Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2017-00217 VNEUS Kaila Heidi(VNK), Lehtinen Lauratuulia(VNK) 07.04.2017 Asia Eurooppalaisen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen perustaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Eurooppalaisen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tarkoituksena on tukea keskuksen osapuolten pyrkimyksiä tehostaa hybridiuhkiin liittyviä valmiuksiaan sekä sietokykyään. Keskuksen perustamista koskeva yhteisymmärrysasiakirja (Memorandum of Understanding, MoU) allekirjoitetaan Helsingissä 11.4.2017. Keskuksen oikeudellisesta asemasta on tarkoitus säätää kansallisella lailla. Suomi valmistautuu hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen perustamista koskevan yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittamiseen. Keskusta koskevan kansallisen lain valmistelua jatketaan. Tausta Eurooppa-neuvosto peräänkuulutti kesäkuussa 2015 toimia hybridiuhkiin vastaamiseksi. Komissio ja korkea edustaja antoivat hybridiuhkia koskevan tiedonannon 6.4.2016. Se valmisteltiin Euroopan puolustusviraston kanssa, jäsenvaltioita kuullen. Tiedonannossa mm. kehotettiin jäsenvaltioita harkitsemaan hybridiuhkien vastaisen osaamiskeskuksen perustamista. Ulkoasiainneuvosto uudisti kehotuksen päätelmissään 19.4.2016. Se myös pyysi komissiota ja korkeaa edustajaa raportoimaan tiedonantoa koskevan työn edistymisestä heinäkuuhun 2017 mennessä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, komission puheenjohtaja sekä Naton pääsihteeri antoivat heinäkuussa 2016 yhteisjulistuksen EU:n ja Naton yhteistyön tiivistämisestä, ml. hybridiuhkien torjuminen. Hybridikeskuksen puitteissa voidaan osaltaan edistää tätä yhteistyötä. EU:n ulkosuhdehallinto esitti Suomelle vetoroolia keskuksen perustamisessa. Selvitettyään ensin hankkeen hyödyllisyyttä Suomi käynnisti vuonna 2016 keskustelut kiinnostuneiden jäsenvaltioiden kanssa keskuksen perustamisesta. Valmistelukokouksiin
2(5) Helsingissä on osallistunut neljätoista EU:n jäsenvaltiota, Norja ja Yhdysvallat sekä EU:n ulkosuhdehallinto ja Naton sihteeristö. Keskuksen perustamista koskeva yhteisymmärrysasiakirja on tarkoitus allekirjoittaa Helsingissä 11.4.2017. Osalla kiinnostuksensa ilmaisseista kuudestatoista valtiosta kansallinen päätöksenteko osallistumisesta on vielä kesken. Niillä on kuitenkin mahdollisuus liittyä keskukseen allekirjoittamalla yhteisymmärrysasiakirja myöhemmin. Keskuksen jäsenyyttä voivat hakea myös muut EU:n ja Naton jäsenvaltiot. EU:n ulkosuhdehallinto ja Naton sihteeristö eivät tule keskuksen jäseniksi, mutta ovat ilmoittaneet osallistuvansa sen toimintaan. Osaamiskeskuksen tehtävät ja toiminta Osaamiskeskuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta hybridiuhkista ja yhteiskuntien haavoittuvuuksista, joita voidaan hyödyntää hybridioperaatioissa. Pyrkimyksenä on myös auttaa resilienssin eli yhteiskuntien sietokyvyn lisäämisessä. Keskus harjoittaa strategisen tason vuoropuhelua, tutkimusta, koulutusta, konsultointia ja käytännön harjoituksia, joilla pyritään parantamaan valmiuksia hybridiuhkien torjumiseksi. Keskuksen lisäarvona on nähty uusien yhteistyömuotojen kehittäminen asiantuntijaverkostojen avulla. Lisäksi keskuksen odotetaan tarjoavan mahdollisuuksia tarkastella hybridiuhkia kokonaisvaltaisesti. Toimintaan on tarkoitus saada mukaan laajaalaisesti eri ammatti- ja tieteenalojen asiantuntijoita. Osaamiskeskus käynnistää toimintaansa perustamiseen liittyvien muodollisuuksien rinnalla. Toiminnan alkuvaiheeseen on alustavasti kaavailtu mm. eräiden tutkimusten tilaamista sekä jäsenvaltioiden hybridiasiantuntijat yhteen kokoavan konferenssin järjestämistä. Keskus sijaitsisi Helsingissä ja toimisi verkostomaisesti. Toimintatapana olisi ns. intressiyhteisöt (Communities of Interest), jotka keskittyvät hybridiuhkiin liittyvien eri osa-alueiden tarkasteluun. Intressiyhteisöjen teemoiksi on kaavailtu 1) valtioiden harjoittama hybridivaikuttaminen, 2) ei-valtiollisten toimijoiden hybriditoimet ja 3) haavoittuvuudet ja sietokyky. Keskusta ohjaisi jäsenvaltioiden edustajista koostuva johtokunta (Steering Board). Keskuksen sihteeristö vastaisi ns. yhteisistä toiminnoista (tutkimus, koulutus, konsultointi, harjoitukset). Lisäksi se koordinoisi ja tukisi intressiyhteisöjen toimintaa. Tarkoituksena on, että työ käynnistyisi syyskuun 2017 alussa. Hybridikeskuksen perustamishanke on jo nyt lisännyt EU-jäsenmaiden keskustelua ja kansallista koordinaatiota hybridiuhkiin vastaamisessa. Isäntämaaroolin myötä Suomen yhteydenpito hybridiasioissa myös Naton ja Yhdysvaltojen kanssa on merkittävästi lisääntynyt. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Keskuksen perustamisesta päätetään osapuolten välisellä yhteisymmärrysasiakirjalla. Käsittely Euroopan parlamentissa
Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. 3(5) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Hybridikeskuksen valmistelua koskevista periaatteista (ml. kustannusten jakaminen, rahoitukseen varautuminen, projektipäällikön nimittäminen valmisteluihin) on sovittu kansallisesti 9.9.2016 EU-ministerivaliokunnassa. Tämä e-kirje on käsitelty EU-minvassa 7.4.2017. Eduskunnan puolustus- ja hallintovaliokunta ovat kuulleet hankkeesta asiantuntijoita. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Keskuksen oikeusasemasta on tarkoitus säätää kansallisella lailla. Laissa annettaisiin keskukselle oikeushenkilön asema ja oikeuskelpoisuus Suomessa. Tämä on tarpeen, koska keskusta ei perusteta sitovalla kansainvälisellä sopimuksella kansainvälisenä järjestönä. Lisäksi laissa säädettäisiin mm. keskuksen tehtävistä, hallinnosta, lainkäytöllisestä koskemattomuudesta, toimitilojen, arkistojen ja viestinnän loukkaamattomuudesta, henkilöstön asemasta sekä rahoituksesta. Taloudelliset vaikutukset Osaamiskeskuksen arvioidut vuosikustannukset ovat alkuvaiheessa noin 1,5 miljoonaa euroa. Tästä puolet on tarkoitus rahoittaa jäsenmaksuilla (noin 700.000 euroa). Kehyksissä on varauduttu siihen, että isäntämaa vastaa noin puolesta (noin 700.000 euroa). Suomi isäntämaana vastaa mm. osaamiskeskuksen toimitiloista ja tietoliikenteestä aiheutuvista kustannuksista sekä osasta henkilöstökustannuksia. Keskuksen resursseista on tarkoitus päättää Suomessa lisäbudjetin yhteydessä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Matti Saarelainen/VNK, matti.saarelainen@vnk.fi, puhelin 0295160451 Heidi Kaila/VNK, heidi.kaila@vnk.fi, puhelin 0295160313 Lauratuulia Lehtinen/VNK, lauratuulia.lehtinen@vnk.fi, puhelin 0295160190 Juha Mustonen/UM, juha.mustonen@formin.fi, puhelin 0295350711 Kaija Suvanto/UM, kaija.suvanto@formin.fi, puhelin 0295351159 Meiju Keksi/PLM, meiju.keksi@defmin.fi, puhelin 0295140322 Tiia Lohela/PLM, tiia.lohela@defmin.fi, puhelin 0295140074 Tiina Ferm/SM, tiina.ferm@intermin.fi, puhelin 0295488352 Liitteet
Viite 4(5)
5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi YUTP UM EUE, LVM, OKM, OM, PE, PLM, SM, TPK, VM, VNK