Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1
Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti, maitotuotos ja energiatase (alkuvaiheen aineistossa 220 lehmää) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Rehun syönti Maitotuotos 1 6 11 16 21 26 Viikkoa poikimisesta 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 1 6 11 16 21 26 Energiatase Viikkoa poikimisesta Kokkonen ym. 2011 31.8.2017 2
Rasva- ja aminohappojen otto kudoksista: vapaiden rasvahappojen (NEFA) pitoisuus veressä sekä selkälihaksen paksuuden muutos NEFA, mmol/l Selkälihaksen läpimitta, mm 0.8 0.6 0.4 0.2 0.0 55 50 45 40 35 30-30 -15 0 15 30 45 60 Päivää poikimisesta Normaalikuntoiset (Control) Lihavammat (Test) Normaalikuntoiset (Control) Lihavammat (Test) -60-45 -30-15 0 15 30 Päivää poikimisesta Lehmät ottavat kudoksista rasva- ja aminohappoja maidontuotannon tarpeisiin Kokkonen ym. 2005
Lypsylehmän glukoosin saanti on maksan varassa Kun veren vapaiden rasvahappojen pitoisuus nousee, maksaan alkaa kertyä rasvaa -> voi haitata maksan toimintaa Maksa tuottaa suurimman osan lehmän tarvitsemasta glukoosista Glukoosia tarvitaan laktoosin raaka-aineeksi: runsaasti maitoa tuottavan lehmän glukoosin tarve on noin 3 kg/pv Säästääkseen glukoosia maidon tuotantoon lehmä käyttää kudoksista irrotettuja rasvahappoja energian lähteenä -> ketoosin riski kasvaa (monilla lehmillä piilevä ketoosi) 31.8.2017 4
Maksan rasvoittumisen ehkäiseminen Tärkeintä on välttää lehmien liiallista lihomista edellisen lypsykauden loppuvaiheessa ja umpikauden aikana Syönnin ylläpitäminen poikimisen läheisyydessä Täydentäviä keinoja: Rasvakudoksen mobilisaatioon vaikuttavat rehuaineet tai rehun lisäaineet: esim. propyleeniglykoli, niasiini (pötsisuojattu) Rasvan poistumiseen maksasta vaikuttavat rehuaineet tai rehun lisäaineet: esim. koliini (pötsisuojattu) 3.9.2017 5
ME-tase, MJ/pv ME-tase, MJ/pv Energiataseen yhteys syöntiin viikoilla 1-8 40 20 0-20 -40-60 -80-100 -120 Kuiva-aineen syönnin ja energiataseen yhteys y = 5.2054x - 153.33 R² = 0.4049 0 5 10 15 20 25 30 40 20 0-20 -40-60 -80-100 -120 Säilörehun syönnin ja energiataseen yhteys y = 8.6875x - 137.59 R² = 0.2177 0 5 10 15 20-140 Syönti kg ka /pv -140 Syönti kg ka /pv Kokkonen 2017 2.9.2017 6
NEFA, mmol/l NEFA, mmol/l NEFAn yhteys syöntiin ja maitotuotokseen viikoilla 1-6 Kuiva-aineen syönnin ja NEFA:n yhteys EKM:n ja NEFA:n yhteys 1.2 1 y = -0.0344x + 1.1095 R² = 0.5011 1.2 1 0.8 0.8 0.6 0.6 0.4 0.4 0.2 0.2 y = -0.0082x + 0.7345 R² = 0.0893 0 0 5 10 15 20 25 30 0 0 10 20 30 40 50 60 Syönti kg ka /pv EKM kg/pv Kokkonen 2017 2.9.2017 7
Kuntoluokan vaikutus syöntiin Analyysi käyttäen Viikissä tehdyissä kokeissa kerättyjä aineistoja (yli 1000 yksilöhavaintoa): Poikima-ajan kuntoluokan nousu yhdellä yksiköllä vähensi poikimisen jälkeen syöntiä 0,62 kg ka / pv Poikima-ajan kuntoluokan lisäksi tuotoskauden alkuvaiheen syöntiä ennusti hyvin veren NEFApitoisuus Suuri veren NEFA-pitoisuus lisää rasvahappojen käyttöä energiaksi maksassa -> kylläisyyssignaali aivoihin Huhtanen ym. 2017 31.8.2017 8
Kg ka / pv Kuiva-aineen syönnin kehitys vapaalla säilörehuruokinnalla Yliruokinta = Vapaa säilörehu ennen poikimista 30 25 20 Rajoitettu = säilörehu (55 %) / olki (40 %) seos ennen poikimista 15 10 5 RAJOITETTU YLIRUOKINTA Poikimisen jälkeen molemmilla ryhmillä vapaa säilörehu ja runsas väkirehu 0-8 -6-4 -2 0 2 4 6 8 Viikkoa poikimisesta Salin ym. 2017
Tunnutusruokinnan merkitys Tunnutusruokinnan perustelut: totuttaa pötsimikrobit poikimisen jälkeiseen ruokintaan (maitohappoa käyttävien mikrobien osuus lisääntyy) lisää pötsin seinämän haihtuvien rasvahappojen imeytymiskapasiteettia (pötsipapillien kehitys) happaman pötsin ja sorkkakuumeen riski poikimisen jälkeen vähenee 1.9.2017 10
Tunnutusruokinnan toteutus Usein suositeltu malli: Väkirehua lisätään umpilehmien niukasti energiaa sisältään ruokintaan Aloitetaan usein 3 vk ennen odotettua poikimista Määrää lisätään vähitellen, esim. 1 kg:sta päivässä 3-4 kg:aan päivässä poikimiseen mennessä Erilaisia variaatioita: Esim. tunnutus lypsävien seoksella: osa rehuannoksesta lypsävien seosta -> kivennäisruokinta ei optimaalista Tunnutuksen kesto vaihtelee 3.9.2017 11
Papillien pinta-ala Dieetin energiasisällön vaikutus pötsipapillien pinta-alaan (=imeytymispinta-ala) Runsas energia (papillit suurenevat) Matala energia (papillit pienenevät) Poikiminen Viikkoa poikimisesta Dirksen ym. 1985 (Kuva: Eeva Saarisalo)
Tunnutusruokinnasta luopuminen Osa tiloista on luopunut tunnutuksesta Vaatii lisätyötä Voi olla vaikea järjestää pihatoissa, seosrehuruokinnalla (ryhmittely) Runsaan tunnutuksen on havaittu lisäävän utareen turvotusta Herutuskauden väkirehuruokinta maltillisempaa -> tavoitellaan hitaampaa maitotuotoksen nousua Umpikauden seokseen olkea ja pieni osuus väkirehua (yksi seos umpikaudelle) Umpikauden loppuosan energiataso ei vaikuta maitotuokseen (meta-analyysi / Kokkonen 2014)
Onko tunnutusruokinnalle enää tarvetta? Tunnutus vähentää riskejä: loiventaa umpikauden ja tuotoskauden ruokinnan välistä muutosta Vähentää pötsin happamoitumisen riskiä (VFA-imeytyminen, pötsimikrobiston muutos) Mitä suurempi on muutos umpikauden ruokinnasta tuotoskauden ruokintaan, sitä perustellumpaa on tunnutusruokinta Esim. siirtyminen runsaasti olkea sisältävästä umpikauden ruokinnasta runsaaseen väkirehuruokintaan Seosrehuruokinta poikimisen jälkeen todennäköisesti vähentää tunnutusruokinnan tarvetta Päivittäinen väkirehuannos jakaantuu seosrehuruokinnassa moneen pieneen osaan Tuotoskauden väkirehun koostumus vaikuttaa Runsas tärkkelys tuotoskauden väkirehussa korostaa tunnutusruokinnan tarvetta
Tunnutusruokinnan vaikutus syöntiin ja maitotuotokseen Tunnutusruokinta ei ole kokeissa yleensä lisännyt rehunsyöntiä ja maitotuotosta poikimisen jälkeen Monissa kokeissa (USA) umpikauden dieetissä on ollut yhtenä komponenttina maissisäilörehu Umpikauden dieetin solunsisällyshiilihydraattien pitoisuus on tällöin suurempi kuin nurmisäilörehuruokinnassa -> väkirehun osuuden lisääminen tunnutuskaudella ei ole hyödyttänyt Yksittäisissä kokeissa, joissa umpikauden ruokinnassa on runsaasti olkea (25 40 %), tunnutusruokinta on lisännyt syöntiä ja/tai maitotuotosta poikimisen jälkeen 31.8.2017 15
Maitoa, kg/d Tunnutusruokinnan väkirehutason vaikutus EKM:ään Karkearehuna nurmisäilörehu Tunnutuksen kesto 3 vk SSHH (g/kg ka) Ennen poikimista: Matala 270 Keski 320 Runsas 365 50 40 30 20 Matala (2 kg/d poikiessa) Keski (4 kg/d poikiessa) Korkea (6 kg/d poikiessa) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Viikkoa poikimisesta Kokkonen ym. 2004 2.9.2017 16
Tunnutusväkirehun vaikutus, kun umpikauden karkearehuna on nurmisäilörehu tai olkea sisältävä seos Nurmisäilörehu Tunnutuksen SSHH, g/kg ka Ka-syönti, kg / pv (laktaatio) EKM, kg / pv Ei tunn. Tunnutus Ei tunn. Tunnutus Ei tunn. Tunnutus Keady ym. 2001 110 270 15.2 15.1 27.8 29.0 Keady ym. 2005 150 360 16.5 16.1 27.8 28.6 McNamara ym. 2003 150 260 13.8 14.2 25.8 * 28.3 * Olki - nurmisäilörehuseos McNamara ym. 2003 160 260 13.5 14.2 23.2 * 28.3 * * Tilastollisesti merkitsevä ero SSHH = solunsisällyshiilihydraatit 3.9.2017 17
EKM, kg/pv Ummessaolokauden karkearehun ja lyhyen tunnutusruokinnan vaikutus EKM:ään 60 Tunnutus 10 pv Väkirehua 1 -> 2 kg/pv EKM 44,3 vs. 41,8 kg/pv P = 0,16. 55 50 45 40 35 30 25 20 Seoksessa säilörehua 55 % ja olkea 40 % ennen poikimista Säilörehu Säilörehu-olkiseos 0 2 4 6 8 Viikkoa poikimisesta Salin ym. 2017 3.9.2017 18
EKM muutos, kg/pv Tunnutusväkirehun solunsisällyshiilihydraattien yhteys maitotuotokseen Tunnutus vaikuttaa eniten maitotuotokseen silloin, kun SSHH:ien lähtötaso on pieni 3 2.5 2 1.5 1 0.5 0-0.5-1 -1.5-2 -2.5 0 10 20 30 40 50 y = -0.0994x + 2.9392 R² = 0.3003 SSHH vertailudieetissä, g/kg ka Kokkonen 2017 3.9.2017 19
Herutuskauden väkirehuruokinta Syönnin kehitys poikimisen jälkeen (erillisruokinta) Rehun syönti, kg ka/d 22 18 14 10 6 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuiva-aine yht. Väkirehu Säilörehu Viikkoa poikimisesta Huom! Nopea väkirehun määrän lisäys alussa => säilörehun syönti ei lisäänny Viiden kokeen keskiarvo Kokkonen 2005
Poikimisen jälkeisen väkirehutason vaikutus maitotuotokseen Maitotuotos, kg/pv 35 30 25 20 15 10 y = -0.0391x 2 1.4732x + 17.909 + R 2 0.9322 = Tuotosvaste Väkirehutaso, Maitotuotoksen kg ka/pv lisäys, kg/pv 2 1.36 6 1.04 0 5 10 15 10 0.73 Väkirehua, kg ka/pv 14 0.42 Kirjallisuudesta kerättyjen 11 kokeen tulokset Kokkonen 2005
Poikimisen jälkeisen väkirehun nostonopeuden vaikutus säilörehun syöntiin Väkirehun syönti, kg ka/pv 15 10 5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Viikkoa poikimisesta Kokkonen ym. 2004 Hitaampi Nopeampi Kuiva-aineen syönti, kg/pv 25 20 15 Nopeammalla väkirehumäärän lisäyksellä saatiin nostettua kokonaiskuiva-ainesyöntiä Hitaampi Nopeampi 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Viikkoa poikimisesta
50 Poikimisen jälkeisen väkirehun nostonopeuden vaikutus maitotuotokseen Nopeammalla väkirehumäärän lisäyksellä noin 3 kg/pv enemmän maitoa ensimmäisen 5 vk aikana EKM, kg/pv 40 30 Hitaampi Nopeampi 20 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Viikkoa poikimisesta Kokkonen ym. 2004
Väkirehu ja pötsin ph Väkirehun osuuden kasvattaminen ruokinnassa lisää nopeasti pötsissä fermentoituvien solunsisällyshiilihydraattien määrää Monilla lehmillä voi olla subakuutti pötsiasidoosi (SARA) Vaikea havaita, oireet vaihtelevia Eri lehmät kestävät eri tavalla väkirehun lisäämistä ja pötsin ph:n laskua (herkkyys SARAlle yksilöllistä) SARAn on esitetty lisäävän endotoksiinien pääsyä pötsistä verenkiertoon -> matala-asteinen tulehdustila, joka saattaa olla siirtymäkauden terveysongelmien taustalla 1.9.2017 24
Väkirehun valkuaispitoisuuden vaikutus tuotoskauden alussa Kokkonen ym. 2002 Niukka Keski Runsas Väkirehun RV, g/kg ka 119 154 191 Säilörehun RV, g/kg ka 164 Dieetin RV, g/kg ka 134 156 176 Dieetin OIV, g/kg ka 89 93 98 Palmio ym. 2016 Väkirehun RV, g/kg ka 149 179 201 Säilörehun RV, g/kg ka 187 Dieetin RV, g/kg ka 172 185 196 Dieetin OIV, g/kg ka 96 99 101 3.9.2017 25
Väkirehun valkuaispitoisuuden vaikutus tuotoskauden alussa Kokkonen ym. 2002 Niukka Keski Runsas Väkirehun RV, g/kg ka 119 154 191 Syönti, kg ka/pv 21,7 22,5 21,7 EKM, kg/pv 36,8 41,0 38,4 NEFA, mmol/l 0,21 0,33 0,24 ME-tase, MJ/pv -5-22 -14 Palmio ym. 2016 Väkirehun RV, g/kg ka 149 179 201 Syönti, kg ka/pv 19,6 20,0 20,3 EKM, kg/pv 38,7 40,1 41,0 NEFA, mmol/l 0,41 0,40 0,41 ME-tase, MJ/pv -24-28 -32 3.9.2017 26
Yhteenveto: tunnutusruokinta Tunnutusruokintaa voi edelleen suositella, jos umpikauden ruokinta sisältää vain karkearehua Erityisesti, jos umpikauden ruokinnassa käytetään säilörehun ja oljen seosta Vaihtoehtoisesti säilörehu/olkiseokseen voi lisätä pienen määrän väkirehua koko umpikauden ajan Seoksen tasalaatuisuus/lajittuminen voi olla ongelma Tunnutusruokinta on osa riskienhallintaa loivennetaan ruokinnan muutosta poikimisen lähellä Lehmien välillä on eroa siinä miten ne pystyvät sopeutumaan muutoksiin -> herkimmät yksilöt huomioon 2.9.2017 27
Yhteenveto: herutuskauden väkirehun määrä/koostumus + Väkirehu lisää kuiva-aineen syöntiä ja energian saantia + Lisää maitotuotosta ± Voi parantaa energiatasetta (riippuu mm. väkirehun valkuaispitoisuudesta ja tärkkelyspitoisuudesta) + JOS energiatase paranee -> positiivinen vaikutus hedelmällisyyteen Liiallinen tärkkelyksen saanti -> pötsin ph:n lasku ja mikrobiston muutos -> kuidun sulavuuden heikentyminen Liian vähän kuitua -> pötsin toiminnan häiriöt -> syömättömyys Tuotoskäyrän huipukkuus Sorkkaongelmat