UMPILEHMIEN RUOKINTAOPAS
|
|
- Santeri Majanlahti
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UMPILEHMIEN RUOKINTAOPAS
2 Umpilehmien ruokinta on parhaimmillaan helppoa ja palkitsevaa. Umpikausi on ainoa tuotantovaihe, jonka aikana pienillä muutoksilla saadaan isoja vaikutuksia aikaiseksi. Kun umpikauden ruokinta ja olosuhteet ovat kohdallaan, tulevan tuotoskauden odotukset voidaan asettaa korkeammalle: elinikäistuotos nousee ja tuotantokauden terveysongelmat vähenevät. Umpilehmät ovat usein aliarvostettu eläinryhmä, jonka ruokinta on täynnä kompromisseja helposta ja yksinkertaisesta. Tämä opas antaa Sinulle avaimet umpilehmien oikeaoppiseen ruokintaan. Toteuta ruokinta hyvän ruokintatavan mukaan ilman kompromisseja, saat varmasti tuloksia. Ruokinnan kulmakivi ja lähtökohta umpikaudella on laadukas rehu. Tässä oppaassa esitellään kolme erilaista ruokintastrategiaa umpikaudelle, joiden jokaisen onnistumisen edellytys on laadukkaat ja hygieeniset rehut. KULTAINEN KESKITIE Ummessaoloajan ruokinnassa on tärkeä löytää kultainen keskitie yli- ja aliruokinnan välistä. Umpiruokinnassa oleellisimpia asioita ovat pötsin täyteisyys, pötsimikrobien hereillä pito sekä energia- ja valkuaisruokinnan optimointi. Miten pötsi pidetään täytenä, mutta vältetään yli- ja aliruokintatilanteet? Kuinka pötsimikrobit pidetään hereillä karkearehuvaltaisella umpiruokintakaudella? Muun muassa nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, joihin on löydettävä vastaus, jotta poikimakausi sekä poikimisen jälkeinen herutuskausi sujuvat mahdollisimman hyvin. Ummessaolevan lehmän syönti vaihtelee suuresti yksilöiden välillä. Suurikokoisimmat ja parhaiten syövät lehmät pystyvät syömään umpikaudella jopa 15 kiloa kuiva-ainetta päivässä, kun taas huonosta syönnistä kärsivät ummikot syövät vain kahdeksan kuiva-ainekiloa päivässä. Syöntikyky laskee voimakkaasti kaksi viikkoa ennen poikimista. Heikosti syövät yksilöt ovat tässä vaiheessa erityisen suuressa riskissä, ja niiden syöntikykyä tulisi tukea kaksi viikkoa ennen poikimista Virta-energiarehuilla, kuten Acetona Energy Power -rehulla. Voimakas syönnin lasku on yhteydessä lisääntyneeseen ketoosiriskiin ja poikimisen jälkeiseen sairastuvuuteen. Umpiruokinnan huomiokohdat Pari viikkoa ennen poikimista suoritettu tunnutus ei vielä riitä totuttamaan pötsimikrobeja poikimisen jälkeiseen rehun sulattamiseen. Umpilehmien ruokinnassa pitäisi olla koko umpikauden ajan käytössä samoja komponentteja kuin myös lypsylehmien ruokinnassa on, jotta niin tärkkelystä kuin myös kuitua sulattavat mikrobit pysyvät aktiivisena. Kun oikeita rehuja sulattavat mikrobit ovat pötsissä aktiivisia jo poikimishetkellä, rehun syönti ja sulavuus on parempi heti poikimisen jälkeen. Piilevä (ja akuutti) ketoosi Veren ketoaineiden kohoaminen, joka syntyy tyypillisimmin jo ennen poikimista tai heti poikimisen jälkeen Aiheuttaa mm. syönnin laskua, hedelmällisyyshäiriöitä, madaltunutta tuotosta Altistavat tekijät: Syöntikyvyn lasku poikimisen yhteydessä Liikalihavuus Riittämätön energiaruokinta Pötsin täyteys Pötsimikrobien hereilläpito Energia-, valkuais- ja kivennäisruokinta Syöntikyky vaihtelee yksilöiden välillä 8-15 kuiva-aine kg Ehkäisykeinoja: Lihomisen välttäminen loppulypsy- ja umpikaudella kuntoluokka 2,5-3 poikiessa, ja maltillinen tunnutus Riittävä energiaruokinta ja syöntihalun ylläpitäminen mm. Acetona Energy -rehut 2
3 Aliruokinta Umpilehmien ruokinnan suunnittelu ja suunnitelman toteuttaminen on erittäin tärkeää, jotta vältetään sekä yli- ja aliruokinnasta aiheutuvat haitat. Umpikauden liian laimea energiaja valkuaisruokinta aiheuttavat aliruokintatilanteen. Aliruokintaan päädytään helpoiten olki- ja heinäpohjaisilla ruokinnoilla, joiden riittävästä täydennyksestä ei ole huolehdittu. Ajatus hieman pulleiden lehmien laihduttamisesta köyhällä umpiruokinnalla on hylättävä. Umpilehmien laihtuminen liian laimealla ruokinnalla aiheuttaa elimistöön kroonisen tulehduksen. Se laskee erityisen herkässä tilassa olevien umpilehmien Umpikausi vastustuskykyä ja altistaa ne ei ole poikimisen jälkeisille tulehduksille laihduttamisen mm. utaretulehdukselle, sorkkapaikka! ongelmille ja jälkeisten jäännille. Erittäin laimealla ruokinnalla myös pötsimikrobeista vain kuitua sulattavat mikrobit pysyvät hereillä. Aliruokittu umpilehmä ei pysty reagoimaan energian ja valkuaisen tarpeen voimakkaaseen kasvuun pari viikkoa ennen poikimista ja suistuukin piilevään ketoosiin jo ennen poikimista. Aliruokinnan välttämiseksi on varmistettava, että umpilehmien ruokinnassa on energiaa vähintään 9,0 MJ kilossa kuiva-ainetta. Jos ruokinta pohjautuu runsaan oljen käyttöön, täytyy huolehtia riittävästä energia- ja valkuaistäydennyksestä viljan ja rypsin kautta. Oljen joukkoon on hyvä sekoittaa mahdollisuuksien mukaan hieman säilörehua, jotta sulavuus on parempi. Käänny Hankkijan ruokintaasiantuntijan puoleen umpilehmien ruokintakysymyksissä. Yliruokinta Yliruokinta on aliruokinnan vastakohta. Yliruokinnassa umpilehmä syö tarpeitaan enemmän energiaa tai valkuaista. Yliruokinta on usein ongelmana umpilehmien ruokinnan pohjautuessa säilörehuun, jota on vapaasti saatavilla. Säilörehu on usein liian sulavaa, jotta sitä voitaisiin syöttää vapaasti umpilehmille. Pelkkää sulavaa säilörehua korsirehuna käytettäessä, saantia tulisi säännöstellä. Karkearehun säännöstely puolestaan haittaa pötsin täyteisyystavoitetta. Ylimääräinen energia siirtyy varastoravinnoksi rasvakudokseen. Yliruokinta nostaa lehmän insuliinitasoja ja pitkään jatkuessaan heikentää kykyä hillitä varastorasvojen purkua poikimisen jälkeen. Umpilehmillä muodostuu niin sanotusti diabetes. Kun energian tarve nousee poikimisen yhteydessä, elimistön varastoravintoja aletaan purkaa. Insuliiniherkkyys on yliruokinnan seurauksena laskenut ja rasvavarastojen purkua ei pystytä hillitsemään. Ketoaineita muodostuu elimistöön erittäin voimakkaasti, kun maksa yrittää käsitellä kaiken vapautuneen rasvan. Suuri määrä ketoaineita heikentää lehmän syöntihalua ja kierre kohti ketoosia on taattu. Ketoosin runsas tukihoito on välttämätöntä yliruokituille umpilehmille. Siitä huolimatta alkavan tuotoskauden tuotos jäänee potentiaalia matalammaksi. Tutkimusten mukaan energiaa ylimäärin umpikaudella saaneen lehmän syönti laskee voimakkaammin poikimisen jälkeen kuin optimaalisella energiaruokinnalla olleen lehmän sekä ketoosin hallinta elimistössä on heikompaa. Heikompi kokonaissyönti jatkuu joka koko herutuskauden ajan. 3
4 KIVENNÄISTEN SAANTI TASAPAINOON Umpilehmät tarvitsevat aina kivennäisrehuja. Vaikka kivennäisten käyttömäärä on pieni, on se sitäkin tärkeämpi lisä umpilehmien ruokinnassa. Kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit ovat elintärkeitä sekä syntyvän vasikan, että emon vastustuskyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Umpilehmien kivennäisruokinnalla on myös iso merkitys koko tuotoskauden sorkkaterveyteen. Lehmän oma luontainen puolustusjärjestelmä on heikoimmillaan umpikaudella, joten vastustuskykyä tukevia hiveniä ja vitamiineja on umpilehmien ruokintaan tarjottava koko umpikauden ajan. Tästä johtuen umpilehmien kivennäisruokinnasta ei kannata säästää! Ternimaitoa alkaa muodostua umpilehmien utarekudokseen noin kuukautta ennen poikimista. Umpilehmän kunnollinen kivennäisruokinta edistää ternimaidon vasta-ainepitoisuutta. Sikiövaiheessa myös vasikka tarvitsee kivennäisiä, hiveniä ja vitamiineja kasvuunsa ja kehitykseen. Tasapainossa olevalla umpikauden kivennäisruokinnalla voidaan ennaltaehkäistä myös poikimahalvausta. Poikimahalvaus johtuu matalasta veren kalsiumtasosta. Se on kalsiumaineenvaihdunnan häiriötila, joka näkyy pahimmillaan lehmän halvaantumisena. Poikimahalvausta voidaan ennaltaehkäistä käynnistämällä elimistön oma kalsiumaineenvaihdunta ennen poikimista. Kivennäisruokinnassa on kaksi vaihtoehtoa kalsiumaineenvaihdunnan aktivointiin. Ensimmäinen vaihtoehto on käyttää ruokinnassa rehuja, joiden kalsiumpitoisuus matala ja kaliumpitoisuus alle 15 g/kg ka. Matalan ruokinnan kalsiumtason kanssa elimistön oma kalsiumpumppu pysyy sopivasti aktivoituneena koko umpikauden ajan. Mikäli ruokinnan kalsium- ja kaliumpitoisuudet ovat tätä korkeammat, tulee kalsiumpumppu aktiivisesti käynnistää. Kalkin imeytyminen ja irrotus elimistöstä aktivoituu ennen poikimista käyttäessä kivennäisiä, jotka sisältävät elimistöä happamoittavia anionisia suoloja, kuten Acetona Dry Strong -tehotuotetta tai laimeampaa koko umpikaudella käytettäväksi sopivaa Umpi Namino Anion -kivennäistä. 4
5 PÖTSIN TÄYTEYS JA MONIMUOTOINEN PÖTSIMIKROBISTO Yksi tärkeimmistä umpikauden ruokinnan tehtävistä on säilyttää pötsi täytenä. Umpikaudella ylläpidetty täysi pötsi edesauttaa lehmän kykyä syödä ja sulattaa suuria rehumääriä poikimisen jälkeen. Se myös stimuloi pötsiseinämiä ja pitää pötsin liikkeitä yllä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on erittäin tärkeää, että umpilehmille on rehua koko ajan saatavilla. Ruokinnan monipuolisuus on avainsana yhtä lailla lypsävien kuin myös umpilehmien ruokinnassakin. Umpilehmien ruokinnassa on hyvä olla mukana samoja komponentteja kuin tulevan lypsykauden ruokinnassa. Eli hieman viljaa, jotta tärkkelystä sulattavaa mikrobimassa pysyy aktiivisena, hieman rypsiä, säilörehua ja sopivaa kivennäistä. Jos umpikauden aikana esimerkiksi tärkkelystä hajottavien mikrobien kanta on pienentynyt huomattavasti, ei pötsi pysty sulattamaan viljan tärkkelystä hallitusti, vaan happamoituu. Huonosti toimiva hapanpötsi syventää vastapoikineen lehmän energiavajetta. Mikrobiston sopeutuminen uusiin rehuihin kestää jopa kaksi viikkoa. Samasta syystä on myös hyvä pitää ruokinnassa mukana osittain samantyyppisiä korsirehuja kuin lypsykaudella heinän ja oljen lisäksi. 5
6 UMPIKAUDEN RUOKINTASTRATEGIAT Umpilehmien ruokinnan toteutukseen on monia vaihtoehtoja, joista voit valita tilasi kannalta parhaimman. Älä kuitenkaan tee umpilehmien osalta kompromisseja lypsylehmien ruokinnan ehdoilla, parempia vaihtoehtoja varmasti löytyy. Umpilehmien ruokintaan on kolme erilaista ruokintaohjelmaa. 1. Rajoitettu seosruokinta ja olki Ensimmäinen ruokintaohjelma toteutetaan rajallisesti tarjolla olevalla seoksella sekä vapaasti tarjolla olevalla oljella. Vapaasti tarjolla oleva olki pitää huolta pötsin täyteisyydestä ja rajoitetusti jaettu väkevämpi seos tuo tarvittavan lisäenergian ja valkuaisen ruokintaan. Se myös ylläpitää monipuolista pötsin mikrobikantaa. 6
7 2. Heikosti sulava säilörehu Toisena vaihtoehtona on syöttää erittäin heikosti sulavaa säilörehua vapaasti. Säilörehun D-arvon on tällöin oltava noin 600 g/kg ka. Tätä varten tulee huolehtia siitä, että joka vuosi huolehditaan umpilehmille sopivan, tarpeeksi myöhäisen, säilörehun korjuusta. Jos umpilehmille tarjotaan lypsylehmille soveltuvaa sulavaa säilörehua, umpilehmien energiansaanti on liiallista. Sulavasta säilörehusta on erityisesti haittaa umpilehmille, joiden kuntoluokka on yli 3,5. Jos kuitenkin lehmien säilörehua syötetään, umpilehmien kuntoluokat eivät saisi olla korkeampia kuin 2,5-3 ja säilörehun kalsium- ja kaliumpitoisuuksien tulisi olla maltillisia. Vapaasti syötetty liian sulava säilörehu lisää poikimisen jälkeisen ketoosin ja hapanpötsin riskiä. Muistathan korjata säilörehua Muistathan ruokintatavasta riippumatta umpilehmille aina tarjota ummessaoleville tänäkin umpikauden kivennäistä. vuonna! 3. Umpilehmien seos Kolmantena vaihtoehtona on tehdä umpilehmille puhtaasti oma seos säilörehusta, oljesta, viljasta ja rypsistä. Näin toteutettu umpilehmien seos ruokkii monipuolisesti pötsimikrobeja ja edesauttaa lehmää sopeutumaan poikimisen jälkeiseen ruokintaan. Haaste umpilehmien omassa seoksessa on lajittuminen. Säilörehun kosteus ei sido tarpeeksi muilta osin kuivahkoista komponenteista muodostettua seosta. Jos seos lajittuu huomattavasti, saattaa se aiheuttaa liiallista väkirehujen syöntiä osalla lehmistä. Seoksen lajittumista estämään voidaan käyttää esimerkiksi Farmarin Seosmelassia. Umpilehmien seoksen tavoitearvot: Energia Raakavalkuainen PVT Tärkkelys Kalium 9-10 MJ/kg ka % ka > -20 g/kg ka < 10 % ka < 15 g/kg ka Sopiva säilörehu umpilehmille: D-arvo Raakavalkuainen Kalsium Fosfori Magnesium Kalium 600 g/kg ka % ka < 4 g/kg ka 2-3 g/kg ka > 2,0 g/kg ka < 15 g/kg ka Vapaasti syötettävää säilörehua on suositeltavaa laimentaa oljella. Tarvittavan oljen määrä vaihtelee säilörehun sulavuuden mukaan. Mitä sulavampi säilörehu, sen enemmän olkea tulee käyttää. Esimerkki umpilehmien seoksesta: Säilörehu D-arvo 64 g/kg ka, Raakavalkuainen 13 % ka Olki 35 Rypsi 15 Ohra:kaura 1 Umpikivennäinen 0,8 % seoksen kuiva-aineesta 48,2 Säilörehun D-arvo, 690 g/kg ka 650 g/kg ka kuiva-aine 35 % Säilörehun määrä 17 kg 20 kg Oljen määrä (Olkea % kuiva-aineesta olki-säilörehuseoksessa) 5 kg (40 % ka) 3,5 kg (30 % ka) Jos punnitset säilörehut ja oljet luonnonpainokiloisina, tulee myös säilörehun kuiva-ainepitoisuus ottaa huomioon. Mitä märempi säilörehu, sen vähemmän olkea käytetään yhtä säilörehukiloa kohti. Olki-säilörehuseoksien kanssa on erittäin tärkeä huolehtia riittävästä valkuaislisästä. Myös jos syötössä on pelkkä säilörehu, tulee rypsilisää käyttää aina kun säilörehun valkuaispitoisuus on alle 12 % ka. 7
8 TUNNUTETTAVIEN ONGELMATIIKKAA Lehmän syöntikyky laskee tyypillisesti paria viikkoa ennen poikimista, jolloin sikiön kasvu on nopeaa ja se on kooltaan jo iso. Kohdussa olevan vasikan koko vähentää radikaalisti pötsin käytettävissä olevaa tilavuutta. Samaan aikaa umpilehmän energiantarve on suurimmillaan. Tämä yhtälö tuo haasteen viimeisten viikkojen ruokinnalle. Kuinka huolehditaan poikimista lähestyvien lehmien lisääntyneestä energiatarpeesta lihottamatta muita umpilehmiä ja kuinka sopeutetaan pötsin mikrobeja tuotoskauden ruokintaan. Tutkimusten mukaan 2-3 viikkoa ennen poikimista aloitettu tunnutusruokinta vähensi poikimisen jälkeistä hapanpötsin riskiä sekä tehosti maitotuotoksen nousua. Hapanpötsiriskin kasvaminen johtuu pötsimikrobien tottumattomuudesta uuteen poikimisen jälkeen aloitettuun ruokintaan. Erillisruokinnassa viimeisten ummessaoloviikkojen ruokinta, eli tunnutusruokinta, on helppo toteuttaa, mutta seostiloilla se on haastavampaa. Seostiloilla poikimista lähestyvät ummikot on suositeltavaa erottaa väliportilla omaksi ryhmäkseen, jolloin niille voidaan annostella umpilehmien seoksen päälle kerran päivässä 1 kg väkirehua (tai vilja-rypsiseosta) ja 0,5 kg Acetona Energy Power -rehua. Vielä parempi vaihtoehto on, jos tunnutettaville umpilehmille pystytään tekemään tunnutuskauden tarpeisiin suunniteltu oma seos. Erillistilojen tunnutusohjelma: Viikkoa poikimiseen Väkirehumäärä 3 1 kg 2 2 kg 1 2,5 kg + Acetona Energy liuos 0,5 kg tai Acetona Energy Power 0,5 kg VAPAASTI olki-säilörehuseosta tai heinä-säilörehuseosta tai heikosti sulavaa säilörehua Erillisruokinnan tunnutusohjelma, jos tilalla kohonnut poikimahalvausten riski: Viikkoa poikimiseen Väkirehumäärä Acetona Dry Strong 3 0,5 0, ,5 1,5 VAPAASTI olki-sälörehuseosta, heinä-säilörehuseosta tai heikosti sulavaa säilörehua Acetona Dry Strong -tuotteen käyttö lopetetaan poikimapäivänä. Seostilan tunnutusohjelma väkirehulisällä: Umpilehmien seos + 1 kg väkirehua + 0,5 kg Acetona Energyä 8
9 YMPÄRISTÖ KUNTOON Katso ympärillesi navetassa, miltä umpilehmien elinympäristö näyttää? Sillä on erittäin suuri merkitys umpikauden onnistumiseen. Oikeanlaisella elinympäristöllä voidaan parhaimmillaan parantaa umpilehmien vastustuskykyä ja poikimisen onnistumista. Toisaalta elinympäristöllä voidaan myös heikentää näitä molempia. Liikunta on ummessaoleville lehmille tärkeää. Jaloittelu pitää lihakset kunnossa ja jalkojen nestekierron liikkeellä. Liikuntamahdollisuuksien takaamisen lisäksi elinympäristön on hyvä olla mahdollisimman rauhallinen ja stressitön. Stressiä voi vähentää vapaalla ruokinnalla ja välttämällä turhaa siirtämistä karsinasta toiseen. Vapaasti tarjolla oleva rehu vähentää myös häiriökäyttäytymistä. Kesällä on myös tärkeää välttää lämpöstressiä. Lämpöstressin vaikutuksen alkaa näkyä jo + 15 C lämpötilassa ja seurauksena heikentää jopa tulevan kauden tuotosta. Lämpimällä säällä on varmistettava hyvä ilmanvaihto navetassa. Myös ensiarvoisen tärkeä ympäristötekijä on puhtaus niin veden, rehun kuin ympäristönkin osalta. Umpikaudella lehmän vastustuskyky on kaikista alhaisimmillaan, joten altistus ulkopuoleisille on vaarallista. Vältä siis turhaa mikrobikuormaa elinympäristön pohjasta, esimerkiksi karsinan likaisista ojista. Myös muilta eläinryhmiltä yli jääneet rehut, jotka syötetään umpilehmille, saattavat aiheuttaa tulehdusriskin puolustuskyvyltään heikkoon umpilehmän elimistöön. Puhdasta vettä on oltava koko ajan saatavilla. Ympäristön Check-list Liikuntamahdollisuudet Rauhallisuus Stressittömyys Viileys tai jos > +15 C hyvä ilmanvaihto Puhdas vesi Hygieeninen rehu Puhdas karsina 9
10 HERUTUSRUOKINTA Heti poikimisen jälkeen aloitetaan herutusruokinta, jossa väkirehumääriä nostetaan hillityn reippaasti kohti tavoitetasoja. Poikimisen jälkeen energiantarve nousee jyrkästi ylöspäin, kun taas syöntikyky laahaa alhaalla. Väkirehuista vastapoikinut lehmä saa nopeasti energiaa, mutta liian nopea väkirehutasojen nosto happamoittaa heikosti toimivaa pötsiä. Ensikoilla tavoitellaan täyttä väkirehumäärää 3-4 viikon kuluessa kuin taas vanhemmilla lehmillä väkirehutaso pyritään nostamaan tavoitetasolle 2-3 viikon aikana. Herutusruokinnassa väkirehutasoja säädetään syöntiä tarkkailemalla. Erityisesti hiehojen säilörehun TMR syöntiä on pidettävä (Total mixed ration) tarkasti silmällä. = Ruokinnassa vain Herutusruokinnan seos, joka sisältää tavoitteena on nostaa väkirehutasot ripeästi kaikki rehut. Ei erillistä ylös heikentämättä yksilöllistä väkirehuruokintaa. säilörehun syöntiä. Täysseosruokinnassa, eli TMR-seosruokinnassa, ei herutusta ole. Herutus erillisruokinnassa Erillisruokinnassa, jossa väkirehu annostellaan yksilökohtaisesti, herutus voidaan toteuttaa yksilön tarpeiden mukaan helposti. Väkirehujen lisäystasot vaihtelevat hieman ruokintatyypin mukaan. Onko käytössä puhtaasti täysrehuruokinta vai vilja-puolitiivisteruokinta. Ohessa erillisruokinnan herutusohjelmat täysrehuruokintaan ja vilja-puolitiivisteruokintaan sekä myös erillinen herutusohjelma erillisruokintaan robottitiloille. Herutusohjelmia käytettäessä on huomioitava yksilöllinen syönnin kehitys, ja tarpeen mukaan hieman hidastettava herutustahtia. Herutusohjelma täysrehuruokinnassa : Päiviä poikimisesta Täysrehun lisäys, Rehuannos yht ,5 9,5 6 + jne. 0,5 10,0 jne. 10
11 Herutusohjelma robottitiloille täysrehuruokintaan: Päiviä poikimisesta Rehulisäys robotilla, Rehulisäys kioskilla Rehuannos yht. 0 1, ,5 4, ,5 5, , ,5 0, ,5 0, ,5 0, jne 0,5 10,5 +jne Herutusohjelma puolitiivisteruokinnassa: Päiviä poikimisesta Rehulisäys, Rehuannos yht. 0 2,0 kg viljaa + 1,0 kg puolitiiviste 1 0,5 viljaa + 1,0 puolitiivistettä 2,5 kg viljaa + 2,0 kg puolitiiviste 2 0,5 viljaa + 1,0 puolitiivistettä 3,0 kg viljaa + 3,0 kg puolitiiviste 3 0,5 viljaa + 1,0 puolitiivistettä 3,5 kg viljaa + 4,0 kg puolitiiviste 4 0,5 viljaa + 0,5 puolitiivistettä 4,0 kg viljaa + 4,5 kg puolitiiviste 5 0,5 viljaa + 0,25 puolitiivistettä 4,5 kg viljaa + 4,75 kg puolitiiviste 6 + jne 0,5 viljaa + 0,25 puolitiivistettä 5,0 kg viljaa + 5,0 kg puolitiiviste Herutus seosruokinnassa Täysseosruokinnassa, eli TMR-seosruokinnassa, herutusta ei voida toteuttaa. Puolestaan PMR-seosruokinnassa pieni, mutta tehokas herutus voidaan toteuttaa. PMR-seosruokinta on käytössä tiloilla, joilla on seosruokinta sekä robotilla tai kioskilla väkirehujen annostelumahdollisuus. PMR (Partial mixed ration) = Osittainen seosrehuruokinta. Tämä on käytössä esimerkiksi seosta syöttävillä robottilypsytiloilla, jotka täydentävät seosta robotilta syötettävällä houkutusväkirehulla. Herutusohjelma täysrehua käyttäville PMR-seostiloille: Päiviä poikimisesta Rehulisäys Vanhemmat lehmät Rehulisäys - Ensikot ,0 2,0 2 0,5 0,2 3 0,5 0,2 4 0,5 0,2 5 0,5 0,2 6 + jne. 0,5 jne. 0,2 jne. 11
12 HUIPPULUOKAN TUTKIMUS JA KEHITYSTYÖ KÄYTÖSSÄSI Hankkija on tunnettu korkealaatuisista rehuista, ruokintainnovaatioista ja palveluista. Osaamisemme, tuotekehityksemme ja tuotevalikoimamme ovat aina kehityksen kärjessä. Hankkijan osaavat asiantuntijat toimivat kotieläintilojen kumppaneina eri puolella Suomea ja tarjoavat tilojen käyttöön aina uusimmat ja toimivimmat ratkaisut. Me autamme sinua saavuttamaan tavoitteesi. HANKKIJAN ASIANTUNTIJAMYYJÄT PALVELUKSESSASI REHUT TILATTAVISSA MYÖS VERKKOKAUPASTA: hankkija.fi 2018
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotSiirtymäkauden ajan ruokinta
Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotUmpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012
Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotTerve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma
Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.
LisätiedotRUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI
RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA Tuotospotentiaali on noussut Eri tuotos- ja kehitysvaiheiden oikea ruokinta pitää geenien säätelyn tavoitteen mukaisella uralla Poikimisen aika on riski
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotHIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015
PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI Nuorkarja potentiaali käyttöön vasikasta alkaen Hedelmällisyys-poikimaväli, päiviä poikimisesta Umpilehmät, ruokintakäytännöt Lypsylehmät, ruokintakäytännöt RUOKINTAKÄYTÄNNÖT
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotLypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta
Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta EuroMaito-hankkeen webinaari 2.10.2017 Annu Palmio Sisältö Umpeenpano Umpikaudenruokinta Poikimahalvausriski Umpikauden pituus Poikimisen
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti
LisätiedotSuomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.
Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.
Lisätiedot6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotMiten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?
Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape? Essi Tarsia Luomukotieläintuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Pohjanmaa OSMO-hankkeen seminaari 2.2.2018 Miten tuottaa maitoa ja naudanlihaa pienemmillä
LisätiedotYmpäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa
Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?
LisätiedotEmolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?
Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia
Lisätiedot+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi
+1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon
Lisätiedot08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
LisätiedotTarvitseeko sonni lisävalkuaista?
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään
LisätiedotKIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS
2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotPoikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä
Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Onnellinen tapahtuma Uuden alku Luvassa maitoa Tai sitten ei Vastoinkäymisiä Seurantaa ja tutkimista
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotLUOMULYPSYLEHMÄ TERVEENÄ UUDELLE TUOTANTOKAUDELLE
LUOMULYPSYLEHMÄ TERVEENÄ UUDELLE TUOTANTOKAUDELLE Anne Johansson, luomuasiantuntija ProAgria Länsi-Suomi ja Pirkko Tuominen, luomun erityisasiantuntija, ProAgria Pohjois-Savo LUOMUMAIDONTUOTANNON HYVIEN
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotRaisioagro Uuden ajan maatalouskauppa
Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
Lisätiedotluomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.
Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö
LisätiedotVarmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1.
Varmennettu poikiminen - 20x 45 opintotunnin synnytysapukurssi osa 1. Vesa Rainio, ELT, Dip.ECBHM Lisääntymistieteen erikoiseläinlääkäri Opettaja, Savonia amk, VAAVI-hanke Tällä kurssilla Emän hoidosta
LisätiedotHyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen
Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotRehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski
Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotPROGRES LUONNOLLISTA TOIMIVAA VOIMAA
LUONNOLLISESTI PROGRES LUONNOLLISTA TOIMIVAA VOIMAA Progres on patentoitu rehuinnovaatio; maailman ensimmäinen ja ainoa havupuiden resiinihappoja sisältävä rehuaine. Se tukee ruoansulatuskanavan kuntoa
LisätiedotEMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi
EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA Emopäivät Peurunka 20.11.2016 Milla Frantzi KIVENNÄISRUOKINTA PIENI MUTTA TÄRKEÄ OSA Syntyykö läskiä vai lihasta P, Mn, Zn,Cu E ja A vitamiini Seleeni Vasikka kehittyy Rehusta
LisätiedotKirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!
Kirkkaasti tehokkaimmat ruokintaratkaisut tilasi parhaaksi! 1 IFE-arvo uudistaa käsityksen ruokinnan tehokkuudesta Miksi yksi ruokinta tuottaa hyvin eikä ongelmia ole? Säilörehun ja viljan vaihtuessa tuotos
LisätiedotNosta rima korkeammalle Suomen Rehun tuottavilla ruokintaratkaisuilla
Nosta rima korkeammalle Suomen Rehun tuottavilla ruokintaratkaisuilla Suomalaiset nautarehuinnovaatiot Suomen Rehun nautarehujen laadun takana on pitkäjänteinen ja innovatiivinen tuotekehitys sekä tarkka
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotErikoisrehuopas. Suomen Rehun Erikoisrehut. Uusinta ruokinnan osaamista eläinten hyvinvointiin
Erikoisrehuopas Suomen Rehun Erikoisrehut Uusinta ruokinnan osaamista eläinten hyvinvointiin Erikoisen hyviä rehuja eläintesi parhaaksi Sisältö: Energiarehut Hertta Muro kivennäisrehut Namino kivennäisrehut
LisätiedotTaulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
LisätiedotKevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotMaxammon ruokintateknologia
Maxammon ruokintateknologia Maxammon Maxammon teknologia on käytössä laajalti Euroopassa Uusiseelanti Irlanti Skotlanti Ranska Italia Espanja Hollanti Norja Ruotsi Viljaa enemmän ruokintaan, turvallisesti
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotVASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA
2012 VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA Lihanautojen ruokintaopas 2012 TEHOKASTA RUOKINTAA ERI KASVUVAIHEISSA Sonnien teuraspaino on kohonnut
LisätiedotProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotPellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia?
Pellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia? Kirsi Järvenranta Luke Maaninka Nurmet Rahaksi (NuRa) Rehujen kivennäisainetasapaino Lehmän terveys suurimmat
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotSeosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?
LisätiedotNaudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotVasikoiden väkirehuruokinta
Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
Lisätiedot080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA
ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin
LisätiedotPihvinautojen kivennäisruokinta
Pihvinautojen kivennäisruokinta Maarit Ilola Kehityspäällikkö AtriaNauta Kaikki naudat tarvitsevat kivennäis- ja hivenaineita ylläpitoon ja kasvuun, emolehmät myös maidontuotantoon ja tiineyteen. Kivennäisaineiden
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotTasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella
Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA UMPILEHMÄN RUOKINTA. Hanna-Sisko Hentilä TEKIJÄ:
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA UMPILEHMÄN RUOKINTA TEKIJÄ: Hanna-Sisko Hentilä 2 (56) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Luonnonvara-
LisätiedotMenestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen
Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen 1 Suomen Rehun laadukas rehuvalikoima vastaa jokaisen tilan tarpeisiin Suomen Rehun nautarehuvalikoima perustuu
LisätiedotSeosrehutilan ruokintaratkaisut
Seosrehutilan ruokintaratkaisut Mustiala 11.2.2009 Marko Dahl Seosrehutilan tekniset valinnat määräävät myös rehustuksen suuntaviivat Seosrehun valmistus ja jako voidaan toteuttaa monella eri tavalla.
LisätiedotParempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:
Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotMiltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotMonipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle
Monipuoliset rehuratkaisut tehokas kasvu lihakarjalle Primo-juomarehut Primo Kasvatus -rehut Kivennäiset lihanaudoille Komponentit lihanautojen seosruokintaan Hyvä vasikan alkukasvu tuottaa tulosta koko
LisätiedotKantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta
Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotVäkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?
Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa? Loppukasvatuksen taloudelliset vaihtoehdot ruokinnassa 25.3.2013, Kannonkoski Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 26.3.2013 VÄKIREHUT
LisätiedotLaidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia
Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos
Lisätiedot10 vuotta. Näillä eväillä kasvuun. Joustoa talouteen A-Rahoituksella. Tilaa helposti netissä: www.a-kauppa.fi tai puhelimella: 020 472 7060
Joustoa talouteen A-Rahoituksella A-Rahoitus tarjoaa reilua joustavuutta maatilan hankintoihin ja kulujen hallintaan. Rahoituspalvelun avulla saat haluamasi tuotteet silloin kun niitä tarvitset, ja voit
LisätiedotRakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta
LisätiedotRuokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen
Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu
LisätiedotTerveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Mitä terveydenhuolto on? Lehmien työterveyshuoltoa Sairauksien ennaltaehkäisyä
LisätiedotSulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua
Sulavat annokset sulavaa vitamiinien ja hivenaineiden annostelua Helppoutta, annostelutarkkuutta ja ympäristöystävällisyyttä seosruokintaan Ainutlaatuiset sulavat annospussit mullistivat seosruokinnan
LisätiedotPrimo-ruokintaohjelma
-ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos
LisätiedotKÄSIKIRJA NAUDAN RUOKINTAAN
KÄSIKIRJA NAUDAN RUOKINTAAN ONNISTUNUT RUOKINTA JOHTAA HYVIIN TULOKSIIN Rehuseoksen tärkeimpiin valintaperusteisiin kuuluu oikean ruokintavan löytäminen. Me rehuraisiolaiset haluamme auttaa löytämään juuri
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotEuroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen
Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotSiilinjärvi sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri
Terveiset eset Hollannista Siilinjärvi 4.4.2012 Tuotantoeläinten terveyden-ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri Reijo Junni Näkymä Utrechista Valmistautumista vaativaan opiskeluun Eläinlääkäri Ewert van
LisätiedotLYPSYLEHMIEN REHURATKAISUT
LYPSYLEHMIEN REHURATKAISUT KUN KAIKKI ON KOHDALLAAN 40 kg maitoa/päivä 3,5 % valkuaista 4,3 % rasvaa SISÄLLYSLUETTELO Kaikki kohdalleen... 3 Rehukonseptit... 6 Täysrehut... 8 Puolitiivisteet...10 Tiivisteet...12
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotSuomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen
Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää
LisätiedotVASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS
2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa
LisätiedotVasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista
Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
Lisätiedot