Ammatillisen koulutuksen reformi maahanmuuttajataustainen opiskelija Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 14.3.2017, Helsinki Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson
Osaaminen ja koulutus: Ammatillisen koulutuksen reformi 2015-2018 Ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä. - Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi 2
Pääasiallinen sisältö lyhyesti Toisen asteen ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeva lainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita Ammatillista koulutusta koskevat säännökset yhteen lakiin: laki ammatillisesta koulutuksesta, jossa lähtökohtana osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Ammatillisina tutkintoina nykytilaa vastaavasti : ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Kaikki ammatilliset tutkinnot olisivat osaamisperusteisia ja tutkintojen suorittamisessa siirryttäisiin yhteen suorittamistapaan. Ammatillisena koulutuksena jatkossakin : ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta sekä tutkintoon johtamatonta muuta ammatillista koulutusta. Ehdotettu laki voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. 3
Mitä tavoitellaan? Nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin Osaamistarpeet palveluiden rakentamisen lähtökohtana mm. tutkinnon osien joustavampi hyödyntäminen tutkintojen ohella osaamistarpeisiin vastaamisessa Ammatillisen koulutuksen palvelut vahvemmin elinikäisen oppimisen jatkumolle raja-aitojen poistaminen nuorten ja aikuisten koulutuksen väliltä koulutukseen pääsy silloin kun tarve on Asiakaslähtöisiä ja joustavia osaamisen kehittämispolkuja Opintopolut rakennetaan yksilöiden ja työelämän tarpeiden ja edellytysten mukaisesti (nuoret, työssä olevat, yrittäjät, työttömät, freelancerit, alanvaihtajat, maahanmuuttajat ) Työelämälähtöisiä, joustavia ja tehokkaita koulutuksen toteuttamistapoja (työpaikat, digi, ym.) Tehokkaammat prosessit - keskittyminen yksilöltä puuttuvan osaamisen hankkimiseen, osaamistavoitteen saavuttamiseksi tarvittava ohjaus ja tuki Selkeitä ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja matala kynnys palveluihin, raja-aitojen poistaminen, sujuvampaa ja kevyempää hallintoa Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempaa roolia työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä
Mikä muuttuu: opiskelijan näkökulma Selkeät ja toimivat väylät koulutukseen hakeutumiselle ympärivuotinen ja jatkuva hakeutuminen pääväylänä jatkossa yhteishaku säilyy perusopetuksen päättäneiden ensisijaisena hakuväylänä Yksilöllisissä opintopoluissa otetaan nykyistä enemmän huomioon opiskelijoiden tarpeita: Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOS) perustaksi yksilöllistyville opintopolulle Koulutuksen erilaisia toteuttamismuotoja hyödynnetään joustavasti opiskelijan tarpeen ja tilanteen mukaisesti (esim. oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitoksen oppimisympäristöissä tapahtuvan koulutuksen yhdistäminen, ajasta ja paikasta riippumattomat digitaaliset ratkaisut). Opiskelijan tarvitsemat ohjaus- ja tukipalvelut suunnitellaan osana HOSia oikea-aikaista ja osuvaa tukea opiskelijoille heidän tarpeidensa mukaisesti Keskeinen tavoite puuttuvan osaamisen hankkiminen opiskeluajat lyhenevät, työelämään tai jatko-opintoihin voi siirtyä nopeammin Lähtökohtana se, miten ja missä opiskelija voi puuttuvan saamisen parhaiten voi hankkia.
Mikä muuttuu: koulutuksen järjestäjän näkökulma Päätösvalta, mutta myös vastuu koulutuksen suuntaamisesta ja toteuttamisesta lisääntyy. Enemmän toimivaltaa rakentaa asiakkaiden tarpeisiin vastaavia koulutusratkaisuja Suurempi vastuu siitä, että koulutus vastaa työelämän ja yksilöiden tarpeita Toimintaa ohjaavat nykyistä vahvemmin työelämän ja opiskelijoiden tarpeet Rajallisten resurssien oikeudenmukainen ja tehokas kohdentaminen Päällekkäinen ja rinnakkainen työ vähenee ja resurssien käyttö tehostuu. Yhteen tutkinnon suorittamistapaan ja osaamisen osoittamistapaan siirtyminen vähentää erillisten sopimusten ja suunnitelmien määrää. Erilaisia ja eri tasolla olevia toimielimiä vähemmän, vähentää hallinnollista työtä. Yksi henkilökohtaistamisprosessi ja HOS kaikessa koulutuksessa selkeyttää toimintaprosesseja ja vähentää erillisten ja erilaisten asiakirjojen määrää. Digitaalisilla palveluilla ja järjestelmillä hallintoa sujuvammaksi (esim. tiedonkeruut)
Miten ammatillisen koulutuksen reformi tukee maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita? Tavoitteena osaamisperusteinen ja asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus Tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen osaamistarpeet palveluiden rakentamisen keskeisenä lähtökohtana, nopeampi reagointi Opintopolut rakennetaan yksilöiden ja työelämän tarpeiden ja edellytysten mukaisesti Työelämälähtöisiä, joustavia ja tehokkaita koulutuksen toteuttamistapoja (työpaikat, oppilaitosten oppimisympäristöt, digitaaliset ympäristöt, ym.) Tehokasta aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista sekä henkilökohtaistamista - keskittyminen yksilöltä puuttuvan osaamisen hankkimiseen -> koulutuspolkujen lyhentäminen Riittävä ohjaus ja tuki oppijalle 7
Miten ammatillisen koulutuksen reformi tukee maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita? Tavoitteena ympärivuotinen pääsy osaamisen kehittämispalveluihin mahdollisuus koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen tarvelähtöisesti Jatkuva haku omaehtoisen hakeutumisen pääväyläksi hakeutuminen tutkintoihin, tutkinnon osiin ja eitutkintotavoitteiseen koulutukseen Yhteishaku perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneiden pääasiallinen hakuväylä ammatilliseen perustutkintoon ja valmentavaan koulutukseen turvataan pääsy koulutukseen oppimisvalmiuksia mittaava koe harkintaan perustuvan valinnan tilalle: jos hakeutuja ei olisi suorittanut perusopetuksen oppimäärää tai hänen todistuksensa ei muutoin olisi vertailukelpoinen 8
Miten ammatillisen koulutuksen reformi tukee maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita?? Henkilökohtaistaminen kaikille tutkinnon tai tutkinnon osan suorittajille ja henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOS) yksilöllisen opintopolun perustana; myös VALMA, TELMA Osaamisen tunnustaminen säädettäisiin tutkintojen ja koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen Erilaisten oppimisympäristöjen ja oppimisratkaisujen, ml. digitaalisten oppimisympäristöjen ja ratkaisujen laaja hyödyntäminen yksilöllisissä opintopoluissa 9
Ammatillisten perustutkintojen yhteiset tutkinnon osat Pakolliset yhteiset tutkinnon osat yht. 35 osaamispistettä: 1) viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen; ml. kieliopinnot 2) matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 3) yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Voivat sisältää valinnaisia osia Nykyisin: 4. kori Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen sisältyy 1-3 Tehtävänä varmistaa, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneella olisi tutkinnosta riippumatta työssä ja elämässä tarvittavat perustaidot, kaikilla toimialoilla tarvittavaa yhteistä osaamista sekä yhtäläiset valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi perustaitoja ja elinikäisen oppimisen avaintaitoja vahvistettaisiin sisällyttämällä niitä osaksi ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia. Eivät sisälly AT ja EAT mutta voidaan suorittaa erillisinä tutkinnon osina, mikäli henkilökohtaistamisen yhteydessä katsotaan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi VN asetus: huomioidaan tarvetta kehittää luku-, numero- ja tietotekn. taitoja 10
Ammatilliseen koulutukseen valmentavat koulutukset Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus antaa opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseksi sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto 1 vuoden aikaan, laajuus 60 osaamispistettä HOS Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille heidän henkilökohtaisten tavoitteidensa ja valmiuksiensa mukaista opetusta ja ohjausta. 11
Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot Osana tutkintokoulutusta -> tarkoituksena on mahdollistaa tutkinnon tai sen osan suorittaminen ja tutkintokoulutukseen osallistuminen Kesto: päätoimisina enintään 6 kuukauden ajan (rahoitus) Koulutuksen järjestäjä päättää opintojen järjestämisestä ja sisällöstä Opinnot voivat sisältää: tutkintokoulutuksessa edellytettävien opiskelutaitojen (kielellisten, matemaattisten tai tietoteknisten valmiuksien) vahvistaminen opiskelutekniikkaan liittyvien taitojen harjaannuttaminen. suoritettavaan tutkintoon liittyvää kielikoulutusta, suomen- tai ruotsinkielen sanastoa, ammattikieltä arjenhallintaan ja elämäntilanteeseen liittyvien vaikeuksien tukitoimet 12
Ohjaus 53 Oikeus saada opetusta ja ohjausta Tutkinnon suorittajalla ja opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutusta. opinto-ohjaus työpaikalla tapahtuva osaamisen hankkiminen moniammatillinen yhteistyö 13
Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan sellaisille tutkintokoulutuksen ja valmentavan koulutuksen opiskelijoille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi. Nykytilasta poiketen oikeus myös ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto koulutuksessa olevalla opiskelijalla, jos hän tutkinnon perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsee oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea. Erityinen tuki erityisopetuksen sijaan, koska erityinen tuki käsitteenä kuvaa paremmin opiskelijoille annettavia tukitoimia 14
Lausuntokierros: Maahanmuuttajiin liittyvät kommentit Maahanmuuttajien kouluttaminen vaatii koulutuksen järjestäjiltä suurempaa resurssia ja rahoitusjärjestelmän on tunnistettava tämä erityinen tehtävä Yhteishaun ja jatkuvan haun valintaperusteiden (esim. soveltuvuuskoe, kielikoe, mukautettu perusopetuksen päättötodistus, oppimisvalmiuksia mittava koe) tulee olla yhdenvertaiset kaikille hakijoille. Oppimisvalmiuksia mittaava koe ei huomioi riittävästi maahanmuuttajataustaisia. Ammatillisen tutkintokoulutuksen kielitaitovaatimuksia ei tulisi asettaa liian korkealle vaan tukea kielitaidon kehittymistä opintojen aikana. Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen järjestäminen tulisi olla velvollisuus Yhteisten tutkinnon osien pakollisuus aiheuttaa sen, että maahanmuuttajille tulee jatkossa lähes mahdottomaksi suorittaa koko tutkinto. Koulutussopimuksen toimeentulo aikuisille maahanmuuttajille ongelma Maahanmuuttajataustaisten koulutuksen kehittämistehtävää kannatetaan, siihen voisi sisältyä esim. maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen