SIPOON KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SOVELTAMINEN YKSIKÖN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAKSI / LEPPÄTIEN PÄIVÄKOTI

1 / 19

SIPOON KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SOVELTAMINEN YKSIKÖN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAKSI / LEPPÄTIEN PÄIVÄKOTI SISÄLLYSLUETTELO 1. LEPPÄTIEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS 1.1. Perustehtävä 1.2. Arvot 1.3. Oppimiskäsitys 1.4. Erityispiirre, vahvuus ja kasvatukselliset painotukset 2. KUVAUS LEPPÄTIEN KASVATUSYMPÄRISTÖSTÄ 2.1. Ympäristö 2.2. Yksikön turvallisuussuunnitelma 3. KASVATUSKUMPPANUUS 4. LAPSEN OMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 5. PÄIVÄKODIN HOITO, KASVATUS JA OPETUS 5.1. Kieli 5.2. Lapselle ominainen tapa toimia 5.3. Sisällölliset orientaatiot 5.4. Toiminnan suunnittelu 6. PÄIVÄKODIN YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN 7. ARVIOINTI 7.1. Yksilökohtainen 7.2. Lapsen oma arviointi 7.3. Ryhmäkohtainen arviointi 7.4. Koko yksikön toiminta 7.5. Vanhempien arviointi 8. SEURANTA JA DOKUMENTOINTI 2 / 19

1. LEPPÄTIEN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotimme on kielikylpypäiväkoti ja tarjoamme ruotsinkielistä päivähoitoa, varhaiskasvatusta suomenkielisille lapsille. 1.1. Perustehtävä Päiväkodin perustehtävänä on taata lapsille turvallinen ja kiireetön kasvu- ja oppimisympäristö, jossa lapset voivat kasvaa, kehittyä ja oppia omassa tahdissaan ja yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Toiminnassamme on keskiössä lapsi omine tarpeineen ja toiveineen. Pyrimme siihen, että lapsi kokee olevansa tärkeä ja hänen minäkuvansa ja itsetuntonsa muodostuvat vahvoiksi. Jotta onnistuisimme tässä, haluamme tehdä yhteistyötä vanhempien, lastensa parhaiden asiantuntijoiden, kanssa. Kun yhteistä kieltä ei hoidon alkaessa ole, on erityisen tärkeää panostaa turvallisen ympäristön ja tunnelman luomiseen, jotta lapset heti kokisivat voivansa luottaa ja turvautua päiväkodin aikuisiin. Vanhempien on hyvä jo ennen hoidon aloitusta keskustella siitä, mitä kielikylvyn aloitus tarkoittaa, ja vanhempien tulee myös valmistaa lasta siihen. 3 / 19

1.2. Arvot Päiväkodin keskeisiä arvoja ovat: Tasa-arvoisuus. Lapset kohdataan yksilöinä ja lasta kuunnellaan ja arvostetaan. Turvallisuus. Jokaisen lapsen tulee kokea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi kaikissa tilanteissa. Kiusaamisen puututaan aina, ja asiat selvitetään yhdessä lasten ja tarvittaessa vanhempien kanssa. Kiireettömyys. Päiväkodissamme kiinnitetään huomiota arjen sujumiseen ilman kiireen tuntua, jotta lapsilla olisi aikaa rauhassa keskittyä leikkeihinsä ja muuhun toimintaan. Pienryhmätoiminta osana arkeamme, on tukemassa tämän onnistumista. Toisten ihmisten ja ympäristön kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen Kunnioitamme yksilöiden erilaisuutta, eri kulttuureja ja kieliä. Ryhmässä toimimisen kautta ja aikuisten avulla, lapsi oppii käytännössä toisten kanssa toimeen tulemista, anteeksipyytämistä, kiittämistä sekä oikean ja väärän välistä eroa. 1.3. Oppimiskäsitys Leikki on keskeinen ja tärkeä toimintatapa päiväkodissamme. Sille annetaan tilaa päivittäisessä ohjelmassa mahdollisimman paljon. Lapsi ei leiki oppiakseen, vaan oppii leikkiessään. Aikuisten tehtävä on muokata leikkiympäristöä sellaiseksi, että se vastaa leikkijöiden tarpeita ja kiinnostuksen kohteita. Kiireettömyyden ja lapsen yksilöllisen huomioimisen mahdollistamiseksi jaamme lapsia pienryhmiin toiminnan aikana. 1.4. Erityispiirteet, kasvatukselliset painotukset ja vahvuudet Kielikylpy on erityispiirre, joka on mukana kaikessa toiminnassamme läpäisyperiaatteella. Kaikki päivittäinen toiminta tapahtuu ruotsinkielellä. Siksi on tärkeää, että kiinnitämme kielen oikeellisuuteen, ääntämiseen, ilmeisiin ja eleisiin erityistä huomiota. Ruotsin kieltä ei opeteta lapsille, vaan he oppivat sen pikkuhiljaa, kukin omaan tahtiinsa, päivittäisessä toiminnassa. 4 / 19

Loruilla, riimeillä, saduilla, kertomuksilla, lauluilla ja leikeillä on tärkeä tehtävä kielen oppimisessa. Vanhempien tehtävä on tukea lapsen äidinkieltä kotona. Skogsmulle-toiminta on keskeinen osa toimintaamme. Siinä lapsia tutustutetaan luontoon ja sen ihmeisiin, sekä opitaan pitämään huolta ja suojelemaan ympäristöämme. Vuorovaikutusleikkikerho (Theraplay) on toimintaa, joka vahvistaa lapsen kiintymyssuhteita, itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja. Yksikön vahvuutena on henkilökunnan osaaminen, työyhteisön hyvä ilmapiiri sekä henkilökunnan hyvinvointi ja viihtyminen. Tiimityöskentely on vakiintunut toimintatapa, vedämme yhtä köyttä ja tuemme toisiamme. Tämä heijastuu myös lapsiin ja vaikuttaa osaltaan lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutukseen. Lapsille kielikylpy antaa hyvän pohjan ruotsin kielen ja muiden vieraiden kielten omaksumiselle. 5 / 19

2. KUVAUS KASVATUSYMPÄRISTÖSTÄ 2.1. Ympäristö Leppätien päiväkoti sijaitsee rauhallisella, luonnonläheisellä ja turvallisella asuinalueella. Päiväkodin välittömässä läheisyydessä ei ole vilkkaasti liikennöityjä teitä. Päiväkodista on lyhyt matka lähimetsiin, luistelu- ja hiekkakentälle, kirjastoon ja koululle. Koulun läheinen sijainti luo lapsille mahdollisuuden vähitellen tutustua tulevaan kouluympäristöön ja koululaisiin turvallisissa puitteissa. Päiväkodin aidattu pihamaa leikkivälineineen on turvallinen ja viihtyisä. Viereinen koulun leikkipuisto on myös käytössämme silloin kun koululaiset eivät käytä sitä. Päiväkodin sisätiloissa on ruokailu- ja lepo-/leikkihuoneiden lisäksi useita pienempiä huoneita, jotka mahdollistavat leikin ja muun toiminnan sekä pienemmissä että suuremmissa ryhmissä. Leppätien päiväkodissa on kaksi ryhmää, joissa on 3-5-vuotiaita lapsia. Toisessa ryhmässä on 3-4-vuotiaita ja toisessa 4-5-vuotiaita. Päiväkodin kummassakin ryhmässä työskentelee kolme aikuista hoito- ja kasvatustehtävissä. Päiväkodin henkilökuntaan kuuluu myös kokopäiväinen ravitsemistyöntekijä/laitoshuoltaja ja osapäiväinen laitoshuoltaja. Päiväkodinjohtajana toimii hallinnollinen päiväkodinjohtaja, jolla on päiväkotimme lisäksi myös muita vastuualueita, mutta hänen toimistonsa sijaitsee päiväkodissamme. Joten myös hän on läsnä päiväkodin arjessa, ja tarvittaessa voi selvittää hankalia asioita suomen kielellä. Päiväkodin henkilökunta on pysyvää ja pätevää ja henkilökunnan yhteistyö on tiivistä. Henkilökunta osallistuu säännöllisesti oman alan koulutuksiin ja näin kehittää osaamistaan. 2.2. Turvallisuussuunnitelma Sipoon päivähoidolla on yhteinen turvallisuuskansio, jossa on hyvin laajasti käsitelty ja ohjeistettu päivähoidon turvallisuuteen liittyviä asioita. Sen lisäksi päiväkodillamme on oma pihavalvontasuunnitelma ja kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma sekä toimintaohjeet siitä, kuinka toimitaan, jos lapsi karkaa päiväkodista. Päiväkodin turvallisuus perustuu riittävään määrään läsnä olevia hoitajia ja turvallisiin rajoihin ja sääntöihin. Henkilökunnan poissaolojen aikana meillä on useimmiten käytettävissä päivähoidon kiertävä sijainen. Työaikajärjestelyillä ja toiminnan uudelleensuunnittelulla voimme myös vaikuttaa turvallisuuteen poissaolojen aikana. 6 / 19

3. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilökunnan yhteinen, tietoinen sitoutuminen lapsen kasvun kaikenpuoliseen tukemiseen. Vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita ja henkilökunnalla on koulutuksen ja kokemuksen mukanaan tuoma ammatillinen asiantuntijuus. Kun nämä voimavarat yhdistetään lapsen parhaaksi toimimiseen, syntyy kasvatuskumppanuus. Päivittäinen avoin kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat kasvatuskumppanuuden olennaisin osa. Kun uusi lapsi on aloittamassa päiväkodissa, käydään hoidon aloitusta edeltävä keskustelu, joko perheen kotona tai päiväkodissa. Päivittäisissä tuomis- ja hakutilanteissa vanhemmilla on mahdollisuus keskustella henkilökunnan kanssa lyhyesti. Tarvittaessa sovitaan aina pidempi aika keskustelulle. Kasvatuskeskusteluja käydään kaksi kertaa toimintavuoden aikana. Vanhempainiltoja on kaksi kertaa vuodessa. Kasvatuskeskustelujen, vanhempainiltojen ja asiakastyytyväisyyskyselyjen yhteydessä vanhemmilta kysytään toiveita, ehdotuksia, palautetta koskien päiväkodin toimintaa. Kaikenlainen palaute on tietenkin tervetullutta muulloinkin. 4. LAPSEN OMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskeskustelun yhteydessä. Kasvatuskeskustelut pidetään noin kahden kuukauden kuluessa hoidon aloituksesta, kun henkilökunta on ehtinyt tutustua uusiin lapsiin. Keskustelut pidetään päiväkodissa ja niihin osallistuvat lasten vanhemmat sekä yksi aikuinen lapsen omasta päiväkotiryhmästä. Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan päivähoidon omalle lomakkeelle, joka annetaan vanhemmille esitäytettäväksi ennen keskusteluaikaa. Vanhemmat täyttävät lomakkeeseen tiedot siitä, kuinka lapsi toimii, millaiset taidot lapsella on, mistä lapsi pitää jne. kotioloissa. Keskustelussa käydään yhdessä läpi päivähoitoon liittyviä asioita, ja lopuksi kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, mitä keskustelussa on sovittu. Tehostettua - tai erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla kuntoutukseen liittyvät asiat kirjataan myös lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan yhdessä vanhempien ja mahdollisesti esim. kiertävän erityislastentarhanopettajan, puheterapeutin tai toimintaterapeutin kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan yhdessä vanhempien kanssa, ja suunnitelma päivitetään seuraavan kasvatuskeskustelun yhteydessä. Muutoksia ja päivityksiä voi tarpeen mukaan tehdä muulloinkin vanhempien kanssa yhdessä sopien. 7 / 19

5. PÄIVÄKODIN HOITO, KASVATUS JA OPETUS 5.1. Kieli Kielikylpypäiväkodin lapset tulevat suomenkielisistä perheistä, mutta päiväkodin toimintakieli on ruotsi. Henkilökunta kuitenkin ymmärtää ja osaa puhua suomea, ja yhteistyö vanhempien kanssa tapahtuu suomen kielellä. Aikuiset toimivat kielellisenä mallina, ja joutuvat siten erityisesti miettimään kielenkäyttöään. Lapsille tarjotaan ruotsinkieltä monipuolisesti ja selkeästi. Lapset tutustuvat suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja heitä kannustetaan käyttämään ruotsinkieltä (mutta ei vaadita). On tärkeää herättää lapsen kiinnostus uutta kieltä kohtaan. Siksi oppimisen on oltava hauskaa, innostavaa ja houkuttelevaa. Lapset oppivat kielen päivittäisen rutiinien, keskustelujen, leikkien, ja laulujen kautta. Kielikylvyssä satujen, riimien ja lorujen merkitys on suuri. Elekieli ja toistot ovat myös keskeisessä asemassa päivittäisessä toiminnassa. 5.2. Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen ovat lapsen tapa toimia ja oppia uusia asioita. Taiteen keinoin lapset saavat monipuolisesti ilmaista itseään. Toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon nämä lapselle ominaiset toimintatavat. Aikuisten tehtävänä on turvata leikille riittävästi tilaa ja aikaa, ja olla käytettävissä, jos leikissä tarvitaan ohjausta. Oppimisympäristön tulee olla sellainen, että se houkuttelee lasta tutkimaan ja liikkumaan monipuolisesti, ja sitä tulee muokata kulloisenkin lapsiryhmän tarpeiden mukaiseksi. 5.3. Sisällölliset orientaatiot Varhaiskasvatuksen eri sisältöalueisiin tutustutaan päiväkodin jokapäiväisessä toiminnassa. Eri orientaatioiden aiheet, sisällöt ja ilmiöt liitetään lapsen arkeen ja lähiympäristöön. Matemaattisen orientaation sisällöt voidaan liittää esimerkiksi ohjattuun leikkiin tai aamupiirin toimintoihin, kuten laskemalla läsnä olevien lasten lukumäärä, puhumalla kellon- ja vuorokauden ajoista. Vertailua, lajittelua ja muotojen tunnistamista tehdään lukuisissa päivittäisissä toiminnoissa sekä harjoitellaan peleissä. Avaruudellisen 8 / 19

hahmottamisen harjoittelua tulee kaikissa arjen toiminnoissa, ja sen lisäksi tietenkin ohjatussa liikunnassa. Luonnontieteellisiin ilmiöihin voimme tutustua päiväkodin lähiympäristössä ulkoilun ja metsäretkien yhteydessä tai kirjojen ja keskustelujen avulla. Sääilmiöiden ja vuodenaikojen vaihteluja tarkkaillaan päivittäin aamupiireissä käytävissä keskusteluissa. Tärkeää on luoda lapselle omakohtainen suhde luontoon ja sen kunnioittamiseen. Päivähoidon ympäristöohjelmasta saamme tukea tähän teemaan. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio sisältää menneisyyteen ja nykyisyyteen tutustumista. Menneisyyteen tutustumme esim. keskustelemalla ajasta, jolloin vanhemmat tai isovanhemmat olivat lapsia, tekemällä retkiä historiallisiin rakennuksiin, tutustumalla vanhoihin esineisiin ja työtapoihin jne. Esteettinen orientaatio toteutuu monin tavoin päiväkodin arjessa. Kiinnitetään huomiota ympäristön viihtyvyyteen. Järjestetään mahdollisuuksia erilaisiin kokemuksiin, elämyksiin, kuulemiseen ja ilmaisuun esimerkiksi taiteen keinoin sekä kirjoja ja kuvia tutkimalla. Tärkeää on, että lapsi saa monipuolisia elämyksiä sekä voi toteuttaa itseään eri tavoin. Eettisen orientaation sisältöjä pohditaan päivittäin esimerkiksi oikean ja väärän, hyvän ja pahan, toisten kunnioittamisen tai tasa-arvon ja erilaisuuden näkökulmasta. Aikuinen keskustelee lasten kanssa heitä askarruttavista asioista, ja yhdessä pohditaan niihin vastauksia. Kiusaamista ei hyväksytä ja anteeksi pyytämistä ja antamista harjoitellaan. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio näkyy päiväkodin arjessa erityisesti vuodenkulkuun liittyvien kirkollisten juhlapäivien vietossa, niihin liittyvissä kirkkoretkissä tai seurakunnan työntekijän vierailuissa päiväkodissa. Lapsille tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohtimiseen. Vasu-keskusteluissa perheiden kanssa käydään läpi heidän näkemyksensä orientaatioon liittyen ja mahdolliset toiveet huomioidaan toiminnassa. 9 / 19

10 / 19

5.4. Toiminnan suunnittelu Henkilökunta tekee toimintasuunnitelman syys- ja kevätlukukaudelle erikseen. Tarpeen mukaan suunnittelupalavereita pidetään myös lukukausien aikana. Viikko- ja kuukausisuunnitelmat kumpikin ryhmä laatii erikseen. Henkilökunnalle varataan riittävästi aikaa suunnitelmien tekemiseen. Molemmilla ryhmillä on viikoittain oma tiimipalaveri sekä sen lisäksi koko talon yhteinen info-palaveri. Toiminnasta tiedotetaan perheille kuukausikirjeissä ja ilmoitustauluilla. 6. PÄIVÄKODIN YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN Päiväkodissa ryhmien välinen yhteistyö on tiivistä. Koko henkilökunta tuntee kaikki lapset, ja lapset leikkivät yhdessä päivittäin. Silloin kun henkilökuntaa jostain syystä puuttuu, järjestämme päivän yhteistyössä sellaiseksi, että arki molemmissa ryhmissä sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. Teemme myös tiivistä yhteistyötä päivähoidon kiertävän lastenhoitajan kanssa, joka tulee päiväkotiimme henkilökunnan poissaoloja paikkaamaan. Teemme yhteistyötä viereisen kielikylpykoulun kanssa. Esiopetusryhmä toimii koululla, ja päiväkodinjohtajalla ja koulun rehtori yhdessä vastaavat sen toiminnasta. Koulun liikuntasali on käytössämme viikoittain (kummallakin ryhmällä on oma salivuoro). Muita yhteistyömuotoja ovat esim. Lucia-juhla koululla ja isäinpäivämyyjäiset, joihin myös päiväkodin vanhempainyhdistys" osallistuu. Koulun leikkipuistoa saamme käyttää ulkoiluun päivittäin. Kerran vuodessa järjestämme koulun ja Metsärinteen päiväkodin kanssa yhdessä info-tilaisuuden uusille kielikylpyyn hakijoille. Muut päiväkodit ovat myös yhteistyökumppaneitamme. Metsärinteen päiväkodin kanssa tehdään yhteistyötä kielikylpyyn liittyen. Lähipäiväkotien kanssa yhdessä suunnittelemme loma-aikojen hoitojärjestelyt niin, että toimintaa voidaan tarvittaessa järkevästi yhdistää. Akuutin henkilökunta pulan sattuessa autamme ja saamme apua toisiltamme. Henkilökunnan suunnittelu- ja virkistyspäivien aikana päiväkodit toimivat toistensa varahoitopaikkoina. Lapsen siirtyessä päiväkodista toiseen pidämme tiedonsiirtopalaverin. Myös kiertävän varhaiskasvatuksen erityisopettaja (VEO) on yhteistyökumppanimme. Hän vierailee säännöllisesti päiväkodissamme, ja 11 / 19

häntä voimme konsultoida lasten kasvuun ja kehitykseen sekä mahdolliseen tehostettuun tai erityiseen tukeen liittyvissä asioissa. Neuvolan kanssa tehdään yhteistyötä lasten 4- ja 5-vuotistarkastuksen yhteydessä siirtämällä ja saamalla tietoa lapsen kehityksestä perheiden välityksellä kulkevan lomakkeen avulla. Tarvittaessa teemme yhteistyötä myös psykologin, toimintaterapeutin, puheterapeutin tai muiden erityistyöntekijöiden kanssa. Aina kun keskustellaan ja tehdään yhteistyötä erityistyöntekijöiden kanssa, on tärkeää, että vanhemmat ovat tietoisia siitä. Seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö liittyy enimmäkseen kirkollisiin juhlapyhiin, kuten pääsiäis- ja joulukirkossa käymiseen sekä seurakunnan työntekijöiden vierailuihin päiväkodissa. Päivähoidon perhetyöntekijä on päiväkotimme henkilökunnan ja vanhempien käytettävissä kaikissa lasten kasvatukseen, vanhemmuuteen ja perheelämään liittyvissä kysymyksissä. Kirjastoauto vierailee päiväkodillamme joka toinen viikko. Kulttuuritoimen järjestämiin lastenkulttuuritapahtumiin osallistumme aina kun mahdollista. Satunnaista yhteistyötä on poliisin, pelastuslaitoksen, jätehuoltoyhtiön (kierrätysinfot lapsille) ja yläkoulun kanssa (oppilaiden TET-jaksot päiväkodissamme). 7. ARVIOINTI 7.1. Yksilökohtainen Lasten henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman / esiopetussuunnitelman toteutumista seurataan päivittäisessä toiminnassa, sekä arvioidaan henkilökunnan kesken säännöllisesti. Sen lisäksi sitä käydään yhdessä vanhempien kanssa laajemmin läpi kasvatuskeskustelujen yhteydessä. Jos lapsella on tehostetun tai erityisen tuen tarvetta, arviointikeskusteluissa on mukana myös erityistyöntekijöitä. Ajankohtaisista lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista keskustellaan vanhempien kanssa päivittäisissä kohtaamisissa. 12 / 19

7.2. Lasten oma arviointi Lapsen oma arviointi tapahtuu keskustelujen muodossa. On tärkeää pysähtyä kuuntelemaan lapsen mietteitä arjesta. Mitkä asiat ovat heille tärkeitä, mieluisia ja tällä hetkellä juuri ajankohtaisia. Kielikylpypäiväkodissa tämä pysähtyminen kuuntelemaan lasta on erityisen tärkeää, kun yhteistä kieltä ei aina ole. Lasten toiveita ja ehdotuksia kuunnellaan ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan. On tärkeää, että lapsi kokee olevansa osallinen oman arkensa suunnittelussa. 7.2. Ryhmäkohtainen Ryhmäkohtaista toiminnan arviointia tehdään jatkuvasti keskustellen työtiimin kesken (viikoittaiset tiimipalaverit). Tiimin toimintaa arvioidaan myös säännöllisesti siihen tarkoitetulla tiimiarviointi lomakkeella. 7.3. Koko yksikön toiminta Päiväkodin toiminnan arviointia tehdään säännöllisesti koko talon palavereissa, joissa käydään läpi sekä asioita joissa on onnistuttu että kehittämiskohteita. Tähän pohjautuen ja yhdessä arvioiden asetetaan uudet tavoitteet tulevalle toiminnalle. Henkilökunta käy vuosittain kehityskeskusteluja päiväkodin johtajan kanssa, myös näissä keskusteluissa arvioidaan kuluneen vuoden toimintaa ja asetetaan tavoitteita tulevalle. 7.4. Vanhempien arviointi Sipoossa on käytössä päivähoidon arviointijärjestelmä TAK (Tutki, Arvioi ja Kehitä), jonka avulla tehdään vuosittain kaikille perheille suunnattu asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyssä vanhemmat arvioivat Sipoon päivähoidon palveluita yleensä sekä tarjoamaamme päivähoitoa yksikkötasolla. Tästä kyselystä saamme arvokasta palautetta, jonka pohjalta asetamme kehittämistavoitteita omalle toiminnallemme. Palautetta vanhemmilta saamme myös kasvatuskeskustelujen, päivittäisten kohtaamisten ja vanhempainiltojen yhteydessä. Päiväkotien eteisissä on palautelaatikot, joihin saa mielellään jättää palautetta myös nimettömänä. 13 / 19

8. SEURANTA JA DOKUMENTOINTI Tiedotamme vanhemmille ajankohtaisista asioista ilmoitustauluilla, (ruokalistat, liikkeellä olevat tartuntataudit, tulevat tapahtumat ja kuluneen päivän toiminta ryhmittäin jne.), ryhmien kuukausikirjeissä ja tiedotteissa. Vuosi- ja kuukausisuunnitelmat sekä viikko-ohjelmat säästetään ja päivän ohjelma sekä tärkeimmät tapahtumat kirjataan päiväkirjaan. Palavereissa (tiimi-, viikko- ja suunnittelupalaverit) kirjaamme käsitellyt ja sovitut asiat ja vastuut. Niihin palataan ja niitä päivitetään tarvittaessa. Päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan jatkuvasti henkilökunnan kokemusten ja vanhempien palautteen perusteella. Varhaiskasvatussuunnitelman sisältö tarkistetaan vuosittain. Yksittäisten lasten kehittymistä seurataan ja kirjataan yhdessä vanhempien kanssa lapsen Vasuun. Turvallisuussuunnitelmaa kerrataan ja päivitetään säännöllisesti. 14 / 19

KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEN SUUNNITELMA LEPPÄTIEN PÄIVÄKODISSA Yleistä Kiusaamisen puuttuminen ja sen ehkäiseminen on tärkeä osa päiväkotimme kasvatustyötä. Tavoitteenamme on turvallinen kasvatusympäristö, jossa positiivisiin vuorovaikutussuhteisiin kiinnitetään erityistä huomiota niin lasten kuin aikuistenkin kesken. Päiväkodin yhteisen suunnitelman lisäksi molemmissa ryhmissä pohditaan kiusaamisen ehkäisyä ryhmän lasten iän ja ryhmän dynamiikan näkökulmasta, kielikylvyn erityispiirteet huomioon ottaen. Kasvatuskumppanuuteen perustuen keskustelemme kiusaamisesta myös vanhempien kanssa ja pyrimme löytämään yhteiset linjat ja sopimukset kiusaamiseen liittyvissä asioissa. Mitä on kiusaaminen Kaikki riidat ja konfliktit eivät ole kiusaamista, mutta toistuessaan ja pitkään jatkuessaan, ne helposti muuttuvat kiusaamiseksi. Siksi henkilökunnan on tärkeää suhtautua kaikkiin erimielisyyksiin vakavasti. Kiusaaminen voi olla: Henkistä; leikistä pois sulkemista tai mitättömien roolien saamista leikeissä, puhumatta tai huomioimatta jättämistä, vähättelyä, pahan puhumista, kaverisuhteiden sotkemista jne. Verbaalista; ilkeitä kommentteja lapsen käytöksestä, suorituksista, vaatteista, tavaroista jne. Fyysistä; lyömistä, potkimista, sylkemistä, vaatteista tai tukasta repimistä, tönimistä, irvistelyä, leikkien tai tavaroiden rikkomista. 15 / 19

Kiusaamisen ehkäiseminen Kiinnitämme erityistä huomiota kiusaamisen huomaamiseen sekä siihen, mistä kiusaaminen johtuu, erityisesti yritämme huomata epäsuoran kiusaamisen. Aikuiset ovat herkkävaistoisia ja tarkkaavaisia ja läsnä lasten leikeissä, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Aikuiset näyttävät hyvää esimerkkiä omalla käytöksellään; ei puhuta pahaa toisista, kiinnitetään huomiota myös kehonkieleen. Luomme turvallisen toimintaympäristön, jossa jokainen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Opetamme lapsia tunnistamaan kiusaamista ja sen seurauksia. Opetamme lapsille hyviä käytöstapoja. Puutumme ajoissa lasten riitoihin ja ristiriitatilanteisiin. Rohkaisemme lapsia kertomaan aikuiselle pienistäkin ristiriitatilanteista. Kohtelemme kaikkia lapsia (ja aikuisia) tasapuolisesti. Henkilökunnalle annetaan mahdollisuus jatkokoulutukseen. Ystävyys, erilaisuuden hyväksyminen ja toisten kohtaaminen ovat säännöllisesti teemana ohjatussa toiminnassa. Kiusaamisesta puhutaan vanhempainillassa. Avoin yhteistyö vanhempien kanssa. Syntymäpäiväkutsumiset hoidetaan päiväkotiajan ulkopuolella. Käytetään Irmelin (päiväkodinjohtaja) suomenkielistä roolia apuna konfliktitilanteiden selvittämisessä. 16 / 19

Kiusaamistilanteiden selvittäminen Kiusaamistilanteisiin puututaan heti! Kiusaamiseen puuttuu se aikuinen, joka on paikalla. Jälkiselvittely tehdään omassa ryhmässä ja oman aikuisen kanssa. Keskustellaan kaikkien tilanteessa mukana olleiden kanssa erikseen sekä myös koko ryhmän kanssa. Selvitetään mahdollisimman tarkasti tapahtuminen todellinen kulku. Oman ryhmät aikuiset harkitsevat vaatiiko tilanne keskustelua vanhempien kanssa. Päiväkodin johtajaa ja muuta henkilökuntaa informoidaan tilanteesta. Dokumentoidaan tapahtuminen kulku ja se, mitä on keskusteltu. Tarvittaessa ollaan yhteydessä esim. varhaiserityisopettajaan (veo), psykologiin tai päivähoidon perhetyöntekijään. Tilanteen kehittymistä jatkossa seurataan tarkasti. Arviointi Jatkuva työn arviointi (kuinka toimimme ja miksi). Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman säännöllinen päivittäminen ja tarkastelu. Ryhmäkohtaiset suunnitelmat laaditaan vuosittain kulloisenkin ryhmän tarpeisiin sopivaksi. Suunnitelma on vanhempien saatavilla. Kiusaamisen ehkäisystä kerrotaan vanhemmille vasu-keskusteluissa. Uusi henkilökunta perehdytetään ja sitoutetaan suunnitelmaan. 17 / 19

18 / 19

Mitä ajattelet minusta ja sanot minusta sitä luulet minusta sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin että mitä teet minulle miten kuuntelet minua sellainen minusta tulee. P. Määttä 19 / 19