Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201600555 TUO10 Wilska Kent(UM) 19.05.2016 JULKINEN Asia YK:n kauppa ja kehitys konferenssin (UNCTAD) XIV istunto Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Tausta YK:n kauppa ja kehitys konferenssin (UNCTAD) XIV istunto Nairobissa, Keniassa 17. 22.7.2016. Konferenssissa sovitaan UNCTADin tarkempi työohjelma seuraaville neljälle vuodelle. Lisäksi käydään keskusteluja kauppaan ja kehitykseen liittyvistä teemoista. EU:n yleiset tavoitteet UNCTAD XIV neuvotteluihin hyväksyttiin neuvostossa 26.10.2015 (doc. 13175/15). Suomi sai tavoitteensa hyvin läpi ja ne ovat yhteneväiset EU:n kanssa. Tavoitteina ovat mm. että UNCTAD keskittyy ydinosaamiseensa kauppaan ja investointeihin liittyvissä teemoissa, huomioi jatkossa työssään kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) sekä keskittyy erityisesti köyhimpien ja haavoittuvimpien talouksien tukemiseen. Lisäksi UNCTADin tulisi parantaa työnsä tuloksellisuutta ja jatkaa hallinnollisia uudistuksia. Suomi korostaa osana EUn yleisiä tavoitteita UNCTADin voimavarojen keskittämistä mm. seuraaviin Suomelle keskeisille osaalueille niin teknisen yhteistyön kuin tutkimustoiminnan osalta: informaatio ja kommunikaatioteknologia (ICT) ja kehitys, ml. sähköinen kauppa ja siihen liittyvä uusi Aid for etrade aloite, kauppa ja sukupuolten välinen tasaarvo sekä globaalit kestävät arvoketjut. Tavoitteena on parantaa järjestön tutkimus ja analyysityön tehokkaampaa ja laajaalaisempaa hyödyntämistä. Vuonna 1964 perustettu UNCTAD (United Nations Conference for Trade and Development) on YK:n yleiskokouksen alainen konferenssi. Konferenssin sihteeristöstä muodostui pian pysyvä järjestö, joka sijaitsee Genevessä. UNCTADin tehtävänä on avustaa kehitysmaiden integroitumista maailmantalouteen. Sen sihteeristö on hallinnollisesti osa YK:n sihteeristöä. UNCTADin päätehtävät ovat: 1) hallitusten väliset neuvottelut; 2) tutkimus sekä 3) tekninen apu. Neljän vuoden välein kokoontuvien konferenssin istuntojen välillä UNCTADin työtä ohjaa jäsenmaiden edustajista koostuva kauppa ja kehitysjohtokunta (Trade and Development Board, TDB). TDB:n alaisena työskentelee kaksi komissiota: (1)
2(6) Investment, Enterprise and Development Commission ja (2) Trade and Development Commission. Komissioiden alla toimii useita moni ja yksivuotisia asiantuntijakokouksia. UNCTADilla on viisi kansainväliseen kauppaan liittyviin eri teemoihin erikoistunutta osastoa: Afrikka ja vähiten kehittyneet maat (LDC), globalisaatiokysymykset, kansainvälinen kauppa ja perushyödykkeet, teknologia ja logistiikka sekä investoinnit ja yrittäjyys. Sihteeristössä työskentelee noin 450 henkeä, joista noin 250 asiantuntijatasolla. UNCTADin kokonaisbudjetti vuosina 20142015 oli noin 221 miljoonaa USD, josta 146,5 miljoonaa katettiin säännönmukaisilla budjettivaroilla ja loput vapaaehtoisrahoituksella. UNCTADin pääsihteerinä aloitti syyskuun 2013 alussa Kenian entinen kauppa ja teollisuusministeri Mukhisa Kituyi. Pääsihteerikausi on nelivuotinen. Apulaispääsihteerinä on toiminut huhtikuun 2015 alusta ruotsalainen Joakim Reiter. UNCTAD perustettiin 1960luvulla kehitysmaiden aloitteesta ja kehitysmailla on aina ollut järjestön toimintaa kohtaan vahvempi omistajuus kuin kehittyneillä mailla. UNCTAD onkin vuosikymmenten aikana profiloitunut erityisesti kehitysmaiden äänitorvena kauppa ja kehitys kysymyksissä. Järjestö ei ole täysin kyennyt reagoimaan kansainvälisen talouden muutoksiin ja kehitysmaiden muuttuneeseen rooliin. UNCTADin uudistuminen on edennyt varsin hitaasti ja se on vuosien saatossa menettänyt merkitystään kansainvälisten talousjärjestöjen joukossa. UNCTADin nykyiset roolit keskittyvät asiantuntijakeskusteluihin, tutkimukseen ja tekniseen apuun. Järjestön relevanttius on Suomen kehityspolitiikan teemojen kannalta edelleen hyvä. Suomi näkee UNCTADin yhtenä keskeisenä monenkeskisenä järjestönä, joka tukee kehitysmaiden kaupankäyntikykyä teknisen avun ja tutkimustoiminnan kautta. Järjestö tuottaa kansainvälisesti arvostettuja julkaisuja, kuten World Investment Report ja Trade and Development Report sekä tilastotietoa kansainvälisestä kaupasta ja investoinneista. UNCTADin kehitysmaille myöntämän teknisen avun arvo on viime vuosina ollut keskimäärin hieman alle 39 miljoonaa USD vuodessa. EU ja sen jäsenmaat kattoivat noin 40 prosenttia UNCTADin teknisen avun budjetista vuonna 2014. Suomen nykyinen tuki UNCTADin tutkimus ja kehitysohjelmiin jakaantuu seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) Investoinnit ja yrittäjyys; 2) ICT ja kehitys; 3) Virtual Institute ja sukupuolten välinen tasaarvo; sekä 4) WTOliittymiset. Suomi on myöntänyt näihin ohjelmiin 1,9 miljoonan euron vapaaehtoisrahoituksen vuosille 20142015. Lisäksi Suomi on tukenut UNCTADin tietoyhteiskuntatyötä liittyen World Summit on Information Society (WSIS) konferenssin suositusten toimeenpanoon. UNCTAD konferenssi järjestetään neljän vuoden välein. Edellinen järjestettiin Dohassa 2012 ja tämän kertainen kokous, UNCTAD XIV, on Nairobissa Keniassa. Se on ensimmäisiä merkittäviä YKkokouksia vuoden 2015 kestävän kehityksen huippukokouksen jälkeen. Konferenssissa sovitaan UNCTADin tarkempi työohjelma seuraaville neljälle vuodelle. Lisäksi käydään keskusteluja kauppaan ja kehitykseen liittyvistä teemoista, millä on epäsuora vaikutus useisiin kansainvälsiin neuvotteluprosesseihin. Suomen presidentti Halonen oli jäsenenä UNCTADin pääsihteerin koolle kutsumassa eminenttipaneelissa, joka pohti vuosina 20062007 UNCTADin sisäisiä uudistuksia ja vuosina 20112012 järjestön roolia globaalissa talousarkkitehtuurissa. Suomi oli järjestön kuudenneksi suurin tukija vuosina 20112014.
Neuvottelutilanne 3(6) Vuoden 2015 aikana Genevessä neuvoteltiin konferenssin pää ja alateemoiksi seuraavat kokonaisuudet: Pääteema: Alateemat: From decision to action: moving toward an inclusive and equitable global economic environment for trade and development 1) Multilateralismi ja kauppa ja kehitys. Challenges and opportunities in multilateralism for trade and development; 2) Kestävän talouskasvun edistäminen. Promoting sustained, inclusive, and sustainable economic growth through trade, investment, finance, and technology to achieve prosperity for all; 3) Taloudellisten rakennemuutosten edistäminen. Advancing economic structural transformation and cooperation to build economic resilience and address trade and development challenges and opportunities, at all levels, within the UNCTAD mandate; 4) Agenda 2030 toimeenpano. Contributing to the effective implementation of and followup to the 2030 Agenda for Sustainable Development, and relevant outcomes from global conferences and summits, as related to trade and development. Teemat on hyväksytty sillä UNCTADin jäsenmaiden välisellä yhteisymmärryksellä, että naiset ja nuoret sisällytetään konferenssin loppuasiakirjaan, vaikka näitä ei ole huomioitu erikseen teemojen otsikoissa. Varsinaiset loppuasiakirjaneuvottelut ovat käynnistyneet loppuasiakirjaluonnoksen julkaisun myötä alkuvuodesta 2016 (zero draft, preconference negotiating text 12.2.2016 TD(XIV)/PC/1). Suomi vaikuttaa neuvotteluihin erityisesti EU:n kautta. EU:n neuvottelupositio neuvoteltiin EU:n kansainvälisten kehityskonferenssien neuvoston työryhmässä syksyllä 2015. Päätelmät saatiin sovittua työryhmätasolla yksimielisesti ja ne hyväksyttiin muodollisesti ministerineuvostossa 26.10.2015 (doc. 13175/15). Suomi sai tavoitteensa hyvin läpi ja ne ovat yhteneväiset EU:n kanssa. Tavoitteina ovat mm. että UNCTAD keskittyy ydinosaamiseensa kauppaan ja investointeihin liittyvissä teemoissa välttäen päällekkäisyyksiä muiden järjestöjen mandaattien kanssa), huomioi työssään syksyllä 2015 sovitut kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) ja jatkaa työtään sukupuolten tasaarvoon ja kauppaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi UNCTADin tulisi parantaa työnsä tuloksellisuutta ja jatkaa hallinnollisia uudistuksia. EU viittaa erityisesti vuoden 2012 YK:n sisäiseen kriittiseen arviointiraporttiin (JIU). Suomen Geneven pysyvän edustuston päällikkö suurlähettiläs Päivi Kairamo toimii UNCTAD XIV neuvottelujen yhtenä fasilitaattorina puheenjohtajan ystäväryhmässä (Friends of the Chair) alateeman 2 osalta. Loppuasiakirjan ensimmäinen luonnos huomioi useita Suomelle tärkeitä teemoja kuten kauppa ja sukupuolten välinen tasaarvo, globaalit arvoketjut, kaupan menettelyjen helpottaminen, Aid for Trade, ICT ja kehitys, ml. sähköinen kauppa ja siihen liittyvä uusi Aid for etrade aloite. Lopulliset kirjaukset ratkeavat neuvotteluissa. Potentiaalisesti vaikeita neuvottelukysymyksiä tulevat olemaan mm. investointeihin, teknologian siirtoon, verotukseen, ulkomaanvelkaan, tulosjohtamiseen sekä naisten voimaannuttamiseen ja sukupuolten välisen tasaarvoon liittyvät kysymykset. Myös UNCTADin hallinnon tehokkuus ja järjestön tulosjohtamisen korostaminen ovat vaikeita neuvotteluaiheita erityisesti
4(6) kehitysmaille. Kehitysmaiden G77ryhmä on kannoissaan odotetun kaukana EU:n ja muiden länsimaiden näkemyksistä. Neuvottelut jatkuvat tiiviisti Genevessä seuraavien kuukausien ajan ja ne päätetään todennäköisesti vasta itse konferenssin XIV istunnossa Nairobissa. Tässä vaiheessa yli satasivuisesta neuvottelutekstistä on saavutettu yhteisymmärrys vain muutaman artiklakohdan osalta. Suomen valtuuskunta nimitetään touko/kesäkuussa 2016. Valtuuskuntaa johtaa Suomen Geneven pysyvän edustuston päällikkö suurlähettiläs Päivi Kairamo. Konferenssissa tulee olemaan hyväksyttyihin konferenssiteemoihin liittyviä yleiskeskusteluja, useita sivutapahtumia (mm. World Investment Forum) sekä loppuasiakirjaneuvottelut. Nairobiin odotetaan 60007000 osallistujaa: hallitusten, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin edustajia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Asiaa ei olla käsitelty Euroopan parlamentissa. EU2 laaja jaosto 22.3.2016; EU2jaoston kirjallinen menettely 13.5.2016, lisäksi sidosryhmien kanssa keskusteltiin neuvotteluista 9.5.2016. Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset UNCTAD XIV konferenssissa sovittavilla päätöksillä ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Neuvoston päätelmät doc. 13175/15; Zero draft, preconference negotiating text 12.2.2016 TD(XIV)/PC/1. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot
Kent Wilska, UM/TUO10, puh. 0295 351 522 Antti Piispanen UM/TUO10, puh. 0295 351 493 Katja KarppinenNjock UM/PE GEN, puh. +41 229 194 251 Jukka Pesola, UM/TUO10, puh. 0295 351 029 5(6) EUTORItunnus Liitteet Viite
6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kauppa ja investoinnit, kauppa ja kehitys, kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, UNCTAD, kestävä kehitys UM, VNK, YM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM