3 /s (1 kone) Teho = 1,5 MW Energia = 6,0 GWh Allastilavuus m 3 NQ 0,25 MNQ 0,6 MQ 11 MHQ 88 HQ Paimionjoen voimalaitokset Juva Juntolasta 9 km ylävirtaan Rakennettu 1912, uusittu 1944 Padotus vaikuttaa noin 11 km Käyttövirtaamat 2-12,5 m 3 /s Vedenkorkeusvaihtelu noin 0,5 m ylävedessä ja alavedessä 0,2 m 3 km matkalla Padotus- ja juoksutus (LSVEO ) Padotus 99,10 99,60 m Juoksutus aina vähintään 0,1 m 3 /s tai tulovirtaaman suuruinen Juoksutettava 0,1 m 3 /s enemmän kuin Turun kaupungin Savijokeen johtama vesimäärä (max 1,0 m 3 /s) Qr = 12 m 3 /s + 1,85 m 3 /s (2 konetta) Teho = 1,3 MW Energia = 5,0 GWh Allastilavuus m 3 MNQ 0,2 MQ 7,2 MHQ 78 8

5 Voimatalous ja säännöstelymuutokset Paimionjoella Tasaisempi virtaama vähentäisi ohijuoksutusta ja lisäisi käyttötunteja Valuma-alueen järvisyys 1,6 % ( Painiosta alkava järviketju latvoilla) Voimataloushyödyn merkittävä muutos ei liene mahdollista nykyisillä varastoaltailla ja muu vesistön käyttö huomioon ottaen Tiedossa ei ole ristiriitoja laitosten käytön ja muun vesistön käytön välillä Oleellista myös jatkossa on hyvä tiedonkulku järvien säännöstelijän ja voimalaitosten käyttäjän välillä 9