Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi

Transkriptio

1 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija ammatillinen koulutus Helsinki Ensimmäinen versio HE-luonnoksesta (ei vielä lausuntoversio) ulemistilaisuus.html?lang=fi

2 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi koskee merkittävään osaa nykyisestä koulutusjärjestelmästämme Yliopistot Ammattikorkeakoulut Työvoimakoulutus Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillinen aikuiskoulutus opiskelijaa Lukio opiskelijaa Ammatillinen peruskoulutus opiskelijaa Perusopetus

3 Keskeiset koulutuspoliittiset tavoitteet järjestelmä perusteeksi Perusopetuksen päättäneet vailla toisen asteen tutkintoa olevat - Koko ikäluokan koulutus toisella astella - Tutkinnon suorittaminen toisella asteella - Ammattikasvatus ja sivistys, jatko-opintovalmiudet - Laajat perusvalmiudet tulevaisuuden työuraan ja työtehtäviin, joita emme vielä edes tiedä Töissä ja työmarkkinoilla olevien osaamisen kehittäminen - Työmarkkinoiden toimivuuden lisääminen ja työllisyyden parantaminen - Nopea reagointi työmarkkinoiden tarpeisiin - Työelämän ja yksilön tarpeita vastaavien tutkinnon osien suorittaminen (esim. telakkateollisuuden työvoiman tarpeet) Työvoimakoulutus - Työllisyyden hoito - Erityisesti pitkäaikasityöttömien osaamisen kehittäminen - Räätälöity koulutus Koulutuksen järjestäjän toiminnassa poistetaan nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aidat

4 Tulevaisuuden ammatillinen koulutus Suunnassa kulkeva, ketterä ja joustava Suunnassa kulkeva Ketterä ja joustava Kansalliset koulutuspoliittiset tavoitteet Eduskunnan lainsäädäntöja budjettivalta Paikallisen tason päätösvalta mahdollistaa alueen kuntien vision ja strategioiden toteuttamisen sekä ketterän ja joustavan toiminnan erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela

5 Ammatillisen koulutuksen ylläpitäjämalli Ammatillisen koulutuksen järjestäjä Kunta 21 % opiskelijoista Ammatillisen koulutuksen järjestäjä Kuntayhtymä 59 % opiskelijoista Ammatillisen koulutuksen järjestäjä Rekisteröity yhteisö tai säätiö 20 % opiskelijoista, joista lähes puolet kuntaomisteisissa osakeyhtiöissä OKM n. 1,8 mrd. Kunnat n. 1 mrd. = n. 180 /asukas Valtio n. 0,8 mrd.

6 Ammatillisen koulutuksen rahoitus säätely nykytila 1. Ammatillinen peruskoulutus, oppilaitosmuotoinen 2. Ammatillinen perustutkinto, näyttötutkintoon valmistava koulutus (aikuisille) 3. Ammatillinen perustutkinto, oppisopimuskoulutus 4. Ammatillinen lisäkoulutus, oppilaitosmuotoinen, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä ei tutkintotavoitteinen ammatillinen lisäkoulutus Järjestämislupa, Määrällinen säätely Järjestämislupa, Ei määrällistä säätelyä Järjestämislupa, Vähimmäismäärä järjestämisluvassa, OKM vuosittaiset rahoituspäätökset Rahoittajana.: kunnat n. 67 %,valtio n. 33% Yhteensä n Kunnat n Valtio n Rahoittajana.: kunnat n. 67 %,valtio n. 33% Yhteensä n Kunnat n Valtio n Rahoittajana valtio sekä osallistuja/työnantaja Yhteensä n Kunnat Valtio n Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä ei tutkintotavoitteinen ammatillinen lisäkoulutus Järjestämislupa, Vähimmäismäärä Järjestämisluvassa, OKM:n vuosittaiset rahoituspäätökset Rahoittajana valtio sekä osallistuja/työnantaja Yhteensä n Kunnat Valtio n Työvoimakoulutus TEM Hankintamenettely kilpailutus Rahoittajana valtio Ammatillinen koulutus n Kotoutumiskoulutus n

7 OKM ehdotusluonnos : Ammatillisen koulutuksen rahoitus säätely nykytila 1. Ammatillinen koulutus Järjestämisluvassa vähimmäismäärä OKM:n rahoituspäätökset Rahoittajana kunnat ja valtio Yhteensä n osa työvoimakoulutuksesta Kunnat n. Valtio n. + osa työvoimakoulutuksesta

8 Kuntaliitto: Ammatillisen koulutuksen rahoitus säätely 1. Koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon, työllistyminen ja/tai jatkoopinnot Perusopetuksen päättäneet vailla toisen asteen tutkintoa olevat Järjestämislupa Ikäluokan koko voisi toimia määrällisenä säätelijänä (vrt. lukiokoulutus) Rahoittajana kunnat ja valtio Yhteensä n Työmarkkinoiden toimivuuden lisääminen ja työllisyyden parantaminen Töissä ja työmarkkinoilla olevien osaamisen kehittäminen Järjestämislupa Vähimmäismäärä järjestämisluvassa OKM vuosittaiset rahoituspäätökset Rahoittajana kunnat ja valtio sekä osallistuja/työnantaja Yhteensä n Työllisyyden parantaminen Työvoimakoulutus: työttömät, erityisesti pitkäaikaistyöttömät Järjestämisluvassa OKM:n vuosittaiset rahoituspäätökset Rahoittajana kunnat ja valtio

9 Kuntaliitto: Keskeistä 1. Ammatillinen koulutus tulevaisuuden kunnan tehtävä: Kunnat järjestävät jatkossakin ammatillista koulutusta yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa ja kuntien rahoitusosuus säilyy» Ehdotuksen mukaan jatkossakin järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle.» Ehdotuksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa on kuntien rahoitusosuus ( /asukas) 2. Ammatillisella koulutuksella tärkeä kasvatus- ja sivistystehtävä erityisesti nuorten (16 19 vuotiaat) koulutuksessa 3. Eduskunnan tulee edelleen ohjata budjettivaltaa käyttäen keskeisiä koulutuspoliittisia tavoitteita 4. Osaamisen osoittamisessa ja arvioinnissa joustavat käytännöt työpaikkojen tosiasialliset osallistumismahdollisuudet huomioiden

10 Yleisiä huomiota tämän hetkisestä HE-luonnosversiosta Kiitokset Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen osastolle siitä, että on julkaissut HE-luonnoksen ensimmäisen version kaikkien luettavaksi! Esitykseen tulisi selkeästi kirjata mitä tavoitellaan ja miten lausunnolla olevalla esityksellä tavoitteet saavutetaan. Tämän hetkisessä versiossa kuvaillaan paljon asioita. Esityksessä pitäisi kuvata mitä tämän hetkisessä järjestelmässä olevaa ongelmaa halutaan korjata Miksi ei suoraan kerrota mitä halutaan? Pitäisi kertoa selkeästi tavoitteet ja se miten tällä esityksellä päästään näihin tavoitteisiin Ei vielä selkeä ja johdonmukainen säädöskokonaisuus, vaan kokoelma erillisiä pykäliä, joiden vaikuttavuutta on vaikea arvioida. Todennäköisesti vaikutukset ovat keskenään ristikkäisiäkin Osaamisperusteisuus muuttaa toiminnan luonnetta merkittävästi» ovatko kaikki 16- vuotiaat oikeasti valmiita näin haastavaan näyttöperusteiseen järjestelemää? Esityksessä pyritään siihen, että se ei miltään osin tunnistaisi ja ohjaisi eri asiakassegmenttejä» keskeisten kansallisten koulutuspoliittisten tavoitteiden systemaattinen ohjaus on vaikeaa Vaikutusten arviointi puuttuu vielä kokonaan tästä versiosta -> tehtävä kattavasti ja huolellisesti

11 Huomioita ohjaus- ja säätelyjärjestelmästä Järjestämislupaan liittyvä sääntely lisää OKM:n toimivaltaa OKM päättää koulutuksen järjestäjän rahoituspohjasta vuosittain Koulutuksen järjestäjän ohjaus tapahtuu pääosin rahoitusjärjestelmän (kertoimien) kautta Yhteys valtion talousarvion määrärahan (opv) ja vuosittain jaettavien opiskelijatyövuosien välillä vaikuttaa puuttuvat Rahoitusjärjestelmää ja sen vaikutuksia vaikeaa (mahdotonta) arvioida» Talousarvioperusteinen» Suhteellinen» Jälkijättöinen» Pitäisi olla simulointimallit, jotta voisia arvioida mihin suuntaan rahoitusjärjestelmä alkaa ohjata toimintaa Koulutuksen järjestäjien väliset suhteet määritelty epämäärisesti» Esim. toiminta-alue, saa lisäksi järjestää koulutusta muualla Koulutuksen järjestäjien välinen kilpailu kiristyy ja taustalobbaus kiihtyy Järjestelmän pitäisi olla ennakoitava ja läpinäkyvä

12 Kustannusvaikutusten lisäys mm. Ei tunnisteta enää nuorten ja aikuisten koulutusta Tällä hetkellä useat asiat määräytyvät sen mukaan opiskeleeko ammatillisessa peruskoulutuksessa vai aikuisten näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Esimerkiksi» Kaikille yhteiset tutkinnon osat myös aikuisille ammatillista perustutkintoa suoritettaessa» Maksuton ateria» Oppilas- ja opiskelijahuolto» Erityinen tuki

13 Osaamisen osoittaminen ja arviointi Osaamisen osoittaminen» Ammattitaito ja osaaminen osoitetaan näytöissä.» Näytöt toteutetaan työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Erityisestä syystä näyttö voidaan kuitenkin järjestää myös muualla kuin yrityksessä tai julkishallinnon työpaikalla. Näyttöpaikan tulee mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittaminen. Näyttöihin voi osallistua osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Osaamisen arviointi» Opiskelijan osaamista arvioidaan monipuolisesti vertaamalla sitä tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyyn osaamiseen. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet.» Koulutuksenjärjestäjä laatii suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimenetelmistä tutkinnon osittain. Osaamisen arvioijat» Tutkintosuoritus/osaaminen arvioidaan tutkinnon osittain.» Tutkintosuorituksen arvioinnin toteuttavat koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat, joita on kaksi. Toinen arvioijista edustaa koulutuksen järjestäjää ja toinen työ- ja elinkeinoelämää.» Osaamisen arvioinnista päättävät arvioijat yhdessä tutkinnon osittain.» Arvioijilla tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon liittyvä ammattitaito sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä henkilökohtaistaminen Onko käytännössä mahdollista ottaen huomioon, että vuodessa opiskelijoita on noin , jotka varovastikin arvioiden suorittavat vähintään 2 tutkinnon osaa?

14 Koulutussopimus? Opiskelija ei ole työsuhteessa Koulutuksen järjestäjä voi maksaa korvausta ohjauksesta ja neuvonnasta aiheutuvista kustannuksista työnantajalle Asema vielä epäselvä:» nykyisin oppisopimuskoulutus ja oppilaitosmuotoinen koulutus ovat kaksi rinnakkaista koulutuksen järjestämismuotoa» Onko jatkossa kolme koulutuksen järjestämismuotoa; koulutussopimus, oppisopimus sekä oppilaitosmuotoinen koulutus Koska esitys ei tunnista eri asiakassegmenttejä, koulutussopimusta koskevia säädöksiä sovelletaan kaikkiin; niin nuoriin työmarkkinoille tuleviin kuin jo työmarkkinoilla oleviin aikuisiin -> Pitkäaikaisten vaikutusten arviointi

15 Kuntaliiton toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin sisäinen valmisteluryhmä vahvaa asiantuntemusta Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, ammatillinen koulutus, puh Neuvottelupäällikkö Hannu Freund, KT, Kuntatyönantajat puh Lakimies Minna Antila, opetus- ja kulttuuriyksikkö Puh Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen, kuntatalousyksikkö Puh