Hämeenlinnan luonnon tila ja suojelu: Miten kaupungin tulisi toimissaan huomioida luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalelut? Ympäristöasiantuntija Heli Jutila, Hämeenlinnan kaupunki
Luonnonsuojelu kunnassa Kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan (Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096 6) Kunnan tulee tiedottaa luonnon ja ympäristön tilasta (INSPIRE direktiivi) i) Kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta (YSL 2000/86 25.) Luonnonarvot tulee huomioida erilaisissa lupa- ja valvontaprosesseissa Luonnonarvot tulee huomioida maankäytön suunnittelussa
Hämeenlinnan luonnosta on koostettu tietoa luonto-oppaisiin
Lammin osalta ei vielä ole luonto-opasta Tarvitaan kooste uuden Hämeenlinnan luonnosta Kaikki oppaat netissä Niistä tehty myös PPT
Luonnonsuojelulaki Voimaan 1.1.1997 (muutoksia 8 kpl, mm. 26.3.1999, 505/2005) Tavoitteet: 1) luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen; 2) luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen; 3) luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen; 4) luonnontuntemuksen ja yleisen luonnonharrastuksen lisääminen; sekä 5) luonnontutkimuksen edistäminen. Täytäntöön EU:n luonto- ja lintudirektiivi maamme luontotyyppien (levinneisyys ja kokonaisala turvaavat rakenteen ja toimivuuden; eliölajien ss.) ja luonnonvaraisten eliölajien (pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena) suotuisan suojelutason saavuttaminen ja säilyttäminen; seuranta (LSA 2 )
Luonnonsuojelun hallinto (6 ) Luonnon- ja maisemansuojelun ylin ohjaus ja valvonta kuuluu ympäristöministeriölle Alueellisen ympäristökeskuksen tehtävänä on edistää ja valvoa luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan Kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan (20.12.1996/1096 6) luonnonsuojelun tietojärjestelmä (LSA 3 ) viranomaisten yhteistyö (LSA 1 )
Luonnonsuojelusuunnittelu Valtakunnallisesti merkittävien luonnonarvojen turvaamiseksi YM laatii ja VN hyväksyy luonnonsuojeluohjelmia 1) kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma (24.2.1978, täydennetty 2.4.1980, 19.12.1985 ja 16.6.1988); 2) soidensuojelun perusohjelma (19.4.1979 ja 26.3.1981); 3) lintuvesiensuojeluohjelma (3.6.1982); 4) lehtojensuojeluohjelma (13.4.1989); 5) Mikkelinsaarten saariryhmän suojelupäätös (24.8.1989); 6) rantojensuojeluohjelma (20.12.1990); 7) vanhojen metsien suojeluohjelma l (27.6.1996). 8) Natura 2000 Jos hanke todennäköisesti merkityksellisesti heikentää Natura 2000 - verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja, hankkeen toteuttajan on, asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Luvan myöntävän viranomaisen on tarvittaessa keskeytettävä toiminta, katsottava, että arviointi on tehty, pyydettävä siitä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta.
Hämeenlinnan Natura-alueet
Esimerkkejä Natura-kohteista Hattula: Ilveskallion lehto, Lehijärvi, Saarnistonkorpi Hauho: Jokijärvi Hämeenlinna: Hattelmalanharju, Ahvenistonharju- Vuorenharju, Hattelmalanjärvi, Heinisuo Kalvola: Kalliomaan lehtoalue, Uurtaanjärvi, Peurasuo Lammi: Evon alue, Ormajärvi, Kaurastensuo-Kantosuo Renko: Paloniitynjärvi, Seitsemänlamminsuo- Korpilamminsuo, Lassilan keto Tuulos: Hevospierrettämän kylmänkukan ja kangasvuokon sekä risteymän esiintymisalue
Luonnonsuojelualueet (24, 25, 27 ) Luonnonsuojelu valtion ja yksityisten omistamilla alueilla käsitelty erikseen Valtion luonnonsuojelualueita ovat: 1) kansallispuistot; 2) luonnonpuistot; ja 3) muut luonnonsuojelualueet. Rauhoitussäännökset ja poikkeukset, hoito- ja käyttösuunnitelma, järjestyssääntö, merkitseminen, lakkauttaminen ja lievennykset, korvaukset Yksityismailla alueellinen ympäristökeskus perustaa maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella (joskus ilman) Alueen määräaikainen rauhoittaminen mahdollista
Hämeenlinnan ja Hattulan luonnonsuojelualueet Hattula: 43 kpl, 217,2222 ha; x=5,05 ha Hämeenlinna Hauho 17 kpl; 129,06 ha; x=7,6 ha Kanta-Hämeenlinna 21 kpl; p; 408,24 ha; 19,4 ha Kalvola 16 kpl; 165,02 ha; x= 10,3 ha Lammi 22 kpl; 86,80 80 ha; x=5,11 ha Renko 9 kpl; 32,10 ha; x=3,57 ha Tuulos 2 kpl; 5,5 ha; x= 2,75 ha
Luonnonmuistomerkit (23, 26 ) Puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella, voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. Rauhoittamisesta päättää se viranomainen tai laitos, jonka hallinnassa olevalla ll alueella ll luonnonmuistomerkki sijaitsee it tai yksityismaiden i id kohdalla kunta (omistajan hakemuksesta tai suostumuksella). YMRALA huolehtii johtosääntönsä mukaan luonnonsuojelulaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä ja antaa lausunnot luonnonsuojelulakiin liittyvissä asioissa. Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön (10.12.2012) 10. kohta eli lautakuntien johtosääntö (12 ) ja yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen toimintasääntö (YMRALA 9.5.2012) delegoi edelleen luonnonsuojelulain tehtävät ympäristöasiantuntijalle (tai ympäristötarkastajalle). Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai turmeleminen on kielletty. Lakkautetaan, jos rauhoitukselle ei enää perusteita; hankittava alueellisen ympäristökeskuksen lausunto.
Luonnonmuistomerkit
Luontotyyppien suojelu (LSL ja LSA 4. Luku) luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia, ei saa muuttaa 1) luontaisesti syntyneet jalopuumetsiköt; 2) pähkinäpensaslehdot; 3) tervaleppäkorvet; t 4) luonnontilaiset hiekkarannat; 5) merenrantaniityt; 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit; 7) katajakedot; 8) lehdesniityt; sekä 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. alueellinen lli ympäristökeskus k määrittelee rajat ja antaa päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille -> voimaan kartoitus jatkuu; vrt. metsälain mukaiset luontotyypit
Luontotyypit Luonnonsuojelulain suojaamat luontotyypit Hattula: 25 kpl, 45,93 ha Hämeenlinna Hauho 16 kpl; 19,1 ha Kanta-Hämeenlinna 18 kpl; 46,9 ha Kalvola 3 kpl; 4,44 ha Lammi 25 kpl; 46,2 ha Renko 3 kpl; 4 ha Tuulos 4 kpl; 3,6 ha
Eliölajien suojelu (LSL 6.luku, LSA 5. luku) säännöksiä sovelletaan Suomessa luonnonvaraisina esiintyviin eläin- ja kasvilajeihin lukuun ottamatta riistaeläimiä (metsästyslain 5 ) ja rauhoittamattomia eläimiä sekä taloudellisesti hyödynnettäviä kaloja. nisäkkäät ja linnut ovat rauhoitettuja (LSA liitteissä luetellaan muut rauhoitetut lajit; Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista) Kuolleena tavattu rauhoitettu eläin voidaan toimittaa poliisille Sairaana, vahingoittuneena itt tai muutoin avuttomassa tilassa tavattua rauhoitettua eläintä on pyrittävä auttamaan Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty (Sama koskee soveltuvin osin siemeniä). Vierasperäisten lajien leviämisen rajoittaminen
Eliölajien suojelu (LSL 6.luku, LSA 5. luku) Uhanalaisten lajien kansainvälinen kauppa: YM, SYKE, Tullilaitos Uhanalaiset lajit (46 ): eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Erityisesti suojeltavat lajit (47 ; LSA liitteet): häviämisuhka on ilmeinen, YM laadittava ohjelma elvyttämiseksi, tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen kielletty (voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt t rajat ja antanut t päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille.) Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (LSA liitteet).
Suojellut lajit Erityisesti suojeltavat lajit esim. hämeenkylmänkukka (Pulsatilla patens) Erityisesti suojeltavien lajien rajaamispäätökset esim. lampisirppisammal (Hamatocaulis lapponicus) Liito-oravan lisääntymis- i ja levähdyspaikkapäätökset ää Uhanalaisia lajeja mm. hämeenkylmänkukka, maakieli, karhu, kyy
Luontoarvojen huomioiminen kaupungin metsien ja puistojen hoidossa Linnan Infra vastaa luonnonhoidon toteutuksesta Suojelualueiden hoidon erityiskysymykset Lähivirkistysmetsien i t i hoito MRL tai ML:in huomioiminen o Ekologisten yhteyksien näkökulma Viheryhteydet
Miten erilaisissa luvissa huomioidaan luontoarvot? Päättäjien tiedot Maakuntakaavan, yleis- ja asemakaavan kautta Ympäristöasiantuntijan lausunto/ kommentointi ELYn lausunto Luvan hakijan vastuu Luonnon tuntijoiden tietojen hyödyntäminen
Miten ympäristöasiat huomioidaan maankäytön suunnittelussa? Lähtökohtaisesti lainsäädäntö edellyttää huomioimista MRL 9 : Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa; MRL 28 Maakuntakaavan sisältövaatimukset, 6) luonnonarvojen vaalimiseen MRL 39 Yleiskaavan sisältövaatimukset, 1) ekologinen kestävyys, 7) ympäristöhaittojen vähentäminen;8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen k soveltuvien alueiden riittävyys. MRL 54 : Asemakaavan sisältövaatimukset Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää; Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä MRL 73 Ranta-alueilla alueilla erityisvaatimus luonnonsuojelu. ja luonnon ominaispiirteet huomioon Suuria eroja riippuen maankäytön suunnittelijoista, kunnista yms., ely:jen ohjaus
Miten ympäristöasiat huomioidaan maankäytön suunnittelussa Hämeenlinnassa?? Vanhastaan hyvää yhteistyötä kaavoitus- ja ympäristöyksiköiden välillä Ympäristöasioiden huomiointi on hallinnollisesti pyritty mahdollistamaan paremmin sijoittamalla ympäristöasiantuntija maankäytön suunnitteluyksikköön; Luonnos- ja ehdotusvaiheessa lausunnot ympäristöalan asiantuntijoilta ja viranomaisilta. Ympäristöpuolen edustajat olleet mukana työ- ja osin viranomaisneuvotteluissa Tilaaja-tuottaja-malli toi uusia aspekteja toimintaympäristöön; sopeutumisprosessi vielä osin kesken Maankäytön suunnitteluprosessissa ympäristöasiat tulee ottaa huomioon nykyistä aikaisemmin: jo ennen maanhankintaa kaupungille, maankäytöllisten visioiden hahmottamisen yhteydessä, suunnitteluvaiheessa
1. STRATEGINEN 2. MAANKÄY- MAANKÄYTÖN TÖN PALVE- SUUNNITTELU LUTARPEIDEN ENNAKOINTI Maankäytön Strategia Maankäytön ja omistuksen politiikka Maankäytön ohjelma Kaavatalous Maankäytön linjaukset Maapolitiikka Kaavoitusohjelma Maankäytön ohjelma 3. YLEIS- 4. ASEMA- KAAVOITUS KAAVOITUS Yleiskaava Tonttien luovutus 5. MAAN- KÄYTÖN HALLINTA Maavarannon hallinnointi 6. KIINTEIS- TÖN MUO- DOSTUS Kiinteistö- ja paikkatiedon hallinta Karttapalvelut 7. RAKENTA- MISEN VALVONTA Rakennus- valvonta Ympäristövalvonta Tarkastukset 8. TOTEU- TUKSEN VALMISTELU 9. TOTEU- TUSSUUN- NITTELU 10. RAKENTA- MISEN EDELLY- TYKSET 11. RAKENTA- MISEN VALMISTELU Rahoitus Kestävä toteutus Pima -oma inv/kt Vaikuttaminen Maaperä- -ulkop rah elinkaarikustannuksiin Tutkimukset Toteuttaja Toteutustapa Elinkaaritavoitteet Sopimushallinta Tarjousmenettelyt Tilaus Tarjoajat Markkinat Rahoitus 12. RAKENTA- MINEN Toteutusratkaisut kestäviä, helposti ylläpidettäviä Vaikutukset ympäristöön huomioitu KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Maankäytön suunnittelu Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Maankäytön hallinnointi Paikkatieto ja kiinteistö Rakentamisen valvonta Toteutuksen suunnittelu Rakentamisen edellytykset Rakentaminen Hoito ja kunnossapito Poliittinen päätöksenteko Viestintä, tiedotus
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava 1. STRATEGINEN 2. MAANKÄY- 3. YLEIS- 4. ASEMA- 5. MAAN- 6. KIINTEIS- 7. RAKENTA- 8. TOTEU- 9. TOTEU- 10. RAKENTA- 11. RAKEN- 12. RAKENTA- MAANKÄYTÖN TÖN PALVE- KAAVOITUS KAAVOITUS KÄYTÖN TÖN MUO- MISEN TUKSEN TUSSUUN- MISEN EDELLY- TAMISEN MINEN SUUNNITTELU LUTARPEIDEN ENNAKOINTI HALLINTA DOSTUS VALVONTA VALMISTELU NITTELU TYKSET VALMISTELU KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Maankäytön Strategia Maankäytön ja omistuksen politiikka Maankäytön ohjelma Kaavatalous Maankäytön linjaukset Maapolitiikka Kaavoitusohjelma Maankäytön ohjelma Yleiskaava Tonttien luovutus Maavarannon hallinnointi Kiinteistö- ja paikkatiedon hallinta Karttapalvelut Rahoitus -oma inv/kt -ulkop rah Toteuttaja Toteutustapa Elinkaaritavoitteet Rakennusvalvonta Ympäristövalvonta Tarkastukset Kestävä toteutus Pima Vaikuttaminen Maaperä- elinkaari- Tutkimukset kustannuksiin Sopimushallinta Tarjous- menettelyt Tilaus Tarjoajat Markkinat Rahoitus Toteutusratkaisut kestäviä, helposti ylläpidettäviä Vaikutukset ympäristöön huomioitu LUONTOARVOT
Luontoarvot maankäytön strategisessa suunnittelussa Alueiden ostossa melko harvoin pohditaan luontoarvoja, harvemmin käytetään oston positiivisena perusteena Hämeenlinna harjuosayleiskaava: suojelukaava, jossa harjualueen luonto- ja maisema-arvot keskeisenä esillä Yleiskaavassa luontoarvojen pitäisi olla jo sisältövaatimuksien vuoksi keskeisiä
Ekologisten käytävien huomioiminen kuntatason kaavoituksessa k FT, MBA Heli Jutila Ekologiset käytävät 27.3.2013 SYKE, Helsinki 23.4.2013 Heli Jutila
Maakuntataso metsäyhteys Evon Natura Aulangonjärven takamaasto Rengon suot Katumajärven itäpuoli 23.4.2013 Heli Jutila Tammelan ylänkö Pellot, asutus ja moottoritie liikkumisesteitä Maanmittauslaitos 2012 avoin aineisto, sama lähde aloituskuvassa
23.4.2013 Heli Jutila
Luontoarvojen huomioiminen yleiskaavaprosessissa Hyvää Aikaa laatia kunnon luontoselvitykset; oikea kartoitusajankohta, budjetointi ympäristöyksikön osalta Voidaan selvittää luontoarvoja monipuolisesti (eri eliöryhmät) Alueiden liittyminen toisiinsa helpompi huomioida Ekologiset käytävät luonteva rajata Luontevin vaihe ennakoivaan luontoarvojen suojelun edistämiseen, sillä yleiskaavan sisältövaatimukset edellyttävät luontoarvojen selvittämistä Huonoa Varsinkin rantaosayleiskaavoissa selvitysalueet aivan liian suuria - > selvitysten taso jää heikoksi, jos pyritään toteuttamaan liian pienellä ajalla ja rahalla Yleiskaavan lähtökohtana on yleensä jokin muu kuin luontoarvojen huomioiminen; asumisen, elinkeinotoiminnan tai liikenteen järjestäminen Suurilla alueilla ei voida tehdä kovin yksityiskohtaisia y selvityksiä Pitkän valmisteluajan vuoksi luontoselvityksistä osa saattaa vanhentua prosessin kestäessä Asukkaiden tiedot usein rajallisia
Luontoselvitysten tarjouskilpailutus 2013 Tutkimuskohteet Liito-oravat, lepakot, linnusto, viitasammakot Siirinkadun linjauksen ympäristössä linnusto, liito- oravat ja lepakot. Kantolanniemen - Luukkaanlahden alueella linnusto, lepakot ja viitasammakot. Etelärannassa tutkitaan linnusto, lepakot ja viitasammakot. Varikonniemen i ja asemaseudun alueella ll linnusto, lepakot ja viitasammakot. Aulangon siirtolapuutarhan tuntumassa linnusto, liitooravat, lepakot ja viitasammakko. Suosaaressa linnusto ja viitasammakot.
Luontoselvitysten tarjouskilpailutus 2013 Tutkimusalueet Lopulliseen tarjouspyyntöön vain asemakaavojen mukaiset alueet eli tässä vaalean vihreät Kasvillisuuskartoitusta tehdään omana työnä
Asemakaavaprosessi Valmisteluvaihe Vuorovaikutusvaihe I Nähtävilläpito Suunnitteluvaihe I Luontoselvitys YHLA lähete Pima-selvitys Vuorovaikutusvaihe II Melu- ja tärinäselvitys Nähtävillä Hulevesiselvitys l it YHLA Suunnitteluvaihe II YHLA Vuorovaikutusvaihe III Nähtävillä YHLA KhValtuusto Vahvistuminen
Luontoarvojen huomioiminen asemakaavaprosessissa Hyvää Selvitykset voidaan tehdä tiettyä aluetta koskevina ja ne ovat riittävän yksityiskohtaisia Myös kaavamääräyksissä on mahdollista mennä yksityiskohtiin Kaavan tavoite on selvä eri toimijoilla Asukkaiden tietojakin voidaan hyödyntää Huonoa Kaavan laatimisprosessi on usein varsin nopea ja on vaikeuksia tehdä selvitykset oikeaan aikaan ja edellyttää riittävästi ä ti selvityksiä; iä puute ajasta ja rahasta Laajojen luontoalueiden ja ekologisten käytävien huomioiminen epätyydyttävää (valuma-alueet) alueet) Postimerkkiasemakaavoja paljon, jäävät osin ilman luontoarvojen selvitystä Kaavoitusta t ohjaavat kaavatalous ja infran rakentamiseen liittyvät kysymykset ja luontoarvot ovat sivuroolissa Asemakaavan sisältövaatimuksissa luontoarvot eivät ole niin selkeästi esillä kuin yleiskaavassa
23.4.2013 Heli Jutila Siiri II Ilmakuva
23.4.2013 Osin vahvistunut Heli asemakaava, Jutila Hml kaupunki 2012
Hämeenlinnan kaupunki, maankäytön suunnittelu
23.4.2013 Heli Jutila
23.4.2013 Heli Jutila Hml kaupunki Äikäälä Ilmakuva
k-m² tontteja AO 71800 284 AP 6650 7 AKR 7040 4 PL 2800 1 Yht. 88290 296 asemakaavaluonnos 3.1.2013, Hml kaupunki, maankäytön suunnittelu
Arvokkaat luontotyyppikohteet asemakaavamerkinnät luo - SL jalopuumetsikkö kalliomäen k lli ä llaki ki jja kalliorinteen kuloalue Irina Pohjola
LEPAKKOHAVAINTOJA 2007 Irina Pohjola
1. Lisääntymis- ja levähdyspaikat LsL 49 Kaavamerkintä: s-6 Kohde 2 (saunarak.) puretaan. 2.Tärkeät saalistusalueet Kaavassa EV- ja VL- alueilla Irina Pohjola
Miten luontoarvot otetaan huomioon kaavoissa? Päätelmiä Luontoarvot on vain yksi seikka jonka kaavoittajan tulee huomioida: Luontoarvot on vain yksi seikka, jonka kaavoittajan tulee huomioida: arvostukset, poliittinen ilmapiiri yms. vaikuttavat -> maankäytön suunnittelun kautta saatu ympäristönsuojelun edistämisvaikutuksen vaihteluväli on suuri; Ympäristönsuojelullista ohjausta MRL:n kautta lisätty pitkään Nyt on aika kehittää luonnon- ja ympäristönsuojelun täsmälainsäädäntöä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintä: Yhdyskuntarakenteen kautta, mutta myös energiaratkaisuihin panostamalla. Tyypillisesti ympäristöalan asiantuntemusta vaativa asia, joka kuitenkin pitkälti kuntien strategisesta päätöksenteosta riippuvainen. Vaikutusta luontoarvoihin ei juuri ole selvitetty.
Kiitos! Yhteystiedot: Heli Jutila heli.jutila@hameenlinna.fi 050-544 544 2005 23.4.2013 Heli Jutila www.hameenlinna.fi Nuottaruoho (Lobelia dortmanna) koristaa Tuuloksen kirkasvetisiä järviä.