Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

Transkriptio

1 Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

2

3 Työpajat valmentavat, kouluttavat ja kuntouttavat Menetelminä käytetään mm. yksilövalmennusta, työvalmennusta ja ryhmävalmennusta starttivalmennuksen ja etsivän nuorisotyön palveluita tarjoaa yli puolet työpajoista Työpajojen lukumäärä on noin 260, joista 200 saa valtion tukea Starttivalmennus on työpajojen matalimman kynnyksen palvelu Startti tukee nuorta elämän hallinnassa, pajatyöskentelyyn osallistumisessa ja lopulta opiskeluun ja työelämään pääsyssä Joka toinen valtion tukea saavista työpajoista järjestää starttivalmennusta

4 Työpajapalveluja käyttävien lukumäärä 2015 Nuoria (58 %) Aikuisia (yli 29 v) (42 %) Yhteensä henkilöä - tyypillisin valmentautuja on v nuori (moodiluokka) - miesten osuus 61 %, naisten 39 % - 46 % työpajanuorista on suorittanut pelkän peruskoulun - 28 %:lla on ammatillinen koulutus - 6 % työpajanuorista on ylioppilaita

5 Työpajapalvelujen henkilöstö vuonna 2015 Valtion tukea saavien työpajojen henkilöstö on noin 2100 henkilöä, joista 46 % on suorittanut korkeakoulututkinnon ja 48 % on suorittanut ammatillisen tutkinnon Laki jättää koulutusvaatimukset määrittelemättä.

6 Työpajojen menot vuonna 2015 Valtion tukea saavien 200 työpajan menot ovat 112 M ja kaikkien 260 työpajan menot noin 146 M Keskimääräiset menot ovat / työpaja Esimerkkipajan menot nuorta kohti olivat 2500 (Esimerkkinä Joensuun Nuorisoverstas)

7 Valtion tukea saavien työpajojen ylläpitäjät vuonna 2015 luonnollinen monopoli Säätiö 21 11% Muu 4 2% Järjestö / yhdistys 33 17% Kunnallinen organisaaatio % Työpajoja ylläpivät organisaatiot vuonna 2015 Lukujen lähde: Työpajatoiminta OKM, TPY

8 Starttivalmennuksen ja työpajojen kohde & tavoite

9 29 -vuotiaiden työn ja opiskelun ulkopuolisuus vuosina % ikäluokasta Kouutusaste: Peruskoulu Ammatillinen koulutus Lukio Ylempi korkeakoulu Ammattikorkeakoulu ym.* Työn ja opiskelun ulkopuolella olevat 29 -vuotiaat. Lukujen lähde: Tilastokeskus, erillisajo. * Opistoaste + alempi korkeakouluaste ja ammatillinen korkea-aste

10 29 vuotiaan työn ja opiskelun ulkopuolella, kun koulutuksena on: Peruskoulu Ammatillinen koulutus 20 % Lukio 17 % Korkeakoulu 12 % 43 % vain peruskoulun suorittaneista Pelkän peruskoulun suorittaneista 23 % (43%-20%) on alhaisen koulutuksen vuoksi työn ulkopuolella

11 Työssä oleva keskiasteen tutkinnon suorittaneen talous: Yhdessä vuodessa: Koko työuran aikana (32v) Ansio (mediaani) Eläkemaksut /v Tienestit yhteensä /v Lisäksi kunnilta jää saamatta kunnallisveroja / henkilö Alhaisen koulutuksen vuosivaikutus menetettyinä ansioina: nuorta yhteensä 1,4 Mrd. /v Starttivalmennuksen ja työpajatoiminnan kustannukset (146 M ) tulevat katetuiksi jo noin 110 nuoren tuloksekkaalla ohjauksella, kun työttömyyden sijaan nuoret kouluttautuvat ja pääsevät töihin. Nuoria (15-29v) on lähes miljoona, heistä arviolta % ja jää pelkän peruskoulun varaan, joista 23 % ja henkilöä tulee olemaan alhaisen koulutuksen vuoksi työelämän ulkopuolella. Vaikka ihmiset vaihtuvat työttömien joukossa, suhteelliset (%) osuudet pysyvät varsin vakaina.

12 29-vuotiaat pelkän peruskoulun suorittaneet vuosina sekä arvio vuosille % ikäluokasta vuotiaat, pelkän peruskoulun suorittaneet (Tilastokeskus) Vuodet trendin mukaisia arviolukuja. Vuonna 2016 peruskoulunsa päättävät ovat 29-vuotiaita 13 vuoden kuluttua, vuonna

13 Työpaikkojen määrän muutos koulutusvaatimuksen mukaan Koulutusvaatimus Muutos Huom. Perusaste Keskiaste Alempi korkeakouluaste Kovimmin kilpaillut työmarkkinat Ylempi korkeakouluaste Lukujen lähde: Tilastokeskus vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2013 Koulutus Työllisyysaste Huom. Perusaste 45% Keskiaste 68% Ylempi korkeakoulu 86% Työlliset prosentteina väestöstä 29 -vuotiaiden työllisyysaste 54 % (vuonna 2011) 29-vuotiaiden työllisyysaste 77 % (vuonna 2011) Pitkän koulutuksen vuoksi ikäluokitus (18v-) laskee työllisyysastetta yhden % - yksikön 29 vuotiaisiin verrattuna. Lukujen lähde: Tilastokeskus.