Itä-Vantaan linja-autovarikko

Vantaan yleiskaava Itä-Vantaan linja-autovarikko Muistio Gilbert Koskela 3.4.2007

Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kielotie 28 01300 Vantaa Lisätietoja: Gilbert Koskela (09) 83911 vaihde http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu C 7:2007, Kaupsu 5/2007 ISBN -13978-952-443-197-24 ISSN 1236-2182 Kannen kuva: Viistokuva Hakunilan varikon alueelta Vantaan kaupunki, mittausosasto

Esipuhe Vantaan yleiskaavan tarkistuksen yhteydessä on selvitetty Hakunilan linja-autovarikolle korvaavaa paikkaa Itä-Vantaalta. Itä-Vantaan linja-autovarikkokysymys on herättänyt runsaasti keskustelua. Yleiskaavaluonnoksesta jätettiin yli 50 mielipidettä, jotka koskivat Itä-Vantaan linja-autovarikkoa. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli yleiskaavaehdotusta sekä yleiskaavaluonnoksesta annettuja mielipiteitä ja lausuntoja 14.2.2007. Lautakunta totesi, että Itä-Vantaan linja-autovarikon paikka ei ole vielä ratkaistavissa ja että yleiskaavaehdotus mahdollistaa varikon sijoittamisen Kuninkaanmäkeen yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET) ja Hakkilan työpaikka-alueelle ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueelle (TT). Kaupunginhallitus päätti 19.3.2007 asettaa yleiskaavaehdotuksen nähtäville. Kaupunginhallitus ei muuttanut kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä siltä osin kuin se koski Itä-Vantaan linja-autovarikkoa. Varikon lopullinen paikka selviää tarkempien tutkimusten pohjalta. Keväällä 2007 on tarkoitus selvittää tarkemmin Kuninkaanmäkeen yhdyskuntateknisen huollon alueen (ET) ja Hakkilan työpaikkaalueen ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueen (TT) mm. pohja- ja pintavesiolosuhteita, maapohjan tasausmahdollisuuksia, vesihuollon järjestämismahdollisuuksia ja varikkotoimintojen sijoittumista. Tähän muistioon on koottu yleiskaavatyön laadinnan aikana kertynyt Itä-Vantaan linja-autovarikkoa koskevaa materiaali. Tarkoituksena on, että tämä muistio valaisee varikon sijoittamiseen liittyviä ongelmia ja antaa käytävälle keskustelulle tarvittavan asiapohjan. Muistion on koonnut yleiskaavainsinööri Gilbert Koskela. Matti Pallasvuo yleiskaavapäällikkö 1 (29)

Itä-Vantaan linja-autovarikko Sisällysluettelo 1 Lähtötilanne... 3 1.1 Hakunilan kauppakeskus...3 1.2 Varikkotoimintojen kehitysnäkymät... 3 1.3 Varikkotoimintojen sijoittumisen periaatteet... 3 1.4 Tilantarpeet... 6 1.5 Yleiskaavan lähtökohdat... 7 1.6 Yleiskaavan tavoitteet... 7 1.7 Teknisen huollon aluevaraus -selvitys... 7 1.8 Korvaava sijoituspaikka... 7 2 Yleiskaavaluonnos - varikko Kuninkaanmäkeen... 8 3 YTV:n linja-autovarikkoselvitys... 13 4 Yleiskaavaluonnoksesta saatu palaute... 13 4.1 Mielipiteet... 13 4.2 Valtuustoaloite... 14 5 Yleiskaavatoimikunnan ohjeet jatkosuunnittelulle... 14 6 Vuotuiset siirtoajokustannukset... 14 7 Yleiskaavaehdotuksen valmistelu - asukastilaisuus ja varikkokeskustelu... 20 8 Pohjavesiselvitys ja kahden vaihtoehdon vertailu... 21 9 Yleiskaavaehdotus... 23 2 (29)

Itä-Vantaan linja-autovarikko 1 Lähtötilanne 1.1 Hakunilan kauppakeskus Hakunilan linja-autovarikko on jäämässä Hakunilan keskustan laajenemisen alle. Hakunilan varikolle on tarve saada korvaava paikka, tai linja-autovarikkotoiminta on järjestettävissä kokonaan toisin pääkaupunkiseudulla. 1.2 Varikkotoimintojen kehitysnäkymät Varikkotoimintojen järjestämistä on periaatetasolla pohdittu pääkaupunkiseudulla silloin, kun selvitettiin pääkaupunkiseudun linja-autovarikkotarvetta vuonna 1999 1. Tällöin on todettu, että kilpailutetun liikenteen kannalta tarkoituksenmukaisinta olisi, että varikot hankittaisiin kuntien tai YTV:n omistukseen ja varikoiden käytöstä sovittaisiin kilpailuttamiseen liittyvien tarjousasiakirjojen ja sopimusten yhteydessä. 1.3 Varikkotoimintojen sijoittumisen periaatteet Varikon sijainnilla on iso merkitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kustannuksiin. Linja-autojen tyhjänä ajoa varikolta linjan päätepysäkille pyritään minimoimaan, koska nämä siirtoajokustannukset varikolta linjalle maksaa lopulta liikenteen tilaaja. Tyhjien linja-autojen ajo linjan alku- tai päätepisteestä varikolle sisältyy liikennöitsijän tarjouksessaan laskemiin ajokilometreihin. Kuljettajien palkka, polttoaineen hinta ja kaluston kulumisen korvaaminen eivät oleellisesti muutu linjalla ajettaviin kilometreihin verrattuna. Kulut ovat liikennöitsijälle samat kuin linjakilometriltä, mutta, koska näillä kilometreillä ei ole matkustajia, Vantaan kaupunki ei saa lipputuloja. Tämän takia on taloudellisesti perusteltua optimoida varikon sijainti. Siirtoajokustannukset kohdistuvat siis Vantaan kaupungin sisäisestä ja seudullisesta liikenteestä maksamiin liikennöintikorvauksiin. Varikkoselvityksen pohjana on ollut yksityiskohtaisempi kustannusrakenne, jonka yhteenvetona on esitetty, että vuoden 1999 kustannustasossa yhteenlasketut siirtoajokustannukset olivat 3337-4862 mk/km autoa kohden vuodessa. Yhteen varikkoon sijoittuu 150-200 linja-autoa ja varikkoajoja tulee autoa kohti 3-4 päivässä. Siirtoajokustannukset (kuljettaja- ja autokulut) olivat 4,58 mk/km vuonna 1999. Varikot on tarkoituksenmukaista sijoittaa siten, että siirtoajokustannukset ovat mahdollisimman pienet. Varikon ja varsinaisen vuoron väliset matkat ajetaan usein kääntöpaikoilta. Kuvissa 1-4 on esitetty lähdöt vuonna 2002 Vantaan joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman VANJO2007 pohjalta. Kuvien perusteella Itä-Vantaan varikon olisi edullisinta sijaita Tikkurilan pohjoispuolella. Varikot aiheuttavat ympäristöhaittoja. Aikaiset ja myöhäiset lähdöt häiritsevät asutusta. Sopiva sijainti varikolle on teollisuusalueella pääväylien läheisyydessä. Toiminnallisesti on etu, jos varikko sijaitsee siten, että sitä voidaan käyttää myös kuljettajien sosiaalitilana taukojen aikana. Lisäksi on otettava huomioon tarve suojata maaperä, mikä edellyttää polttoainesäiliöiden lisäksi korjaamojen öljyntorjuntaa sekä mahdollisesti öljynerotuskaivojen tarvetta. Varikkoja on esitetty sijoitettavaksi myös kallioluoliin, joissa vallitsee +6- +10 0 C. Erikseen tulee selvittää aiheuttaako tämä autojen ruostumista, kun pohjaan kertynyt lumi ja jää sulaa. 1 Route 96 Consulting Oy (1999). 3 (29)

Kuva 1. Aikaiset lähdöt pysäkeittäin vuonna 2002 (Matti Holopainen). Kuva 2. Viimeiset lähdöt pysäkeittäin vuonna 2002 (Matti Holopainen). 4 (29)

Kuva 3. Arkivuorokauden lähdöt pysäkeittäin vuonna 2002 (Matti Holopainen). Kuva 4. Lähdöt kääntöpaikoilta vuonna 2002 (Matti Holopainen). 5 (29)

1.4 Tilantarpeet YTV:n vuonna 1999 valmistuneessa selvityksessä on arvioitu pääkaupunkiseudun linja-autovarikkotarvetta 2. YTV:n selvityksen mukaan Itä-Vantaalla on tarve noin 200 linja-auton varikolle. Paikaksi selvityksessä esitettiin Brunabergetin tai Långmossebergenin alueita. Tontin pinta-alatarve olisi noin 4,5 ha. Kuva 5. Potentiaaliset varikkojen sijoitusalueet 2. YTV:n selvityksessä todettiin, että Hakunilan varikon siirto Brunabergetiin tai Långmossebergeniin ei aiheuta ratkaisevan suuria lisäkustannuksia ja että ottaen huomioon nykyisen varikon sijainti asutuksen keskellä on varikon siirto pois nykyiseltä paikalta hyväksyttävä toimenpide, vaikka uudet kalliimmat tilat aiheuttavatkin varsinaisten varikkokustannusten lisääntymistä. 2 Route 96 Consulting Oy (1999). 6 (29)

1.5 Yleiskaavan lähtökohdat Yleiskaavan tarkistuksessa on alkuvaiheessa laadittu teemoittain yleiskaavatyön lähtökohtia ja alustavia tavoitteita koskevat raportit. Yhdyskuntatekniikkaa koskevassa raportissa 3 todetaan Hakunilan kauppakeskuksen suunnittelutilanne nykyisen varikon paikalle ja tarve saada korvaava paikka. Raportissa todetaan YTV:n vuoden 1999 selvityksen mukaiset tilantarpeet ja YTV:n esitykset korvaavan varikon paikaksi. Yhdyskuntatekniikkaa koskevassa raportissa esitettiin myös seuraavat alustavat tavoitteet yleiskaavan tarkistukselle: 1. Osoitetaan Hakunilan nykyiselle linja-autovarikoille muu maankäyttö osana Porttisuon ja Hakunilan keskustan kehittämistä. 2. Osoitetaan sekä Itä- että Länsi-Vantaalle uudet aluevaraukset linja-autovarikolle. Alueet osoitetaan ET-alueina (yhdyskuntateknisen huollon alueet). 1.6 Yleiskaavan tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.11.2003 yleiskaavan tavoitteet. Itä-Vantaan linja-autovarikkoa koskevana tavoitteena päätettiin, että Hakunilan ja Tuupakan linja-autovarikoille osoitetaan korvaavat paikat. Länsi-Vantaan uusi linja-autovarikon paikka on esitetty Marja-Vantaan osayleiskaavassa Vehkalaan. Itä-Vantaan linja-autovarikon sijainti ratkaistaisiin yleiskaavan tarkistuksen yhteydessä 1.7 Teknisen huollon aluevaraus -selvitys Yleiskaavaluonnosta valmisteltaessa on laadittu teknisen huollon aluevaraus -selvitys 4, jossa on esitetty korvaavat paikat Hakunilan ja Tuupakan varikoille. Selvityksessä todetaan, että sen hetkisen tietämyksen mukaan Vantaalla tarvitaan kaksi uutta linja-autovarikkoa korvaamaan olemassa olevat varikot ja että aluevarausten tarve täsmentyy YTV:n pääkaupunkiseudun linja-autovarikkoja koskevan meneillään olleen selvityksen yhteydessä. Siihen asti noudatettaisiin aiemmin vuonna 1999 esitettyjä tilantarvelaskelmia. 1.8 Korvaava sijoituspaikka Teknisen huollon aluevaraus -selvityksessä esitetään Hakunilan varikon korvaavaksi sijoituspaikaksi aluetta, joka on Kuninkaanmäessä Lahdenväylän ja Lahdentien välissä Koivukylän eritasoliittymän koillisosassa. Selvityksessä todetaan, että Kuusijärven läheisyyden takia alueen rakentaminen edellyttää tarvittavia vesistön suojaustoimenpiteitä. Teknisen huollon aluevaraus -selvityksessä todetaan, että varikot on tarkoituksenmukaista sijoittaa siten, että siirtoajokustannukset ovat mahdollisimman pienet. Selvityksessä ei ollut mahdollista laskea tai optimoida siirtoajokustannuksia. Se todettiin tehtävän alkamassa olleen YTV:n vuoden 1999 selvityksen uusimista koskevan työn yhteydessä. Lisäksi teknisen huollon aluevaraus -selvityksessä todetaan, että lopullinen varikkopaikan valinta yleiskaavaehdotukseen voidaan tehdä YTV:n uuden selvityksen ja yleiskaavaluonnoksesta saadun muun arvioinnin ja palautteen pohjalta. 3 Vantaan kaupunki (2002) 4 Vantaan kaupunki (2004) 7 (29)

Kuva 6. Itä-Vantaan linja-autovarikon sijaintivaihtoehto. Yleiskaavan 1992 mukaisen TE-alueen pinta-ala on noin 11 ha. Linja-autovarikon tilantarve on noin 4,5 ha YTV:n vuoden 1999 selvityksen mukaan. 2 Yleiskaavaluonnos - varikko Kuninkaanmäkeen Kuva 7. Yleiskaava 1992. Kuva 8. Yleiskaavaluonnos. Kuninkaanmäen alue Lahdenväylän ja Lahdentien välissä Koivukylänväylän pohjoispuolella on vuoden 1992 yleiskaavassa osoitettu erityistoimintojen työpaikka-alueeksi (TE). TE-alue on varattu sellaiselle tuotanto-, varasto-, varikko- ja muille vastaaville toiminnoille, jotka saattavat aiheuttaa häiriötä ympäristölle. Siten TE-määräysten mukaisesti alueelle olisi sijoitettavissa linja-autovarikko ilman yleiskaavan tarkistustakin. Yleiskaavaluonnoksessa Hakunilan linja-autovarikon korvaava varikko on esitetty sijoitettavaksi Kuninkaanmäkeen. Yleiskaavaluonnoksessa alue on muutettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Merkintä osaltaan täsmensi TE-alueen mukaista yleispiirteisempää maankäyttöä. 8 (29)

Linja-autovarikon sijoittamista Kuninkaanmäkeen ovat puoltaneet useat seikat. Kuninkaanmäki sijaitsee linjastojen päätepysäkkeihin nähden mahdollisimman keskeisesti - keskellä Itä-Vantaata. Kuninkaanmäen alue on logistisesti edullisella paikalla Lahdenväylän liittymän luona. Yhteydet Itä- Vantaan pääväyliin ovat lyhyet. Alue on rakentamaton, ja se jo yleiskaavassa 1992 osoitettu työpaikka-rakentamiselle, joka mahdollistaa myös varikkotoiminnan. Alue liittyy luontevasti Hakkilan työpaikka-aluekokonaisuuteen. Varikolle ei ole tarvetta kulkea asuinalueen läpi. Ympäristö on jo liikenteen ja liikennemelun hallitsemaa. Alueella ei ole virkistysarvoa tai maisemallista arvoa. Alue ei sijaitse pohjavesialueella, lähimmän pohjavesialueen reunaan on 250 metriä. Lähin asutus on metsäisen mäen takana Lahdentien itäpuolella, asuinalueelta ei ole näköyhteyttä varikolle. Varikon ja asuinalueen välinen mäki suojaa asuinaluetta melulta ja päästöiltä. Mm. Långmossebergen Porvoonväylän ja Kehä III:n liittymässä on syrjässä linjastoihin nähden. Vehkala Lahdentiellä Kuusijärven kohdalla kulkee nykyisin aamun ja illan huipputuntien aikana noin 650 autoa tunnissa, mikä merkitsee noin 6500 autoa vuorokaudessa. Yleiskaavatyön yhteydessä tehtyjen liikenne-ennusteiden 5 mukaan vuonna 2030 liikennemäärät ovat nykyisellä tieverkolla noin 1500 autoa tunnissa aamun ja illan huipputuntien aikaan ja 15000 autoa vuorokaudessa. Vastaavasti vuon- Kuninkaanmäki Kuva 9. Yleiskaavaluonnos ja nykyiset päätepysäkit. Varikkoalueen liikenne suuntautuu pääosin Lahdentien liittymän kautta etelään Lahdentien ja Koivukylänväylän liittymään, josta liikenne jakautuu Itä-Hakkilaan, Hakunilaan, Tikkurilaan, Keski- Vantaalle, Koivukylään ja Korsoon. Lahdentietä pohjoiseen Kuusijärven ohitse kulkevat lähinnä Nikinmäen suunnan päätepysäkille kulkevat linja-autot, samat linja-autot kulkenevat nykyisinkin Lahdentietä Kuusijärven ohitse Hakunilan varikolta Nikinmäen suuntaan. 5 Strafica Oy (2005). 9 (29)

na 2030 liikennemäärät ovat yleiskaavaluonnoksen mukaisella tieverkolla noin 1000 autoa tunnissa aamun ja illan huipputuntien aikaan ja 10000 autoa vuorokaudessa. Linja-autot lähtevät ajoon ennen aamun huipputunteja. Osa palaa varikolle aamuruuhkan jälkeen lähteäkseen uudelleen liikkeelle ennen iltapäiväruuhkia. Linja-autot palaavat varikolle vähitellen illan ja yön kuluessa. Linja-autovarikon sijoittamisesta Kuninkaanmäkeen on laadittu alustavia periaatekuvia (kuvat 10-15). Kuva 10. Kuusijärven luontainen valuma-alue on 73 ha, liikennealueiden aiheuttama Kuva 11. Vantaan pääkatujen ja -teiden liikennemeluennuste vuonna 2030. Yleiskaavaluonnoksen mukainen ET-alue Kuninkaanmäessä on rajattu puneella. 6 6 Ramboll Oy (2007a) 10 (29)

Maavalli Etäisyys Kuusijärvelle 370 m Suojametsä Varikkoalue 5 ha Liittymän sijoitusalue Kuva 12. Kuninkaanmäen linja-autovarikon maankäytön periaatekuva. Kuva 13. Maankäytön periaatekuva. Kuva 14. Leikkaukset 11 (29)

Kuva 15. Maankäytön periaatekuvan leikkaukset. 12 (29)

3 YTV:n linja-autovarikkoselvitys Yleiskaavaluonnoksen hallinnollisen käsittelyn jälkeen ennen yleiskaavaluonnoksen nähtävillepanoa valmistui talvella 2005 YTV:n uusi linja-autovarikkoselvitys 7, jossa on selvitetty pääkaupunkiseudun linja-autovarikkotarpeita. Vantaan alueella on varikkotarvetta noin 300 autolle. Itä-Vantaalla on tarpeen varata alue 150-200 linja-auton varikolle, käytännössä noin 200 autolle, koska Itä-Vantaalta hoidetaan myös Keski-Vantaan liikennettä. Pinta-alatarve on noin 5 ha. Länsi-Vantaan varikolta on varauduttava hoitamaan myös Keski-Vantaan ja Pohjois-Espoon liikennettä, minkä takia myös Länsi-Vantaalla tarvitaan 150-200 linja-auton varikkoa. Vaihtoehtona esitetään, että Vantaalle toteutettaisiin 3-6 pienempää varikkoa. 4 Yleiskaavaluonnoksesta saatu palaute 4.1 Mielipiteet Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä ja keväällä 2005. Itä-Vantaan linja-autovarikko sai runsaasti palautetta. Varikon sijoittamista Kuninkaanmäkeen vastustettiin 53 mielipiteessä. Paikallisista järjestöistä mielipiteensä jättivät Kuninkaanmäen, Itä-Hakkilan, Päiväkummun, Rekola-Asolan, Kuusikon ja Vaaralan Omakotiyhdistykset, Suomen Latu ry, Itä-Hakkilan Kilpa ry, Itä-Hakkilan Sos.dem. yhdistys ry, Rekolan Työväenyhdistys ry, Koivukylän Sos.dem. työväenyhdistys ry, Vasemmistoliiton Itä- Vantaan yhdistys ry, Itä-Hakkilan Eläkkeensaajat ry ja Kuusikon koulun vanhempainyhdistys. 52 mielipiteessä esiintyi seuraavia väitteitä ja perusteita, miksi linja-autovarikko ei sovi Kuninkaanmäkeen: - Raskas liikenne lisääntyy. Lahdentien liikenne lisääntyisi merkittävästi. - Liikenneturvallisuus Lahdentiellä laskee. - Liikennemelu lisääntyy. Linja-autojen käynnistysmelu. - Puuston poisto edistää Lahdenväylän melun leviämistä asuinalueelle. - Ilman laatu huononee. Lisääntyvät pakokaasu- ja pöly/hiukkasongelmat Kuusijärven ulkoilualueella. Asukkaiden terveys heikkenee. - Hajuhaitat Kuusijärvelle. Nykyinen metsä suojaa Kuusijärven luontoaluetta. - Veden laatuongelmat, jos sade- ja sulamisvedet Kuusijärveen. - Kuusijärven veden riittävyysongelmat, jos virtaavan veden määrä pienenee. Tuhoaa Kuusijärven ulkoilualueen. - Todennäköisesti pohjavesi pilaantuu. - Kuusijärven maaperä pilaantuu. - Alue on maastollisesti hankala. - Kuusijärvi virkistys- ja ulkoilualue on ainutlaatuinen, Kuusijärven virkistysarvo laskee. - Varikon alle jää hyvät hiihtoladut. - Alueella on mielenkiintoisia siirtolohkareita. - Vallitsevat tuulet Kuusijärven ja asuinalueiden suuntaan. - Asumisviihtyisyys laskee. - Imago-ongelma Vantaan kaupungille. Alue on portti Lahdenväylää pohjoisesta tultaessa. - Alue liittyy laajaan vihervyöhykkeeseen Hanabölen kulttuurimaisemaan asti. - Ikävä näkymä Kuusijärveltä varikolle. - Varikko vaarantaa maakuntakaavan virkistyskäytön toteuttamista Kuusijärvellä. - Varikko uhkaa alueen ekologiaa. Yhdessä mielipiteessä (maanomistaja HOK-Elanto) esitettiin alueen muuttamista tilaa vievälle kaupalle. 7 Sito Oy (2005). 13 (29)

Linja-autovarikko esitettiin rakennettavaksi Hakkilan teollisuusalueelle Vanha Porvoontien varteen (6 mielipidettä), Långmossebergenille (6), Porttipuiston eteläpuolelle (6), Lentokentän luokse (5) ja Päiväkummun puolelle Lahdenväylän ja Koivukylänväylän risteystä (3). Yhdessä mielipiteessä esitettiin varikkotoiminnan hajauttamista useampaan pienempään varikkoon. 4.2 Valtuustoaloite Linja-autovarikkoasiasta on jätetty 10.4.2006 15 valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite yhden suurvarikon sijoittamiseksi Keski-Vantaalle Tuupakkaan. Aloitteessa todetaan, että Kuninkaanmäen sijaintipaikka on koko Vantaan näkökulmasta tarkasteltuna varsin syrjäinen ja Vantaan ainoan järven tulevaisuutta uhkaava. 5 Yleiskaavatoimikunnan ohjeet jatkosuunnittelulle Saadun palautteen pohjalta yleiskaavatoimikunta päätti 27.4.2006, että Kuninkaanmäen linjaautovarikkovaraukselle on selvitettävä muita mahdollisia sijoituspaikkoja Kuninkaanmäen linjaautovarikkovarauksen välittömästä läheisyydestä. 6 Vuotuiset siirtoajokustannukset YTV selvitti 16 vaihtoehtoisen sijaintipaikan Itä-Vantaan linja-autoliikenteen (200 linja-autoa) varikkoajoista aiheutuvia vuotuisia liikennöintikustannuksia vuonna 2006 (siirtoajokustannukset). Tutkitut paikat sijaitsivat pääosin lentokentän ympäristössä ja Hakkilassa. Lisäksi yksittäisiä kohteita oli Nikinmäessä, Leppäkorvessa, Långmossebergenillä ja Vehkalassa. Tutkitut alueet ovat pääasiassa yksityisomistuksessa olevia rakentamattomia yleiskaavaluonnoksen mukaisia työpaikka-alueita. Hakkilan Mercantile (4) ja Koivukylän Solifer (6) olivat rakennettuja kiinteistöjä. Jossain kohteissa saattaa olla asemakaavan mukaisia hankkeita vireillä. Taulukko 1. Tutkittujen vaihtoehtojen kaavatilanne. Id Alue Pinta-ala Yleiskaava 1992 Yleiskaavaluonnos Asemakaavatilanne (ha) 2004 0 Hakunila (nykyinen varikko) 4,5 TE C/A2 T 1 Kuninkaanmäki 8,7 TE ET ei ole 2 Längmossebergen 5,5 ET ET ET 3 Hakkila, Schenker 5,3 TE, 10% VL TT TV, ei ole 4 Hakkila, Mercantile 4,0 T T TTV 5 Päiväkumpu 6,0 TE TT T 6 Koivukylä, Solifer 5,3 T TP T 7 Nikinmäki 5,5 T T TK/M rak.kaava 8 Leppäkorpi 5,5 VL T TK rak.kaava 9 Ruskeasanta 6,3 ei ole TP ei ole 10 Koivuhaka 5,8 T T/tk T-2 11 Viinikkala, Osumakuja 5,4 T TT TkT 12 Tuupakka 5,8 T, 10% kat TT ei ole 13 Viinikkala, Tikkurilantie 5,6 T, EV, VL T ja KTTY, VL 14 Viinikanmetsä 5,7 EV, 5% TE TT LP 15 Lavanko, Myllykyläntie 6,1 M, 5% tie TT ei ole 16 Vehkala 5,4 T TT ei ole 14 (29)

Kuva 16. Tutkitut vaihtoehtoiset alueet Itä-Vantaan linja-autovarikolle. YTV laski linja-autojen päivittäisistä siirtoajoista varikon ja liikennöitävien reittien välillä syntyviä vuotuisia kustannuksia (siirtoajokustannukset). Laskelmassa ei ole huomioitu uuden varikon perustamisesta tai toimintojen siirtämisestä aiheutuvia kertakustannuksia (varikon siirtokustannukset). Laskelma perustuu YTV:n teettämän varikkoselvityksen konsultin (SITO) määrittelemään siirtoajokilometrin yksikköhintaan, johon sisältyy ajoneuvon ja kuljettajan kustannukset. Laskelmassa on arvioitu Itä-Vantaan linjojen linja-autojen vuotuisia siirtoajokustannuksia. Vertailukohtana on saman liikenteen hoitaminen kokonaisuudessaan nykyisen Hakunilan varikon paikalta, eli Hakunilan varikolta käytännössä nyt hoidettava liikenne. Siirtoajojen todellisia reittipituuksia, ajokertoja ja sujuvuutta on huomioitu laskelmassa oikaisukertoimilla. Laskelman tuottamat kustannusluvut ovat karkeasti suuntaa-antavia ja soveltuvat vain varikon eri vaihtoehtoisten paikkojen keskinäisen hyvyyden vertailuun. Laskelmassa käytettyjen ajoreittien perusteena on ollut nykyinen linjasto ja nykyinen tie- ja katuverkko. Lisäksi on oletettu, että uusille varikkopaikoille on tarkoituksenmukaiset liittymät tieverkolle ja että rakenteilla oleva Koivukylänväylä Ilolasta Asolanväylälle on käytössä. Mukana laskelmassa ovat olleet Itä-Vantaan ja poikittaisliikenteen sisäiset linjat 46 88 sekä Itä- Vantaan ja lentoaseman suunnan seutulinjat 415, 514, 518-520, 535 ja 611 742; nykyliikenteessä yhteensä 185 autoa. Kaikilla näillä linjoilla Vantaa maksaa merkittävän osuuden liikennöintikustannuksista. Keravalta Vantaalle tulevat seutulinjat 633, 738 ja 873, jotka ajetaan nykyisin Keravalla sijaitsevalta varikolta, eivät ole olleet mukana laskelmassa. Itä-Vantaan varikolta voitaisiin sijainnista riippuen hoitaa edullisesti myös joitakin Pohjois-Helsingin linjoja (Suutarila, Suurmetsä, Jakomäki). Varikkoselvityksen arvion mukaan kapasiteettitarve on Itä-Vantaalla enintään 200 autoa. 15 (29)

Taulukko 2. Eri vaihtoehtojen maanomistus- ja pohjavesitilanne (prosenttiosuudet alueen pintaalasta ovat silmämääräisiä, eivät mitattuja). Id Alue Maanomistaja (omistusosuudet ovat karkeita arvioita) Pohjavesitilanne 0 Hakunila, nykyinen Kiint Oy Itäkehä, kaupunki ei ole varikko 1 Kuninkaanmäki 40% SOK, 25% Kiint Oy Lahdenväylä, 25% Rekolan ei ole varastokeskus Oy, kaupunki, Sumiloff, tiehallinto 2 Långmossebergen 95% Kuolinpesä Wahlman vai YTV?, 5% kaupunki ei ole 3 Hakkila, Schenker 60% Schenker East, 20% kaupunki, 20% Forsström Valkealähde 4 Hakkila, Mercantile Oy Mercantile Ab Valkealähde 5 Päiväkumpu Rekolan Varastokeskus Oy ei ole 6 Koivukylä, Solifer Vantaan Teollisuuskiinteistöt Oy Valkealähde 7 Nikinmäki 55% kaupunki, 45% Kiint Oy Nikinmäen Aunela ei ole 8 Leppäkorpi Olavuori Pertti ja Raija ei ole 9 Ruskeasanta 90% Vantaan seurakuntayhtymä, 10% Ilmailulaitos noin 10 % Lentoaseman pv-alueella 10 Koivuhaka 60% Kuolinpesä Falck, 35% Palkkiyhtymä Oy, Nordea ei ole 11 Viinikkala, EKE-yhtiöt ei ole Osumakuja 12 Tuupakka kaupunki ei ole 13 Viinikkala, 95% Suomen Pankki, 5% kaupunki ei ole Tikkurilantie 14 Viinikanmetsä 95% kaupunki, 5% Sylvi Smalén noin 30 % Lavangon pv-alueella 15 Lavanko, Lemminkäinen Oy ei ole Myllykyläntie 16 Vehkala 95% kaupunki, 5% Maj-Britt Semi ei ole Taulukko 3. Eri vaihtoehtojen vuotuiset siirtoajokustannukset. Id Alue Vuotuiset siirtoajokustannukset ( /v) Vuotuisten siirtoajokustannusten erotus verrattuna nykyiseen varikkoon ( /v) 0 Hakunila, nykyinen varikko 1 611 200 0 1 Kuninkaanmäki 1 451 600-159 600 2 Långmossebergen 2 166 000 554 800 3 Hakkila, Schenker 1 383 200-228 000 4 Hakkila, Mercantile 1 436 400-174 800 5 Päiväkumpu 1 330 000-281 200 6 Koivukylä, Solifer 1 406 000-205 200 7 Nikinmäki 2 036 800 425 600 8 Leppäkorpi 2 318 000 706 800 9 Ruskeasanta 2 052 000 440 800 10 Koivuhaka 1 732 800 121 600 11 Viinikkala, Osumakuja 2 576 400 965 200 12 Tuupakka 2 766 400 1 155 200 13 Viinikkala, Tikkurilantie 3 108 400 1 497 200 14 Viinikanmetsä 3 838 000 2 226 800 15 Lavanko, Myllykyläntie 3 952 000 2 340 800 16 Vehkala 4 088 800 2 477 600 18 Kivikko 2 462 400 851 200 16 (29)

Vuotuisten siirtoajokustannusten erotus ( /v) Kuva 17. Eri vaihtoehtojen vuotuisten siirtoajokustannusten erotus verrattuna nykyiseen Hakunilan varikkoon. Karkean laskennan perusteella edullisimmat paikat ovat Hakkilan alueella Koivukylänväylän ja Lahdenväylän liittymän ympäristössä. Tällä alueella vuotuiset varikkoajoista aiheutuvat liikennöintikustannukset ovat jopa edullisempia kuin nykyisestä sijaintipaikasta Hakunilasta, koska Koivukylänväylän seutu sijaitsee keskeisemmällä paikalla suhteessa Itä-Vantaan linja-autoliikenteen päätepysäkkeihin. Ympäristön kannalta merkittävää on, että Koivukylänväylän eteläpuoli on Valkealähteen pohjavesialuetta. Polttoaineen tankkauspistettä ei nykyisin sallita sijoitettavaksi pohjavesialueelle. Tämän takia sekä talouden että ympäristön kannalta soveliaimmat paikat ovat Koivukylänväylän pohjoispuolella. Mikäli taas pohjavesialueelle sijoitetaan varikko, on tankkaus järjestettävä muualla tavalla. Koivukylänväylän pohjoispuolella maankäytön kannalta paras paikka on yleiskaavaluonnoksen mukainen alue Kuninkaanmäessä, koska tällöin Päiväkummun puoleisesta osasta on muodostettavissa yhtenäinen logistiikka-alue. Päiväkummun puoleisen alueen käyttöönotto edellyttää lisäksi mittavia louhintatöitä. Toistaiseksi alue on metsätalouskäytössä, vaikkakin on asemakaavoitettu teollisuusalueeksi. 17 (29)

Kuva 18. Hakkilan alueen vaihtoehdot ja virastokartta. Kuva 19. Hakkilan alueen vaihtoehdot ja Valkealähteen pohjavesialue. 18 (29)

Kuva 20. Hakkilan alueen vaihtoehdot ja asemakaavatilanne. Kuva 21. Hakkilan alueen vaihtoehdot ja yleiskaavaluonnos. 19 (29)

Kuva 22. Edullisimpien vaihtoehtojen vuotuisten siirtoajokustannusten erotus verrattuna nykyiseen Hakunilan varikon vuotuisiin siirtoajokustannuksiin. 7 Yleiskaavaehdotuksen valmistelu - asukastilaisuus ja varikkokeskustelu Yleiskaavaluonnos on perustunut kahden linja-autovarikon järjestelmään. Yleiskaavaehdotus on laadittu yleiskaavatoimikunnan ohjauksessa tämän periaatteen pohjalta. YTV:n laskelmien tuloksia esiteltiin yleiskaavaehdotuksen valmisteluun liittyvässä asukastilaisuudessa Itä-Hakkilan koululla 20.11.2006. Tilaisuudessa esitettiin lukuisia Kuninkaanmäen paikkaan kohdistuneita vastustavia mielipiteitä. Perusteet ovat olleet samat kuin yleiskaavaluonnoksesta saaduissa mielipiteissä. Asukastilaisuudessa ja sen jälkeisessä keskustelussa on esitetty kahden varikon sijasta myös kolmen varikon järjestelmää: yksi Länsi-Vantaalla, toinen Keski-Vantaalla ja kolmas Itä-Vantaalla. Perusteena on mainittu, että silloin varikot olisivat lähempänä tarvetta ja niiden koko jäisi pienemmäksi ja että tehokkuus kasvaisi lyhyiden siirtoajokustannusten vuoksi. Lisäksi todettiin, että kahden varikon järjestelmä ei ota riittävästi huomioon voimakkaasti kasvavaa Keski-Vantaata. Länsi-Vantaan varikko olisi tällöin nykyisessä paikassaan Tuupakassa ja Keski-Vantaan varikko lentoaseman ja Tikkurilan välissä. Kolmen varikon järjestelmän perusteluina on todettu myös, että Itä-Vantaa on hajanainen, alue on laaja, ja sieltä voi hakea erilaisilla painotuksilla paikkaa. Kahden varikon strategiaa on pidetty huo- 20 (29)

nona vaihtoehtona. Ongelmina on pidetty pitkiä siirtomatkoja, isoja varikkoja, useiden liikennöitsijöiden toimiminen samalla varikolla, varikoiden tulevaisuus (laajenemiset, supistukset), kilpailuttaminen jne. Vastauksena voidaan todeta, että kolmen varikon ongelmana on vaara, että yksittäiset varikot jäävät toiminnallisesti liian pieneksi, jolloin harvoin tarvittavien erikoislaitteiden (erikoiskorjaukset ja maalaamo) investoinnit eivät maksa itseään takaisin. Kilpailuttamisen tuloksena liikennöitsijä joutuisi jakamaan varikkotoimintojaan useisiin suhteellisen lähellä oleviin pisteisiin. Mm. tämän takia kahden varikon järjestelmää on pidetty parempana. Iso varikko on myös jaettavissa useammankin liikennöitsijän kanssa, jolloin erikoislaitteet voivat olla yhteiskäytössä. Länsi-Vantaan varikko on tarkoitus siirtää myöhemmin Tuupakasta Vehkalaan, joka on toiminnallisesti keskeisemmällä paikalla Länsi-Vantaan linja-autoliikenteen kannalta. Myyrmäen, Martinlaakson, Pähkinärinteen asutus on eteläpuolella ja kasvavan Kivistön ja Seutulan asutus pohjoispuolella. Kivistöstä muodostuu useiden Seutulan suunnan linja-autoreittien eteläinen pääteasema. Keski-Vantaalle päättyvien linja-autoreittien ja liikenteen määrää vähentää tulevaisuudessa Kehäradan käyttöönotto. Tikkurilasta ja Myyrmäestä ei ole enää tarpeen ajaa suoria reittejä lentoasemalle. Ylästön, Pakkalan ja Tammiston asutus ja Kehä III:n varren työpaikat tarvitsevat tosin omat linjansa niin Myyrmäen kuin Tikkurilan suuntaankin. Seudullinen liikenne hoidetaan jatkossa pitkälti tukeutuen Kehärataan Kehä III:n pohjoispuolella. Siis vaikka Keski-Vantaan asutus kasvaa vielä muutamia vuosia ennenkuin Pakkala ja Tammiston ovat valmiita, niin Keski-Vantaalle päättyvän linjaautoliikenteen ennustetaan pienenevän huomattavasti, kun Kehärata otetaan käyttöön. YTV:n laskelmat osoittivat, että taloudellisesti edullisin alue varikolle Itä-Vantaalla on Koivukylänväylän ja Lahdenväylän ympäristö. YTV:n selvityksessä on tältä alueelta selvitetty viiden eri varikkovaihtoehdon siirtoajokustannukset. Tulosten mukaan merkittäviä taloudellisia eroja eri vaihtoehtojen välillä ei esiintynyt. Kaikki Koivukylänväylän ja Lahdenväylän ympäristön kohteet olivat edullisempia kuin nykyinen paikka Kaskelassa. Lopullisen varikon sijainnin ratkaisevatkin muut tekijät kuin taloudelliset seikat kuten ympäristö- ja pohjavesiolosuhteet ja alueen muut maankäyttöratkaisut. Yleiskaavatoimikunta päätti 15.11.2006, että yleiskaavaehdotus valmistellaan siten, että Itä-Vantaan linja-autovarikon paikka säilyy edelleen yleiskaavaluonnoksessa osoitetussa paikassa Lahdenväylän ja Lahdentien välissä Koivukylänväylän pohjoispuolella. Yleiskaavatoimikunnan hyväksyessään omalta osaltaan yleiskaavaehdotuksen 8.2.2007 linja-autovarikon paikkaa ei päätetty muuttaa. 8 Pohjavesiselvitys ja kahden vaihtoehdon vertailu Ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan yleiskaavaehdotuksen nähtävillepanokäsittelyä YTV:n laskelmien pohjalta on tutkittu tarkemmin kahta vaihtoehtoista aluetta linja-autovarikolle: yleiskaavaluonnoksen mukaista Kuninkaanmäkeä ja Vanhan Porvoontien länsipuolella oleva Rusokalliontien aluetta. Näistä paikoista on laadittu pohjavesiselvitys 8, jossa on arvioitu varikkotoiminnan vaikutuksia pohjaveteen ja jossa on esitetty toimenpidesuositukset mahdollisten haitallisten pohjavesivaikutusten ehkäisemiseksi. Pohjavesiselvitys on perustunut aikaisimpiin tutkimusaineistoihin, maastotarkasteluun ja lähdekartoitukseen. Pohjavesiselvityksen yhteydessä ei ole otettu kairausnäytteitä. 8 Ramboll Finland Oy (2007b) 21 (29)

2 1 Kuva 23. Pohja- ja pintavesiolosuhteita on selvitetty tarkemmin Vanhan Porvoontien varrella olevassa Rusokalliontien kohteessa (1) sekä yleiskaavaluonnoksen mukaisella alueella Kuninkaanmäessä (2). Pohjalla kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.2.2007 käsittelyssä ollut yleiskaavaehdotus. Kuva 24. Rusokalliontien kohde (1) ja yleiskaavaluonnoksen mukainen kohde Kuninkaanmäessä (2) opaskartalla. 2 1 22 (29)

Kuva 25. Yllä Rusokalliontien kohde ja Kuninkaanmäen kohde maaperäkartalla (pintamaalaji). Kahden vaihtoehdon pohjavesiselvityksen tulokset ja muut keskeiset lähtötiedot on koottu seuraavalla sivulla alkavaan taulukkoon. Pohjavesiselvityksen perusteella ei vielä voi tehdä päätöstä kumpi alue on edullisempi linjaautovarikolle ja miten mm. tankkauksen aiheuttamat riskit pohjavesialueella olisi riittävissä poistettavissa. 9 Yleiskaavaehdotus Kaupunkisuunnittelulautakunta totesi 14.2.2007 päättäessään esittää kaupunginhallitukselle yleiskaavaehdotuksen asettamista nähtäville, että Itä-Vantaan linja-autovarikon paikka ei ole vielä ratkaistavissa. Yleiskaava mahdollistaa varikon sijoittamisen Kuninkaanmäkeen yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET) ja Hakkilan työpaikka-alueelle ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuus-toimintojen alueelle (TT). Varikon lopullinen paikka selviää tarkempien tutkimusten pohjalta. Kaupunginhallitus ei tältä osin muuttanut päätöstä 19.3.2007 päättäessään asettaa yleiskaavaehdotuksen nähtäville. Koska pohjaveden virtaukset ovat etenkin Rusokalliontiellä erittäin paikallisia, keväällä 2007 on tarkoitus selvittää tarkemmin pohja- ja pintavesiolosuhteita mm. kairausnäyttein. Lisäksi on tarpeen selvittää alueiden maapohjan tasausmahdollisuuksia, vesihuollon järjestämismahdollisuuksia ja varikkotoimintojen sijoittumista kummallakin alueella. Lisäksi ennen päätöksentekoa olisi hyvä selvittää Kuninkaanmäen vaihtoehdossa poistuvan pintavaluman Kuusijärveen korvaaminen etelästä syöttövedellä, vaikka tarve muulta johdettuun veteen voisi olla Kuusijärvelle. muutenkin tarpeen. 23 (29)

Maankäyttö ja asutus Liikennemäärät Alue on asumiselle ja virkistykselle soveltumatonta liikennemelualuetta. Varikon liikenne ei ohjaudu asuntoalueille, vaan suoraan päätielle, Lahdentielle, ja siitä edelleen alueen muille pääteille. Kuninkaanmäen alue liittyy luontevasti Hakkilan työpaikka-aluekokonaisuuteen. Lähin asutus on yli 200 metrin päässä metsäisen mäen takana Lahdentien itäpuolella, asuinalueelta ei ole näköyhteyttä varikolle. Varikon ja asuinalueen välinen mäki suojaa asuinaluetta melulta ja päästöiltä. Linja-autovarikko ei estä Kuusijärven käyttämistä edelleen ulkoilualueena. Varikon tuottamat liikennemäärät ovat pienet verrattuna Lahdentien nykyiseen liikennemäärään. Lahdentiellä Kuusijärven kohdalla kulkee nykyisin aamun ja illan huipputuntien aikana noin 650 autoa tunnissa 9, mikä merkitsee noin 6500 autoa vuorokaudessa. Yleiskaavatyön yhteydessä tehdyn liikenneennusteen mukaan vuonna 2030 liikennemäärät ovat nykyisellä tieverkolla (eli uusia pääteitä ei rakennettaisi) noin 1500 autoa tunnissa aamun ja illan huipputuntien aikaan, mikä merkitsee 15000 autoa vuorokaudessa. Vastaavasti vuonna 2030 liikennemäärät ovat yleiskaavaehdotuksen mukaisella tieverkolla (uudet päätiet ja kadut rakennetaan) noin 1000 autoa tunnissa aamun ja illan huipputuntien aikaan, mikä merkitsee 10000 autoa vuorokaudessa. Linjaautovarikon ollessa enimmäiskapasiteetissaan varikolta lähtee tai palaa arviolta noin 600 linja-autoa vuorokaudessa, mikäli puolet linja-autoista palaa varikolle aamuajojen jälkeen. Linja-autoliikenne varikolta päätepysäkeille ajoittuu aamun ja illan ruuhkatuntien ulkopuolelle. Taulukko 4. Kuninkaanmäen ja Rusokalliontie vaihtoehtojen vertailu (viisisivuinen taulukko). Kohde Kuninkaanmäki Rusokalliontie Sijainti Yleiskaavaluonnoksessa esitetty Kuninkaanmäen varikkoalue sijaitsee logistisesti edullisella paikalla Lahdenväylän liittymän luona keskellä Itä-Vantaata. Rusokalliontie varikkoalue sijaitsee myös logistisesti edullisella paikalla Hakkilan työpaikka-alueella Vanhan Porvoontien varrella lähellä Lahdenväylän liittymää keskellä Itä-Vantaata. Alue on keskellä teollisuusaluetta, joka aiheuttaa paljon raskasta liikennettä. Varikon liikenne ei ohjaudu asuntoalueille, vaan Vanhan Porvoontien kautta joko pohjoiseen Koivukylänväylälle ja edelleen Lahdenväylälle tai etelään Jokiniementielle tai Kehä III:lle. Rusokalliontien alue on osa Hakkilan työpaikkaaluetta. Lähin yksittäinen asuinrakennus Rusokallionpolulla Hanabölen peltoalueen itäreunalla 200 metriä varikosta länteen. Lähin asuntoalue on Kuninkaanmäessä 900 metriä varikosta itään. Varikon aiheuttama liikennemäärä on vähäinen verrattuna Vanhan Porvoontien nykyiseen liikennemäärään. Vanhalla Porvoontiellä Rusokalliontien kohdalla kulkee nykyisin aamun ja illan huipputuntien aikana noin 1270 autoa tunnissa 10, mikä merkitsee noin 12700 autoa vuorokaudessa. Yleiskaavatyön yhteydessä tehdyn liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2030 liikennemäärät ovat nykyisellä tieverkolla (eli uusia pääteitä ei rakennettaisi) noin 1600 autoa tunnissa aamun ja illan huipputuntien aikaan, mikä merkitsee 16000 autoa vuorokaudessa. Vastaavasti vuonna 2030 liikennemäärät ovat yleiskaavaehdotuksen mukaisella tieverkolla (uudet päätiet ja kadut rakennetaan) noin 2100 autoa tunnissa aamun ja illan huipputuntien aikaan, mikä merkitsee 21000 autoa vuorokaudessa. Linja-autovarikon ollessa enimmäiskapasiteetissaan varikolta lähtee tai palaa arviolta noin 600 linja-autoa vuorokaudessa, mikäli puolet linja-autoista palaa varikolle aamuajojen jälkeen. Linja-autoliikenne varikolta päätepysäkeille ajoittuu aamun ja illan ruuhkatuntien ulkopuolelle. Luonnon ja maisemansuojelu Alue ei ole luonnonsuojelun kannalta tai maisemallisesti arvokasta, eikä se liity toiminnallisesti Kuusijärven ulkoilualueeseen. Rusokalliontien alue ei ole luonnonsuojelun kannalta tai maisemallisesti arvokasta. 9 Strafica Oy (2005) 10 Strafica Oy (2005) 24 (29)

Kohde Kuninkaanmäki Rusokalliontie Pintavesiolosuhteet Pintavesivaikutusten arviointi Kuninkaanmäen varikkoalue sijoittuu Kuusijärven lähivalumaalueelle alle 0,5 km etäisyydelle Kuusijärvestä, joka on ympäristöineen suosittu virkistysalue ja Vantaan tärkein uimaranta. Kuusijärvi kuuluu Krapuojan valuma-alueeseen (81.048), järven valuma-alue on pieni, noin 73 ha. Valuma-alueella on Lahdenväylä ja Lahdentie. Idässä ja etelässä järvi rajoittuu kalliomäkiin. Valuma-alueen eteläosassa on jonkin verran asutusta. Muilta osin valuma-alue on sekametsää. Järven lasku-uomana on koilliskulmasta laskeva puro. 11 Kuusijärven mataluudesta johtuen sen tilavuus on pieni, mutta viipymä on lähes vuosi. Läpivirtauksen puuttumisesta johtuen järveen tuleva aines jää pääosaksi järveen, minkä seurauksena on järven mataloituminen. Järven mataluude 12 n vuoksi myös hajotustoiminta vesipatsaassa on vähäistä. Kuusijärvi on rehevöitynyt, mikä on osittain seurausta ulkopuolisesta kuormituksesta ja osittain veden huonosta vaihtuvuudesta ja sen aiheuttamasta sedimentoitumisesta. Järven korkeahko kemiallinen hapenkulutus johtuu pohjasedimentin korkeasta humusainepitoisuudesta. Järven sähkönjohtavuus on koholla, mikä voi johtua osittain läheisten teiden vaikutuksesta. Kuusijärven uimarannan veden laatu on täyttänyt pääosin uimaveden laatuvaatimukset. 13 Varikon aiheuttama päästöriski Kuusijärveen muodostuu kemikaalien ja polttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä. Hallissa tapahtuvasta toiminnasta ei arvioida aiheutuvan pintavesivaikutuksia, jos hallin huolto- ja korjaustila sekä maalauspaikka yhdistetään viemäriverkostoon. Linja-autojen pysäköinnin ei katsota merkittävästi vaarantavan Kuusijärven veden laatua. 15 Poikkeustilanteissa varikkoalueelta voi päästä esim. polttoainevuodon seurauksena hiilivetyjä maaperään tai läheiseen Kuusijärveen laskevaan avo-ojaan. Päästöjen haitallisuus riippuu oleellisesti päästön määrästä ja kemikaalin haitallisuudesta. Vaikutukset voivat olla mm. rantojen likaantuminen, virkistysarvon väheneminen ja pieniä kalakuolemia. Esimerkiksi diesel ja polttoöljy ovat myrkyllisiä vesieliöille ja voivat aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. 16 Varikkoalueen pinta-ala (noin 5 ha) on noin 7 % järven koko valuma-alueesta (noin 73 ha). Varikkoalueen valuman vuosikeskiarvo on järven tilavuudesta noin 15 %. Jos varikkoalue päällystettäisiin ja valumavedet johdettaisiin Kuusijärven valuma-alueen ulkopuolelle, järven viipymä kasvaisi nykyisestä vuodesta noin kaksi kuukautta, mikä heikentäisi jo nyt pitkän viipymän kuormittamaa järveä. Jos varikkoalueen pintavedet johdetaan Kuusijärveen, voivat valumavesien sisältämät mahdolliset haitta-aineet olla vaarana Kuusijärven veden laadulle ja sen virkistyskäyttöarvolle, mutta oikein toteutettujen suojausten avulla pintavesivaikutuksien arvioidaan jäävän vähäisiksi. 17 Alueen pintavedet virtaavat pääosin luoteeseen Hanabölen pellolle ja edelleen Keravanjokeen. Varikkoalue on suurimmaksi osaksi kalliota. Alueen itäreunassa pintavedet saattavat laskea Kaaripuiston kautta Kolohonkaan Råmossenin suolle. 14 11 Ramboll Finland Oy (2007b). 12 Ramboll Finland Oy (2007b). 13 Ramboll Finland Oy (2007b). 14 Ramboll Finland Oy (2007b). 15 Ramboll Finland Oy (2007b). 16 Ramboll Finland Oy (2007b). 17 Ramboll Finland Oy (2007b). 25 (29)

Kohde Kuninkaanmäki Rusokalliontie Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Ympäristön kannalta merkittävää on, että Koivukylänväylän pohjoispuoli ei ole Valkealähteen pohjavesialuetta. Varikko sijoittuu moreenipeitteisten kallioselänteiden päälle sekä näiden väliseen painanteeseen, jossa maaperä on pintaosastaan turvetta. Alueella muodostuvan pohjaveden määrä on hyvin vähäinen, koska alue on kallioaluetta, jossa pintamaakerroksen paksuus on hyvin ohut. Pohjavettä esiintyy kalliosyvänteissä, joissa maapeitteen paksuus on suurempi. Pohjaveden virtaus suuntautuu varikkoalueelta kalliopinnan ohjaamana pääasiassa pohjoiseen kohti Kuusijärveä. Alueella ei ole merkitystä yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta. Varikkoalueen itäpuolen asuinalueella on yksityiskaivoja, jotka sijaitsevat pohjaveden virtaukseen nähden varikkoalueen yläpuolella. 18 Ympäristön kannalta merkittävää on, että Rusokalliontie on Valkealähteen pohjavesialuetta, joka on Vantaan tärkein pohjavesialue. Varikkoalue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueen reunalla. Maankäytön kannalta tämä asettaa rajoituksia, minkälaista toimintaa alueella on mahdollista harjoittaa. Ongelmallisimpia toimintoja ovat tankkaus ja erilaisten kemikaalien käsittely linja-autoja huollettaessa, korjattaessa ja maalattaessa. Tämän takia näitä pohjavedelle riskialttiita toimenpiteitä ei enää nykyään sallita sijoittua pohjavesialueelle. 19 Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 8,14 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 2,83 km 2. Pohjavesialueella sijaitsevat Valkealähteen vedenottamo ja Grönbergin varavedenottamo. Valkealähteen vedenottamo sijaitsee linjaautovarikon lounaispuolella noin 800 metrin päässä. Pohjavesialueen merkittävimmät pohjaveden muodostumisalueet ovat Hakkilanharju ja Hiekkaharju. Linja-autovarikko sijoittuu Hakkilanharjun hiekkamuodostumalle. Valkealähteen vedenottamo sijaitsee savipeitteisessä Keravajokilaaksossa, lähellä joen rantaa. Pohjaveden päävirtaussuunnat suuntautuvat muodostuman keskustaa ja Valkealähteen vedenottamoa kohti. Joen itäpuolella Hakkilan alueella on runsaasti pohjavedenpinnan yläpuolella nousevia kalliokynnyksiä, jotka ohjaavat pohjaveden virtausta. 20 Linja-autovarikko sijoittuu suurelta osin kallioselänteen (Brunaberget) päälle ja siten vettä johtavien maakerrosten ja varsinaisen pohjavesivyöhykkeen paksuus on hyvin ohut. Pohjaveden virtaus suuntautuu varikkoalueen pohjoisreunalta kohti luodetta ja pohjoista. Varikon itäreunalta pohjaveden virtaus suuntautuu mahdollisesti kaakon suuntaan, pohjaveden purkautumista tapahtuu Lahdenväylän kevyen liikenteen alikulun kohdalla. Varikon länsi- ja eteläsivut rajoittuvat kallioon. Kalliot ohjaavat pohjaveden virtausta siten, että pohjaveden virtaus ei suuntaudu varikkoalueelta etelään Valkealähteen vedenottamon valuma-alueelle. 21 18 Ramboll Finland Oy (2007b) 19 Ramboll Finland Oy (2007b). 20 Ramboll Finland Oy (2007b) 21 Ramboll Finland Oy (2007b) 26 (29)

Kohde Kuninkaanmäki Rusokalliontie Pohjavesivaikutusten arviointi Kuninkaanmäen alueella ei ole merkitystä yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta. Pohjaveden virtaussuunnassa varikon alapuolella (pohjoispuolella) ei ole myöskään yksityisiä kaivoja. Varikkoalueen sijoittaminen ei siten uhkaa alueen vedenhankintaa. Alueella muodostuu luontaisesti vähän pohjavettä, eikä varikkoalueen päällystäminen merkittävästi vähennä alueella muodostuvan pohjaveden määrää. 22 Kuninkaanmäen - Kuusijärven läheisyyteen sijoittuu entuudestaan pohjaveden ja pintaveden laatua uhkaavia riskitoimintoja (Lahdenväylän ja Lahdentie), jotka voivat vaikuttaa haitallisesti alueen pinta- ja pohjavesien laatuun. Tieliikenteen ja linja-autovarikon vaikutukset pinta- ja pohjavesissä voivat ilmetä mm. kohonneina kloridin ja mineraaliöljyjen pitoisuuksina sekä kohonneina sähkönjohtavuusarvoina. 23 Varikkoalueen päällystäminen ei vaikuta juurikaan alueella muodostuvan pohjaveden määrään, koska muodostuva pohjavesimäärä on jo entuudestaan vähäinen Varikkotoiminalle voi olla vaikutusta pohjaveden laatuun. Tämä voi ilmetä mm. kohonneina mineraaliöljypitoisuuksina alueen pohjavedessä. 24 Varikon mahdolliset vaikutukset Valkealähteen vedenottamon veden laatuun ovat kuitenkin epätodennäköisiä, koska pohjaveden virtaus ei suuntaudu Valkealähteen vedenottamon itäiselle valuma-alueelle, jossa esiintyy hyvin vettä johtavia maakerroksia. Varikkoalueen pohjoisreunalla, jossa pohjaveden virtaus suuntautuu kohti Keravanjokilaaksoa, maaperä on moreenia ja pohjaveden virtausolosuhteet ovat siten heikommat. Haitta-aineiden kulkeutuminen on hitaampaa ja tällöin mahdollisen vahingon sattuessa puhdistustoimenpiteille jää enemmän aikaa haitta-aineiden kulkeutumisen estämiseksi Keravanjokilaakson vettä johtaviin kerroksiin. Riski pohjaveden pilaantumisesta liittyy lähinnä mahdollisiin onnettomuustilanteisiin tai huolimattomuuteen polttoaineiden tai kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa. 25 Suunnittelutilanne Alue on yleiskaavassa 1992 osoitettu erityistoimintojen työpaikka-alueeksi (TE), joka sallii mm. varikkotoiminnan. Yleiskaavaehdotus rajaa erityistoimintojen työpaikat yhdyskuntatekniseen huoltoon (ET) kuten linjaautovarikkoihin. Varikon itäpuolella ei ole tiedossa pohjaveden käyttökohteita, joihin varikkotoiminta voisi vaikuttaa haitallisesti. Varikkotoiminnan pohjavesivaikutusarvioiden täsmentämiseksi tulisi suunnittelukohteessa suorittaa tarkentavia maaperä- ja jatkotutkimuksia. Kohteen pohjarakennussuunnitelmia ei ole vielä laadittu. Mahdollisella kalliolouhinnalla voi olla vaikutuksia paikallisiin pohjaveden virtausolosuhteisiin. 26 Alue on yleiskaavassa 1992 osoitettu erityistoimintojen työpaikka-alueeksi (TE), joka sallii mm. varikkotoiminnan. Yleiskaavaehdotuksessa alue on osoitettu ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueeksi (TT). Kaavamääräyksessä todetaan, että alueella varataan mm sellaiselle varikkotoiminnoille, joilta ei voida toiminnan aiheuttaman ympäristöhaittojen vuoksi sijoittaa muille työpaikkaalueille. Yleiskaavaehdotus ei siten sinänsä estä varikon sijoittamista Rusokalliontielle. Varikkotoimintojen tarkemmasta sijoittamisesta päätetään asemakaavan, rakennusluvan ja ympäristöluvan yhteydessä. Varikkotoimintojen tarkemmasta sijoittamisesta päätetään asemakaavan, rakennusluvan ja ympäristöluvan yhteydessä. 22 Ramboll Finland Oy (2007b). 23 Ramboll Finland Oy (2007b). 24 Ramboll Finland Oy (2007b). 25 Ramboll Finland Oy (2007b). 26 Ramboll Finland Oy (2007b). 27 (29)

Kohde Kuninkaanmäki Rusokalliontie Pohja- Kuninkaanmäen suunnitellun linjaautovarikon mahdollisten haitallisten vesi- vaikutusten estämiseksi varikkoalue selvi- tyksen teellä. päällystetään vesitiiviillä asfalttipäällys- toimenpidesuositukset Piha-alueen hulevesien ohjaaminen Kuusijärveen tulee suunnitella alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. Alue on kallioista moreenimaastoa, minkä vuoksi hulevesien imeyttämismahdollisuudet maaperään ovat heikot. Muita mahdollisia ratkaisuja pintavesien johtamisessa ovat mm. tasausaltaan sekä öljynerotuskaivojen hyödyntäminen. Kuusijärveen johdettavan veden laatua seurataan säännöllisin väliajoin otettavin näyttein. Varikkohallin vedet tulee ohjata öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin sekä polttoaineen jakelun osalta noudatetaan soveltuvin osin Rusokalliontielle esitettyjä ohjeita ja suosituksia. Niitä sovellettaessa on otettava huomioon, että Kuninkaanmäen alue ei sijaitse pohjavesialueella. 27 Jos linja-autovarikko sijoitetaan Hakkilaan, pohjaveteen mahdollisesti kohdistuvien haitallisten vaikutusten välttämiseksi esitetään käytettäväksi seuraavia rakenteellisia suojausmenetelmiä. Pysäköintialue päällystetään vesitiiviillä materiaalilla. Riittävä vesitiiviys saavutetaan asfalttipäällysteellä, jonka vedenläpäisevyys on 1x10-9 m/s tai pienempi. Asfaltin tiiviysvaatimusten toteutumista tulee valvoa rakennusvaiheessa. Pysäköintialueen sadevedet tulee kerätä sadevesikaivoihin, joista ne ohjataan pohjavesialueen ulkopuolelle. Tällä ehkäistään mahdollinen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän pintaveden imeytyminen pohjavesialueelle. Sadevesiviemäröinnissä tulee käyttää kestävää materiaalia (muovi, PVC), putkistot varustetaan öljyn ja liuottimien kestävillä tiivisteillä. Varikkohallin lattian on oltava tiivis ja käytettäviä kemikaaleja kestävä. Varikkohallin vedet tulee ohjata öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Kemikaalit tulee säilyttää niin, että ne eivät pääse jätevesiviemäriin. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä siten, että mahdollisissa vuototilanteissa kemikaalien valuminen maaperään ja joutuminen edelleen pohja- tai pintaveteen on estetty. Tämä voidaan toteuttaa allastamalla kemikaalien säilytyspaikat. Allastukset rakennetaan ns. kaksoispidätyksen periaatteella. Myös kemikaalien käsittelytilat/-alueet allastetaan. Altaisiin sekä käsittely- ja varastotiloihin kerääntyneet vedet johdetaan viemäriin tai tarvittaessa jatkokäsittelyyn. Linja-autovarikon polttoaineen jakelupisteen sijainti tulisi määritellä kalliopinnan topografian tarkemman selvityksen sekä kohteen alustavan pohjarakennussuunnitelman laatimisen jälkeen, jotta jakelupiste voitaisiin sijoittaa pohjaveden suojelun kannalta edullisimpaan kohtaan. Polttoaineen jakelupisteen polttonestesäiliö/-säiliöt sijoitetaan maanpäälle päällystetylle ja tiivistetylle alueelle. Säiliöiden tulee olla vuodonilmaisujärjestelmällä varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliön täyttöpaikka varustetaan ylivuodon estolaitteella. Jakelu- ja täyttöalueen pintavedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta viemäriin. Sekä palavien nesteiden varastoinnin että jakeluaseman rakentamisen osalta on huomioitava annetut määräykset ja standardit (mm. KTM:n päätös 415/1998). 28 27 Ramboll Finland Oy (2007b). 28 Ramboll Finland Oy (2007b). 28 (29)

Lähdeluettelo Lähteet, joihin muistiossa viitataan Ramboll Finland Oy (2007a). Vantaan yleiskaavan meluselvitys. Vantaan kaupunki. Ramboll Finland Oy (2007b). Yleiskaavan tarkistustyön pohjavesiselvitykset. Vantaan kaupunki. 12.2.2007. Route 96 Consulting Oy (1999). Pääkaupunkiseudun linja-autovarikot. Selvitys linja-autovarikkojen nykytilanteesta ja tulevaisuuden tarpeesta. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. PSJ B 1999:6. Sito Oy (2005). Pääkaupunkiseudun linja-autovarikot. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. PSJ B2005:9. Strafica Oy (2005). Vantaan tie- ja pääkatuverkon liikenne-ennusteet. Vantaan kaupunki 26.9.2005. Vantaan kaupunki (2002). Yhdyskuntatekniikka - lähtökohdat ja alustavat tavoitteet. Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnitteluyksikkö 16.12.2002. Vantaan kaupunki (2004). Teknisen huollon aluevaraustarpeet. Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu 10.5.2004. YK0007. 29 (29)