Havainnointikoulutus osa 2. Sitoutuneisuuden havainnointi

Samankaltaiset tiedostot
Kielellistä tukea tarvitsevat lapset päivähoidossa / Barn med behov av språkligt stöd inom dagvården

Mikä on lasten kohtaama arki varhaiskasvatuksessa?

Lapsen kuuleminen mitä se on?

Lapsen kuuleminen mitä se on?

Lasten leikki päiväkodissa

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen

Tavoiteltava aikuisrooli varhaiskasvatuksessa. Marjatta Kalliala Helsinki, Socca

Orientaatioprojektin aloitusinfo

[DataSet1] C:\Users\Jyrki\Desktop\Aineisto\ObservationO suomeksi3.sav. A. Yleinen toiminta (lapsen toiminnan viitekehys)

Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Lasten luovuus päivähoidossa. Teemu Nikkola

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

Psyykkinen valmennus lapsikiekkovaiheessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Tietoisemmin, vastuullisemmin, kestävämmin. Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Progressiivinen palaute varhaiskasvatuksessa. Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto, OKL

Maahanmuuton prosessi ja stressi

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa


LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

Rikas, rakas, köyhä leikki leikin mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Psyykkinen toimintakyky

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

LASTEN SITOUTUNEISUUS TOIMINTAAN - KVANTITATIIVINEN HAVAINNOINTITUTKIMUS

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Oma roolini uudessa työpaikassa

Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

Päiväkoti varhaiskasvatuksen oppimisympäristönä

Tunnista vahvuutesi ja aseta itsellesi johdonmukaiset tavoitteet

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen?

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Millainen olen? Miten reagoin uusiin asioihin? Te ta Helena Partinen ja Kaisa Tuuteri

Luottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:

SMARTDOG TESTIRAPORTTI

KUMPPANUUSBAROMETRI

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

parasta aikaa päiväkodissa

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

Uskalla kyseenalaistaa toimintasi ja ajattelusi ennen kuin öljylautta palaa. Tuula Råman Toiminnanjohtaja Rakentamisen Laatu RALA ry

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus

Ennakoinnin työkalupakki -koulutus Päivi Holopainen Well Ahead

PED005 Opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi II: TVT

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

TAMPERE UNITED G6. KAUSISUUNNITELMA Tutustu palloon, rakastu lajiin

Lapsi, sinä olet tähti!

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Vuorovaikutuksen intensiteetti soittotunnin moniäänisenä prosessina

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

eboss-hyvinvointivalmennusta nuorille Tulevaisuus haastaa oppimisen

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KAKE Kasvatuskeskustelu Nilakan yhtenäiskoulussa

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

Mitä perhepäivähoidossa todella tapahtuu?

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Paula Mustonen p Kaisa Hartikka p Aivotreeniä ryhmässä

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Salo Ulla Soukainen

Hevoset osana työnohjausprosessia

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Arvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014

Eliksiiriä elämään. seniorikurssit Peräpohjolan Opistolla

Leader Manager Yksilöllinen palaute: Pat Jones

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

SERVICE LEARNING MALLI VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ. KAMU-pajaseminaari Niina Manninen, Eija Raatikainen, Mai Salmenkangas

Valmennusosaamisen työpaja

Transkriptio:

Havainnointikoulutus osa 2. Sitoutuneisuuden havainnointi Jyrki Reunamo Helsinki, Hämeenlinna Turku Lokakuu 2014 7.10.2014 1

Parikeskustelu Havainnoitavien ryhmien kuvailu Tutustumaan havainnoitavaan ryhmään? Miltä havainnointi tuntui? Mikä tuntui vaikealta? Mikä oli epäselvää? 7.10.2014 2

Lähikehityksen vyöhyke (Vygotsky) Välimatka aktuaalisen kehitystason (itsenäinen ongelmanratkaisutaito) ja potentiaalisen kehitystason (ongelmanratkaisu aikuisen tai vertaistuen avulla). Lähikehityksen vyöhyke kuvaa toimintoja, jotka eivät ole vielä kypsyneet mutta ovat kehittymässä. Niistä kehittyy valmiita taitoja, mutta vielä ne ovat alkuasteella. Lähikehityksen vyöhyke kuvaa lapsen tulevaisuutta ja kehityksen suuntaa. Kehityksessä näkyy prosessi, jota seuraamalla näkee kypsymisen reitin. Lähikehityksen vyöhykkeessä voimme ennustaa lapsen oppimista, olettaen että kehityksen edellytyksiä ylläpidetään. 7.10.2014 3

Sitoutuneisuus ja lähikehityksen vyöhyke Sitoutuneisuus eroaa intensiivisistä emotionaalisista kokemuksista, kuten esim. kiukkukohtauksista. Sitoutumista ei ilmene kun toiminta on liian helppoa tai tehtävä on liian vaikea. Sitoutuneisuus ilmenee lapsen kykyjen ylärajalla, lähikehityksen vyöhykkeellä (Vygotsky, 1962). Sitoutuneella lapsen kokemus on syvä, motivoitunut, intensiivinen ja pitkäkestoinen. 7.10.2014 4

Sitoutuneisuus on inhimillisen toiminnan laatu jonka voi nähdä lapsen keskittymisessä ja sinnikkyydessä johon liittyy motivaatio, viehtymys, avoimuus ärsykkeille ja kokemuksen intensiteetti sekä fyysisellä että kognitiivisella tasolla, sekä syvä tyytyväisyys ja vahva energiavirta jota määrittää tutkimisvietti ja lapsen henkilökohtainen kehitystaso sitoutuneisuuden seurauksena tapahtuu kehitystä. (Laevers, 1993) 7.10.2014 5

Lapsen sitoutuneisuuden tunnusmerkkejä 1 Keskittyminen: Lapsen huomio kohdistuu toimintaa. Mikään ei häiritse lapsen keskittymistä. Energia: Lapsi on yritteliäs, innokas ja vaikuttunut. Näkyy usein kovaäänisenä puheena tai paperin painamisena. Henkinen energia näkyy kasvojen ilmeistä, jotka kuvastavat kovaa ajattelua. Monimutkaisuus ja luovuus: Lapsen kognitiivisten ja muiden kykyjen vapaa käyttö muussa kuin rutiininomaisessa toiminnassa. Lapsen pätevyys näkyy parhaimmillaan. Luovuuden ei tarvitse tarkoittaa uniikkeja tuloksia, vaan ennemminkin henkilökohtaista otetta ja edistymistä luovuudessa. 7.10.2014 6

Lapsen sitoutuneisuuden tunnusmerkkejä 2 Ilmeet ja asento: Ei-kielellinen ilmaisu tärkeää. Voidaan nähdä ero unelmoivan tyhjän katseen ja intensiivisen katseen välillä. Asento voi ilmaista vahvaa keskittymistä tai tylsyyttä. Myös lasta takaa katsottaessa asento voi kertoa paljon. Sitkeys: Keskittymisen kesto. Sitoutunut lapsi ei luovu toiminnasta helposti; toiminnasta saatava tyydytys, sisältö ja intensiteetti vetävät puoleensa ja lapsi pyrkii jatkamaan sitä. Sitoutunutkin toiminta voi olla kuitenkin lyhyempi nuoremmilla lapsilla. 7.10.2014 7

Lapsen sitoutuneisuuden tunnusmerkkejä 3 Tarkkuus: Sitoutunut lapsi huolehtii työstään ja he kiinnittävät huomiota myös yksityiskohtiin. Reaktioaika: Sitoutunut lapsi on vireä ja reagoi toiminnan ärsykkeisiin nopeasti, esim. lapset sukeltavat tarjottuun toimintaan ja osoittavat pidennettyä motivaatiota ja innostusta. (Sitoutuneisuus on enemmän kuin alkureaktio). Kieli: Lapset kuvaavat toiminnan tärkeyttä, pyytävät sitä toistuvasti ja sanovat nauttineensa siitä! Tyytyväisyys: Lapset näyttävät tyytyväisiltä suorituksiinsa. 7.10.2014 8

Miten lapsen sisäisiä tunnusmerkkejä voi havainnoida? Tunnusmerkit ovat kanavia havainnoijan tietoisuuteen. Niitä ei käytetä asteikkona, vaan yleisluontoisina sitoutumisen arvioinnissa. tunnusmerkkejä käytetään kuvan muodostamiseen lapsesta. Pyrkiessään ymmärtämään lapsen todellisia tuntemuksia ja pyrkimällä tulemaan täksi lapseksi, sitoutuneisuuden aste voidaan varmistaa. 7.10.2014 9

Lapsen sitoutuneisuuden asteikko, taso 1 Matala aktiivisuus: Aktiivisuus yksinkertaista, kaavamaista, toistavaa tai passiivista. Lapsi on poissaoleva eikä energinen. Ei älyllistä haastetta. Lapsi voi vaikka tuijottaa tilaa. Huom! Tämä voi olla myös merkki sisäisestä keskittymisestä (vrt shakinpeluu). 7.10.2014 10

Lapsen sitoutuneisuuden asteikko, taso 2 Usein toistuva aktiivisuus: Lapsi toimii mutta puolet havaintoajasta kuluu eiaktiivisesti, jolloin lapsi ei keskity ja tuijottaa avaruuteen. Lapsen keskittyneisyys keskeytyy usein, eikä sitoutuneisuus ole riittävä vetämään lasta takaisin toimintaan. 7.10.2014 11

Lapsen sitoutuneisuuden asteikko, taso 3 Enimmäkseen jatkuva toiminta: Lapsi toimii puuhakkaasti, mutta rutiininomaisesti ja todelliset sitoutuneisuuden tunnusmerkit puuttuvat. Toiminta edistyy jonkin verran, mutta energia puuttuu, keskittyminen on rutiininomaista ja harhailevaa. 7.10.2014 12

Lapsen sitoutuneisuuden asteikko, taso 4 Jatkuva, intensiivisiä hetkiä sisältävä toiminta: Toiminnan intensiivisissä hetkissä on tason 3 lisäksi intensiivisiä hetkiä joissa näkyy sitoutuneisuuden tunnusmerkit. Toiminta jatkuu tauon jälkeen. Ympäristön ärsykkeet eivät kuitenkaan saa lasta luopumaan toiminnasta. 7.10.2014 13

Lapsen sitoutuneisuuden asteikko, taso 5. Jatkuva intensiivinen toiminta: Lapsen toiminta on jatkuvaa ja intensiivistä paljastaen suuren sitoutuneisuuden. Havainnoitaessa ainakin neljän ensimmäisen tunnusmerkin tulee näkyä (keskittyminen, luovuus energia, sitkeys, monimutkaisuus, eleet, tarkkuus, reaktioaika, kieli, tyytyväisyys). Intensiivisyyden tulee näkyä melkein koko havaintojakson ajan. 7.10.2014 14

Sitoutuneisuuden linkkejä Hyvinvoinnin ja oppimisen arvioinnin asteikot: http://www.plymouth.gov.uk/documentsldtoolkitleuven.pdf Sitoutuneisuuden mittarin käyttöohjeet http://www.decd.sa.gov.au/farnorthandaboriginallands/f iles/links/link_104984.pdf Asteikkojen lisäksi sisältää kymmenen kohdan listan hyvinvoinnin ja sitoutuneisuuden lisäämiseksi http://www.earlylearninghq.org.uk/earlylearninghqblog/the-leuven-well-being-and-involvement-scales/ 7.10.2014 15