Tunnista, kohtaa ja puutu! Syömishäiriötietoisuuspäivä

Samankaltaiset tiedostot
(Lasten ja nuorten) syömishäiriöt ja niiden ennaltaehkäisy. Katri Mikkilä kehittämiskoordinaattori Syömishäiriöliitto - SYLI ry

Syömishäiriöt. Mistä on kyse? Tunnista, kohtaa ja puutu.

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA

Psyykkinen toimintakyky

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Tiloista on luovuttava mistä askelmerkit onnistuneeseen uudenlaiseen toimintaan? Oppilaitospastori Aila Orsila Hiippakuntadekaani Kai Jantunen

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Perheet, joissa vanhemmalla on tuentarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen

Hyvä kohtaaminen, kun vanhempi tarvitsee tukea asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Nuorten syömishäiriöt ajatuksia tunnistamisesta ja puuttumisesta. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry koordinaattori Kirsi Broström

Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Lainattuja hetkiä kalenteri 2014

PARI SANAA SYÖMISHÄIRIÖISTÄ. Lounais-Suomen SYLI ry Toiminnanohjaaja Sami Heimo

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Omaisen kohtaamisen prosessi

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK Kuvat:

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

#lupakertoa - asennekysely

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Voimavarat vähissä mikä avuksi?

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

PARI SANAA SYÖMISHÄIRIÖSTÄ

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

Perhetyön päivät Tuula Lampela

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Etelän-SYLIn ohjelma 2018

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.

Sairauden taustatekijät, eteneminen ja hoidon saatavuus T.V.

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

PITKÄAIKAISSAIRAUDEN KANSSA JAKSAMINEN PSORIASIS MUKANA ELÄMÄSSÄ JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN. Kipu- ja kuntoutuspsykologi Terhi Runsio

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi

Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU

MOTIVOINTI TYÖVÄLINEENÄ. Marika Liehu

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Transkriptio:

Tunnista, kohtaa ja puutu! Syömishäiriötietoisuuspäivä 16.5.2017

Tampereen SYLI-keskus Kaikille avoimet kahvihetket kaksi kertaa viikossa Tuettu ruokailu Perjantailounas (omat eväät mukaan) Tuki- ja ohjaustapaamiset työntekijöiden kanssa Ahmintatyyppisesti oireilevien avoin ryhmä Suljettuja ryhmiä, esim. kehotietoisuusryhmä Hengähdyshetki, ruoanvalmistusryhmä Retkiä ym. avointa toimintaa toiveiden mukaan! Vertaistuki (Sisä-Suomen SYLI ry) Sairastuneiden ryhmät (suljettuja ja avoimia ryhmiä Läheisten ryhmä Kaveritoiminta Sähköpostivertaistuki Koulutus: mm. syömishäiriöinfot ja keskustelutilaisuudet ammattilaisille, ensitietopäivät ja taitokurssi läheisille, vertaistuki- ja kokemusasiantuntijakoulutukset facebook.com/sylikeskustampere Instagram.com/sylikeskustampere

Syömishäiriöliitto-SYLI ry Edustaa syömishäiriöön sairastuneita ja heidän läheisiään Tehtävänä lisätä kokemukseen perustuvaa syömishäiriötietoutta ja -osaamista Perustettu 2004 Tukipuhelin 02 251 9207 ma klo 9-15, Live-chat toukokuussa 2017 www.syomishairioliitto.fi, facebook.com/syomishairioliitto Syömishäiriöpäivät joka toinen vuosi (2017 Helsinki) Keskustoimisto Turussa, aluetoimisto Oulussa, SYLI-keskukset Tampereella ja Kuopiossa

Syömishäiriöt Psyykkisiä sairauksia, joiden oireet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti sairastuneen terveyteen ja hyvinvointiin Käyttäytyminen ja ajattelu on poikkeavaa erityisesti suhteessa ruokaan, painoon, omaan kehoon ja liikkumiseen Suhtautuminen itseen ja erityisesti omaan kehoon on vaativaa tai epärealistista Syömishäiriö on usein sairastuneelle keino välttää tai siirtää psyykkistä pahaa oloa Syömisen ja oman kehon kontrollointi voi tuottaa tunteen itsen ja elämän hallinnasta Sairastunut kokee tarvitsevansa oireilua johonkin, se ei ole valinta! Syömishäiriö ei mene pois itsestään

Syömishäiriöille tyypillistä Pakko jaksaa enemmän kuin muut Negatiivinen, arvosteleva tai vaativa suhde omaan kehoon, epärealistiset odotukset Voimakas ristiriita sairauden mukana tulleiden ja omien ajatusten välillä Negatiivinen tai epärealistinen kehonkuva, kehon piilottelu tai ylikorostunut ulkonäön huomioiminen älyllisyys, kyky analysoida, ajattelun monimutkaisuus, joustamattomuus syyllisyyden ja häpeän tunteet sekä omaan itseen liittyen että myöhemmin sairastumiseen ja oireiluun liittyen Sitten kun laihdun Oireilu voidaan kokea vahvasti osana omaa identiteettiä En ole ansainnut Purkassakin on kaloreita, se voi lihottaa Vaativuus tai tyytymättömyys itseen, negatiivinen minäkuva, huonommuuden tunne, riittämättömyyden tunne, itsearvostuksen puute, armottomuus itseä kohtaan Kun olen kevyempi, pystyn parempaan suoritukseen Olen epäonnistunut, huono ja häpeäksi muille kiltteys, reippaus, tunnollisuus, suorituskeskeisyys, ylivastuuntuntoisuus vaikuttaa hallitsevasti kaikkiin elämän osa-alueisiin ja arkeen Pakko jaksaa olla parempi perfektionismi, täydellisyyden tavoittelu: mikään ei ole tarpeeksi hyvä

Syömishäiriöihin liittyvää Tyytymättömyys itseen, heikko itsetunto, riittämättömyyden tunne, itsearvostuksen puute Vaativuus ja armottomuus itseä kohtaan Negatiivinen tai epärealistinen kehonkuva, kehon piilottelu tai ylikorostunut ulkonäön huomioiminen Tarve tulla nähdyksi tai kuulluksi, syyllisyys ja häpeä Tunteiden tunnistamisen ja sanoittamisen vaikeus Eristäytyminen, sosiaalisten suhteiden haasteet Ahdistuneisuus, masennus, väsymys

Syömishäiriöihin liittyvää Ajatukset, tunteet ja toiminta ovat keskittyneet ruoan, oman kehon ja oman itsen ympärille Rituaalit ja säännöt Nälän ja kylläisyyden tunteiden hämärtyminen Mustavalkoinen ajattelu, joko-tai, joustamattomuus Voimakas ristiriita sairauden mukana tulleiden ja omien ajatusten välillä Lukkiutuminen omaan kokemukseen Toivottomuus, vaikeus uskoa omaan toipumiseen Oireilu koetaan vahvasti osana omaa identiteettiä

Jos huoli herää, miten ottaa se puheeksi? Turvallisuudentunne on edellytys rehellisyydelle ja avoimuudelle: Ota asia puheeksi lempeästi ja ymmärtävästi. Tee selväksi, että sairastuminen ei ole kenenkään syy, vähiten sairastuneen. Kerro, että olet huolissasi ja haluat auttaa. Kannusta kaikin tavoin rehellisyyteen (olon helpottuminen, avun saaminen jne.). Ehkä voit kertoa, että tiedät sen olevan vaikeaa Muista myös ammattilaisena, että salailu ja hoitovastaisuus ovat syömishäiriön oireita. Pysy jämäkkänä. Huolen herättyä aikuisen tehtävä on puuttua asiaan. Sairastunut ei itse usein ymmärrä omaa parastaan. Suhtaudu oireilevaan lempeästi ja kärsivällisesti, mutta itse asiaan jämäkästi!

Tärkeintä ennaltaehkäisyä on terveen minäkuvan ja kehonkuvan tukeminen Kehu ja kannusta. Muistuta, että jokaine on arvokas juuri sellaisena kuin on. Olet taitava, Sinun kanssasi on kiva, Keksi asioita, jotka eivät liity ulkonäköön tai suorittamiseen. Kenenkään ulkonäköä tai esim. kehoa ei ole tarpeen kommentoida, ainakaan muiden kuullen (HUOM! Myös ns. positiivinen kommentti voi olla sairastuttava tai kääntyä sairastuneen mielessä oireilua tukevaksi!) Jokaisen kehoa kohdellaan arvostavasti ja yksilöä kunnioittaen. Pyydäthän luvan esim. koskemiseen? Arvostelu tai negatiivinen kommentointi ei kuulu mihinkään kohtaamistilanteeseen Tavoite: Jokainen kokee itsensä hyväksi sellaisenaan

Esimerkin voima: Miten puhumme itsestämme? Miten puhumme toisistamme muille? Miten puhumme toiselle hänestä itsestään? Millaista esimerkkiä aikuisena näytämme omalla suhtautumisellamme, puheillamme ja toiminnallamme? sallivuus, itsemyötätunto, lempeys stressin ja jännityksen säätelytaidot joustavuus, leppoisuus levon ja palautumisen painottaminen terve ja joustava suhde ruokaan oman itsen ja oman kehon arvostus

Kohdatessa on erittäin tärkeä muistaa, että syömishäiriö vaikuttaa monella tapaa sairastuneen kykyyn käsitellä informaatiota. Sairastuneen mielessä asiat voivat saada sairauden leimaamia ja sitä palvelevia merkityksiä! Riskialttiita puheenaiheita ovat usein: kaikki laihdutuskuuri-, ruokavalio- ja dieettikeskustelut luvut; painokilot, kalorit, syödyt määrät, liikunta (ajat, matkat) Sairastunutta ei myöskään yleensä tue: väittely kauhistelu ja päivittely ulkonäön, terveydentilan tai hyvinvoinnin kommentointi Näytät terveeltä/hyväkuntoiselta Eihän tämä paino vielä nyt niin alhainen ole Labrat (tmv. tulokset) ovat hyvät/normaalit Olet niin hienosti itse prosessoinut asiaa, että ei sinulla asiat varmaan niin huonosti ole.

Kohtaamisen kulmakiviä Väärinymmärretyksi tai tuomituksi tulemisen kokemus tai pelko siitä voi olla hallitsevaa Miten sinä voit: lievittää tätä pelkoa? luoda mahdollisuuden luottamukselle? Näetkö sinä: syömishäiriöisen, anorektikon, bulimikon? vai syömishäiriötä sairastavan ihmisen Yksilön, jolla on ainutlaatuinen persoona, yksilölliset voimavarat, elämänhistoria, tukiverkostot, läheiset

Kohtaamisen kulmakiviä Ymmärrys ja osaaminen: pitää tietää mistä on kyse ja olla halu ymmärtää Empatia: kunnioittava ja arvostava suhtautuminen sairastuneeseen Yksilöllisyys: jokainen sairastunut on yksilö, joka edellyttää oman lähestymistapansa Turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunne ovat tärkeimmät luottamusta ja avoimuutta tukevat asiat Pitkäjänteisyys, kärsivällisyys: tasapaino muutosvaatimusten ja ajan antamisen välillä, edetään pienin tavoittein Hoitosuhteiden pysyvyys

Kiitos!