Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astmapotilaan seuranta ja kontrollit perusterveydenhuollossa Erkka Valovirta, Professori Filhan asiantuntijalääkäri, Filha ry, www.filha.fi Kliinisen allergologian dosentti, Keuhkosairauksien ja kliinisen allergologian yksikkö, Turun yliopisto Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri erkka.valovirta@terveystalo.com
Hoidon porrastus Aikuiset PTH ESH konsultaatio ongelmissa Kouluikäiset PTH, jos hoitotasapaino hyvä Alle kouluikäiset ESH Alueellisesti noudatetaan sovittua työnjakoa
Astma Barometri tutkimus apteekeissa Vuonna 2001 (n=3062) vs. 2010 (n=1114), ja 2016 (tehty syyskuun 2.:lla viikolla Lievä Lievä 2010 2001 45% 62% Keskivaikea Keskivaikea 2010 2001 34% 45% Vaikeae Vaikea 4% 10% v 2000: 33 000 hoitopv, hoitoaika 4,3 vrk v 2013: 10 000 hoitopv, hoitoaika 3,7 vrk Kauppi P, Peura S, Haahtela T. 2012
Hoitomyöntyvyys Hyvän hoitomyöntyvyyden osuus on vain 40-60 %:lla potilaista. Sackett ym. 1999, Haynes ym. 2004 Usein on vaikea tiedustella lääkkeen käyttöä, koska potilas voi kokea sen epäluottamuksen osoituksena Asia on kuitenkin tärkeä, koska huonolääkevaste ei parane lääkkeitä lisäämällä, jos hoitomyöntyvyys on huono
Tavoite: Voimavaroja käytetään vaikeiden allergioiden hoitoon ja pahenemisen estämiseen ASTMAN JA NUHAN HALLINTAA PARANNETAAN
Tavoite: Voimavaroja käytetään vaikeiden allergioiden hoitoon ja pahenemisen estämiseen ASTMAN JA NUHAN HALLINTAA PARANNETAAN
Hoitotasapaino - tavoitteet Tavoitteena optimaalinen kontrolli: Lievä jatkuva astma: oireeton Keskivaikea jatkuva astma: lähes oireeton Vaikea jatkuva astma: mahdollisimman vähän oireita Hoitosuositusten mukainen hoitotasapaino toteutuu harvoin Potilaat tottuvat oireisiinsa ja eivät välttämättä tiedä, että optimaalinen kontrolli on saavutettavissa Lääkärit eivät välttämättä kysy oikeita kysymyksiä Astma testi avuksi
Keskeistä: Astman pitkäaikaishoito Lääkärin käsikirja 15.5.2016 Paula Kauppi Opetetaan oma-aloitteinen seuranta ja hoito Hoidon riittävyys arvioidaan säännöllisesti omalääkärillä Hoidon tavoitteina ovat minimaaliset oireet normaali toimintakyky hengitettävän beeta2-sympatomimeetin vähäinen tarve ei lääkkeiden haittavaikutuksia normaali keuhkofunktio spirometrialla ja PEF-seurannalla arvioituna pahenemisvaiheiden estäminen
Astman hoidon tavoitteet astman hallinnan haasteita Joka neljännen astmaa sairastavan taudin hallinta on suosituksia huonompi (Kauppinen 2011) Astman hallinta (ei ole sama kuin täysi oireettomuus), keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen KH: Hoidolla pyritään pitämään potilaiden oireet mahdollisimman vähäisinä ja turvaamaan iän mukainen toiminta ja työkyky Ei rajoitteita töissä tai vapaa-ajalla Lääkehoidon säätely astman hallinnan mukaan Potilaan tulee käyttää vain niitä lääkkeitä, joita sairauden hoito kulloinkin edellyttää
Astman pitkäaikaishoito Lääkärin käsikirja 15.5.2016 Paula Kauppi Astmaa hoitaa ja seuraa pääosin yleislääkäri Lääkkeitä käyttävällä astmaatikolla tulee olla säännöllinen hoitosuhde oman lääkärinsä kanssa Lievissä tapauksissa riittää kontrollikäynti kerran vuodessa astmahoitajalla tai lääkärillä paikallisen työnjaon mukaisesti, mutta astman vaikeusasteen pahennuttua kontrollikäyntien tarve suurenee Oireanamneesin ja keuhkojen auskultaation lisäksi kontrollitutkimukseksi monesti riittää viikon koti-pefseuranta
Astman pitkäaikaishoito Lääkärin käsikirja 15.5.2016 Paula Kauppi Spirometriaa suositellaan kaikille 3 5 v:n välein astman hoidon riittävyyden arvioimiseksi ja tiheämmin niille, joiden astman hoidossa on ongelmia Osalla potilaista hengitettävän glukokortikoidin annoksen säätämisestä uloshengityksen typpioksidin (FeNO) avulla saattaa olla hyötyä pahenemisvaiheiden ehkäisyssä, samalla kun keskimääräinen glukokortikoidiannos saattaa hieman pienentyä
ASTMAN HOITOON OSALLISTUVAT TAHOT KH suositus 2012 Astman Käypä hoito -suositus: painopiste perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoito tukee (Astman KH päivitys v 2012) Astmahoitajaverkoston vahvistaminen Apteekit Potilasjärjestöt Potilas!
KH suositus 2012 Astman seurannasta seuranta- ja kontrollikäynnit Toimitaan alueellisen astman hoitopolun mukaan Säännöllistä lääkitystä käyttävien astmaatikkojen tulee käydä kontrollissa vuosittain Jos astman hallinta on hyvää, käynnit voidaan järjestää astmahoitajalle tai lääkärille paikallisen työnjaon mukaisesti Lääkärin arvio tulee kuitenkin tehdä vähintään 3 5 vuoden välein
Kontrolli 1-3 kk lääkehoidon aloittamisesta Tarkista astman hallinta Jos hoitovaste ei ole hyvä Onko diagnoosi oikea? Hoitomotivaatio? Kysy lääkkeen käyttö ja tarkista inhalaatiotekniikka Selvitä pahentavat tekijät Tupakka Hoitamaton krooninen nuha tai sinuiitti Refluksitauti Allergeenialtistus Tarvittaessa lääkityksen säätö VAIKO: 6 kk:n kontrolli ja samalla B-tod AE203 varten
Kontrollikäynnit Kaikille lääkehoidossa oleville potilaille vuosittain Jos ei ongelmia (astmatesti 20 pistettä ja normaali keuhkofunktio) kontrolli voi olla astmahoitajalla Jos ongelmia, ohjataan lääkärille Keskeinen sisältö Astman hoitotasapainon arvio Astmatesti ja haastattelu 1 vk PEF-seuranta avaavalla lääkkeellä Spirometria kaikilla 3-5 v välein, jos ongelmia niin vuosittain Lääkitys Käyttö ja inhalaatiotekniikka Mahdolliset haitat Lääkityksen muuttaminen tarvittaessa Liitännäistaudit (nenä, allergiat, refluksitauti) Omahoidon ohjaus Lapsilla kasvun seuranta
Astmakontrollit jatkossa PTH:lla päävastuu kouluikäisillä ja vanhemmilla Astmabarometrin mukaan 4%:lla vaikeaa astmaa kontrollit ESH:ssa? Erilaisia potilasryhmiä missä kontrollit ja millainen kontrolli/kontakti Pikkulapset Kouluikäiset Murrosikäiset Opiskelijat Työikäiset Vanhukset Astma+COPD potilaat
Astma on hallittavissa nykyhoidoin SIC! LÄÄKETIETOA FIMEASTA 2/2014, Haahtela T Hyvin suunniteltu lääkehoito pitää astman hallinnassa ja kustannukset kurissa Kansallisen astmaohjelman 1994-2004 tulokset olivat vakuuttavia, ja astman aiheuttama taakka niin potilaille kuin yhteiskunnalle keveni selvästi Onnistunut ohjattu omahoito on astman hoitotasapainon kannalta ratkaisevaa
Astman ohjattu omahoito Yleinen astmainformaatio ei näytä parantavan tuloksia, näytön aste=c Yksilöllinen omahoito-ohjaus kannattaa antaa jo akuutin hoitojakson aikana, jolloin pienennetään sairaalahoidon riskiä jatkossa, näytön aste=b Hoitoon sitoutuminen on potilaan, lääkärin ja hoitajan yhteistyön summa A= vahva tutkimusnäyttö, B=kohtalainen näyttö, C=niukka näyttö, D= ei tutkimusnäyttöä
Näytön aste=a Astman ohjattu omahoito Ohjattu omahoito, joka perustuu yksilöopetukseen ja kirjalliseen toimintaohjeeseen vähentää astmapotilaiden sairaalahoitoja vähentää ensiavussa käyntejä vähentää lääkärissä käyntejä vähentää sairaspäiviä ja työstä poissaoloja vähentää yöoireita parantaa elämänlaatua Säännölliset seurantakäynnit vaikuttavat samansuuntaisesti
Allergiaohjelma- ohjatut omahoito-ohjeet Lääketieteellisinä asiantuntijoina ovat toimineet: Håkan Granlund, Tari Haahtela, Osmo Kari, Kaarina Kukkonen, Mika Mäkelä, Anna Pelkonen, Anita Remitz, Juhani Rinne, Alexander Salava, Sanna Salmi, Erja Tommila, Erkka Valovirta. Verkkosivut on teknisesti toteuttanut Aleksanteri Hämäläinen. Kansallisen allergiaohjelman 2008-2018 yhteydessä on laadittu OHJATUN OMAHOIDON OHJEET yhdeksästä tavallisesta allergisesta sairaudesta Ohjeet tähtäävät siihen, että potilas tunnistaa oireiden lisääntymisen varhaisessa vaiheessa ja toimii PROAKTIIVISTI oireiden lisääntymisen ja pahenemisen pysäyttämiseksi Ohjattu omahoito toimii parhaiten potilaalla, jolla on lääkärin tekemä allergisen sairauden diagnoosi ja joka on saanut lääkärin tai hoitajan ohjausta omahoidon toteuttamiseksi
http://nsquared.fi/astma-allergia/
SLL 45/2016, VSK 71: 2867-2872
Tämä tutkimus opetti Astmapotilaan ensimmäisen hoitovuoden aikana tapahtunut toimintakokeiden muutos voi ennustaa pitkäaikaistulosta Potilaiden ostamat ICS määrät ovat kohtuulliset, ja ne ovat noin 2/3 siitä, mitä he ilmoittivat käyttävänsä Keuhkojen toimintakokeet pysyvät hyvinä, vaikka astmalääkkeiden käyttö vähenee ajan mittaan, mutta astma on täysin tasapainossa vain ¼ potilaista
Astman hoidon laadun arviointi voi kohdistua 1. Hoitoketjuun ja porrastukseen Kuinka pian diagnoosi on tehty oireiden alkamisen ja hoitoon hakeutumisen jälkeen? Kuinka pian asianmukainen hoito on aloitettu? Onko potilaalla hoidosta vastaavaa lääkäriä tai hoitoa ohjaava hengityshoitajaa? Onko potilas ohjattu käyttämään omahoitoa pahenemisvaiheiden estämiseksi? Kuinka helppoa ja joustavaa on erikoissairaanhoidon konsultointi 2. Hoidon sisältöön, laatuun ja vaikuttavuuteen Kuinka monta sairaalapäivää potilaalla on ollut vuoden aikana? Kuinka monia päivystyskäyntejä ja ajanvarauksettomia käyntejä potilaalla on ollut vuoden aikana? Kuinka monia pahenemisvaiheita potilaalla on ollut vuoden aikana? Kuinka paljon poissaoloja työstä tai koulusta potilaalla on ollut vuoden aikana? Edellä mainittuja kriteereitä käyttäen, kuinka suurella osalla potilaista astma on hyvässä hallinnassa?