Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.08.2016 Sivu 1 / 1 328/10.02.03/2015 146 Tupapelto-Sirkkula asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 132900, 57 kaupunginosa Karakallio Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Tuomisto, puh. 043 826 5227 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 Tiina Piironen, puh. 043 824 6897 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tupapelto-Sirkkulan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 132900, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 31.8.2016 päivätyn Tupapelto-Sirkkulan asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6974, 50. kaupunginosassa (Lintuvaara) ja 57. kaupunginosassa (Karakallio), alue 132900, 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen ja jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi päätöskohta, joka kuuluu: Nähtävillä olon aikana arvioidaan pysäköintialueen laajuus ja lisätään alueen viihtyisyyttä lisääviä istutuksia. Jääskeläntien katusuunnitelman laadintaa ja rakentamisaikatauluun ottamista kiirehditään siten, että toimenpiteet ja niiden ajoitus voidaan osoittaa, kun asemakaava tuodaan hyväksyttäväksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.08.2016 Sivu 2 / 2 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Tupapelto-Sirkkulan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 132900, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 31.8.2016 päivätyn Tupapelto-Sirkkulan asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6974, 50. kaupunginosassa (Lintuvaara) ja 57. kaupunginosassa (Karakallio), alue 132900, 3 päätti, että nähtävillä olon aikana arvioidaan pysäköintialueen laajuus ja lisätään alueen viihtyisyyttä lisääviä istutuksia. Jääskeläntien katusuunnitelman laadintaa ja rakentamisaikatauluun ottamista kiirehditään siten, että toimenpiteet ja niiden ajoitus voidaan osoittaa, kun asemakaava tuodaan hyväksyttäväksi. 4 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 9 Tupapelto-Sirkkula mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 10 Tupapelto-Sirkkula, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Tupapelto-Sirkkula, tapahtumaluettelo - Tupapelto-Sirkkula, kaavamääräykset 1 - Tupapelto-Sirkkula, kaavamääräykset 2 - Tupapelto-Sirkkula, kaavakartta - Tupapelto-Sirkkula, ajantasa-asemakaava - Tupapelto-Sirkkula, havainnekuva 1 - Tupapelto-Sirkkula, mielipiteiden ja lyhennelmien vastineet, julkinen - Tupapelto-Sirkkula, havainnekuva 2 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa siirtolapuutarha-alueiden tarjontaa Espoossa. Kaava mahdollistaa kahden uudentyyppisen siirtolapuutarhan ja niihin liittyvien viljelypalstojen rakentamisen Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosaan. Kaava lisää virkistyspalvelujen tarjontaa asutuksen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,05 ha. Maa-alueet omistaa kaupunki. Kaava-alueelle osoitetaan 119 siirtolapuutarhapalstaa sekä niihin kuuluvat yhteistilat ja viljelypalstat. Kaavan kokonaisrakennusoikeus on 3 445 k-m 2.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.08.2016 Sivu 3 / 3 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt 10.11.2014 110 varata hakijalle maa-alueita siirtolapuutarhan suunnittelua varten. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on jatkanut varauspäätöstä 14.12.2015 141. Varaus on voimassa 30.11.2016 saakka. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Tupapelto-Sirkkula, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6974, käsittää virkistysaluetta 50. kaupunginosassa (Lintuvaara) sekä virkistysaluetta 57. kaupunginosassa (Karakallio), muodostuu uudet korttelit 50150 ja 57086, alue 132900. Aloite ja vireilletulo Asemakaavan laatimista ja asemakaan muutosta on haettu 9.1.2015 saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 18.2.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 18.2.2015. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Karakallion (57) ja Lintuvaaran (50) kaupunginosissa, Leppävaaran urheilupuiston pohjoisosassa, Rastaspuiston ja Lintuvaaran asuinalueiden välissä. Suunnittelualue koostuu kolmesta erillisestä alueesta. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 4,05 ha. Suunnittelualue sijaitsee Leppävaaran kartanoa ympäröivillä vanhoilla maatalousalueilla. Alueen maisemarakenne muodostuu avoimista
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.08.2016 Sivu 4 / 4 laaksoista ja metsäisistä, paikoin jyrkkäreunaisista selännealueista. Suunnittelualue liittyy osaksi avointa Äijänpellon viljelymaisemaa. Suunnittelualueen läntisin osa sijaitsee Rastaspuiston asuinalueen koillispuolella. Suunnittelualueen keskimmäinen osa-alue sijaitsee Monikonpuron varressa, puron länsipuolella. Itäisin osa-alue sijaitsee Monikonpuron ja Lintuvaaran asuinalueen välissä. Suunnittelualue on osa Leppävaaran urheilupuiston laajaa virkistysaluekokonaisuutta. Alueella on kattava, ympärivuotisessa käytössä oleva ulkoilureittien verkosto. Suunnittelualueella on pääosin viljelykäytössä olevaa peltoa. Itäisin alue on entistä peltoa tai niittyä, joka on metsittynyt. Alueella kasvaa tasaikäinen, valoisa koivikko. Suunnittelualueen maaperä on paksua savikkoa, jolla rakennukset on perustettava paaluilla. Maankäyttöä rajoittavat suunnittelualueen länsiosan poikki kulkeva 100 kv:n voimalinja ja itäosan poikki kulkeva jätevesiviemäri. Suunnittelualueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Osalla alueista on voimassa oleva pellonvuokraussopimus. Itäpuolinen suunnittelualue liittyy Jääskeläntien kautta Hämeenkyläntiehen ja sitä kautta muuhun liikenneverkkoon. Länsipuolinen suunnittelualue liittyy Heurlinintien, Nurmilinnuntien ja Rastaspuistontien kautta Rastaalantiehen ja siitä muuhun liikenneverkkoon. Suunnittelualueet ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat noin 800 m päässä. Suunnittelualue sijaitsee myös hyvien jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien varrella. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu virkistysalueeksi. Lisäksi alueelle on osoitettu 110 kv:n voimalinja. Asemakaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa alue on varattu virkistysalueeksi. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia alueita, rakennuksia ja rakenteita. Alueille tai niiden välittömään läheisyyteen on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen, yhteydeltään sitova virkistysyhteys.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.08.2016 Sivu 5 / 5 Suunnittelualueiden välissä sijaitsee ryhmäpuutarha-alue (RP), jota ei voida hyödyntää yleiskaavan mukaisessa käytössä Monikonpuron hulevesitulvariskin takia. Asemakaava on yleiskaavan päätavoitteiden mukainen. Asemakaava Rastaspuiston asemakaavassa (lainvoimainen 3.10.1990) alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Alueelle on osoitettu ohjeellinen kävelytien tai ajoradan linjaus. Lintumetsä II:n asemakaavassa (lainvoimainen 18.10.1996) alue on osoitettu virkistysalueeksi (VL). Lintukorpi II A:n asemakaavassa (lainvoimainen 30.6.1993) alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Muilta osin suunnittelualue on asemakaavoittamaton. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 18.2.2015. Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä 24.3.2015 mennessä. Mielipiteitä saatiin 28 kappaletta. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin kaksi kappaletta. Mielipiteet kohdistuivat Lintuvaaran puoleiseen siirtolapuutarhaan, joka herätti voimakasta vastustusta. Siirtolapuutarhan koettiin huonontavan ympäristöä nykyiseen verrattuna. Huolta herättivät etenkin metsäalueen pieneneminen ja maiseman muuttuminen. Siirtolapuutarhan tuoma liikenne koettiin ongelmaksi. Jääskeläntielle toivottiin jalkakäytäviä ja hidasteita. Siirtolapuutarhaan osoitettuja pysäköintipaikkoja pidettiin riittämättöminä ja pelättiin pysäköinnin leviävän katujen varsille. Monikonpuron hulevesikuormituksesta oltiin huolissaan. Läntinen siirtolapuutarhan ja viljelypalstojen kokonaisuus ei herättänyt vastustusta. Palaute on otettu huomioon kaavan valmistelussa mm. sisällyttämällä kaavaan rakentamistapaa ja lähiympäristön suunnittelua ohjaavia kaavamääräyksiä, jättämällä virtavesien reunoille suojavyöhykkeet ja lisäämällä auto- ja pyöräpysäköintipaikkoja. Asemakaavaehdotus Asemakaava-alue koostuu kahdesta siirtolapuutarhan korttelialueen (RP) ja palstaviljelyalueen (RP-1, RP-2) muodostamasta kokonaisuudesta. Siirtolapuutarhapalstat ovat pieniä (noin 100 m 2 ), minkä vuoksi viljelypalstat sijaitsevat erillisellä alueella.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.08.2016 Sivu 6 / 6 Siirtolapuutarhan korttelialue (RP) Kaavassa osoitetaan kaksi siirtolapuutarhan korttelialuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 21 880 m 2 (2,19 ha). Itäinen korttelialue on laajuudeltaan noin 13 600 m 2 ja läntinen korttelialue noin 8 280 m 2. Itäiselle siirtolapuutarhan korttelialueelle on osoitettu 68 siirtolapuutarhapalstaa ja läntiselle alueelle 51 palstaa. Palstoille saa rakentaa kesäkäyttöön tarkoitettuja mökkejä, joiden koko varastoineen, avokuisteineen ja katoksineen saa olla enintään 25 k-m 2. Siirtolapuutarhamökkien rakennusoikeutta on kaavassa yhteensä 2 975 k-m 2. Molemmilta RP-korttelialueilta on osoitettu lisäksi rakennusalat huolto-, varasto- ja saunarakennukselle (h-1) sekä kasvihuoneelle (h-2). Kaava mahdollistaa maakellarin rakentamisen h-1 -rakennusalalle. Siirtolapuutarhojen yhteistiloille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 470 k-m 2. Itäisen siirtolapuutarhan korttelialueen poikki kulkevan jätevesiviemärin päälle on jätetty 6 m leveä vyöhyke, jolle ei saa sijoittaa rakentamista tai kulkureittejä. Korttelialueiden hulevesien käsittelyn lähtökohtana on luonnonmukainen käsittely ja viivyttäminen. Tavoitteena on, ettei valuma lisäänny nykytilanteeseen nähden. Palstaviljelyalue (RP-1 ja RP-2) Kummallekin siirtolapuutarhan korttelialueelle on osoitettu oma erillinen palstaviljelyalue. Alueilta voidaan osoittaa noin yhden aarin (100 m 2 ) kokoiset viljelypalstat jokaiselle siirtolapuutarhapalstan haltijalle. Palstaviljelyalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 13 100 m 2 (1,31 ha). Lähivirkistysalue (VL) Kaavassa on osoitettu viisi lähivirkistysaluetta, joiden yhteenlaskettu pintaala on noin 5 510 m 2 (0,55 ha). Läntisen siirtolapuutarhan korttelialueen ja siihen kuuluvien viljelypalstojen välinen VL-alue toimii samalla kehitettävänä liito-oravan latvusyhteytenä (eko-1). Kaava-alueen ja Lintuvaaran asuinalueen väliin jää noin 50 metriä leveä metsäalue, joka varmistaa pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden säilymisen. Monikonpuron ja alueella kulkevan valtaojan ympärille on osoitettu kaksi kapeaa lähivirkistysaluekaistaletta, jotka toimivat virtavesien suojavyöhykkeinä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.08.2016 Sivu 7 / 7 Kaavassa osoitetaan jalankulku- ja pyöräilyreitit (pp) olemassa olevien reittien mukaisesti. Lisäksi on osoitettu yksi uusi jalankulku- ja pyöräilyreitti läntisen siirtolapuutarhan ja viereisen palstaviljelyalueen välille. Liikenne Siirtolapuutarhojen korttelialueet tukeutuvat olemassa olevaan katuverkkoon ja kunnallistekniikan verkostoon. Itäiselle siirtolapuutarhan korttelialueelle järjestetään uusi ajoyhteys virkistysalueen kautta Jääskeläntien päästä. Läntisen siirtolapuutarhan korttelialueen ajoyhteys järjestetään olemassa olevalta Heurlinintieltä, joka alkaa Nurmilinnuntien päästä. Itäpuolisen suunnittelualueen liikennetuotos on arviolta kesällä keskimäärin noin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa ja länsipuolisen noin 30 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jääskeläntieltä puuttuu jalkakäytävä, mutta se voidaan tarvittaessa toteuttaa, jolloin Jääskeläntien liikenneturvallisuus paranee. Nurmilinnuntiellä ja Rastaspuistontiellä on ajoradasta erotettu jalankulku- ja pyörätie. Siirtolapuutarhan korttelialueilla tulee toteuttaa vähintään 0,5 autopaikkaa loma-asuntoa kohden. Autopaikkojen tulee olla nimeämättömiä ja kaikkien siirtolapuutarha-alueen käyttäjien ja siirtolapuutarha-alueella vierailevien käytössä. Tarvittaessa yleistä pysäköintiä on tai voidaan järjestää olemassa olevien katujen varsilla. Pysäköintipaikat sijoittuvat pääosin korttelialueen reunaan heti ajoyhteyksien tuntumaan. Palstaviljelyalueille ei järjestetä erillisiä pysäköintipaikkoja. Lisäksi korttelialueilla tulee toteuttaa 0,5 polkupyöräpaikkaa loma-asuntoa kohden. Pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa (pp-1). Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 40 500 m² (4,05 ha). Kaava-alueelle muodostuu noin 2,19 ha siirtolapuutarhan korttelialuetta, noin 1,31 ha palstaviljelyaluetta ja noin 0,55 ha virkistysaluetta. Kokonaisrakennusoikeus on 3 445 k-m 2. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Luontolausunto Osallistumis- ja arviointisuunnitelman pohjalta laadittiin luontolausunto, joka valmistui 31.5.2015 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy). Luontolausunnon perusteella kaava-alueella ei ole suojeltavia luontokohteita. Liito-orava on otettu kaavassa erikseen huomioon luontolausunnon aluerajaukseen kuulumattomilla alueilla.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.08.2016 Sivu 8 / 8 Kaavataloudelliset vaikutukset Kaava-alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Kaava ei edellytä uusien katujen rakentamista. Alueen kunnallistekniikan rakentamisesta aiheutuu kaupungille vähäisiä kustannuksia. Perittävät maksut Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hakijoille on ilmoitettu, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan laatimiskuluja. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakijat - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Fingrid Oyj, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille
Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.08.2016 Sivu 9 / 9