RAPORTTITIEDOSTO N:O 4981 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 1 /10 NOKIA, YLÖJÄRVI Metsäkylä Petri Rosenberg 7.2.2000 TUTKIMUSRAPORTTI NOKIAN JA YLÖJÄRVEN KUNTIEN ALUEELLA, METSÄKYLÄ-NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA ( KAIVOSREKISTERI N:o 6623/1), VUOSINA 1997-1999 SUORITETUISTA KULTATUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Raportin nimi Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 7.2.2000 Raportin laji M19/2123/2000/ 1 /10 tutkimusraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Tutkimusraportti Nokian ja Ylöjärven kuntien alueella, Metsäkylä-nimisellä valtaus-alueella (kaivosrekisteri n:o 6623/1) vuosina 1997-1999 suoritetuista kultatutkimuksista. Tiivistelmä Tutkimuskohde sijaitsee Ylöjärven ja Nokian kuntien alueella karttalehdillä 2123 06 Tampereelta n. 15 km NW. Malmitutkimusten lähtökohtana olivat lukuisat alueelliset kultaviitteet, kultaa sisältävät kansanäytteet sekä Juhani Kankaansivun kalliossa paikal-listamat Au-As-pitoiset kvartsijuonet ja hiertovyöhykkeet. Osa Au-viitteistä sijaitsee oma-kotitaloalueella estäen lähemmät tutkimukset. Tutkimukset käynnistyivät 1997. Kesän aikana alueella suoritettiin alustavia kallioperätutkimuksia sekä lohkare-etsintää. J. Kankaansivu toimitti Metsäkylän SW-puolelta uusia malminäytteitä, joissa eräissä oli paljain silmin näkyviä pieniä Auhippuja (K/971177, Au 86 ppm). Löytöpaikan läheisyydestä paikallistettiin pian myös kalliosta kvartsiutunut hiertovyöhyke. Murskattujen kallio-näytteiden raskasmineraalifraktioista löytyi myös Auhippuja. Ympäröivä kivilaji on plagio-klaasiporfyriittiä. Se jatkuu NE- ja SW-suuntaan useita kilometrejä. Monin paikoin siinä on kapeita arseenikiisupitoisia hiertovyöhykkeitä tai kvartsijuonia. Analyysien perusteella monet näistä sisältävät kuitenkin vain hyvin vähän kultaa. Au-pitoisen lohkareen löytö-paikan läheisyydestä paikallistettu uusi hiertovyöhyke oli kuitenkin selvästi leveämpi, voimakkaammin kvartsiutunut ja hiertyneempi kuin alueelta löydetyt muut hiertovyöhyk-keet. Kohde päätettiin kairata luotettavan näytemateriaalin saamiseksi sekä hiertovyöhyk-keen ulottuvuuksien ja rakenteiden selvittämiseksi. Kohteeseen kairattiin 10 reikää yhteis-pituudeltaan 630,3 m (GTK/GM100; T56 M52/2123/-97/R388-R397). Kairauksissa paikallis-tettiin hyvin intensiivisesti muuttunut, hiertynyt, osin täysin ruhjoutunut hierto- ja ruhje-vyöhyke, jonka leveys on yli 20 m ja pituus vähintään 200 m. Lisäksi löytyi useampia rinnakkaisia vähäisempiä hiertovyöhykkeitä. Kairasydännäytteitä analysoitiin kaikkiaan 247 kpl/248,4 m (tilaus 60550, 33,511P, 522U). Kullan osalta analyysitulokset selvästi odotettua heikommat. Paras yksittäinen analyysi 27,5 ppm Au ja 0,61 % As. Muut näytteet osoittautuivat muutamaa > 1 ppm Au-pitoisuutta lukuun ottamatta vain heikosti anomaalisiksi. Sen sijaan As-pitoisuuksissa vaihtelu oli suurempaa. Valtausvarauksen (Metsäkylä, 3.12.1996, 146/97, 7,45 km 2 ) umpeuduttua kairausalueelle hyväksyttiin valtaus 23.1.1998 (Metsäkylä, kaivosrekisteri n:o 6623/1, 20.88 ha). Vaikka ensimmäiset tulokset olivatkin kullan osalta odotettua heikommat, päätettiin tutkimuksia vielä jatkaa kairatun esiintymän mahdollisilla jatkeilla. Geofysikaaliset maastomittaukset (tilaus 13.4.1999) toteutuivat syksyllä 1999 (IP, MAGN, n. 0.35 km 2 ). Tarkoituksena oli kairaamalla selvittää vielä joitakin kohteita hiertovyöhykkeen mahdollisilla jatkeilla, reuna-alueilla sekä paikoilla, joihin liittyy Au-pitoisia kiviä. Tutkimuskohde raportoidaan nyt kuitenkin keskeneräisenä allekirjoittaneen siirtyessä toistaiseksi uusiin tehtäviin. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Nokia, Ylöjärvi, Metsäkylä, Au, As, geofysikaalinen mittaus, kairaus. Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Länsi-Suomen lääni, Nokia, Ylöjärvi, Metsäkylä Karttalehdet 2123 06 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M19/2123/2000/ 1 /10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 9 + 18 liitesivua Suomi
KANSILEHTI KUVAILULEHTI SISÄLLYSLUETTELO s. JOHDANTO 1 Tutkimusten lähtökohta 1 Tutkimusalueen sijainti ja koko 1 Luonnonolosuhteet, asutus ja tiestö 1 Tutkimuskohteen nimeäminen 1 Aikaisemmat tutkimukset 1 SUORITETUT TUTKIMUKSET Alustavat tutkimukset 2 Kairaukset 2 Geofysikaaliset maastotutkimukset 2 TUTKIMUSTULOKSET Yhteenveto ja johtopäätökset 4 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN 5 LIITTYY-AINEISTO Geofysikaaliset tutkimukset 5 Syväkairaus 5 Muu aineisto 5 LIITELUETTELO 6 LIITTEET 1-18
1 JOHDANTO Tutkimusten lähtökohta Tutkimusten lähtökohtana olivat lukuisat alueelliset kultaviitteet sekä Ylöjärven Metsäkylän ympäristössä esiintyvät kultaa sisältävät kansannäytteet. Alueella esiintyy myös kalliossa Au-As-pitoisia kvartsijuonia ja Au-As-hiertovyöhykkeitä. Tutkimusalueen sijainti ja koko Tutkimuskohde sijaitsee Ylöjärven ja Nokian kuntien alueella karttalehdellä 2123 06 Tampereelta n. 15 km luoteeseen. Tutkimukset rajoittuivat hyvin pienelle alueelle Tampere-Vaasa-valtatien eteläpuolelle, Metsäkylästä n. 1,5-3 km SW (Pinsiö/Ylä-Pinsiö). Tutkimusalueen koko on alle 1 km 2. Geofysikaalisia maastomittauksia suoritettiin n. 0.35 km 2 kokoisella alueella. Tutkimusalueen sijainti on esitetty liitteillä 1-3. Luonnonolosuhteet, asutus ja tiestö Ylöjärven ja Nokian ympäristöt ovat asuttua aluetta. Kyliä, teitä ja peltoja on runsaasti. Alueella on myös laajoja harjualueita. Tämä rajoittaa selkeästi malmin-etsintää. Tutkimuskohteen nimeäminen Tutkimuskohteesta on käytetty nimeä Metsäkylä paikallisen kylän nimen mukaan. Myös valtausalue on nimeltään Metsäkylä. Valtausalueen sijainti on esitetty liitteessä 3. Aikaisemmat tutkimukset Merkittäviä malmitutkimuksia ei aivan tutkimuskohteen lähiympäristössä ole aikaisemmin suoritettu. Sen sijaan Nokian N-puolella sekä viereisillä karttalehdillä 2123 05, 2123 02-03 ja 2124 04 kultatutkimuksia on tehty monin paikoin, esim. Nokian Koukku-järvellä, Pirkkalassa sekä Metsäkylän alueella. Myös Ylöjärven ympäristössä on tehty joitakin tunnustelevia tutkimuksia. Kansannäytteisiin liittyviä kansannäytekäyntejä on alueelle vuosien mittaan tehty useita. Seuraavassa eräitä lähialueiden kultatutkimuksiin liittyviä viitteitä. M19/2123/-98/1/10. Rosenberg P. 1998. Pirkkalassa vuosina 1992-1995 suoritetut kulta-tutkimukset. M06/2123/-97/1/10 Rosenberg. P. 1997. Tutkimustyöselostus Pirkkalan kunnassa, Pirkkalan kylässä, valtausalueilla Luitamo I-II (kaivosrekisteri n:o 5059/1-2) ja Tikkarinvuori I (kaivosrekisteri n:o 5299/1), vuosina 1992-1995 suoritetuista malmitutkimuksista. M06/2123/-95/1/10 Lindmark. B. 1995. Tutkimustyöselostus Nokian kaupungin valtausalueella Koukkujärvi I (kaivosrekisteri n:o 4890/1) suoritetuista kultatutkimuksista vuosina 1990-1994. M19/2123/-92/2/10. Lindmark, B. 1992. Au-ano-maalisen harvapisteen tarkistus moreeninäytteenotolla Allikonvuorilla Nokian Kuljunperällä. M19/2123/-92/1/10 Lindmark. B. 1992. Arseenikiisupitoisten kansannäytteiden kultapitoisuuden tarkistus moreeninäytteenotolla Hämeenkyrön Myllykylässä. M06/2123/-90/1/10 Rosenberg. P. 1990. Tutkimustyöselostus Pirkkalan kunnassa Vatanen 1, Lintumäki 1, Poikkiaro 1 sekä Sorkkala 1-2 nimisillä valtausalueilla, kaiv. rek. n:o 4179/1-2 ja 4331/1-3 suoritetuista malmitutkimuksista. M19/2123/-90/1/10 Rosenberg. P. 1990. Kultatutkimukset Pirkkalan alueella vuosina 1987-1989. M19/2123/-90/3/10. Lindmark B. 1990 Geokemian osaston Au-anomaalisen harvapisteen tarkistus pedogeokemiallisella näytteenotolla Hämeenkyrön Metsäkulmalla ja Oksilammilla. S/41/2123/1/1986. Lestinen P. 1986. Pirkkalan kohteen geokemialliset kultatutkimukset vuosina 1986-1987.
2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Alustavat tutkimukset Tutkimukset käynnistyivät 1997. Tutkimukset rajoittuivat asutuksesta johtuen vain hyvin suppealle alueelle. Päähuomio kohdistettiin NE-SW-suuntaisen plagioklaasi-porfyriitin ympäristöön. Alueella suoritettiin alustavia lohkare- ja kallioperätutkimuksia sekä raskasmineraalitutkimuksia. Myös joitakin kiinnostavimpia näytteitä löydetyistä hiertovyöhykkeistä ja arseenikiisupitoisista kvartsijuonista analysoitiin. Tulokset osoittautuivat kuitenkin kullan suhteen varsin vaatimattomiksi. J. Kankaansivun löytämän Au-pitoisen lohkareen (K971177, Au 86 ppm) läheisyydestä löytyi kuitenkin myös kalliosta voimakkaasti hiertyneitä ja kvartsiutuneita vyöhykkeitä, joista kiveä murskaamalla löydettiin myös Au-hippuja. Koska kohde oli osittain peittyneenä eikä sen todellista laajuutta tunnettu, päätettiin aihe kairata luotettavan näytemateriaalin saamiseksi ja hiertovyöhykkeiden rakenteiden selvittämiseksi. Kairanreikien sijainti on esitetty liitteessä 4. Kairaukset Kohteeseen kairattiin vuonna 1998 10 reikää yhteispituudeltaan 630,3 m (GTK GM100; T56, M52/2123/-97/R388-R397). Kairauksissa löytyi erittäin intensiivisesti muuttunut, hiertynyt, osin täysin ruhjoutunut hierto- tai ruhjevyöhyke, jonka leveys on yli 20 m ja pituus vähintään 200 m. Lisäksi löytyi useampia rinnakkaisia vähäisempiä hiertovyöhykkeitä. Kalliopaljastumassa hiertovyöhykettä oli näkyvissä alle 10 m levey-deltä. Voimakkaimmin muuttuneissa osissa alkuperäinen kivilajin (plagioklaasiporfy-riitti) rakenteet ja ulkoasu ovat lähes täysin hävinneet (kuva 2). Hiertovyöhykkeissä kivi on usein vaihtelevasti kvartsiutunut ja sisältää kapeita kvartsijuonia sekä paikoin myös karbonaattipitoisia rakojuonia. Kiisujen määrä vaihtelee suuresti. Joissakin kairarei'issä kiisuja esiintyy vain hyvin vähän Viereisessä reiässä arseenikiisua voi olla hyvinkin runsaasti. Kairausnäytteet näyttivät hyvinkin lupaavilta rakenteiden, kvartsiutumisen ja muuttumisen perusteella. Analyysitulokset olivat kuitenkin odotettua heikommat. Kairansydännäytteitä analysoitiin kaikkiaan 247 kpl/248,4 m (tilaus 60550, 33,511P, 522U). Paras yksittäinen analyysi 27,5 ppm Au ja 0,61 % As. Muut analyysit osoittautui-vat muutamaa > 1 ppm Au-pitoisuutta lukuun ottamatta vain heikosti anomaalisiksi. Sen sijaan As-pitoisuuksissa vaihtelu oli suurempaa. Kairauksen tulokset, kairareikien sijainnit maastogeofysiikan suhteen sekä kairausprofiilit (M52.7/2123/-97/R388-R397) on esitetty liitteissä 5-18. Geofysikaaliset maastotutkimukset Vaikka tulokset olivatkin analyysien osalta odotettua heikommat, päätettiin tutkimuksia vielä jatkaa geofysikaalisin maastomittauksin sekä jatkaa tarvittaessa myös esiintymän tutkimista kairaamalla. Maastomittaukset toteutuivat kuitenkin vasta syksyllä 1999. Mittauksia (IP, MAGN) suoritettiin n. 0,35 km 2 kokoisella alueella (1500 x 230 m). IP:n mittauksissa käytettiin mittausmenetelmää, jolla saadaan tietoa kallioperästä myös vertikaalisuunnassa. Osa magneettisten ja IP-mittausten tuloksista on esitetty väripintakarttoina liitteillä 5-8. Liitteessä 9 on esitetty yksi IP-mittausprofiili (50650 E ja kairaus-profiili R391) väripintakarttana esimerkkinä syvyyssuuntaisesta esitystavasta.
3 Kuva 1. Leikkaavia kvartsijuonia plagioklaasiporfyriitissä (A,B). Kivi suuntautunut ja vain heikosti muuttunut. Nokia, Metsäkylä 2123 06. X=6828545, Y=2471655. Kuvan leveys on n. 20 cm. Kuva 2. Kvartsiutunut ja voimakkaasti ruhjeinen palgioklaasiporfyriitti (E,F). Kivessä alkuperäinen rakenne on enää vain heikosti erotettavissa. Nokia, Metsäkylä 2123 06. X=6828490, Y=2471620. Kuvan leveys on n. 34 cm.
TUTKIMUSTULOKSET 4 Yhteenveto ja johtopäätökset Tutkimuskohde sijaitsee Ylöjärven ja Nokian kuntien alueella karttalehdillä 2123 06 Tampereelta n. 15 km luoteeseen. Malmitutkimusten lähtökohtana olivat lukuisat alueelliset kultaviitteet, kultaa sisältävät kansannäytteet sekä Juhani Kankaansivun kalliosta paikallistamat Au-As-pitoiset kvartsijuonet ja hiertovyöhykkeet. Osa Au-viitteistä sijaitsee kaavoitetun oma-kotitaloalueen keskellä estäen tarkemmat tutkimukset. Kesän 1997 aikana asutuksen ulkopuolella suoritettiin kuitenkin jonkin verran alustavia kallioperätutkimuksia sekä lohkare-etsintää. J. Kankaansivu, joka on jo vuosia harrastanut menestyksellistä malminetsintää Tampereen ympäristössä, toimitti Metsä-kylän SW-puolelta uusia lohkarenäytteitä, joissa eräissä oli myös paljain silmin näkyviä pieniä Au-hippuja (K/971177, Au 86 ppm). Löytöpaikan läheisyydestä paikallistettiin pian myös kalliosta kvartsiutunut hiertovyöhyke. Kvartsiutuneiden näytteiden jauhetuissa raskasmineraalifraktioista todettiin kiinnostavia Au-hippumääriä. Ympäröivä kivilaji on plagioklaasiporfyriittiä (kuva 1). Se jatkuu SW-suuntaan useita kilometrejä. Monin paikoin siinä on kapeita arseenikiisupitoisia hiertovyöhykkeitä tai kvartsijuonia. Analyysien perusteella monet näistä sisältävät kuitenkin vain hyvin vähän kultaa. Au-pitoisen lohkareen löytöpaikan läheisyydestä paikallistettu uusi hiertovyöhyke oli kuitenkin selvästi leveämpi, voimakkaammin kvartsiutunut ja hiertyneempi (kuva 2 ) kuin alueelta löydetyt muut hiertovyöhykkeet. Kohde päätettiin kairata luotettavan näytemateriaalin saamiseksi sekä sen ulottuvuuksien ja rakenteiden selvittämiseksi. Kohteeseen kairattiin 10 reikää yhteis-pituudeltaan 630,3 m (GTK GM100; T56 M52/2123/-97/R388-R397). Kairauksissa löytyi hyvin intensiivisesti muuttunut, hiertynyt, osin täysin ruhjoutunut hierto- tai ruhjevyöhyke, jonka leveys on yli 20 m ja pituus vähintään 200 m. Lisäksi löytyi useampia rinnakkaisia vähäisempiä hiertovyöhykkeitä. Hiertovyöhykkeet jatkuvat todennäköisesti molempiin suuntiin. Sen eri osissa kiisujen (arseenikiisu), kvartsiutumisen tai selvärajaisten kvartsi-juonien määrä vaihtelee suuresti. Päähiertovyöhykkeen keskellä on kuitenkin lähes aina kapeahko, erittäin voimakkaasti muuttunut ja myloniittiutunut vyöhyke. Kairasydän-näytteitä analysoitiin kaikkiaan 247 kpl/248,4 m (tilaus 60550, 33,511P,522U). Kullan osalta analyysitulokset selvästi odotettua heikommat. Paras yksittäinen analyysi 27,5 ppm Au ja 0,61 % As. Muut analyysit osoittautuivat muutamaa > 1 ppm Au-pitoisuutta lukuun ottamatta vain heikosti anomaalisiksi. Sen sijaan As-pitoisuuksissa vaihtelu oli suurempaa. Valtausvarauksen (Metsäkylä, 3.12.1996, 146/97, 7,45 km 2 ) umpeuduttua kairausalueelle hyväksyttiin valtaus 23.1.1998 (Metsäkylä, kaivosrekisteri n:o 6623/1, 20.88 ha). Tärkeämpien malminetsintäkohteiden vuoksi ei valtausalueella tehty merkittäviä maastotutkimuksia lainkaan v. 1998. Vaikka ensimmäiset tulokset olivatkin kullan suhteen odotettua heikommat, päätettiin tutkimuksia vielä jatkaa kairatun esiintymän mahdollisilla jatkeilla. Geofysikaaliset maastomittaukset (tilaus 13.4.1999) toteutuivat syksyllä 1999 (IP, MAGN, n. 0.35 km 2 ). Tarkoituksena oli mittausten jälkeen kairaamalla selvittää vielä eräitä kohteita hiertovyöhykkeen mahdollisilla jatkeilla ja niiden reuna-alueilla, joihin liittyy myös Au-pitoisia viitteitä. Myös maastomittauksissa tuli esille selkeitä rakenteita ja anomalioita, joita oli tarkoitus tutkia vielä kairaamalla mahdollisen Au-pitoisen malmin löytämiseksi. Tutkimuskohde raportoidaan nyt kuitenkin keskeneräisenä allekirjoittaneen siirtyessä toistaiseksi uusiin tehtäviin. Espoossa 7.2.2000 Geologi Petri Rosenberg
5 TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Tutkimuksiin liittyvää aineistoa säilytetään GTK:n tiloissa tai arkistoissa. LIITTYY-AINEISTO Geofysikaaliset tutkimukset Maastomittauksien mittaustulokset ja niihin liittyvät kartat säilytetään Gtk:n arkistossa (MAGN, IP). Magneettinen: IP: Q22.23/2123 06 B/99/1 Q28.4 /2123 06 B/99/1 Syväkairaus Kairaukseen liittyvää aineistoa säilytetään Lopen kairasydänvarastolla. Kairanreiät: Kairanreikäraportit: Kairanreikäprofiilit: M52/2123/-97/R388-R397 M52.5/2123/-97/R388-R397 M52.7/2123/-97/R388-R397, liitesivuilla. Muu aineisto Päiväkirjoja ja muuta asiaan liittyvää aineistoa säilytetään Gtk:n tiloissa.
6 LIITELUETTELO Liite 1. Tutkimuskohteen sijainti geologisella kallioperäkartalla (mukaeltu 1:1 000 000 mittakaavaisesta Suomen kallioperäkartasta, GTK 1997). Kuvassa myös mukana tärkeimmät rakenteelliset lineamentit (1: 2500000). Kuvassa punainen tähti kuvaa Nokian Metsäkylän aluetta. Liite 2. Tutkimuskohteen sijainti yleispiirteisellä geologisella kartalla (mukaeltu 1:100 000 mittakaavaisesta kallioperäkartasta, 2123) (1: 400 000). Vastaava alue on esitetty myös aerogeofysikaalisiin matalalentomittauksiin perustuvalla magneettisella väripintakartalla. Kuvissa tähtisymboli kuvaa Nokian Metsäkylän aluetta. Liite 3. Tutkimuskohteen, valtausalueen sekä geofysikaalisten maastomittausten (MAGN, IP) sijainti 1:10 000 mittakaavaisella pohjakartalla. 212306. Liite 4. Kairanreikien sijainti. 1:5 000 mittakaavaisella pohjakartalla. 2123 06. Liite 5. Kairanreikien sijainti. 1:5000 mittakaavaisella maastomittauksiin perustuvalla magneettisella väripintakartalla. 2123 06. Liite 6. Kairanreikien sijainti. 1:5000 mittakaavaisella maastomittauksiin perustuvalla IP-väripintakartalla. 2123 06. Liite 7. Kairanreikien sijainti, kairanreikien kivilajit sekä analyysitulokset kullan ja arseenin osalta esitettynä 1:2000 mittakaavaisella maastomittauksiin perustuvalla IP-väripintakartalla. Pintaprojektio. 212306. Liite 8. Kairanreikien sijainti, kairanreikien kivilajit sekä analyysitulokset kullan ja arseenin osalta esitettynä 1:2000 mittakaavaisella maastomittauksiin perustuvalla magneettisella väripintakartalla. Pintaprojektio. 212306. Liite 9. Eräs IP-mittausprofiili (50650 E) esitettynä syvyyssuuntaisena väripintakarttana (R391). Liite 10. Syväkairausprofiilit pintaprojektiona. M19/52.7/2123/-97/R391-R397. Au ppm. (1:1500). Liite 11. Syväkairausprofiilit pintaprojektiona. M19/52.7/2123/-97/R391-R397. As ppm. (1:1500). Liite 12. Syväkairausprofiili M19/52.7/2123/-97/R395. Au, As ppm. (1:1500). Liite 13. Syväkairausprofiilit M19/52.7/2123/-97/R393, R394. Au, As ppm. (1:1500). Liite 14. Syväkairausprofiili M19/52.7/2123/-97/R392. Ei analyysejä. (1:1500). Liite 15. Syväkairausprofiili M19/52.7/2123/-97/R397. Au, As ppm (1:1500). Liite 16. Syväkairausprofiilit M19/52.7/2123/-97/R388, R389, R390. Au, As ppm. (1:1500). Liite 17. Syväkairausprofiili M19/52.7/2123/-97/R391. Au, As ppm (1:1500). Liite 18. Syväkairausprofiili M19/52.7/2123/-97/R396. Au, As ppm (1:1500). Pohjakartat: Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/00
Liite 9