Kuntaliiton näkökulma ammatillisen koulutuksen tulevaisuuteen Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 24.3.2015
2 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteiden 3 koria ja 5 kärkeä: Terve talous, vaikuttavat palvelut ja elinvoimaiset kuntayhteisöt 1. Lujitetaan kuntatalouden perustaa 2. Lisätään kunnallishallinnon joustavuutta 3. Vahvistetaan alueiden ja kuntien elinvoimaa 4. Selkiytetään kunnan roolia sekä uudistetaan rakenteita ja prosesseja suunnitelmallisesti ja hallitusti 5. Voimistetaan kuntalaislähtöisyyttä ja paikallista yhteisöllisyyttä 3 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet 2015-2019/ Kuntaliiton hallitus 16.10.2014
3.1. Vahvistetaan työttömien aktivointia yhteistyössä valtion työvoima- ja elinkeinohallinnon kanssa mm. hyödyntämällä kuntakokeilujen tuloksia, joustavoittamalla lainsäädäntöä ja lisäämällä kuntien toimivaltaa ja voimavaroja. 3. Vahvistetaan alueiden ja kuntien elinvoimaa 3.2. Vahvistetaan kuntien edellytyksiä hyvien asuin- ja elinympäristöjen luomiseen mm. kaavoitusjärjestelmää ja asuntopolitiikkaa uudistamalla. 3.3. Panostetaan perusväylänpitoon ja selkiytetään valtion vastuut liikenneinfrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa, mukaan lukien tietoliikenneyhteydet, ja huolehditaan joukkoliikenteen peruspalveluista ja toimintaedellytyksistä. 3.4. Tehostetaan valtion ja kuntien yrityspalveluiden keskinäistä yhteistyötä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. 3.5. Tuetaan kuntien kykyä hyödyntää markkinoita työllisyyttä ja innovaatioita edistävällä tavalla. 3.6. Vahvistetaan kuntien ja alueiden väestön mahdollisuuksia lisätä omaa osaamistasoaan, jotta varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus. 3.7. Lisätään hallitusti työperusteista maahanmuuttoa ja parannetaan maahanmuuttajataustaisen väestön kotoutumista tiivistämällä yhteistyötä valtion ja kuntien kesken. Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet 2015-2019/ Kuntaliiton hallitus 16.10.2014
Rahoituksen ylläpitäjämalli Kunnat 58,11 % Valtio 41,89 % 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014 Kunnat 1,882 mrd. Valtio 1,357 mrd. =348,64 /as. josta lukio 70,59 /as. ammatillinen 187,97 /as. AMK 90,08 /as. 2015 AMK 0 % Toinen aste: 70,56% 1,670 mrd. 308,05 /as. - Lukio 84,14 /as. - Ammatillinen 223,92 /as. 2014 3,239 mrd. 2015 2,367 mrd. 2015 Toinen aste: 29,44% 696,9 M AMK 100 % 454,6 M kuntaosuus Kaikkiaan: 816,4 M Koulutuksen järjestäjille yksikköhintarahoitus, joka sisältää kuntien rahoitusosuuden Kunnat Kuntayhtymät Yksityiset Lähde: OPH raportti 26.3.2015 Päivi Väisänen-Haapanen
Kuntataustaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien rakenteellinen kehittäminen Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät Paras-hanke 2005 alkaen vuosi kunta kuntayhtymä 2008 22 54 2013 11 36 Rekisteröityjä yhteisöjä ja säätiöitä 86, joista kolme suurinta kuntaomisteisia osakeyhtiöitä Kuntataustaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskikoko 3 000 opiskelijaa (ammatillinen peruskoulutus) Rekisteröityjen yhteisöjen ja säätiöiden ( yksityisten ) keskikoko 350 opiskelijaa, näistä 40:llä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjällä opiskelijamäärä on alle 100
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien määrän kehitys 2000 ja 2005-2013 (%) 70,0 60,0 % 50,0 40,0 30,0 Yksityinen Valtio Kunta Kuntayhtymä 20,0 10,0 0,0 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kuntaliiton tavoitteena koulutusmahdollisuudet turvaava järjestäjäverkko ja rahoitusjärjestelmä Lukio ja nuorten ammatillinen peruskoulutus: Väestön elinikäisen osaamisen kehittämistarpeet Uudistus toteutettava alueen nuoria ja aikuisia sekä yhteiskuntaa palvelevan järjestelmän avulla Perusopetuksen päättävällä nuorella tulee olla oikeus saada koulutuspaikka joko lukiosta tai ammatillisesta peruskoulutuksesta Kokonaisvastuu nuorista kunnilla Koulutuksen saatavuudesta ja saavutettavuudesta huolehdittava niin, että koulutuksen osallistuminen pääosin kotoa käsin
Koulutusverkkoa kehitetään ja rationalisoidaan alueellisten koulutus- ja elinkeinopoliittisten linjausten ja kehittämisstrategioiden pohjalta. Riittävän vahva kunta ja tiivis alueellinen yhteistyö turvaavat edellytykset lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiselle Tarjontaa on tarkasteltava samanaikaisesti Järjestämiselle, ylläpidolle ja yhteistyölle erilaisia toteuttamistapoja Organisointitapaan vaikuttavat paikalliset ja alueelliset tarpeet ja mahdollisuudet Päätökset tehdään kunnissa.
Kuntaliiton esitys lukio-, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi järjestämiseksi Kunta/kunnat suunnittelevat ja arvioivat mikä on alueen tarpeita kansalliset kielet huomioon ottaen parhaiten palveleva kokonaispalvelupaketti Koulutuksen järjestäminen - Vahva kunta - Seutukunta - Kuntayhtymä tai - Yksityinen taho Perusopetus Yliopistot Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupa Lukiokoulutuksen järjestämislupa Vapaan sivistystyön järjestämislupa Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmä Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmä Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä Vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmä Työelämä Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta Laki Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Lukiolaki Laki vapaasta sivistystyöstä Ammattikorkeakoulut
16-18-vuotiaat vuosina2012-2030 16-18-vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka 2012-2030 65000 64000 63000 62000 61000 60000 59000 58000 57000 56000 55000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Lähde: Tilastokeskus
Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus välttämätöntä Toisen asteen rakenneuudistusta on jatkettava ikäluokkakehityksen ja julkisen taloudellisen tilanteen johdosta Uuden hallituksen työpöydälle kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi Valmistelutyö on tehtävä huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa ja kuntaperusteisesti Tavoitteena on oltava koulutuksen riittävä saavutettavuus koko maassa Yksikanavainen rahoitus aikuiskoulutuksessa Kuntien rooli omistajaohjauksessa
Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä vuonna 2014 - Mukana kaikki kuntayhtymät ja niiden jäsenkunnat - Mukana lisäksi osakeyhtiöistä: Etelä-Savon koulutus Oy (Esedu), Hyria koulutus Oy j a Länsi-Rannikon koulutus Oy (Winnova). - Kuntajärjestäjistä Helsinki, Jalasjärvi, Joensuu, Kemijärvi, Kouvola, Oulu, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Ei sisällä sivutoimipisteiden kuntia. - Väri ilmaisee kunnan jäsenyyttä kuntayhtymässä ja viivoitus jäsenyyttä kahdessa tai useammassa kuntayhtymässä. @Kunta- ja maakuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Kuntayhtymien internetpalvelut ja OKM
Muutokset haastavat koulutuksen järjestämisen Toimintaympäristön muutos ja väestön kehitys haastavat kuntia Taloudelliset toimintaedellytykset muuttuvat ja taloudelliset resurssit pienenevät Tulevaisuuden ennakoinnin avulla on varauduttava välttämättömien muutosten tekemiseen Tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen Vuoropuhelu kunnissa ja alueilla väistämätöntä ja välttämätöntä Koulutuksen kysymykset nyt keskiöön
Kuntaliitto palvelee kuntia ja peruspalvelumaksua maksavia yhteisöjä (mm. koulutuskuntayhtymät) Järjestäjäverkon kokoaminen Järjestäjien erilaiset organisaatiomallit Kuntayhtymän purkamisen edellyttämät toimenpiteet Kiinteistöjen ja varallisuuden arvottaminen Osakeyhtiölaki ja säätiölaki Arvonlisäveron ja varainsiirtoveron merkitys järjestäjäverkon kokoamisessa Omistajaohjaus, konserniohjaus Sopimuksiin liittyvät kysymykset KT ja Avainta ry: Henkilöstön asema