Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino 29.1.2015
Taustaa Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Aloitti toimintansa 1.1.2001 Lounais-Hämeen kansanterveystyön ky. (1973) ja Lounais- Hämeen aluesairaala (1950) yhdistettiin vuonna 2001 perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat integroituna kokonaisuutena Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymänä (FSTKY) Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä Väestöpohja 36 000 Pitkä kokemus yhteistyöstä jo aikaisemmin (yhteinen yöpäivystys, röntgen, laboratorio, ruokahuolto jne)
Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 110 105 100 95 90 Hämeenlinna Forssa Riihimäki 85 80 Forssan seudun thkyn toiminta käynnistyy 75 23.5.14 70 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2011 Satu Kapiainen, Timo Hujanen, Mikko Peltola, Unto Häkkinen, CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.05.2013 http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/organisaatio/rakenne/yksikot/terveys_ja_sosiaalitalous/tilastoja Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 Kunta Sairaanhoitopiiri Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Forssa 05 2098 100 1,19 84 Hattula 05 1795 86 0,87 98 Hausjärvi 05 1943 93 0,95 98 Humppila 05 2598 124 1,14 108 Hämeenlinna 05 2200 105 1,09 96 Janakkala 05 1967 94 0,98 95 Jokioinen 05 1910 91 1,03 89 Loppi 05 1871 89 0,99 90 Riihimäki 05 2082 99 0,98 102 Tammela 05 2007 96 1,10 87 Ypäjä 05 2032 97 1,12 86
Taustaa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (HYKY) Erinomaiset kokemukset terveydenhuollon kuntayhtymän toiminnasta (palveluiden saatavuus lähipalveluina, kustannustehokkuus) Taustalla myös useita selvityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon yhteensovittamisesta hidas asennemuokkaus Laajaa päätöksentekoon liittyvää konsensusta ei kuitenkaan löytynyt Vuonna 2013 terveydenhuollon lakimuutosvalmistelu toi mukanaan paineita Väestöpohjakriteerit Poikkeuslupamahdollisuus Lakiin kirjatuista asukaspohjakriteereistä voidaan poiketa, mikäli seutukunnallisesta on näyttöä toimivasta integraatiosta Laaja seutukunnallinen konsensus lähipalvelujen säilyttämisestä ja päätösvallan pitämisestä omissa käsissä
Hyky tiivistetysti Jäsenkuntien sosiaalihuollon palveluiden liittäminen samaan kuntayhtymään 1100 työntekijää 120 Me toimintatuottoja Toiminnan organisointi palvelualueiden kautta ja perinteisten rajojen murtaminen Toiminta kattaa koko elämän kirjon vauvasta vaariin eri elämäntilanteissa Toiminnan suunnittelu mahdollista aidosti asiakkaan tarpeesta lähtien
Hyvinvointikuntayhtymä Asiakkaat Aikuispsykiatria AIKUIS- SOSIAALITYÖ Sosiaalityön asiakastyö Työvoiman palvelut ERIKOIS- SAIRAAN- HOITO Sisätaudit Geriatria Neurologia Naistentaudit Kirurgia Välinehuolto Anestesia Päivystys Radiologia Laboratorio Lääkehuolto Ympäristöterveydenhuolto PERHE- PALVELUT Lastensuojelu Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Perheneuvolat ja oppilashuolto MIELEN- TERVEYS JA PÄIHDEPAL- VELUT Lasten ja nuorten psykiatria A-klinikka PERUS- TERVEYDEN- HUOLTO Terveyskeskus Osaamiskeskus Kuntoutus Suun terveydenhuolto Sovittelu ja velkaneuvonta Vammaispalvelut VANHUS- PALVELUT Kotihoito Asumispalvelut ja laitoshoito Palveluohjaus Tukipalvelut Yhtymähallinto, tekniset palvelut, materiaalihallinto
Sosiaali- ja terveydenhuollon tulosten syntytapa Tulokset, vaikutukset, hyödyt asukkaille ja osaajille: arjessa/työssä pärjääminen SOTE- prosessit Asukkaat ja omaiset voimavaroina, osana yhteisöjään Asiantuntijat ja muu väki eli palveluresurssit Asiakkuuksien luotsaaminen
Hoidon ja arjessa pärjäämisen integrointi Ihmisen pärjäämisprosessi Havaitseminen, ymmärtäminen, hyväksyminen, oppiminen, seuraaminen Arjessa pärjääminen Oppiminen Arvontuotanto Sosiaali- ja terveydenhuollon prosessi Oppiminen Referenssit Rahalliset vaikutukset Joukko kohtaamisia, joilla = terveydenhuolto tukee kuntalaisen pärjäämisprosessin eri vaiheita Koivuniemi & Simonen 2011
Oppeja muutosprosesseista Johdon ja luottamushenkilöiden vahva sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää Kriittisyyteen ja muutosvastarintaa tulee varautua, koska se on väistämätöntä Keskeisiin johtamis- ja esimiestehtäviin asetettavien henkilöidenmuutosjohtamisvalmiuksia tulee kohottaa jo ennen liikkeellelähtövaihetta Kun organisaation on perustettu, sen pitää antaa toimia Jos kunnat ohjaavat tuotantoa meidän kylän hammaslääkärituolien lukumäärän tasolla on sama jättää alue perustamatta Kun sosiaali- ja terveydenhuollossa joudutaan tekemään mittavia muutoksia, on syytä varautua myös tarvittaviin taloudellisiin lisäresursointeihin muutosten läpiviemiseksi Näiden vaikutukset näkyvät 3-6 vuoden viiveellä riippuen muutoksen suuruudesta Yhteinen halu ja pakko pitää kiinni päätöksistä ja toteuttaa ne keskeisessä roolissa
Hyötyjä integraatiosta (1) Keskustelu sosiaalitoimen ja terveydenhuollon välillä on tiivistynyt ja muuttunut säännölliseksi; ymmärrys toisten tekemisestä ja tekemisen pulmista on lisääntynyt, jota kautta on tunnistettu yhteisiä kehittämistarpeita Käynnistetty kehittämistyö, jolla pyritään aiempaa paremmin tunnistamaan päihdeperheet raskauden aikana ja sitä kautta aloittamaan tukitoimet mahdollisimmin varhain huomioiden raskaus, varhainen vuorovaikutus sekä päihdehoito ja kuntoutus Sosiaalihuoltolain mukaisissa asumispalveluissa osaoptimointi on jäänyt pois Aiemmin sosiaalihuoltolain määrärahat saattoivat olla lopussa ja potilas viipyi sairaalahoidossa tarpeettoman pitkään, jolloin sosiaalitoimen rahoja säästyi, mutta terveydenhuollosta tuli kuntaan huomattavasti suurempi kuin lasku vuorokaudelta kuin asumispalveluista olisi tullut
Hyötyjä integraatiosta (2) Kuntien sisällä on ollut hyvin erilaista resursointia ja organisointia palveluiden järjestämisessä Jo yhden palvelualueen sisällä näiden kaikkien yhteen tuominen ja yhteisistä käytänteistä sopiminen on helpottanut painetta toisaalla ja taas toisaalla edesauttanut resurssien tehokkaampaa käyttöä (esim. asumispalveluiden hyödyntäminen) Palveluohjauksen kehittäminen yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti koko kuntayhtymän alueella tarjoaa paljon mahdollisuuksia Isot yhteistyöpalaverit voidaan purkaa ja asiakkaan ajankohtaisen ongelman äärelle koota sen hetken ja tulevaisuuden keskeiset toimijat ja tarvittava tieto Viimeinen SAS-ryhmä päättyi tämän vuoden 2014 aikana Asiakkaiden asiat pitää käsitellä sellaisilla foorumeilla ja ryhmissä, joihin asiakas voi vaikuttaa ja osallistua (hoitokokous) ja vain sellaisten henkilöiden keskuudessa, jotka hänen asioidensa hoitoon osallistuvat
Hyötyjä integraatiosta (3) Asiakkaiden ohjautuminen riittävään ja oikea-aikaiseen hoitoon tehostuu yhteisen ymmärryksen kautta Seudulla on tehty yhden/kahden välisinä toimenpiteinä muutoksia, joita on perusteltu erilaisin näkökulmin Vähitellen on kuitenkin tunnistettu, että muutokset ovat saattaneet johtaa tilanteisiin, jossa olemassa olevaa resurssia ei hyödynnetä kustannustehokkaimmalla tavalla eivät asiakkaat sijoitu sellaiseen hoitoon, jossa toisaalta toiset asiakkaat pärjäävät toisaalla Yhteisen vuoropuhelun kautta voidaan tunnistaa ne kohteet, joissa resurssit ja tarve eivät kohtaa Hykyn prosesseja voidaan suunnata teemalla Kohti arkea Organisaation toimintatapojen muokkaaminen siten, että kaikki toiminta on olemassa ja pyrkii parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan arjessa pärjäämistä kotihoidon ja kotona asumisen tukemisen kautta Tukea saadaan sisäisesti esim. osaamiskeskukselta ja kuntoutukselta
Hyötyjä integraatiosta (4) Kehitysvammahuollossa konsultoinnin kynnys madaltunut Vastuuhenkilöt tiedossa ja heti tavoitettavissa Aikainen konsultaatio mahdollistaa korjaavat toimenpiteet ennen tilaan kärjistymistä Kehitysvammahuollon omat paikat on voitu hyödyntää tehokkaasti Määrittelevänä tekijänä ei ole ollut kuntaraja vaan asiakkaan tarve Jatkossa kuntarajojen merkitys entisestään vähenee, kun kustannukset muodostuvat suoriteperusteisesti Kehittämisen kohteena aikuissosiaalityön puolella kuntoutusyhteistyö perusterveydenhuollon kanssa Asiakkaat ohjautuvat perusterveydenhuollosta ja työterveyshuollosta nopeasti ryhmään ja kullekin laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma Työllistymiseen liittyvät asiat saadaan nopeasti eteenpäin Vuoropuhelu ja konsultointi jatkuvaa ja päivittäistä Aikaisemmin kynnys yhteydenottoon korkea Edellyttänyt aina yhteisen palaverin järjestämistä Työntekijät siirtymässä pois omista poteroistaan ja ajan kuluessa kuva kokonaisuudesta paranee
Hyötyjä integraatiosta (5) Kasvanut tietoisuus siitä, että eri palvelualueilla tehdään työtä samojen asiakkaiden tai asiakasperheiden kanssa Lisännyt muiden työn merkityksen ymmärrystä ja arvostusta Perhepalveluissa toimii useita terveydenhuollosta siirtyneitä tulosyksiköitä Terveydenhuollosta neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä oppilashuolto, joiden lisäksi palvelualueella toimii lastensuojelu Yhteistyö vanhojen ja uusien yksiköiden välillä on alusta lähtien sujunut hyvin ja ajan kuluessa tiivistynyt Yhteisten asiakasperheiden osalta arvioidaan perheiden kokonaistilanteet ja suunnitellaan asiakastarpeita parhaiten tukeva kokonaisratkaisu Vältetään päällekkäistä työtä ja voidaan kohdentaa resurssit oikein Monia muitakin yhdistymisen mahdollistamia yhteistyömuotoja otettu käyttöön nopeasti Neuvolat, lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvolat ja mielenterveyspalvelut sekä aikuissosiaalityö ja lastensuojelu
Hyötyjä integraatiosta (6) Vanhuspalveluissa ja kehitysvammahuollossa omat paikat tehokkaassa käytössä (asiakkaiden ohjaus sujunut hyvin) Matala kynnys käyttää toistemme asiantuntemusta Isomman organisaation hyödyt harvemmin tarvittavissa palveluissa (esim. kotihoidossa yöhoito) Palvelutarjonnan laajentuminen pienten kuntien osalta (esim. resurssointi lapsiperheiden kotipalveluun) SHL-asumispalvelujen organisoinnissa selkeä hyöty sekä terveydenhuollon että sosiaalitoimen asiantuntemuksella Seudulliset yhteiset käytännöt Palvelujen joustavuus ja yhteistyö-> ennaltaehkäisevä työote
Huomioita (1) Palvelutuotannon keskittäminen on perusteltua, jos tuottaminen edellyttää hyvin suppeaa osaamista, kallista teknologiaa tai on määrältään niin pientä, että sitä ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa hajautetusti Raja keskitettävien ja lähipalveluiden välillä ei kulje pth:n ja esh:n rajapinnalla vaan esh:n sisällä Monia esh:n avopalveluita on mielekästä tuoda perustasolle Erikoisalat, jotka palvelevat suuria kansanryhmiä Erikoisalat, joiden tuottaminen ei vaadi merkittävää teknologiaa Sote-alueiden rajoilla oleville tuotantoyksiköille on taattava mahdollisuus myös alueen rajat ylittävälle yhteistyölle (palvelutuotanto helpottuu eikä keskittämiselle muodostu tarvetta)
Huomioita (2) Terveyden edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä kaikilla hallinnonaloilla Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun konkreettisten tavoitteiden asettaminen ja korjaavien toimenpiteiden suunnittelu on säilytettävä kuntatasolla Sote-alue voi vain tuoda tietopohjan ja asiantuntemuksen ja koordinoida toimintaa (mutta ei yhtään sen enempää) Sote-alueiden ja tuotantoyksiköiden on tuettava kuntia hyvinvoinnin edistämisessä Keskeiset ennaltaehkäisyn rakenteet (koulu ja kodit) ovat lähellä perustason integroituja palveluita, joten hyvinvointipolitiikan onnistumisen kannalta keskeiset ratkaisut tehdään tällä tasolla, ei vaativien keskitettyjen erityispalveluiden tasolla
Huomioita (3) Järjestämispäätöksessä on nostettava keskiöön palvelujen horisontaalinen integraatio Muuten lain tavoitteet eivät toteudu (kustannuskasvun nousun katkaisu, kestävyysvajeen korjaaminen) Kansalaisten toimintakyvyn tukeminen ja kotona pärjäämisen onnistuminen Tutkimustoimintaa ei pidä keskittää sote-alueille Peruspalveluiden toimimattomuus johtuu osaltaan siitä, että nykyisessä järjestelmässä ei ole voitu riittävästi keskittyä sosiaalija terveyspalvelujen tutkimukseen ja kehittämiseen integroidussa ympäristössä työntekijät ja asiakkaat aidosti mukaan ottaen
Huomioita (4) Lain tulisi nimensä mukaisesti ottaa kantaa ensisijaisesti järjestämiseen, ei palvelutuotannon rakenteisiin Palveluiden tuottamisessa on syytä jättää väljyyttä paikallisesti ja alueellisesti viisaimmiksi arvioiduille ratkaisuille Pieni, joustava, dynaaminen ja innovatiivinen seudullinen tuotantoyksikkö Kanta-Hämeessä on maakunnallisesti yhteinen näkemys kolmesta seudullisesta tuotantoyksiköstä Lain sanamuotoa ja perusteluita tarkennettava siten, että yhtenäisen kokonaisuuden kategorista vaatimusta ei edellytetä jokaiselta tuotantovastuulliselta organisaatiolta, kunhan riittävä integraatio muutoin toteutuu
Huomioita (5) Säädettävän rahoitusmallin tulee luoda selkeät kannusteet kustannustehokkaaseen toimintaan Kuntia ei saa rangaista, jos niillä on näyttöä siitä, että palvelut on voitu tuottaa vaikuttavasti ja tehokkaasti Kustannusten määrityttävä tehokkaimpien kuntien mukaan, joiden asukasluku ja rakenne edustavat riittävästi koko Suomea Nyt Forssan seutukunnalle tulee noin 7Me lisälasku Rahoituksen kehittämisen myötä syytä siirtyä yksikanavaiseen rahoitukseen Vertailtaessa tuotantokustannuksia huomioitaisiin myös Kelan matkakorvaukset, lääkekustannukset, sairauspäivärahat sekä erilaiset asumispalveluiden asiakasmaksut ja omavastuut
Lopuksi Uudistuksen on vastattava niihin haasteisiin, joissa kansalaisilla on suurimmat ongelmat Lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat Mielenterveys ja päihdeongelmat Suuret kansansairaudet Vanhustenhuolto Näihin ongelmiin vastaukset löytyvät horisontaalisesta perustason integraatiosta, jota erityispalvelut konsultaatioillaan tukevat Rahoituksen taso tulisi asettaa tehokkaimpien kuntayhtymien tasolle Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on jo yhden toimintavuoden aikana kerännyt mittavan näytön horisontaalisen integraation asiakashyödyistä
Kiitos!