Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Samankaltaiset tiedostot
Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

DEE Sähkötekniikan perusteet

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

SATE.1040 Piirianalyysi IB syksy /8 Laskuharjoitus 1: Ohjatut lähteet

ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

Harjoitus 5 / viikko 7

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Kirchhoffin jännitelain perusteella. U ac = U ab +U bc U ac = U ad +U dc. U ac = R 1 I 12 +R 2 I 12 U ac = R 3 I 34 +R 4 I 34, ja I 34 = U ac

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

Jännitteenjaolla, sekä sarjaan- ja rinnankytkennällä saadaan laskettua:

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

S PIIRIANALYYSI 1

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

Sähkötekiikka muistiinpanot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

521302A PIIRITEORIA 1 Laskuharjoitukset - kevät 2016

DEE Sähkötekniikan perusteet

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

521302A PIIRITEORIA 1 Laskuharjoitukset - syksy 2015

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

DEE Sähkötekniikan perusteet

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

521302A PIIRITEORIA 1. Laskuharjoitukset - syksy 2014

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

DEE Aurinkosähkön perusteet

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

ELEKTRONISET JÄRJESTELMÄT, LABORAATIO 1: Oskilloskoopin käyttö vaihtojännitteiden mittaamisessa ja Theveninin lähteen määritys yleismittarilla

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 9: Teheveninin ja Nortonin menetelmät

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

521302A PIIRITEORIA 1. Laskuharjoitukset - syksy 2013

järjestelmät Luento 8

DEE Sähkötekniikan perusteet

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

Luento 1. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

DEE Sähkötekniikan perusteet Tasasähköpiirien lisätehtäviä

FysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Luku Ohmin laki

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Gaussin ja Jordanin eliminointimenetelmä

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Virtapiirien perusteet 5op, AUT2SN / Jaakko Kaski jaakko.kaski@oamk.fi, huone: 3354

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Transkriptio:

DEE-11000 Piirianalyysi Luento 6 1

DEE-11000 Piirianalyysi Ensimmäinen välikoe keskiviikkona 19.11. klo 13-16 salissa S1. Aihepiiri: Tasasähköpiirin analyysi (monisteen luvut 1-6) 2

Solmupistemenetelmä Tarkastellaan esimerkkikytkentää 3

Solmupistemenetelmä Valitaan referenssisolmu, jonka potentiaali voidaan ajatella nollaksi. Valitaan muuttujiksi muiden solmujen potentiaalit referenssisolmuun nähden. Ns. solmujännitteitä näin ollen n-1 kappaletta. Kaikkien haarojen jännitteet voidaan lausua em. solmujännitteiden avulla. Tällöin haaravirrat voidaan laskea, koska elementtiyhtälöt tunnetaan. Täydellinen ratkaisu. 4

Esimerkki Muodosta lineaarinen yhtälöryhmä oheisen verkon solmujännitteille. Minkälainen logiikka / systematiikka on todennettavissa kyseisistä yhtälöistä? 5

Matriisiyhtälö GU = J G ii solmuun i liittyvien konduktanssien summa, kaikki positiivisina. G ij solmujen i ja j välinen konduktanssi negatiivisena. U i solmun i potentiaali referenssisolmuun nähden. J i solmuun i kuuluvien lähdevirtojen summa, lähde positiivisena jos sen virta on solmuun päin. 6

Review Question 7 Onko oheisessa kytkennässä solmun 1 yhtälö A) 6U 1-2U 2-4U 3 =3 B) 3U 1-2U 2 -U 3 =12 C) 6U 1-6U 2-12U 3 =-3 7

Solmupistemenetelmä (Cont.) Muunnetaan jännitelähteet virtalähteiksi. Poistetaan ylimääräiset sarjakytkennät. Numeroidaan solmut ja valitaan referenssisolmu. Kirjoitetaan yhtälöt. Suoritetaan ratkaisu. Mitoita oheisessa piirissä lähdejännite E siten, että kuvaan merkitty jännite v 2 on 4 V. 8

Silmukkavirta- vs solmupistemenetelmä Valitaan se menetelmä, jolla työmäärä minimoituu. Verkko, jossa b haaraa ja n solmua. Esimerkiksi silmukkavirtamenetelmä on edullisempi, mikäli b n 1 n 1 n b 2 1 9

Theveninin ekvivalentti Mikä tahansa lineaarinen verkko, josta kaksi solmua on valittu navoiksi, voidaan korvata jännitelähteen ja resistanssin sarjakytkennällä. E T Theveninin lähde R T - sisäresistanssi 10

Theveninin ekvivalentti (Cont.) E T = U 0 = napojen välinen tyhjäkäyntijännite. Jos verkon kaikki lähteet sammutetaan passiivinen verkko, ei lähteitä. R T = R AB = navoista AB näkyvä resistanssi kun lähteet = 0. 11

Esimerkki Mitoita kuormaresistanssi R L siten, että kuormavastuksen kautta kulkeva virta on 1/3 A. 12

Ennakkotehtävä 5 Vahvistimen mitattu tyhjäkäyntijännite on 9 V. Kun vahvistimeen liitetään kovaääninen, mikä mallinnetaan kuormavastuksena, jonka resistanssi on 20, on kuorman yli oleva jännite 8 V. Mikäli vahvistimen napoihin kytketään (a+1):n :n kovaääninen, mikä on sen yli oleva jännite? a on opiskelijanumeron viimeinen numero. 13

REVIEW QUESTION 8 Oheisessa kytkennässä jännitteen V 0 ja virran I 0 riippuvuussuhde on A) V 0 = 8 5I 0 B) V 0 = 8 20I 0 C) V 0 = 24 5I 0 D) V 0 = 28 5I 0 14

Esimerkki Erään tasavirtalaitteen napoihin liitettiin vastukset R 1 = 1 ja R 2 = 100, jolloin tehon kulutus P oli molemmissa tapauksissa sama. Kun laitteeseen liitetään vastus R 3 = 10, oli tehon kulutus 10 W. Määritä teho P. 15

Nortonin ekvivalentti Mikä tahansa lineaarinen verkko voidaan korvata ekvivalenttisella virtalähteellä ja sen kanssa rinnankytketyllä resistanssilla. J N Nortonin lähde R N - sisäresistanssi 16

Nortonin ekvivalentti (Cont.) Lähdevirta saadaan laskemalla napojen kautta määritetty oikosulkuvirta. R N = R AB = vastaavasta passiivisesta kytkennästä navoista AB näkyvä resistanssi. Thevenin ja Norton ovat toistensa duaaleja. 17

Esimerkki Vahvistimen mitattu oikosulkuvirta on 2 A. Kun vahvistimeen kytketään kovaääninen, joka mallinnetaan 20 :n kuormavastuksella, kuorman yli oleva jännite on 8 V. Minkälainen kuorma tulee vahvistimen napoihin kytkeä, jotta kuorman yli oleva jännite on 5 V? 18