ONKO JOENSUUN SEUDULLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? Valtiotieteeen tohtori Timo Aro @timoaro 5.9.2017, Joensuu
ALUKSI PUOLUSTUSPUHEENVUORO Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: jos ei ole mitään sanottavaa, ei todellakaan sanota mitään, koska sitä pidetään muuten paskanpuhumisena. Porilaiselle vittuilu on merkki välittämisestä!
Jokaisen alueen menestyminen perustuu kasvuun!
MENESTYVÄN ALUEEN VIITEKEHYS! 4. VILLIT KORTIT 3. PITOVOIMA 1. KASVU (ELINVOIMA) 2. VETOVOIMA
SISÄLTÖ 1. Joensuun seudun sisäinen kasvu (elinvoima) 2. Joensuun seudun ulkoinen kasvu (elinvoima) ja menestyvän alueen viitekehys 3. (L)opetus!
1. Joensuun seudun sisäinen kasvu (elinvoima)
NÄMÄ KOLME TEKIJÄÄ ON YKSINKERTAISESTI OLTAVA ISKUSSA JA TASAPAINOSSA! 2. ALUEEN ULKOINEN KASVU (ELINVOIMA) 1. ALUEEN SISÄINEN KASVU (ELINVOIMA) 3. MAINEKUVA
Alueen menestys riippuu sen human powerista, tahtotilasta, arvoista, luovuudesta ja organisaatioista enemmän kuin paikan sijainnista tai vaikkapa luonnonvaroista - Seppo Rainisto, bränditutkija -
ALUEEN SISÄINEN KASVUDYNAMIIKKA (SISÄINEN ELINVOIMA) Seudun henkinen ilmasto, asenneilmapiiri ja yleinen mentaliteetti Julkinen ja yksityinen puhe alueesta: ylpeää vai vähättelevää, rakentavaa vai nakertavaa, yhteisyyttä vai erillisyyttä korostavaa, kannustavaa vai latistavaa puhetta, uutta luovaa vai tuhoavaa jännitettä? Seudulliset lukkiumat: onko seudullisesti kipeiden asioiden kissa(t) nostettu avoimesti pöydälle vai sähiseekö kissa(t) piilossa jossain pöydän alla Seudun rakennettu/strateginen etu ja seudun sisäinen eheys Luottamuspääoma: kykeneekö seutu sopimaan ja edistämään kaikille alueen kunnille ja toimijoille yhteisiä tavoitteita, strategisia painopisteitä ja valintoja Kyky reagoida ja tehdä päätöksiä Seudun mentaalinen ilmapiiri Tulevaisuususko Tahtotila Yhtenäisyys ja yksimielisyys Yhteiset ja yhdistävät nimittäjät? Löytyykö yhteinen vihollinen? SEUDULLISTEN SILLARAKENTAJIEN ROOLI A LA JOSEK KOROSTUU MUUTOSPYÖRTEESSÄ!
Kohtaako Joensuun seutu tulevaisuuden haasteet eheänä ja yhtenäisenä seutuna? LAISKA SEUTU Ei kiinnostusta tai halua yhteistyöhön VAHVISTUVA SEUTU Vakiintunutta yhteistyötä, yhteisiä tulevaisuustavoitteita ja vahva sopimuksellisuus, 3 EVVK ohjaavana periaatteena ja kyynisyys PETTYNYT SEUTU Huonoja kokemuksia, pettymyksiä eikä keskinäistä luottamusta Jokainen hoitaa 4vain oman ruutunsa, osaoptimointi JOENSUUN SEUDUN EHEYS JA YHTENÄISYYS? Menestys perustuu yhteiseen puheeseen, 1 tekemiseen ja tahtoon UUDISTUVA SEUTU Vahvistetaan yhteistyötä ja yhteisiä rakenteita, haetaan yhdessä ratkaisuja 2 Kokeillaan, kehitetään ja sovelletaan, ratkaisuhakuisuus
Millainen on Joensuun rooli?
Onko Joensuun seutu sisäisesti eheä ja yhtenäinen? 1) Kyllä 2) Ei Kirjoita viestin eteen Txt VÄLI v VÄLI vaihtoehdon numero. Esimerkiksi Txt v 1. Lähetä vastauksesi numeroon 18232.
2. Joensuun seudun ulkoinen kasvu (elinvoima) ja menestyvän alueen viitekehys
NÄMÄ KOLME TEKIJÄÄ ON YKSINKERTAISESTI OLTAVA ISKUSSA JA TASAPAINOSSA! 2. ALUEEN ULKOINEN KASVU (ELINVOIMA) 1. ALUEEN SISÄINEN KASVU (ELINVOIMA) 3. MAINEKUVA
ALUEEN ULKOINEN KASVUDYNAMIIKKA (ULKOINEN ELINVOIMA) Ulkoiseen elinvoimaan vaikuttavat isot ulkoiset toimintaympäristön muutostekijät, jotka liittyvät esimerkiksi Elinkeino- ja toimialarakenteen muutoksiin Yritysperustantaan ja yrityskannan kehitykseen Alue- kunta- ja paikallistalouden kehitykseen Työllisyys- ja työpaikkakehitykseen Väestökehitykseen Osaamiseen Saavutettavuuteen jne. Avainkysymykset: Millainen on Joensuun seudun asema ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa? Miten Joensuun seudun asema ja kilpailukyky on muuttunut eri aikavälillä? Mitkä ovat Joensuun seudun kriittiset vahvuudet ja heikkoudet? Mitkä ovat kasvualat nyt ja tulevaisuudessa? Mihin Joensuun seutu panostaa tulevaisuudessa ja miten? Muutoksen kaksi koria Asiat, joihin Joensuun seutu voi itse vaikuttaa Asiat, jotka ovat riippuvaisia muiden tekemistä päätöksistä, linjauksista ja resursseista
MENESTYVÄN ALUEEN VIITEKEHYS! 4. VILLIT KORTIT 3. PITOVOIMA 1. KASVU 2. VETOVOIMA
KASVUN OSATEKIJÄT 1. Väestömäärä ja väestölisäys 2. Muuttovetovoima 3. Työpaikkojen määrä ja työpaikkalisäys 4. Yritysperustanta 5. Yrityskannan määrä ja lisäys 6. Investointien ja pääomien kohdentuminen alueelle 7. Matkailu-, tapahtuma- ja vierailijakävijöiden määrä ja lisäys 8. Opiskelijoiden määrä ja lisäys MITEN JOENSUUN SEUDULLA ON HALLUSSA TÄMÄ (KASVU)PAKETTI?
JOENSUUN SEUDUN VÄESTÖLISÄYS JA MUUTTOVETOVOIMA OVAT PINNALTA KATSOEN KUNNOSSA! - Joensuun seudun väkiluku kasvoi 3 363 henkilöllä vuosien 2000-2016 aikana mutta kehitys on erittäin kaksijakoinen seudun sisällä ja väestölisäys perustuu de facto täysin nettomaahanmuuttoon - Joensuun seutu kuuluu niiden harvojen seutujen (vain joka neljäs) sai muuttovoittoa maan sisältä vuosina 2005-2016 mutta muuttovoitto oli vain +32 henkilöä. Joensuun seutu saa muuttovoittoa omasta maakunnastaan ja lähiseuduilta (Savonlinna, Varkaus, Imatra, Ylä-Savo), mutta kärsii määrällisesti suurimmat muuttotappiot erityisesti Helsingin seudulle sekä muille korkeakouluseuduille Joensuun seudun väestökehitys osatekijöittäin 2000-2016 Joensuun seudun nettomuutto seuduittain vuosina 2005-2016 600 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus
JOENSUUN SEUDUN TYÖPAIKKAKEHITYS ON OLLUT KÄRKITASOA 2010-LUVULLA! - Joensuun seudun työpaikkojen määrä kasvoi noin 1000 työpaikalla vuosina 2010-2014. Työpaikkojen määrä kasvoi eniten yksityisellä sektorilla! Joensuun seudun kehitys poikkeaa edukseen koko maan kehityksestä: koko maassa työpaikkojen määrä väheni - Joensuun seudulla yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi 4,2 % vuosina 2010-2014. Joensuun seudun yksityisen sektorin työpaikkamuutos viidenneksi korkein Manner-Suomen seuduista (67) Joensuun seudun työpaikkalisäys sektoreittain 2010-2014 Joensuun seudun yksityisen sektorin työpaikkamuutos % 2010-2014 Yrittäjät -203 Valtioenemmistöinen Oy -138 Kunta 652-337 Valtio Yksityinen sektori 997-600 -400-200 0 200 400 600 800 1000 1200 Vaasan Seinäjoen Oulun Helsingin Rovaniemen Tampereen Joensuun Kuopion Tunturi-Lapin Jakobstadsregionen Vakka-Suomen Pohjois-Lapin Ålands landsbygd Ålands skärgård 0,42 0,56 1,64 1,75 2,22 3,18 4,18 5,04 8,64 8,92 10,51 13,94 21,28 22,42 0,00 3,00 6,00 9,00 12,00 15,00 18,00 21,00 24,00
MUTTA JOENSUUN SEUDUN HYVÄN TYÖPAIKKAKEHITYKSEN TAUSTA EI OLE KOVIN KILPAILUKYKYINEN - Joensuun seudun työllisyysaste on luvattoman alhainen suhteessa koko maan keskiarvoon ja verrattuna muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin. Hyvästä työpaikkakehityksestä huolimatta työllisyysaste on jämähtänyt heikolle tasolle. - Joensuun seudulla yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat taantuman aikana 2010-luvulla viidenneksi eniten kaikista seuduista. Kasvu on hyvä merkki ja suunta oikea, mutta yksityisen sektorin osuus kaikista seudun työpaikoista on merkittävästi alhaisempi kuin useimmilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla Joensuun seudun työllisyysaste vuosina 2005-2015 Joensuun seudun yksityisen sektorin osuus (%) kaikista työpaikoista 2014 70,6 70,6 69,5 69,9 69,6 68,7 68,8 68,6 67,6 67,9 67,6 Osuus yli 60 % 62,3 62,5 62,9 62,8 60,7 62,4 63,3 63 62,6 62,3 61,4 Osuus 57-59,9 % Osuus 54-56,9 % Osuus 51-53,9 % Osuus 48-50,9 % Joensuun seutu 52,3 % (32.) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Osuus alle 48 % Koko maa Joensuun seutu
YRITYSPERUSTANTA JA YRITYSKANNAN MUUTOS OVAT HYVÄLLÄ KASVU-URALLA! - Joensuun seudulla aloitti noin 5 800 ja lopetti noin 4 600 yritystä vuosina 2015-2015. Yritysperustanta oli positiivinen koko ajanjakson ajan. Joensuun seudulla aloitti 1 160 yritystä enemmän kuin lopetti 11 vuoden ajanjakson aikana. - Joensuun seudun yrityskanta kasvoi noin 1 200 yrityksellä vuosina 2005-2015. Yrityskanta kasvoi tasaisesti koko ajanjakson lukuun ottamatta vuotta 2015 (PRH:n tilastosiivous). Joensuun seudulla toimi 53,4 yritystä tuhatta asukasta kohden vuoden 2015 lopussa, joka on vähän keskitason alapuolella suuriin ja keskisuuriin seutuihin verrattuna. Joensuun kaupungissa oli 20 suurimman kaupungin joukossa neljänneksi vähiten toimivia yrityksiä suhteessa väestöpohjaan Joensuun seudun yritysperustanta vuosina 2005-2015 Joensuun kaupungin toimivien yritysten määrä suhteessa väkilukuun 2015 Aloittaneet Lopettaneet 677 94,9 581 581 552 548 503 492 501 442 464 434 372 390 431 451 483 496 408 427 375 389 393 76,0 66,1 64,6 63,4 62,0 61,7 61,6 59,2 56,7 56,3 56,1 54,1 53,5 53,1 53,1 51,8 51,3 50,8 48,4 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
ALUETALOUDEN KEHITYSSUUNTA HYVÄ, MUTTA MUIDEN ETUMAT- KAA ON HURJAN PALJON KUROTTAVANA - Joensuun seudun arvonlisäys eli alueen kaikkien tuotantoon osallistuvien yksiköiden synnyttämää bruttoarvo kasvoi merkittävästi vuosina 2000-2014. Joensuun seudun kehitys oli muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin verrattuna vähän keskitason alapuolella - BTV-indikaattori on alueen tuotannon (Bkta), työllisyyden (Työ) ja väestön (Väki) vuosimuutoksen poikkeama koko maan muutoksesta. Joensuun seudun BTV-indeksi oli juuri ja juuri positiivinen vuosina 2000-2014 Arvonlisäyksen muutosindeksi kaupunkiseuduilla 2000-2014 (vuosi 2000=100) BTV-indeksi kaupunkiseuduilla vuosina 2000-2014 (koko maa= 0) 200 1 0,87 181,3 181,2 0,82 180 168,9 168,3 169,3 168,5 159,6 159,5 157,1 155,8 155,5 154,2 160 139,7 139,7 0,5 137 140 120 100 80 60 95,6 57,3 0-0,5 0,75 0,71 0,65 0,6 0,57 0,46 0,42 0,36 0,02-0,15-0,23-0,3-0,4 40 20 0-1 -1,5-0,7-1,58-2
JOENSUUN SEUTU ON VETOVOIMAINEN OPISKELIJA-, MATKAILU- JA TAPAHTUMAKAUPUNKI! - Joensuun seudulla opiskelijoiden osuus seudun väestöstä on neljänneksi korkein kaikista 70 seudusta. Joensuussa on kolmanneksi eniten kaikista seuduista tiedekorkea- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita. Joensuun edellä on vain Vaasa ja Turku - Pohjois-Karjalassa oli tuhatta asukasta kohden noin 1550 vierailijaa ja yöpymistä vuonna 2016. Määrä jää maakuntien keskitason alapuolelle, mutta alueen potentiaalikerroin on paljon suurempi mitä numerot osoittavat vuonna 2016 Opiskelijoiden osuus (%) väestöstä seuduittain vuonna 2015 Saapuneet vieraat ja yöpymiset 1000 as. kohden maakunnittain 2016 Järviseudun Lahden Rauman Porin Nivala-Haapajärven Haapaveden-Siikalatvan Raahen Mikkelin Seinäjoen Koillismaan Helsingin Kokkolan KOKO MAA Ylivieskan Kajaanin Lappeenrannan Kemi-Tornion Tampereen Vaasan Turun Kuopion Joensuun Rovaniemen Jyväskylän Oulun 6,93 6,95 6,96 6,97 6,97 7,02 7,06 7,12 7,19 7,21 7,49 7,51 7,54 7,62 7,64 7,86 7,96 8,27 8,46 8,48 8,92 9,40 9,50 9,60 10,15 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 Kymenlaakso Satakunta Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Lappi Ahvenanmaa 955 959 1323 1342 1355 1361 1517 1552 1788 1896 1980 1993 2036 2120 2385 2663 3942 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6136 6727
MENESTYVÄN ALUEEN VIITEKEHYS! 4. VILLIT KORTIT 3. PITOVOIMA 1. KASVU 2. VETOVOIMA
Mistä me puhumme, kun puhumme alueen veto- ja pitovoimasta?
ALUEEN VETO- JA PITOVOIMA Mikä tekee alueesta vetovoimaisen, kiinnostavan ja houkuttelevan? Subjektiiviset tunnetekijät: syntymä-, kotitai opiskelupaikka, puoliso, läheiset, ystävät, tuttavat ja paikkaan liittyvät siteet Työ ja työmahdollisuudet Asuminen: asuin- ja elinympäristön viihtyvyys Palvelut: toimivat (lähi)palvelut ja vetovoimapalvelut (vapaa-aika, liikunta, kulttuuri, harrastukset jne.) Sijainti: sujuvat ja nopeat yhteydet Maine Mitkä tekijät saavat jäämään ja viihtymään alueella? Kaikki em. vetovoimatekijät: vetovoimatekijöihin liittyvät positiiviset omakohtaiset tiedot, havainnot, kokemukset jne. = paikan laatu Tyytyväisyys palveluihin ja paikkaan: viihtyvyys, mukavuus, helppous, lähestyttävyys Identiteetti: paikkaan sitova yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne, Maine: eteenpäin menevä ja kehittyvä alue
6 alueen veto- ja pitovoimatekijää
1.Kovat tekijät 2.Sijaintitekijät 3.Pehmeät tekijät 4.Mainetekijät 5.Identiteettitekijät 6.Villit kortit
MITKÄ OVAT JOENSUUN SEUDUN JA SEN KUNTIEN TÄRKEIMMÄT VETO- JA PITOVOIMATEKIJÄT? 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, yritykset ja niiden verkostot, investoinnit, hyvät palvelut ja alueen koko) 2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijaintietu tai haitta suhteessa kasvukeskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus jne.) 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarinat, identiteetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kulttuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, hyvät ja toimivat palvelut jne.) 4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne.) 5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan) 6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)
Missä kuudesta vetovoimatekijästä Joensuun seudulla on eniten tekemistä? 1) Kovat tekijät 2) Sijaintitekijät 3) Pehmeät tekijät 4) Mainetekijät 5) Identiteettitekijät 6) Villit kortit Kirjoita viestin eteen Txt VÄLI v VÄLI vaihtoehdon numero. Esimerkiksi Txt v 1. Lähetä vastauksesi numeroon 18232.
Miksi?
MENESTYVÄN ALUEEN VIITEKEHYS! 4. VILLIT KORTIT 3. PITOVOIMA 1. KASVU 2. VETOVOIMA
Mitkä ovat Joensuun seudun villit kortit?
3. (L)opetus
ONKO JOENSUUN SEUDULLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? 1. Joensuun seudun sisäinen eheys ja yhtenäisyys on oltava AAA-luokkaa jatkossa, jos seutu aikoo pärjätä kiihtyvässä alueiden välisessä kilpailussa. Seudun haasteena ovat suuret sisäiset erot Joensuun ydinkaupunkiseudun ja seudun muiden kuntien kanssa keskeisissä kasvun tunnusluvuissa 2. Ulkoisen kasvun osatekijät ovat pääosin positiivisia ja useat kasvuun liittyvät tunnusluvut ovat nousevalla uralla, mutta seudulla on suuri työ kuroa kiinni verrokkien etumatkaa. Lisäksi useisiin kasvun tunnuslukuihin liittyy tilastoharha alhaisen lähtötason vuoksi 3. Joensuun seudun kannalta kuusi alueiden veto- ja pitovoimatekijää ovat ristiriitaisia. Seutu on kaikkien tekijöiden osalta keskitasoa, positiivisen ja negatiivisen välillä näkökulmasta riippuen. Yksittäinen huippu- tai erottautumistekijä puuttuu 4. Joensuun vaikutusalueen kriittinen massa ei ole riittävä. Pohjois-Karjalan resurssit on imetty. Mihin Joensuun seutu suuntautuu jatkossa? Kenen kanssa Joensuun seutu tekee syvää yhteistyötä? Miten seutu asemoi itsensä tulevaisuudessa? JOSEK:in ja muiden aluetta yhdistävien toimijoiden merkitys korostuu entisestään 5. Kriittisin tulevaisuushaaste: nuorten aikuisten paikkaan liittyvät valinnat, ja etenkin naisten tekemät valinnat. Millainen on Joensuun seudun viettelevä elinvoimapolitiikka, joka vetoaa naisiin ja houkuttelee naisia?
LISÄÄ! 1. Kasvua 2. Työtä 3. Yritystä 4. Asukkaita 5. Kävijöitä 6. Kovaa vetovoimaa 7. Fiksuutta 8. Toisintekemistä 9. Tulevaisuususkoa! 10. Naisia!!!
JOKAISELLA PAIKALLA PITÄÄ OLLA JOKIN VASTAVOIMA
Lisätietoja Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos!