Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 3: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, ALAKOULU 2(2) Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 6.11.2013 Tytti Solantaus 2013
1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄISEN OSAN TEEMAT LUETTELONA... 2 2 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU KOULUSSA... 3 3 ENNEN KESKUSTELUA... 5 3.1 Osallistujat... 5 3.2 Keskustelun tarkoitus ja kulku... 5 3.3 Lokikirja... 5 4 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄINEN OSA... 6 4.1 Lapset Puheeksi -keskustelu alkaa... 6 4.2 Keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä... 7 4.3 Toimintasuunnitelma... 11 5 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TOINEN OSA... 13 5.1 Keskustelun kulku ja toimintasuunnitelma... 13 5.2 Esimerkki: Lapset puheeksi keskustelu ja Neuvonpito 8-vuotiaan Mikon asiassa... 16 Kiitokset Kiitokset opettajille ja vanhemmille erityisesti Raahessa ja Imatralla Lapset puheeksi keskustelun lokikirjan aikaisemman version kokeilusta. Näiden kokemusten perusteella Lp -keskustelu on muokattu kouluun sopivaksi. Kiitokset myös työtovereilleni Mika Niemelälle ja Maija Hiltulalle saumattomasta yhteistyöstä. 6.11.2013 Tytti Solantaus
2 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄISEN OSAN TEEMAT LUETTELONA Lapset puheeksi keskustelu alkaa 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen 2. Lapsen osallistuminen 3. Keskeiset käsitteet 4. Mahdolliset muutokset 5. Erilaisten näkemysten mahdollisuus ja oikeutus 6. Toimintasuunnitelma, Lp-keskustelun toinen osa, Lp-neuvonpito Keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä 7. Miten kuvailisitte perhettänne? 8. Miten kuvailisit koulua? 9. Miten kuvailisitte lasta? 10. Mistä lapsi nauttii? 11. Minkälainen lapsi on mielialaltaan? 12. Minkälainen lapsi on toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään? 13. Miten arkiset toimet sujuvat kotona? 14. Miten koulupäivän rutiinit sujuvat? 15. Miten oppiminen sujuu? 16. Viihtyykö lapsi koulussa? Mistä sen huomaa? 17. Miten kanssakäyminen luokkatoverien ja muiden lasten kanssa sujuu? 18. Onko lapsella kiinnostuksen kohteita, vapaa-ajan toimintaa? 19. Onko lapsella koulussa tai harrastuksen piirissä aikuinen, jonka puoleen hän voi halutessaan kääntyä? 20. Onko perheessä jotain huolta tai paineita, jotka verottavat huoltajan voimia? 21. Ovatko mahdolliset perheen paineet näkyneet tavalla tai toisella lapsessa? 22. Onko koulussa tällä hetkellä joitakin sellaisia asioita, jotka heijastuvat lapseen esim. levottomuutena tai alakulona? 23. Miten herkästi kotona, koulussa ja ystäväpiirissä tulee ristiriitoja lapsen kanssa ja miten nämä tilanteet sujuvat? 24. Onko lapsesta ollut huolta? Onko haettu ja saatu apua? 25. Onko lapsella sosiaalista tukiverkostoa, entä huoltajilla? 26. Kodin ja koulun kasvatuspäämäärät 27. Miten helppoa tai vaikeaa teidän on keskustella kotiin, lapseen ja kouluun liittyvistä haasteista ja ongelmista? 28. Miltä yhteistyö kodin ja koulun välillä kokonaisuudessaan tuntuu? Toimintasuunnitelma 29. Toimintasuunnitelma: vahvuudet ja haavoittuvuudet 30. Toteutetaanko LP- keskustelun toinen osa? 31. Miltä tämä keskustelu tuntui?
3 2 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU KOULUSSA Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on tukea lapsen hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä sekä ehkäistä mahdollisia sosiaalisen ja tunne-elämän häiriöitä kodin ja koulun yhteistyönä. Keskustelussa pyritään rakentamaan tukevaa arkipäivää lapselle sekä kotona että koulussa ja vapaaaikana. Keskustelu tapahtuu 1-2 tapaamisen puitteissa ja tarvittaessa järjestetään Lapset puheeksi - Neuvonpito. Ensimmäisessä keskustelussa käydään läpi lapsen elämäntilannetta. Tunnistetaan lapsen ja hänen elämäntilanteeseensa liittyvistä vahvuuksia ja mahdollisia haavoittuvuuksia. Tehdään samalla toimintasuunnitelma suotuisan kehityksen tukemiseksi, jos lapsen elämässä ei ole erityisiä haasteita. Lapset puheeksi keskustelun toinen osa järjestetään tilanteissa, joissa lapsen elämässä kotona tai koulussa on paineita. Tähän keskusteluun voidaan haluttaessa kutsua mukaan koulupsykologi, -kuraattori tai terveydenhoitaja. Käydään läpi edellisessä keskustelussa esille tulleet vahvuudet ja haavoittuvuudet ja tehdään toimintasuunnitelma käyttäen hyväksi lokikirjassa olevaa luetteloa lasta suojaavista tekijöistä. Tarvittaessa suunnitellaan yhdessä vanhemman (huoltajien) kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito. Lapset puheeksi Neuvonpito järjestetään, kun keskustelussa nousee esiin ulkopuolisen tuen tarve kotona tai koulussa. Neuvonpitoon kutsutaan ihmisiä, joista voi olla konkreettista tukea lapselle, perheelle tai opettajalle, mm.. perheen oman verkoston jäseniä tai esim. harrastuskerhon vetäjä. Oppilashuoltoryhmän kokous voidaan myös järjestää Neuvopidon menetelmällä. Tällöin käydään aina ensin Lp keskustelu, jossa mietitään mahdollisten toimenpiteiden kohteet (vahvuudet ja haavoittuvuudet). Näin vanhemmat tietävät mistä keskustellaan ja mihin kokoontumisella pyritään. Lapset puheeksi työskentelyn tärkein osa alkaa keskustelujen jälkeen, kun eri kehitysympäristöissä aletaan toteuttaa sovittuja toimia Lapset puheeksi keskustelun toteuttamiseen kouluissa on useita vaihtoehtoja, joista koulut ja opettajat valitsevat sopivimman. 1. LP-keskustelu käydään kaikkien oppilaiden vanhempien kanssa. Keskustelu voidaan ohjelmoida tapahtuvaksi muutaman vuoden välein. Sovitaan kuitenkin, että kumpikin osapuoli voi pyytää uutta keskustelua heti, kun kotona, koulussa tai kaveripiirissä tapahtuu muutoksia, jotka tuovat paineita lapsen elämään, lapsella itsellään on vaikeuksia tai aikuinen on ymmällään lapsen kanssa. Jos lapsella on jo ongelmia, päästään häntä tukemaan välittömästi. Tämä vaihtoehdon piiriin tulevat siis kaikki oppilaat erittelemättä ketään. Tässä vaihtoehdossa pyritään ensisijaisesti lapsen suotuisan kehityksen vahvistamiseen ja toisaalta ongelmien ehkäisemiseen niiden alkujuurilla. Joissakin kouluissa LP-keskustelu on yhdistetty vanhempain varttiin. Vaihtoehdon etuna on LP-yhteistyön syntyminen opet-
tajan ja vanhempien välille osana lapsen normaalia koulunkäyntiä. Se kannustaa yhteydenpitoon matalalla kynnyksellä jatkossakin. 2. Toisessa vaihtoehdossa vanhemmille kerrotaan mahdollisuudesta toteuttaa Lp keskustelu, kun perheessä tai koulussa on tilanteita tai muutoksia, jotka tuovat paineita lapsen elämään tai kun lapsella itsellään on vaikeuksia. LP-keskustelusta kerrotaan vanhempain illassa, mielellään myös sähköpostin avulla ja heille annetaan Lapset puheeksi - keskustelun nettiosoite. Tässä mallissa on pääpaino ongelmien ehkäisyllä ja siinä reagoidaan lapsen tilanteeseen myöhemmin kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa. Työskentelyn piiriin tulevat vain ne lapset, joiden vanhemmat tai opettaja päättävät ehdottaa keskustelua. Kokemus on osoittanut, että kumpikaan osapuoli ei ainakaan alkuvaiheessa reagoi pieniin ongelmiin, mikä johtaa helposti viiveeseen lapsen tukemisessa verrattuna ensimmäiseen vaihtoehtoon. 3. Kolmannessa vaihtoehdossa LP keskustelu käydään vasta, kun lapsella on jo selviä ongelmia. Pyrkimyksenä on lapsen hoidon ja kuntoutuksen tukeminen ja lapsen kehityksen saaminen takaisin omalle normaalipolulleen. Tässäkin vaiheessa LP-keskustelulla on paljon tarjottavaa, 4. Resurssikysymykset. Alkuvaiheessa vaihtoehto 1 vie eniten aikaa sekä vanhemmilta että opettajilta ja vaihtoehto 3 vähiten rajautuessaan vain pieneen osaan lapsista. Kuitenkin pitkän päälle tilanne saattaa kääntyä päinvastaiseksi. Ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu ennaltaehkäisyn olevan myös taloudellisesti kannattavaa. Suomessa ei kuitenkaan ole vielä omaa tutkimusta asiasta. 5. Dokumentointi. LP-keskustelu on opettajan ja vanhempien yhteinen työväline. Lokikirja ei ole virallinen dokumentti, eikä sitä arkistoida koulussa. Vanhempien kanssa sovitaan käytännöistä koko lokikirjan tai vain toimenpidesuunnitelman säilyttämisestä osana opettajan omia muistiinpanoja. Merkinnät lokikirjaan tehdään yhdessä, joten vanhemmilla on niistä tieto. Mahdollisesta tiedonsiirrosta opettajan tai koulun vaihtuessa sovitaan aina vanhempien kanssa ja vanhemmilla on oikeus kieltää se. Jos oppilashuoltotyöryhmän kokous toteutetaan Neuvonpidon mukaisesti, dokumentoidaan se oppilashuoltotyöryhmän kokouksen mukaisesti.. 4
5 3 ENNEN KESKUSTELUA 3.1 Osallistujat Keskusteluun kutsutaan mielellään molemmat vanhemmat, vanhemman kumppani tai tukihenkilö. Muista osallistujista (esim. erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori) sovitaan vanhempien kanssa. Lapsi voi osallistua tapaamisiin tietyillä ehdoilla. Vanhemmat päättävät lapsen osallistumisesta. Esimerkiksi jos puhutaan sellaisista asioista, joita vanhemmat eivät halua lapsen kuulevan, lasta ei kutsuta mukaan. Tämän lisäksi on oltava varmoja siitä, että keskustelu tulee olemaan lasta vahvistava ja kannustava (rakentaa myönteistä minäkuvaa) ja että aikuiset suhtautuvat toisiinsa lämpimästi ja kunnioittavasti. Lapsi tulee lisäksi ottaa huomioon tasavertaisena osallistujana. Pidetään huolta, että hän ymmärtää asiat ja saa ilmaistua omat näkemyksensä. Jos lapsi on mukana keskustelussa, käytetään tätä lokikirjaa. Aikuisten väliseen keskusteluun on olemassa omansa. 3.2 Keskustelun tarkoitus ja kulku Keskustelun tarkoitus ja kulku kerrotaan vanhemmille ja muille mahdollisille osallistujille sekä selitetään keskustelun keskeiset vahvuus ja haavoittuvuus -käsitteet. 3.3 Lokikirja Lapset puheeksi lokikirja annetaan osallistujille tutustumista varten. Vanhempia kannustetaan aina käymään Lp- lokikirja läpi yhdessä lapsen kanssa, jotta lapsi voisi kertoa itselle tärkeät asiat, mm. asiat, joista hän pitää kotona ja koulussa.
6 4 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄINEN OSA 4.1 Lapset Puheeksi -keskustelu alkaa 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen kaikille osallistujille (Ensimmäinen ja toinen keskustelu sekä Neuvonpito) 2. Jos lapsi osallistuu, käytetään apuna kyseistä lokia 3. Keskeiset käsitteet Vahvuus tarkoittaa LP keskustelussa asiaa, joka sujuu arjessa tavallisesti, vaikka elämässä olisi vaikeuksia. Toisin sanoen, kun pohditaan, miten tietty arkipäivän rutiini sujuu, pitää vastaus no ihan ok, ei siinä mitään sisällään vahvuuden, mikä huomioidaan. Vahvuuksiin kuuluu myös kyky kiinnostua ja nauttia pienistä ja suurista asioista. Haavoittuvuus tarkoittaa asiaa, joka on aiheuttaa ongelmia tällä hetkellä tai saattaa johtaa ongelmiin myöhemmin, jos mitään ei tehdä. Toimintasuunnitelmalla tarkoitetaan konkreettisten toimien sopimista. Pohditaan, kuinka lapsen arkipäivässä voidaan tukea löydettyjä vahvuuksia ja miten toimia mahdollisten haavoittuvuuksien kohdalla. 4. Keskustelussa kiinnitetään huomiota mahdollisiin muutoksiin. Sekä kotona, koulussa että lapsen vapaa-ajan ympäristöissä (ystäväpiirissä) voi tapahtua asioita, jotka painavat lasta ja jotka näkyvät hänen hyvinvoinnissaan. Keskustelun tarkoituksena on tunnistaa nämä tilanteet ja toimia sen mukaan. 5. Erilaisten näkemysten mahdollisuus ja oikeutus. Vanhempien, opettajien ja lapsen näkemykset ja kokemukset eroavat usein toisistaan paljonkin. Kysymys ei ole oikeasta ja väärästä, vaan siitä, että jokaisella on oma näkökulmansa. Lapset ovat myös erilaisia kotona ja koulussa, koska koti ja koulu ovat erilaisia kehitysympäristöjä. Toisten näkemysten kunnioitus on pohja rakentavalle keskustelulle. 6. Kuvataan LP-keskustelun toinen osa, LP Neuvonpito Lapset puheeksi keskustelun toinen osa on keskustelu, jossa pohditaan tarkemmin lapsen tukemista tilanteissa, joissa perheen ja lapsen elämässä on paineita. Käydään läpi nk. lasta suojaavat tekijät ja niiden vahvistaminen. Keskustelun toisessa osassa voidaan myös suunnitella yhdessä vanhemman (huoltajien) kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito. Lapset puheeksi Neuvonpito järjestetään, kun keskustelussa nousee esiin ulkopuolisen tuen tarve kotona tai koulussa. Neuvonpitoon kutsutaan ihmisiä, joista voi olla konkreettista tukea lapselle, perheelle tai opettajalle. Oppilashuoltotyöryhmän kokous voidaan järjestää Neuvo-
pidon menetelmällä. Neuvonpitoon kutsutaan tarpeen mukaan myös perheen oman verkoston jäseniä tai esim. harrastuskerhon vetäjä. 7 4.2 Keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä 7. Miten kuvailisitte perhettänne? Minkälainen perhe te olette? Huoltajat/Lapsi 8. Miten kuvailisit koulua? Minkälainen koulu ja lapsen luokka on nimenomaan tätä lasta ajatellen? Opettaja / Lapsi 9. Miten kuvailisitte lasta? Millainen lapsi on kotona, koulun ja harrastusten piirissä ja kavereiden kanssa? Lapsi / Huoltajat / Opettaja 10. Mistä nautit/ mistä lapsi nauttii? Näistä asioista: 11. Minkälainen olet / minkälainen lapsi on mielialaltaan? Vahvuus: lapsen mieliala on pääsääntöisesti myönteinen ja tunneilmaisu on rikasta. Haavoittuvuus: vallalla on alakulo, ahdistus, pelokkuus, ärtyvyys, kiukku; tunneilmaisu on kapeaa tai lapsi ei ilmaise tunteitaan 12. Minkälainen olet / minkälainen lapsi on toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään? Vahvuuksia ovat kyvyt olla myönteisessä kanssakäymisessä sekä opettajien että koulutovereiden kanssa, nauttia yhteisistä toimista, tutustua erilaisiin ihmisiin, kyky pitää rakentavasti omia puoliaan ja tehdä sovinto konfliktin jälkeen jne. Haavoittuvuuksia ovat vetäytyminen kanssakäymisestä, vaikeus sanoa ei vaikka haluaisi, riitaherkkyys, kiinnikäyminen, hallitsemattomat raivonpurkaukset jne.
8 13. Miten arkiset toimet sujuvat kotona? Lapsi / Huoltajat Syöminen Vahvuus Haavoittuvuus Nukkuminen Vahvuus Haavoittuvuus Kouluun lähtö ja kotiintulo Vahvuus Haavoittuvuus TV, tietokone ja pelit Vahvuus Haavoittuvuus Vapaa-aika, harrastukset Vahvuus Haavoittuvuus Kotiläksyt Vahvuus Haavoittuvuus 14. Miten koulupäivän rutiinit sujuvat? Lapsi / Opettaja Kouluuntulo ja kotiinlähtö Vahvuus Haavoittuvuus Oppitunnit Vahvuus Haavoittuvuus Ruokailu Vahvuus Haavoittuvuus Välitunnit Vahvuus Haavoittuvuus Ryhmässä toimiminen Vahvuus Haavoittuvuus Poissaolot ja myöhästymiset Vahvuus Haavoittuvuus 15. Miten oppiminen sujuu? 16. Viihdytkö/ viihtyykö lapsi koulussa? Mistä hän erityisesti pitää koulussa? Mistä sen huomaa?
17. Miten kanssakäyminen luokkatoverien ja muiden lasten kanssa sujuu? Vahvuus: lapsella on ystävyyssuhteita ja yhteistä toimintaa, tuntee kuuluvansa kaveripiiriin, on pidetty jne. Haavoittuvuus: lapsi on jäänyt tai jätetty yksin, ei tunne kuuluvansa mihinkään, tulee toistuvasti konflikteja, kiusaa ja/tai on kiusattu jne. 18. Onko lapsella kiinnostuksen kohteita, vapaa-ajan toimintaa? 19. Onko lapsella koulussa opettaja tai joku muu aikuinen, jonka puoleen voi halutessaan kääntyä? Entä harrastuksen piirissä tai muualla (esim. sukulainen, ystävän vanhempi tms.) Huoltaja Vahvuus Haavoittuvuus 20. Onko perheessä jotain huolta tai paineita, jotka verottavat huoltajan voimia ja saattavat heijastua lapseen koulussa? Opettajan olisi hyvä tietää onko kotona huolia voidakseen ymmärtää lasta koulussa ja toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Huoltajat päättävät, mistä huolista ja minkä verran keskustellaan. Jos vanhemmat eivät halua nimetä ongelmaa, olisi kuitenkin hyvä, jos he voisivat kertoa, miten kyseinen huoli tai paine heijastuu kodin elämään ja ilmapiiriin. Kodin ilmapiiri voi olla surun täyttämä, tai ahdistuksen, väsymyksen tai vaikkapa ärtyisyyden ja kireyden leimaama. Jo tämäkin tieto auttaa opettajaa ymmärtämään lapsen tunteita ja käyttäytymistä koulussa, tukemaan häntä ja mahdollisesti ehkäisemään ongelmien syntymistä. Lapset puheeksi keskustelun ensimmäisen osan päätteeksi tehdään toimintasuunnitelma lapsen tukemiseksi ja tarvittaessa järjestään toinen LP- tapaaminen juuri tätä varten. 21. Ovatko mahdolliset paineet näkyneet tavalla tai toisella lapsessa? Onko hän muuttunut kotona tai koulussa? Mitä itse sanot? 9
22. Onko koulussa puolestaan sellaisia asioita, jotka heijastuvat lapseen esim. levottomuutena tai alakulona? Näitä voivat olla esim. kiusaaminen, vaihtuvat sijaiset, opettajan sairastuminen, opetusryhmän levottomuus, rauhallisen luokkatilan puute jne. 23. Miten herkästi kotona, koulussa ja ystäväpiirissä tulee ristiriitoja lapsen kanssa ja miten nämä tilanteet sujuvat? Keskustellaan myös siitä, onko joku konfliktin osapuoli malttinsa menetettyään käynyt käsiksi tai sanonut pahasti. Vahvuus: konfliktitilanteita on, mutta niitä osataan sovitella. Haavoittuvuus: konfliktit toistuvat ja leimaavat kanssakäymistä, sovittelu on vaikeaa tai ei onnistu, konflikteihin liittyy fyysistä tai henkistä väkivaltaa (loukkaava puhe, haukkuminen jne.) 24. Onko lapsesta ollut huolta? Onko haettu ja saatu apua? Mistä? Mitä itse sanot? Vahvuus: ei ole erityisiä huolia, on haettu ja saatu apua (ei tarvetta lisätukeen) Haavoittuvuus: jollakulla on huolta, on haettu apua mutta ei saatu tai asia ei ole korjaantunut 25. Onko lapsella sosiaalista tukiverkostoa, entä huoltajilla? Tukiverkostoa voidaan vahvistaa tarvittaessa Neuvonpidon avulla. 26. Kodin ja koulun kasvatuspäämäärät. Minkälaisia ominaisuuksia pidetään kotona ja koulussa tärkeinä päämäärinä kasvatuksessa? Näitä voivat olla itsenäisyys, luovuus, joustavuus, sosiaalisuus, hyvä itsetunto jne. Kodin ja koulun päämäärät voivat olla erilaiset, esim. koulussa korostuu ryhmässä toimimisen taidot yms. Vahvuus: päämäärät ovat samanlaiset tai toisiaan täydentävät. Haavoittuvuus: päämäärät ovat ristiriitaiset 10
27. Miten helppoa tai vaikeaa teidän on keskustella kotiin, lapseen ja kouluun liittyvistä haasteista ja ongelmista? 28. Miltä yhteistyö kodin ja koulun välillä kokonaisuudessaan tuntuu? Onko toiveita tulevaisuudelle? Lapsi / Huoltajat / Opettaja 11 4.3 Toimintasuunnitelma 29. Toimintasuunnitelma: vahvuudet ja haavoittuvuudet. Jos lapsen elämässä on erityisiä haasteita, tehdään toimintasuunnitelma Lapset puheeksi keskustelun toisessa osassa ja varataan sille oma aika. Toimintasuunnitelmapohja löytyy seuraavalta sivulta. Sen jälkeen palataan tälle sivulle kahta viimeistä kysymystä varten. 30. Toteutetaanko Lp- keskustelun toinen osa? Lapsi Kyllä Ei Huoltajat Kyllä Ei Opettaja Kyllä Ei 31. Miltä tämä keskustelu tuntui? Lapsi / Huoltajat / Opettaja Keskustelu voidaan käydä uudestaan tietyn ajan kuluttua niin haluttaessa ja erityisesti jos perheessä tai lapsen elämässä tapahtuu muutoksia, jotka tavalla tai toisella voivat vaarantaa lapsen hyvinvointia.
12 Toimintasuunnitelma Lapsen nimi: Pvm: Paikalla: Sovitaan seuraavat toimet vahvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa: Sovitaan seuraavat toimet haavoittuvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa:
13 5 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TOINEN OSA Lapset puheeksi keskustelun toinen osa käydään tilanteissa, joissa lapsella, perheellä tai koululla on haasteita tai huolia. Oppilashuoltotyöryhmän työntekijän panos ja osallistuminen saattaa olla tärkeätä. Osallistujat sovitaan ensimmäisen keskustelun yhteydessä. Keskustelun puitteissa tehdään toimintasuunnitelma siitä, miten juuri tämän lapsen hyvinvointia ja kehitystä voitaisiin tukea sekä kotona että koulussa ja vapaa-aikana. Erityisen tärkeätä on muistaa myös vahvuuksiin panostaminen ajatellen suojaavia tekijöitä, eikä keskittyä ainoastaan haavoittuvuuksiin. Keskustelun pohjana käytetään edellisessä osassa tehtyä kartoitusta sekä ohessa olevaa suojaavien tekijöiden luetteloa. Pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman konkreettisia suunnitelmia sen puitteissa, mikä on mahdollista kotona ja koulussa. Jos vanhempi kärsii jaksamisen ongelmista tai mielenterveys- tai päihdeongelmista, suositellaan luettavaksi Tytti Solantauksen kirjoittamat pienet käsikirjat Miten autan lastani? Opas vanhemmille, joilla on mielenterveysongelmia (tilattavissa Omaiset mielenterveystyön tukena/ Uudenmaan yhdistykseltä, www.otu.fi) sekä Miten huolehdin lapsistani. Käsikirja vanhemmille, joita oma päihteiden käyttö askarruttaa (saatavana THL:n kirjakaupasta ja myös netistä googlaamalla Miten huolehdin lapsistani). Nuoruusikäisille on olemassa oma opas Mikä meidän vanhempia vaivaa? Käsikirja lapsille ja nuorille kun isällä tai äidillä on mielenterveyden ongelmia. Kirjat on kuvittanut Antonia Ringbom. Kaikki kirjaset tulevat syksyn aikana nettiin. 5.1 Keskustelun kulku ja toimintasuunnitelma 1. Aikaisemmin kävi ilmi, että teillä on kotona / koulussa paineita tai huolia. Kertoisitteko niistä tarkemmin? Huoltajat / Lapsi / Opettaja 2. Miten paineet näkyvät kotona? Entä koulussa? Lapsessa? Huoltajat / Lapsi / Opettaja 3. Oletteko hakeneet ja saaneet apua? Huoltajat / Lapsi / Opettaja 4. Oletteko puhuneet asiasta perheen sisällä? Miten lapsi mahtaa asiat ymmärtää? Huoltajat / Lapsi / Opettaja 5. Tehdään toimintasuunnitelma käyttäen pohjana edellisessä keskustelussa todettuja vahvuuksia ja haavoittuvuuksia sekä apuna alla olevaa luetteloa lapsen kehitystä suojaavista tekijöistä (1-10). Pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman konkreettisia suunnitelmia sen puitteissa, mikä on mahdollista kotona ja koulussa. Jos ongelmia on jaksavuuden tai resurssien kanssa, riittää pienikin konkreettinen asia.
14 Käydään läpi lapsen kehitystä kotona ja koulussa suojaavia tekijöitä 1. Mahdollisimman toimiva arkipäivä, rutiinit, nukkuminen, ruokailu, koulu, vapaa-aika, jne. 2. Mahdollisimman hyvät ja toimivat suhteet vanhempiin ja sisaruksiin sekä myös koulun aikuisiin ja ikätovereihin. Toimenpide voi olla eim. se, että panostetaan esim. joihinkin hyvin toimiviin hetkiin. 3. Arkipäivässä on iloa tuottavia asioita niin kotona kuin koulussa. Ne voivat olla hyvinkin pieniä mukavia tilanteita. Koululla ja vapaa-ajan toiminnalla on erityinen merkitys ilon ia onnistumisen tuottajina, jos koti on huolten täyttämä. 4. Kiinnittyminen kouluun ja kokemus kuulumisesta omaan ryhmään: olen kaivattu, minua odotetaan, minulla on hauskaa, minulla on omat tehtäväni jotka pystyn suorittamaan, olen tärkeä sekä aikuisille että lapsille. 5. Lapsella on luottavainen suhde opettajaan tai johonkin aikuiseen koulussa sekä myös muualla kodin ulkopuolella. 6. Ikään sopiva ymmärrys vanhemman ja kodin tilanteesta tai kouluun liittyvistä ongelmista. Lapsi tarvitsee selityksen kokemilleen asioille, kuulemalleen ja näkemälleen sekä tiedon siitä, että aikuiset pyrkivät asiaa hoitamaan. 7. Lapsen olisi tärkeätä tietää, että hänen opettajansa tai tukihenkilönsä koulussa tietää kodin tilanteesta, ja että hän voi tulla kouluun monenlaisissa mielialoissa ja saada ymmärrystä ja tukea. 8. Lapsen mielialan ja käyttäytymisen vaihteluita ymmärretään ja häntä tuetaan vaikeina päivinä. Taidat olla allapäin... tai Ymmärrän hyvin että sinua kiukuttaa. Lapsen tunteita ja tunteiden ilmaisua ei tule ohittaa tai kieltää ( Älä nyt ) Voi myös olla ettei lapsi halua puhua mitään, mutta puhumatonta lastakin voi tukea. 9. Lapsen vanhemmista puhutaan koulussa lämmöllä ja kunnioittaen, samoin opettajasta kotona. 10. Hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä. Kaikille lapsille on tärkeää, että heidän elämänsä aikuiset tekevät yhteistyötä. Erityisen tärkeää se on lapsille, joiden elämässä on vaikeuksia.
15 Toimintasuunnitelma Lapsen nimi: Pvm: Paikalla: Sovitaan seuraavat toimet vahvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa: Sovitaan seuraavat toimet vahvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa:
6. Neuvonpidon järjestäminen. Halutaanko saada mukaan muita tahoja, kuten perheen omaa sosiaalista verkostoa tai erilaisia palveluja tai järjestöjä tukemaan kotia ja/tai koulua? Esim. jos koulu tai koti on lapsen kanssa ymmällään, voidaan madollisuuksien mukaan kutsua mukaan perheneuvolan tai lastenpsykiatrian työntekijä. Jos lapsi tarvitsee tukea harrastukseen, kutsutaan paikalle kyseisen harrastuksen vetäjä. Jos Neuvonpito päätetään järjestää, käytetään apuna Neuvonpito-lokia. 7. Lopuksi, miltä tämä keskustelu tuntui? Huoltajat Lapsi Työntekijä 16 5.2 Esimerkki: Lapset puheeksi keskustelu ja Neuvonpito 8-vuotiaan Mikon asiassa Lapset puheeksi keskustelu. Äiti kertoo, että Mikko on aina ollut myönteinen ja helposti sopeutuvainen lapsi, mutta viime aikoina jotenkin alakuloinen. Opettaja kertoo, että Mikko on mukava poika, joka piirtää ja maalaa mielellään. Mikolla on jonkin verran oppimisvaikeuksia. Hän on alkanut olla tunneilla passiivinen ja arka ja välitunneillakin jättäytyy yksikseen. Kouluun lähteminen tuottaa vaikeuksia. Häntä ei kuitenkaan kiusata. Äidillä on todettu hankalahoitoinen diabetes, jonka hän on pitänyt Mikolta salassa pelätessään säikäyttävänsä Mikon. Äiti on alakuloinen ja väsynyt, eikä hänellä ole tukevaa verkostoa. Äiti kantaa huolta Mikosta, mikä aiheuttaa hänelle ahdistusta ja lisää toivottomuutta. Mikon oma tilanne ei ole hälyttävä, mutta LP:ssä havaitaan, että vaarana on kehityspolku kohti lisääntyvää eristäytymistä ja mahdollista koulupelkoa. Päätetään pitää Neuvonpito, johon vanhempi kutsuu sisarensa, opettaja eritysopettajan, mukaan kutsutaan myös lasten taidekerhon pitäjä (koulun ulkopuolelta) ja terveyskeskuksesta depressiohoitaja. Myös Mikko osallistuu. Seuraavaksi neljän viikon ajaksi sovitaan, että opettaja huomioi Mikon kouluun tulon (esim. pieni hymy tms) ja pienenkin halun osallistua tuntien kulkuun, erityisopettaja tekee erityisopetustarpeen arvion, taidekerhon pitäjä kutsuu Mikon piirustuskerhoon ja depressiohoitaja varaa äidille ajan vastaanotolle. Äidin sisko ottaa Mikon mukaan oman perheensä toimintoihin viikonloppuisin ja sisarukset sopivat yhteisestä elokuvaillasta. Mikko itse sopii piirustuskerhon aloittamisesta ja lupaa yrittää viitata ainakin kerran päivässä. Keskustelussa selviää myös että Mikolla on paljon pelkoja liittyen äidin vointiin ja äiti päättää kertoa Mikolle tarkemmin diabeteksesta ja sen hoidosta. Sovituista toimenpiteistä tehdään lyhyt selostus (toimenpidesuunnitelma) kaikille osallistujille. Neljän viikon kuluttua tilanne arvioidaan uudestaan.
Pohdinta. Äidin sairastumisen ja alakulon sekä Mikon vetäytymistaipumusten ja oppimisvaikeuksien yhteisvaikutus oli vaarassa johtaa lapsen (ja äidinkin) ongelmien pahenemiseen. Koulussa päätettiin tukea Mikon oppimiskokemusta kartoittamalla oppimisvaikeudet ja saada Mikko tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja tärkeäksi luokassaan myönteisen huomion avulla. Mikko itse lupasi osallistua asiaan viittaamalla ainakin kerran päivässä. Äidin ja Mikon elämästä puuttui iloa ja avuksi tuli äidin sisko. Piirustuskerhon ajateltiin myös tuovan iloa Mikon elämään samalla kuin siinä tuettiin hänen luovia kykyjään. Äidin alkava masennus vaati depressiohoitajan arviota. Äiti päätti kertoa sokeritaudistaan Mikolle, koska asiallinen tieto vanhemman sairaudesta ja sen hoidosta lieventää lapsen ahdistusta ja pelkoja vanhemman puolesta. Ennaltaehkäisy on tehokkainta, kun otetaan huomioon lapsen elämäntilanne mahdollisimman monipuolisesti. 17