Kuka koulun liikunnallistaa ja miten? Näkemys koululiikunnan ajankohtaisiin kysymyksiin Liikkuva koulu -ohjelman näkökulmasta
Liikkuva koulu -ohjelman strateginen tavoite
Tavoite luoda rakenteelliset edellytykset liikunnan edistämiselle varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja jatkoopinnoissa
1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1833 1518 1160 1214 785 664 437 328 287 156 132 45 45 2010 2011 2012 2013 2014 2015 kevät 2015 syksy 2016 kevät 2016 syksy Liikkuvan koulun laajeneminen 31.12.2016: 75 % kouluista 83 % oppilaista 84 % kunnista Nykytilan arvioinnin täyttäneitä Rekisteröityneitä Liikkuva koulu -ohjelman väliraportti 1.8.2015 31.12.2016
Liikkuva koulu henkilökunnan työn tukena Koen Liikkuva koulu -toiminnan hyödyllisenä 92 % koulumme kannalta 52 % rehtorin kannalta 79 % opettajien kannalta 95 % oppilaiden kannalta 35 % koulujen henkilökunnasta kokee, että Liikkuva koulu -toiminta edistää opettajien hyvinvointia 31 % koulujen henkilökunnasta kokee, että Liikkuva koulu -toiminta lisää opettajien työtaakkaa Henkilökunnan työhyvinvointi voisi olla yksi painopistealue tulevaisuudessa. Liikkuva koulu -ohjelman väliraportti 1.8.2015 31.12.2016
Liikkuva koulu -ohjelman sisällölliset tavoitteet
Liikkuvassa koulussa tärkeää on aktiivinen ja viihtyisä koulupäivä hyvinvoiva koululainen oppilaiden osallisuus oppiminen lisää liikettä vähemmän istumista.
3. Aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä Opetussuunnitelma tukee aktiivisempia koulupäiviä Liikkumisen edellytykset kouluissa vahvistuneet Toiminnan koetaan edistävän viihtymistä ja työrauhaa Liikkuva koulu henkilökunnan työn tukena Liikkuva koulu -ohjelman väliraportti 1.8.2015 31.12.2016
4. Oppiminen Liikunnan lisäämisellä koulupäivään voidaan vaikuttaa myönteisesti moniin oppimisen edellytyksiin: kognitiivinen toimintakyky keskittyminen tehtäviin käyttäytyminen viihtyminen 89 % Liikkuva koulu -ohjelman väliraportti 1.8.2015 31.12.2016 koulujen henkilökunnasta kokee Liikkuva koulu -toiminnan hyödyllisenä oppimisen kannalta
Tunti liikuntaa päivässä?
Oppilaiden terveys ja hyvinvointi Koulupäivän aikaisella liikunnalla suurin merkitys vähiten liikkuville oppilaille. Keskimäärin kolmasosa päivän reippaasta liikunnasta kertyy koulussa, mutta vähän liikkuvilla jopa 42 %:
Mikä on liikunnan tai liikkumisen rooli Liikkuva koulu - toiminnassa? Keino, muiden asioiden saavuttamiseen Osallisuus, vuorovaikutus, oppimisen edellytykset, jne. Päämäärä yksilön liikkumisedellytysten kehittämiseen
5. Osallisuus Oppilaiden osallisuus on Liikkuvan koulun keskeinen tavoite. Liikkuva koulu -toiminta tuo paljon mahdollisuuksia oppilaiden osallisuuden kehittämiseen. Oppilaiden roolia aktiivisemman koulupäivän toteuttajina on mahdollista lisätä. Liikkuva koulu -ohjelman väliraportti 1.8.2015 31.12.2016
Vapaa sana Liikkuva koulu on sinänsä tosi hyvä, mutta se myös syö paljon resurssia ja huomiota esimerkiksi taideaineilta. Se, että puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja viihtyvyydestä, ei voi olla pelkästään liikunnan lisäämistä. Musiikki, kuvataide ja käsityö jäävät lähes ilman välineitä ja tuntimäärätkin ovat pienempiä. Kun aika on rajallista, niille ei riitä edes kerhoresurssia. Siksi tämä on hankkeena aika lailla yksipuolistava, vaikka sen sisällöissä ei sinänsä vikaa olekaan. Kaikista hankalinta Liikkuva koulu-toiminnassa on saada kaikki opettajat siihen asenteellisesti mukaan. Suurin osa oppilaista kannattaa ja kokee Liikkuvan koulun toiminnan tärkeänä ja viihtyvyyttä lisäävänä. Voisi sanoa, että monesti into liikunnallisten tapahtumien järjestämiseen tulee siitä, että oppilaat ovat toivoneet niitä ja inspiroivat minua opettajanakin suuresti niiden toteuttamiseen. Liikunnallistaminen on hyvä asia mutta viime aikoina on alkanut tuntua, että se ainut asia koulussa. Kenenkään päivittäinen liikkuminen ei voi olla koulutuntien, siis muiden kuin liikunnan, varassa. On raivostuttavaa, että liikunta jyrää kaiken alleen nykyään. Kohtuus olisi hyvä ohjenuora tässäkin asiassa. Liikkuva koulu -ohjelman henkilökuntakysely, kevät 2017
KIITOS!