Työ ja elinkeinoministeriö MINVA TEM201600284 EOS Niemi Ville(TEM) 04.07.2016 JULKINEN Viite Asia Epävirallinen energia ja ympäristöministerikokous 12. 13.7.2016 Bratislava EUpuheenjohtajamaa Slovakia järjestää epävirallisen energia ja ympäristöministerikokouksen Bratislavassa 12. 13.7.2016. Kokouksessa Suomea edustaa virkamiesdelegaatio. Energia ja ympäristöministerit keskustelevat yhteisistunnossaan kestävään rahoitukseen ja energiaunionin hallintomalliin liittyvistä kysymyksistä (asiakohta 1). Energiaministerien on tarkoitus keskustella energian hinnoista ja EU:n kilpailukyvystä (asiakohta 2). Keskustelu on jatkoa komission vuonna 2014 julkaisemalle energian hintoja ja kustannuksia koskevalle tiedonannolle, jonka pohjalta komissio raportoi kahden vuoden välein energian hintojen ja kustannusten kehityksestä. Suomi pitää raportointia hyödyllisenä taustatietona ilmasto ja energiapoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Kolmas energiaministerien keskustelunaihe on LNG:n rooli EU:n energiaturvallisuuden kehittämisessä (asiakohta 3). Suomi pitää LNG:tä ja kaasun varastointia koskevaa EUstrategiaa tervetulleena. LNG:n käyttöönotolla voidaan parantaa kaasun toimitusvarmuutta erityisesti niillä alueilla, jotka ovat yhden kaasun toimittajan varassa. EU:n energiaturvallisuutta tulisi kuitenkin tarkastella laajemmin kuin vain kaasun toimitusvarmuuden kautta.
Asialista: 12. 13.7.2016 2(16) Energia ja ympäristöministerien työistunto kestävästä rahoituksesta ja energiaunionin hallintomallista s. 3 Energiaministerien työistunto energian hinnoista ja EU:n kilpailukyvystä s. 9 Energiaministerien työistunto EU:n energiaturvallisuudesta keskittyen erityisesti LNG:n rooliin s. 12
Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM201600280 EOS Niemi Ville(TEM) 01.07.2016 3(16) Asia Kestävä rahoitus ja energiaunionin hallintomalli; epävirallinen ympäristö ja energiaministerikokous 12.7.2016 Kokous Epävirallinen energia ja ympäristöministerikokous 12.07.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ilmasto ja energiaministereiden epävirallisessa yhteiskokouksessa 12.7.2016 Bratislavassa on tarkoitus keskustella EU:n ilmasto ja energiapolitiikan synergioista. Erityisesti tarkastellaan kestävään rahoitukseen sekä energiaunioniin liittyviä kysymyksiä. Keskustelu käydään puheenjohtajan laatiman taustaasiakirjan pohjalta. Suomen kanta Kestävä rahoitus Puheenjohtajan esittämät kysymykset 1) Kuinka voidaan hyödyntää jo saatuja kokemuksia EUtason ja kansallisista instrumenteista seuraavalle vuosikymmenelle tarkoitettujen vähähiilirahoitusinstrumenttien määrittelyssä.? Suomen käsityksen mukaan tähän mennessä saatuja kokemuksia päästökauppadirektiivin nykyisten rahoitusinstrumenttien soveltamisesta tulisi analysoida perusteellisesti ja hyödyntää saatuja kokemuksia uusien rahoitusinstrumenttien määrittelyssä. Tärkeä arviointikriteeri on missä määrin rahoitettavat hankkeet ovat tukeneet EU:n ilmasto ja energiapolitiikan tavoitteita. Suomen käsityksen mukaan on harkittava millä keinolla voidaan taata, että jokaisesta hanketyypistä toteutuu hankkeita. Suomi pitää tärkeänä, että innovaatiorahaston toiminnassa voisi soveltaa mahdollisimman yksinkertaisia hallinnollisia menettelyjä pienten hankkeiden käsittelyssä. Raskaat hallinnolliset menettelyt eivät saa muodostua esteeksi hyvien hankkeiden rahoittamisessa ja toteuttamisessa. Suomi katsoo, että päästöoikeuksien rahaksi muuttamisen vaikutukset markkinoihin tulee minimoida. Innovaatiorahaston sääntöjen tulisi varmistaa varojen mahdollisimman tehokas käyttö rahaston tavoitteiden edistämiseksi.
4(16) Saatujen kokemusten perusteella Suomi katsoo, että innovaatiorahastosta tuettavat kohteet tulisi määritellä teknologioiden sijaan lopputuotteiden perusteella. Ehdotusten arviointia varten tulisi määrittää kustannusanalyysin tarvittava taso, jotta eri hankkeiden vertailu voidaan tehdä läpinäkyvästi ja tasavertaisesti. Suomi ehdottaa harkittavaksi, että projektien haku olisi jatkuva prosessi hakukierrosten sijaan. Tuleva päästökauppakausi 2021 2030 on pitkä. Siksi olisi hyvä, että osa tuettavista hankkeista voitaisiin määritellä myöhemmin päästökauppakauden jälkimmäistä puoliskoa varten. Eri syistä käyttämättä jääneet varat tulisi voida jakaa uudelleen rahoitusinstrumenttien maksimaaliseksi hyödyntämiseksi. 2) Oletteko sitä mieltä että innovaatiorahaston osalta tulisi pyrkiä varmistamaan hankkeiden maantieteellinen kattavuus (esim. yksi per jäsenmaa) edellyttäen että hankkeet täyttävät niille asetetut minimivaatimukset? Minkälaisia hankkeita voisi teidän arvionne mukaan toteutua ja sisältyykö teidän suunnitelmiinne CCS tai CCUhankkeita? Rahoitettavien hankkeiden tasapuolista maantieteellistä jakaumaa voitaisiin turvata asettamalla katto yksittäiseen maahan sijoittuvien hankkeiden enimmäismäärälle. Suomen tapauksessa toteuttavat hankkeet ovat ensisijaisesti uusiutuvan energian hankkeita. Suunnitelmien mukaan tullaan tarvitsemaan erityisesti investointeja edistyksellisiä biopolttoaineita valmistaviin laitoksiin. Suomessa ei ole suunnitteilla CCS tai CCUhankkeita tällä hetkellä. 3) Tulisiko direktiivin määritellä modernisaatiorahaston läpinäkyvyys suoraan erityisen ohjeistuksen perusteella vai välillisesti rahaston hallinnoinnin perusteella (rahaston elimet). Suomen näkemyksen mukaan on hyvä että modernisaatiorahaston läpinäkyvyydelle asetetaan yleisiä vaatimuksia suoraan direktiivissä. Tämän lisäksi tarvitaan alemman tason ohjeistusta hankerahoituksesta. Suomi pitää tärkeänä että Euroopan investointipankki ja komissio osallistuvat rahaston hallinnointiin jäsenmaiden ohella. Lisäksi on huolehdittava säännöllisestä raportoinnista rahoitettavista hankkeista ja rahaston toiminnasta muiltakin osin. Energiaunionin hallintomalli Suomi tukee komission tavoitetta yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa jäsenvaltioiden suunnitelma ja raportointivelvoitteita. Se tulee auttamaan ja yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden energia ja ilmastopolitiikan raportointia sekä komission seurantaa tavoitteiden saavuttamisessa. Hallinnollisen taakan keventäminen ja raportoinnin yksinkertaistaminen ja kustannustehokkuus tulee olla hallintomallin toteuttamisessa avainasemassa. Vaikka energiaunionin hallintomalli tulee kattamaan kaikki energiaunionin viisi pilaria, tulisi hallintomallin keskittyä 2030 energia ja ilmastopaketin tavoitteiden seurantaan, erityisesti uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden EU:n yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastotavoitteiden osalta tulee kasvihuonekaasupäästöjen seurannassa ja raportoinnissa ottaa EU:n omien tavoitteiden lisäksi huomioon EU:n ja sen jäsenvaltioiden kansainväliset raportointivelvoitteet, joita kehitetään ilmastonmuutoksen puitesopimuksen ja Pariisin sopimuksen alaisuudessa. Uuden suunnittelu ja raportointijärjestelmän ei tule lisätä hallinnollista taakkaa vaan luoda suunnittelusta ja raportoinnista helpompaa, automaattisempaa ja vähemmän aikaa
Pääasiallinen sisältö Kestävä rahoitus 5(16) vievää. Uuden hallintomallin myötä päällekkäisistä raportointivelvoitteista tulisi luopua sekä ilmastoraportoinnin osalta virtaviivaistaa EU:n sisäistä seurantaa ja raportointia EU:n ja sen jäsenvaltioiden vastaavien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Komission rooli tulisi rajoittua jäsenvaltioiden tukemiseen kansallisten suunnitelmien laadinnassa, koskien erityisesti templatemallia ja teknistä tukea sekä parhaiden käytänteiden jakamista. Jäsenvaltioiden kansallisten suunnitelmien analysoinnin ei tule johtaa komission toimivallan kasvuun suhteessa kansalliseen energiapoliittiseen päätöksentekoon. Komission ei myöskään tule asettaa kansallisia tavoitteita tai keinoja saavuttaa EU:n 2030 energia ja ilmastotavoitteet. On tärkeä muistaa, että kansalliset ilmasto ja energiasuunnitelmat koskevat luonteeltaan sellaisia kansallisesti merkittäviä energiapoliittisia linjauksia, että niiden käsittely vaatii kansallisten parlamenttien käsittelyä ja päätöksentekoa. Tästä syytä templatemallin on oltava suuntaaantava asiakirja. Kun kansallisten energia ja ilmastosuunnitelmien valmistelussa tehdään alueellista yhteistyötä naapurivaltioiden kanssa, niin se ei saa johtaa alueellisiin RES tai energiatehokkuutta koskeviin tavoitteisiin eikä pakottaviin/sitoviin maakohtaisiin tai alueellisiin tavoitteisiin. Alueellinen yhteistyö on hyödyllinen tietojen vaihdon ja esim. rajakapasiteettiä tai alueellista markkinaa (kuten pohjoismainen sähkömarkkina) koskevien asioiden käsittelyn kannalta, mutta jäsenmaiden pitää myös jatkossa pystyä itse määrittelemään, miten aikovat osallistua EU:n 2030 energia ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Nykyistä innovaatiorahastoa laajennetaan komission päästökauppadirektiiviehdotuksen mukaan siten, että se perustuu 400 miljoonaan päästöoikeuteen ja niistä saataviin tuloihin. Lisäksi ennen vuotta 2021 tähän rahastoon kanavoidaan markkinavakausvarannosta 50 miljoonaa päästöoikeutta. Innovaatiorahaston tarkoituksena on tukea uusia vähähiilisiä innovaatioita. Nykyisin rahasto tukee uusiutuvaan energiaan sekä hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyviä innovaatioita. Komission ehdotuksen mukaan rahastosta tuettaisiin näiden lisäksi myös teollisuuden vähähiilisiä innovaatioita. Tarkoitus on tukea ja vauhdittaa uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kaupallistamista tarvittavan vähähiilisen rakennemuutoksen aikaansaamiseksi ja EU:n kilpailukyvyn ylläpitämiseksi teknologisessa osaamisessa. Komissio haluaa kohdistaa innovaatiorahastoa erityisesti aivan uusiin ja kehitysvaiheessa oleviin teknologioihin. Lisäksi komissio ehdottaa, että hankkeen saama rahoitustuki voisi olla korkeintaan 60 prosenttia huomioon otettavista kustannuksista. Jatkossa myös pienen mittakaavan hankkeet voisivat saada innovaatiorahaston kautta tukea. Komission tulee antaa delegoitu säädös hankkeiden valintakriteereistä. Kauden 2021 2030 päästöoikeuksista on tarkoitus varata 2 prosenttia uutta modernisaatiorahastoa varten. Modernisaatiorahaston tarkoituksena on tukea energiatehokkuushankkeita ja energiasektorin modernisointia vähemmän vauraissa jäsenvaltioissa. Modernisaatiorahaston avulla voidaan tukea hankkeita niissä jäsenmaissa, joiden BKT per asukas alittaa 60 prosenttia EU:n keskiarvosta. Komissio ehdottaa, että modernisaatiorahastoa hallinnoidaan EUtasolla, ja että rahoituksen piirissä
6(16) olevat jäsenvaltiot yhdessä Euroopan investointipankin ja komission kanssa ovat vastuussa rahaston hallinnoinnista annettujen sääntöjen puitteissa. Rahaston hallintokomitean puheenjohtajana toimisi komission edustaja. Rahaston kautta kohdennettava rahoitus perustuu päästöoikeuksien myynnistä saataviin tuloihin. Rahoitetuista hankkeista ja saaduista tuloksista raportoidaan vuosittain. Rahoitettavien hankkeiden tulee olla direktiivin tavoitteiden mukaisia. Energiaunionin hallintomalli Komissio antoi energiaunionia koskevan tiedonannon helmikuussa 2015 ja ensimmäisen energiaunionin etenemisen tilaa koskevan tiedonannon marraskuussa 2015. Energiaunioni kattaa koko EU:n energiapolitiikan, jonka viisi pilaria ovat energiaturvallisuus, sisämarkkinat, energiatehokkuus, vähähiilisyys ja T&K. Energiaunionin voidaan katsoa olevan EU:n energiapoliittinen ohjelma. Komission on tarkoitus seurata energiaunionin etenemistä vuosittaisessa energiaunionin tilaa koskevassa raportissa. Energiaunionin etenemisen seurantaa varten komissio luo uuden nk. hallintomallin, joka tulee sisältämään mm. kansalliset energia ja ilmastosuunnitelmat, niiden edistymisraportoinnin ja suunnitelmiin liittyvän alueellisen yhteistyön. Komissio tulee myös virtaviivaistamaan olemassa olevaa jäsenmaiden energia ja ilmastoalan raportointia, jotta vältetään päällekkäistä raportointia hallintomallin raportoinnin kanssa. Komissio tulee antamaan lainsäädäntöehdotuksensa hallintomallista ja raportoinnin virtaviivaistamisesta vuoden 2016 lopussa tai vuoden 2017 alussa sekä ohjeistuksen koskien alueellisesta yhteistyötä vuoden 2017 loppupuolella. Käytännössä jäsenmaat valmistelevat kansallisen energia ja ilmastosuunnitelman, joka kattaa vuodet 2021 2030 ja kaikki viisi energiaunionin ulottuvuutta. Komissiolla on näiden suunnitelmien valmistelussa merkittävä rooli. Komissio luo jäsenmaita kuullen (asiaa käsitellään ns. energia ja ilmastosuunnitelmien teknisessä työryhmässä) templatepohjan kansallisia suunnitelmia varten. Tämän lisäksi komissio luo jäsenmaiden käyttöön referenssiskenaarion (PRIMES), auttaa jäsenmaiden välisessä alueellisessa yhteistyössä sekä tarjoaa teknistä tukea. Komissio tulee tarkistamaan kansallisten suunnitelmien luonnokset ja kommentoimaan niitä. Suunnitelmat on oltava valmiina 2018/2019. Tämän jälkeen suunnitelman toteutumisesta raportoidaan komissiolle kahden vuoden välein. Seurantaraportointia varten komissio kehittää jäsenmaiden kanssa indikaattoreita. Suomessa ilmasto ja energiastrategia toimii pitkälti kansallisen suunnitelman pohjana ja toiveen a on, että komissiolle toimitettava suunnitelma voitaisiin mahdollisimman pitkälti laatia energia ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tietojen ja tekstien avulla. Komissio julkaisi ensimmäisen keskusteluversion templatemallista kesäkuussa 2016 ja sitä käsiteltiin kansallisten energia ja ilmastostrategioiden teknisessä työryhmässä kesäkuun lopussa. Samaisessa työryhmässä komissio keskustelee jäsenmaiden kanssa myös indikaattoreista ja energia ja ilmastopuolen raportointivelvollisuuksien virtaviivaistamisesta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä.
7(16) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta (kirj.) 6.8.7.2016 Eduskuntakäsittely SuV (kirj.) 6.8.7.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Päästökauppadirektiivin osalta komission ehdotuksen taloudelliset vaikutukset on selostettu yksityiskohtaisesti valtioneuvoston Ukirjelmässä U17/2015 vp. Tässä perusmuistiossa taloudellisia vaikutuksia kuvataan tiivistetysti rahastojen osalta. Direktiiviehdotuksen mukainen innovaatiorahasto tukee uusien teknologioiden kehittämistä ja niiden kaupallistamista. Innovaatiot voivat luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää vientiä. Innovaatiorahaston laajentaminen koskemaan myös teollisuuden vähähiilisiä innovaatiohankkeita voi tarjota teollisuudelle uusia rahoitusmahdollisuuksia ja parantaa kilpailukykyä vähähiilisten ratkaisujen markkinoilla. Myös Suomen teollisuus voi hyötyä tämän rahaston tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista. Modernisaatiorahasto ja energiasektorin päästöoikeuksien ilmaisjako koskee vain vähemmän vauraita jäsenvaltioita, joten Suomi ei voi hyötyä niistä suoraan rahallisesti. Modernisaatiorahaston tarjoamat rahoitusmahdollisuudet voivat kuitenkin olla merkittäviä niiden piirissä oleville jäsenvaltioille. Välillisesti rahaston avulla rahoitetut investoinnit voivat tarjota myös suomalaisille energiateknologian toimijoille vientimahdollisuuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajan taustaasiakirja Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ympäristöministeriö, ympäristöneuvos Magnus Cederlöf, p. 02952 50060
8(16) Työ ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Maria Kekki, p. 02950 64794 Työ ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen, p. 02950 64792 Ympäristöministeriö, neuvotteleva virkamies Tuija Talsi, p. 02952 50285 EUTORItunnus Liitteet Viite
Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM201600278 EOS Kinnunen Markku(TEM) 01.07.2016 9(16) Asia Energian hinnat ja kustannukset EU:n kilpailukyvyn kontekstissa; epävirallinen energiaministerikokous 1213.7 Bratislava Kokous Epävirallinen energiaministerikokous 12.07.2016 13.07.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Epävirallisessa energianeuvostossa ministerit käyvät keskustelua energian hinnoista ja kustannuksista. Keskustelu perustuu energian hintojen ja energiakustannusten seurantaan ja raportointiin jota komissio on tehnyt vuoden 2014 tammikuussa antamansa energian hintoja ja kustannuksia koskevan tiedonannon jälkeen. Suomi pitää komission energian hintoja ja kustannuksia Euroopassa koskevaa raportointia pääsääntöisesti hyvänä ja tarpeellisena. On hyvä, että komissio on vuoden 2014 tammikuun raportin jälkeenkin selvittänyt energian hintojen ja kustannusten kehitystä ja vaikutuksia. Ajantasainen tieto energian hinnoista ja kustannuksista eri jäsenmaiden välillä ja verrattuna EU:n ulkopuolisiin talouksiin tarjoaa hyvän taustatiedon ilmasto ja energiapoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Suomi seuraa tarkasti energian hintojen kehittymistä osana vientikilpailukyvyn ylläpitoa ja parantamista ja pääsääntöisesti näkee hyvänä asiana Slovakian keskustelupaperissa mainitut EU:ssa käytössä olevat keinot joilla energian hinnan ja energiakustannusten kasvun vaikutuksia teollisuudelle ja kotitalouksille pyritään pienentämään. Suomi pitää tärkeänä, että teollisuuden kilpailukyky pyritään ottamaan huomioon ja turvaamaan muuttuvissa olosuhteissa sekä ilmasto ja energiapoliittisia linjauksia tehtäessä. Yksi energiaunionin päämääristä on saavuttaa EU:n ilmasto ja energiatavoitteet edullisin kustannuksin sekä kotitalouksille että teollisuudelle. EU:n visiona on pienentää kuluttajien energialaskua ja lisätä investointivarmuutta stabiilien hintasignaalien kautta. Kiinnittääkseen huomiota energian hintahaasteeseen komissio julkaisi tammikuussa 2014 tiedonannon koskien energian hintoja ja kustannuksia Euroopassa. En mukaan teollisuuden sähkön ja kaasun hinnoissa oli merkittäviä eroavaisuuksia jäsenmaiden
10(16) välillä ja EU:ssa hinnat olivat yleisesti ottaen korkeammat kuin pääkauppakumppaneilla. Tiedonannon mukaan lisäpanostuksia tarvitaan sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden luomiseksi ja sen takaamiseksi että energia ja ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa niin kustannustehokkaasti kuin mahdollista. Erityisesti energiatehokkuustoimia pitäisi lisätä ja energian vapaan virtaamisen esteitä purkaa. Perustuen komission tiedonantoon Euroopan neuvosto antoi päätelmät 2014 energian hinnoista ja kustannuksista, haavoittuvien kuluttajien suojelusta ja kilpailukyvystä. Päätelmien mukaan Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää energiakustannusten eron pienentämistä verrattuna kilpailijamaihin. Osana EU:n kehysstrategiaa komissio sitoutui tuottamaan lisäraportteja energian hinnoista ja kustannuksista sekä antamaan lainsäädäntöehdotuksen jolla parannetaan energian hintatilastojen yksityiskohtaisuutta ja läpinäkyvyyttä. 2014 ja 2015 koettiin suuria laskuja energian tukkuhinnoissa, erityisesti öljyn osalta. EU:n sähkön tukkuhinnat ovat alhaisimmalla tasolla 12 vuoteen ja kaasun tukkuhinta on alentunut 50 % vuoden 2013 tasosta. Vaikka hinnat ovat laskeneet globaalisti, ei EU:n aseman verrattuna pääasiallisiin kauppaalueisiin ole muuttunut merkittävästi eikä hinnan alentuminen ole kaikissa tapauksissa siirtynyt loppukuluttajille. Yksi syy tähän on se, että vaikka energian hinta onkin pienentynyt, niin verkkomaksujen ja verojen osuus kokonaishinnasta on suurentunut. Tämän lisäksi eri jäsenmaiden välillä on vieläkin merkittäviä eroja hinnoissa johtuen markkinoiden epätäydellisestä likviditeetistä ja eri alueiden välisen integraation puutteesta (eli jäsenmaiden välisen infrastruktuurin puutteesta). Teollisuuden energian hintatasot ovat edelleen korkeammalla kuin USA:n tai Venäjän vaikka ovatkin alempana kuin Aasian maiden hinnat. Hintatasoja tulee tarkastella ottaen huomioon Eurooppalaisen teollisuuden energian kulutus mikä on tehokkaampaa kuin monissa muissa osissa maailmaa. Ylipäätään energiakustannukset ovat vähemmän kuin 2 % Euroopan liiketoiminnan tuotantokustannuksista mutta energiaintensiivisellä teollisuudella osuus voi olla paljon suurempi. EU:lla on erilaisia instrumentteja joilla se suojelee haavoittuvaa energiaintensiivistä teollisuutta energian hintaeroilta, esim. verohelpotuksia, päästöoikeuksien ilmaisjako ja tariffipoikkeuksia. Nämä keinot eivät kuitenkaan ole riittäviä tasapuolisen toimintakentän luomiseksi. EU on onnistunut erottamaan talouskasvun ja energian kulutuksen kehitystrendit toisistaan ja siten vähentämään energiakustannusten rasitusta taloudelle. Tästä huolimatta tilanne verrattuna pääasiallisiin kilpailijaalueisiin ei ole muuttunut merkittävästi ja altistuminen globaaleille hintavaihteluille ja kilpailulle aiheuttaa yhä huolta Euroopan kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Energiamuutoksella (= yhä enemmän hiiletöntä ja hajautettua tuotantoa ja älykästä energian kulutusta), energiaturvallisuuden ylläpitämisellä ja infrastruktuurin rakentamisella sisämarkkinoita varten voi olla vaikutusta energian hintoihin Euroopassa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa
11(16) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta (kirj.) 68.7.2016 Suv (kirj.) 68.7.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajamaan taustaasiakirja. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Työ ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen, puh. 029 506 4792 Liitteet Viite
Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM201600277 EOS Kekki Maria(TEM) 30.06.2016 12(16) Asia Nesteytettyä maakaasua (LNG) ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategia; epävirallinen energiaministerikokous 12.13.7.2016 Bratislava Kokous Epävirallinen energiaministerikokous 12.07.2016 13.07.2016 U/E/UTPtunnus E 26/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Epävirallisessa energianeuvostossa ministerit käyvät keskustelua EU:n energiaturvallisuudesta keskittyen erityisesti LNG:tä ja kaasun varastointia koskevaan strategiaan. Suomi pitää LNG:tä ja kaasun varastointia koskevaa EUstrategiaa tervetulleena. Siinä ansiokkaasti kuvataan LNG:n käyttöön ja sen käytön tuleviin näkymiin liittyviä haasteita. Suomi painottaa LNG:n käytön markkinaehtoisuutta. LNGterminaaleja on rakentunut runsaasti EUalueella sinne, missä sen käytölle on ollut edellytyksiä. Venäjän putkikaasu on hinnaltaan ollut kilpailukykyistä monilla alueilla. LNG parantaa kaasun toimitusvarmuutta mutta sen käytön kasvua on sen hinnan kehityksen vuoksi hyvin hankala ennustaa, mikä asettaa haasteita LNGinvestoinneille. Esimerkiksi Gasum ei arvioinut suurta alueellista LNGterminaalia liiketaloudellisesti kannattavaksi. LNG:en käyttöön otolla voidaan parantaa kaasun toimitusvarmuutta erityisesti niillä alueilla, jotka ovat yksinomaan yhden kaasun toimittajan varassa. Toimitusvarmuutta voidaan kuitenkin parantaa myös muillakin toimilla, kuten varapolttoaineilla ja kulutusjoustoilla, kuten Suomessa on tehty. EU:n energiaturvallisuuden parantaminen on tärkeää. Energiaturvallisuutta tulisi kuitenkin tarkastella laajemmin kuin vain kaasun toimitusvarmuuden kautta. Monipuolinen energiapaletti, energiatehokkuus ja uusiutuvan energia, kuten kotoperäinen biomassa parantavat energiaturvallisuutta. Suomen kannalta LNGstrategian vaatiman infrastruktuurin toteutuksessa olennaista on Balticconnectorkaasuputken toteuttaminen Suomen ja Viron välillä, joka takaisi pääsyn Latvian kaasuvarastoihin ja Baltiassa olevien ja sinne mahdollisesti tulevien LNGterminaalien hyödyntämisen sekä yhteyden laajemmin EU:n kaasumarkkinoihin. Komission kehotusta Itämeren alueen BEMIPryhmälle laatia vuoden 2016 puoliväliin mennessä toimintasuunnitelman, jossa yksilöidään toimenpiteet, joilla hallitaan kolmannen paketin mukaisen poikkeuksen päättyminen ja avataan Itämeren kaasumarkkinat kokonaan mahdollisimman pian, sekä tarvittavat toimet yhtenäisen markkinaalueen luomiseksi, pidetään hyvänä. On kuitenkin muistettava, että poikkeuksen soveltamisesta päättää
Pääasiallinen sisältö 13(16) direktiivin mukaan jäsenvaltio, ei sen toimivaltainen viranomainen. Tällaista toimivaltuutta ei tule antaa viranomaiselle vaan on poliittisen päätöksenteon asia. Suomen rakenteilla ja suunnitteilla olevat LNGterminaalit ovat kaasuputkiverkon ulkopuolella ja niiden kautta saatava LNG on pääasiassa meriliikenteelle ja teollisuuden käyttöön. Porin Scangashanke (kapasiteetti 30 000m³) on pisimmällä ja sen arvioidaan valmistuvan 2017, Tornio (50 000m³) valmistunee 2018, Haminan (30 000m³) ja Rauman (10 000m³) terminaalien rakentamista ei ole vielä aloitettu. Haminan terminaali on tarkoitus kytkeä maakaasuverkkoon. Suomen ja Viron alueellinen LNGterminaali toteutuu mahdollisesti Viroon, kun Gasum luopui hankkeesta lokakuussa 2015. Suomen maaperä ei mahdollista kaasun laajamittaista varastointia kustannustehokkaasti. Markkinoiden avauduttua kaasuputkiyhteys Viron kautta mahdollistaa yhteyden myös Latvian kaasuvarastoon. Jäsenmaita ei tule velvoittaa rakentamaan varastoja sinne, missä geologiset ja taloudelliset edellytykset eivät sitä mahdollista. Komissio antoi 16.2.2016 niin kutsutun talvipaketin, joka pitää sisällään energian ja erityisesti kaasun toimitusvarmuuteen liittyviä ehdotuksia. LNG:tä ja kaasun varastointia koskeva strategia on ensimmäinen laatuaan. EU:n maakaasutoimitusten monipuolistaminen on keskeinen tavoite. Euroopan geopoliittisen tilanteen viimeaikainen kehitys Ukrainan ja Venäjän kriisin myötä sekä Euroopan oman maakaasutuotannon väheneminen ja täten tuontiriippuvuuden kasvaminen vaikuttavat EU:n kaasun toimitusvarmuuteen. Maakaasu vastaa noin neljännestä EU:n energiankulutuksesta ja sen arvioidaan lähivuosina pysyvän tasaisena. Euroopan tuontiriippuvuus EU:n ulkopuolelta tuotavasta maakaasusta kasvaa jatkuvasti ja vuonna 2013 se oli 65%. Tuontikaasusta 39% tulee Venäjältä, 30% Norjasta ja 13% Algeriasta. EUmaista Tanska ja Hollanti ovat olleet kaasunviejiä. Neljä jäsenvaltiota on 100% riippuvaisia venäläisestä kaasusta, Suomi mukaan lukien. Komissio katsoo, että näiden jäsenvaltioiden on nopeasti monipuolistettava käytettävissään olevien energialähteiden kirjoa. Nesteytetystä maakaasusta voisi olla siinä suurta apua yhdessä nykyisten putkilähteiden, kaasunvarastoinnin samoin kuin sekä eteläisen kaasukäytävän että Välimeren likvidien kaasukauppakeskusten kehittämisen kanssa. LNG:n käytön edistäminen EUalueella on runsaasti LNGterminaalikapasiteettia, jonka hyödyntämisaste on kuitenkin ollut huomattavan matala, vain 20% kun vastaava globaali keskiarvo on 33%. Taustalla on LNG:n korkea hinta. EUalueen terminaalien maantieteellinen jakauma ei myöskään ole tasainen ja muun maakaasuinfrastruktuurin puutteet estävät kaikkia EUmaita hyötymästä LNGterminaalikapasiteetista. Komissio arvioi että nesteytetyn maakaasun maailmanlaajuisen tarjonnan ennustetaan kasvavan lähivuosina jyrkästi (50 %) erityisesti USA:sta ja Australiasta, jolloin sen hinnat putoaisivat. LNGpotentiaalin hyödyntämiseksi ja sen parantamiseksi komissio ehdottaa eri toimia. LNG:hen liittyvää infrastruktuuria olisi parannettava niin LNGterminaalien rakentamisella niille alueille, missä niitä ei vielä ole kuin ne markkinoihin liittävät yhteenliitännät. Komissio kehottaakin jäsenvaltioita ja alueellisia maaryhmiä etenemään ripeästi suunnitteilla olevien LNGterminaalien ja muun infrastruktuurin kustannushyötyanalyyseissä sekä jakamaan tietoa, jotta hankkeiden edistäjät ovat tietoisia hankkeiden
14(16) rahoitukseen käytettävissä olevista vaihtoehdoista (mm. Verkkojen Eurooppa väline). Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelman (BEMIP) ryhmä on jo yksilöinyt kuusi keskeistä ensisijaista hanketta, jotka parantavat LNG:n ja varastoinnin käyttömahdollisuuksia alueella (ml. Balticconnectorkaasuputki) joilla yhdistetään Baltian maat ja Suomi MannerEuroopan kaasuverkkoon. Infrastruktuurin lisäksi tarvitaan toimivat kaasumarkkinat jotta se lähettäisi oikeat hintasignaalit, jolloin sekä saataisiin nesteytettyä maakaasua sinne, missä sitä tarvitaan. Komissio kannustaakin jäsenvaltioita laittamaan täytäntöön kaikki sisämarkkinasäädökset ja verkkosäännöt. Itämeren alueen BEMIPryhmän osalta komissio kehottaa kansallisia sääntelyviranomaisia laatimaan vuoden 2016 puoliväliin mennessä toimintasuunnitelman, jossa yksilöidään toimenpiteet, joilla hallitaan kolmannen paketin mukaisen poikkeuksen päättyminen ja avataan Itämeren kaasumarkkinat kokonaan mahdollisimman pian, sekä tarvittavat toimet yhtenäisen markkinaalueen luomiseksi. EU:n on lisäksi tehostettava toimiaan voidakseen tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa edistää vapaiden, likvidien ja avoimien globaalien markkinoiden luomista nesteytetylle maakaasulle. Sitä varten on tehostettava vuoropuhelua nesteytetyn maakaasun nykyisten ja tulevien toimittajien (esim. Qatar, Nigeria, Egypti, Angola, Mosambik, Tansania, Israel, Libanon, Iran, Irak ja Libya) ja sen muiden merkittävien kuluttajien (esim. Japani, EteläKorea, Kiina ja Intia) kanssa, jotta voidaan poistaa esteitä sen kaupalta maailmanmarkkinoilla. Kaasun varastointi Kaasun varastoinnilla on merkittävä rooli tarjonnan ja kysynnän tavanomaisen päivittäisen ja kausittaisen vaihtelun tasaajana. Varastointikapasiteetin saatavuus ja tyyppi vaihtelevat EU:ssa merkittävästi energialähteiden yhdistelmän, toimittajavalikoiman ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Vaikka nykyinen varastointikapasiteetti vaikuttaisi olevan riittävä, varastoinnin käytön tehokkuutta ja vaikuttavuutta jäsenvaltioiden rajat ylittävässä ja alueellisessa toiminnassa sekä normaaleissa markkinaoloissa että kriisitilanteissa voitaisiin kuitenkin parantaa. Komissio kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan varastojen riittävästä fyysisestä saatavuudesta. Tämä koskee myös siirtoverkon kapasiteettia. Komissio kehottaa jäsenvaltioita myös tekemään tiivistä yhteistyötä naapurimaittensa kanssa varastojen alueellisen käytön optimoimiseksi, erityisesti kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen ehdotetun tarkistamisen pohjalta komissio kehottaa jäsenvaltioita tekemään varastoinnin rajatylittävästä käytöstä mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa hyödyntämällä alueellisia ennaltaehkäisy ja hätäsuunnitelmia. Lisäksi komissio pyrkii optimoimaan varastojen käyttöä täydentämällä ja mukauttamalla verkkosääntöjä tarpeen mukaan. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta (kirj.) 6.8.7.2016
15(16) Eduskuntakäsittely Suv (kirj.) 6.8.7.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Strategialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajamaa Slovakian taustaasiakirja. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Työ ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Maria Kekki, p. 02950 64794 EUTORItunnus EU/2016/0661 Liitteet Viite
16(16) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi energia, energiahuolto, energian toimitusvarmuus, ilmasto ja energiapaketti, maakaasu, päästökauppa, sähkö, kilpailukyky, liikenne, televiestintä ja energianeuvosto LVM, TEM, UM, YM ALR, EUE, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TRAFI, VM, VNK, VTV