sivistystoimiala Dynamo-projekti 2008-2011 LOPPURAPORTTI

sivistystoimiala Dynamo-projekti 2008-2011 LOPPURAPORTTI

SISÄLTÖ JOHDANTO...3 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ...5 Lähtökohta...5 Kohderyhmä...5 Epäonnistumisansasta onnistumisen kehälle...6 Tavoitteet...6 PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ...7 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN...9 Dynamon viestinnän tuotteistaminen...9 ONGELMAT JA SUOSITUKSET... 11 PROJEKTIN TULOKSET...12 Nuorten sijoittuminen...12 Nuorten palautteet...13 Asiakastyytyväisyyskyselyt...16 STL-malli...16 PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS...17 Draamapaja...17 Devising menetelmä draamapajassa...19 PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET...19 HYVÄT KÄYTÄNTEET...20 Yhteisöllisyys...20 TOIMINNAN JATKUVUUS...21 PROJEKTIN RAHOITUS...22 HENKILÖSTÖ...23 YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA...24 AINEISTON SÄILYTYS...25

JOHDANTO Uutta projektisuunnitelmaa tehdessä vanhasta kokemuksesta on ollut suuri apu. Toimivat hyvät käytänteet, luodut kontaktit ja turvaa tuovat rutiinit ovat muotoutuneet vanhan projektikauden aikana. Suunnitelma on muuttunut kokemukseksi ja paperista on tullut metamorfoosiin kautta todellisuutta. Ihmiset ovat puhaltaneet suunnitelmaan hengen ja olemme yhdessä luoneet Dynamon näköisen todellisuuden. Paikan, jossa nuoret saavat työkokemusta, kokemuksen ryhmään kuulumisesta, kokemuksen subjektina olemisesta ja kokemuksen siitä, että minä voin, minä osaan ja minä pärjään. Minulla on tulevaisuus, johon minä voin vaikuttaa. Koetusta on otettu opiksi. Epäonnistumiset ja onnistumiset, tähtihetket ja sudenkuopat, valot ja varjot kaikesta on ollut hyötyä. Uudet innovaatiot ovat syntyneet paikkaamaan vanhoja puutteita ja vahvistamaan jo olemassa olevaa hyvää. Kokemus mahdollistaa tekemään työstämme vielä vaikuttavampaa ja tehokkaampaa ihmisyyttä, todellista kohtaamista ja yhteisöllisyyttä unohtamatta. Kokemuksellinen oppiminen on yksi arvoistamme. Kokemuksellisella oppimisella ja osallisuudella luomme edellytykset onnistumiseen ja elämänilon sekä itsevarmuuden löytämiseen. Dynamo on yli viiden vuoden projektiajan jälkeen vakinaistettu v. 2011 osaksi Lahden nuorisopalveluiden työllisyys- ja erityispalveluita. Kiitos kuuluu usealle taholle: Kiitos päättäjille, että nuorten hienot eteenpäinmenot sijoittumisineen ja elämän laadun parantumisineen ei ole jäänyt teiltä huomiotta. Kiitos rahoittajille: ELY-keskukselle, Lahden kaupunkiseudun kunnille, nuorisopalveluille eli hallinnoivalle tahollemme, jolta on aina saanut tukea ja kannustusta. Kiitos myös nuoria ohjaaville tahoille ja muille yhteistyökumppaneille siitä, että olette uskoneet meihin ja lähettäneet nuoria oppimaan niin työelämätaitoja kuin itsestäänkin monia asioita. Kiitos hienolle henkilökunnalle, joka on heittäytynyt täydestä sydämestään ja antanut kaiken ammattitaitonsa, luovuutensa, innostuksensa ja uskonsa nuorten käyttöön, joskus jopa oman jaksamisensa kustannuksella. Lopuksi kaikkein suurin kiitos nuorille joiden kanssa olemme saaneet tehdä töitä. Ennen kaikkea kiitos siitä, että olemme saaneet olla mukana kulkemassa rinnallanne ja saaneet nähdä hienoja onnistumisen kokemuksia ja eteenpäin menoja. Vaatii uskallusta ottaa selvää siitä, kuka on? mitä oikeasti elämältä haluaa? sekä rohkeutta lähteä tavoittelemaan unelmiaan. Oli kyseessä työpaikka, ihmissuhteet tai uusi harrastus, avainsana on itseluottamus. Dynamon lämmin ja kannustava ilmapiiri, jossa on tilaa olla ja yrittää, auttaa uskomaan itseensä ja omiin mahdollisuuksiin. (Krista Sahuri, Dynamon nuori 2009) Susanna Ormaa-Perälä, projektipäällikkö 3

Projektin nimi Ohjelma Ohjelman osio Toimintalinja Projektityyppi Vastuuviranomainen Aloituspäivämäärä Dynamo Manner-Suomen ESR-ohjelma Etelä-Suomen suuralueosio 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projekti, jossa on henkilöitä mukana Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 01.04.2008 Päättymispäivämäärä 31.03.2011 Toteuttajan nimi Lahden kaupunki nuorisopalvelut Projektin vastuuhenkilön nimi Jouni Kivilahti Sähköpostiosoite jouni.kivilahti@lahti.fi Puhelinnumero 050 518 4492 Täyttäjän nimi Susanna Ormaa-Perälä Sähköpostiosoite susanna.ormaa-perala@lahti.fi Puhelinnumero 050 383 6455 4

PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohta Nuorten seudullinen työllisyyshanke Dynamo syntyi vastaamaan Lahden kaupunkiseudun työllisyyskentältä nousevaan tarpeeseen vuonna 2005 tehdyn kartoituksen pohjalta. Lahden kaupunkiseudulta todettiin puuttuvan matalankynnyksen työpajatoiminta, joka on suunnattu nuorille joiden elämäntilanne vaatii kattavaa psykososiaalista tukea. Lahden työttömyysaste oli edelleen korkea vuonna 2007 verrattuna koko maan keskiarvoon ja suurimpiin kaupunkeihin. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli lokakuun lopussa 2007 Lahden kaupunkiseudun alueella n. 750, joista miltei 600 oli lahtelaisia nuoria. Dynamo on saanut vuosina 2006 2008 ESR-rahoitusta Hämeen TE-keskukselta (myöh. ELY-keskus). Jatkorahoituksen Dynamo sai ajalle 1.4.2008 31.3.2011. Dynamo, matalankynnyksen työpaja, tarjoaa vuosittain 45:lle (aloittavaa nuorta) Lahden kaupunkiseudun 17 24-vuotiaalle nuorelle tuettua työharjoittelua 5 kk jaksoissa sisustus-, remontti-, draama sekä media/ atk-tukipajassa. Tavoitteena on yksilöiden tukeminen koulutukseen ja työelämään tai henkilökohtaisella työllisyyspolulla eteneminen sekä valmentautujan elämänhallinnan ja toimintakyvyn lisääminen. Jokaiselle Dynamon pajajakson nuorelle tehdään realistinen jatkopolkusuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. HOLLOLA ASIKKALA LAHTI ORIMATTILA NASTOLA Kohderyhmä Dynamo tarjoaa työharjoittelua työpajoissaan vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville Päijät-Hämeen, pääsääntöisesti Lahden kaupunkiseudun (Hollola, Nastola, Orimattila, Asikkala ja Lahti), 17 24-vuotiaille nuorille. Ensisijainen kohderyhmä on ammattikouluttamattomat nuoret, joilla monesti on arjenhallinnassa ongelmia selvitä koulutuksessa tai avoimilla työmarkkinoilla ilman tukea ja apua. Taustatekijöinä kohderyhmän nuorilla on usein alentunut työ- tai toimintakyky, pitkäaikainen toimeentuloasiakkuus, mielenterveys- ja päihdeongelmia, elämänhallinnan puuttuminen ja suuntautumattomuutta/ ajelehtimista. Näihin ongelmiin pyrimme 5 kk aikana löytämään ratkaisuja työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksen sekä palveluohjauksen keinoin. Dynamossa nuorille suunnattujen palveluiden tavoitteena on kestävien uraratkaisujen tukeminen, ei ainoastaan nuoren työttömyyden katkaisu. Menetelmänä käytetään saattaen vaihtamista eli nuoren siirtämistä aktiivitoimenpiteestä toiseen sovitun työllisyyspolkusuunnitelman mukaisesti. Siirtymät edellyttävät moniammatillista yhteistyötä sekä nuoren sitoutumista ja tavoitteiden suuntaista työskentelyä. Toiminta keskittyy erityisesti niihin nuoriin joiden elämää ovat leimanneet epäonnistumiset ihmissuhteissa, koulussa ja mahdollisesti myös työelämässä. Tehtävämme on auttaa, tukea ja valaa uskoa nuoriin, jotta nuoret saadaan voimaantumaan niin, että heistä tulee oman elämänsä subjekteja eikä elämäntilanteidensa ja olosuhteidensa uhreja. Ilman arjen- ja elämänhallinnan taitoja nuori ei kykene aktiiviseen kansalaisuuteen. Projektin toiminnan kautta nuorille avautuu mahdollisuus osallisuuteen ja tämä vahvistaa heidän kykyään saavuttaa hyvän elämän perusedellytykset. Nuorten elämänhallinnan ja toimintakyvyn kehittymistä ja paranemista seurataan alkutilanteesta väliarviointiin ja lopuksi loppupalautteeseen. Nuorten sijoittumisia koulutukseen, työhön tai henkilökohtaisella työllistymispolulla seurataan. Seurantaa tehdään heti pajajakson jälkeen, puoli vuotta pajajakson päättymisestä ja vuosi pajajakson päättymisestä. 5

Epäonnistumisansasta onnistumiskehälle Syrjäytymisen taustatekijöinä saattaa olla erilaisia yksilön oppimia ajattelu- ja toimintatapoja, jotka perustuvat aikaisempiin kokemuksiin. Nämä vääränlaiset menettelytavat saattavat altistaa yksilön epäonnistumaan toistuvasti. Esimerkiksi koulutukseen ja työmarkkinoille pääsy edellyttää suoriutumista erilaisista haasteista. Tällaisissa tilanteissa ihmiset valitsevat erilaisia toimintatapoja eli strategioita. Yksilön itsetunto vaikuttaa toimintatavan käyttöön. Yksilö, jolla on heikko itsetunto, valitsee tehottomia strategioita. Epäonnistumisansastrategian käyttäjillä on tavallisesti heikko itsetunto. He uskovat jo etukäteen epäonnistuvansa tehtävää suorittaessa. Haasteellisissa tilanteissa he toimivat yleensä epäjohdonmukaisesti ja suunnittelemattomasti, joka johtaa yleensä epäonnistumiseen. Epäonnistumisansastrategian käyttäjä joutuu toistuvasti epäonnistumistilanteisiin ja itsetunnon kannalta kielteiseen palautteeseen, joka vahvistaa edelleen negatiivista minäkäsitystä. Epäonnistumisstrategia muodostuu noidankehäksi, joka monistaa itseään. (Piri 1997, 28.) Pajainterventioiden ja pajaohjauksen keskeiseksi tavoitteeksi nousee nuoren ohjaaminen epäonnistumisansasta onnistumiskehälle. Tässä ohjaajien rooli on merkittävä. Ohjaajien tärkeäksi tehtäväksi nousee nuoren itsetunnon vahvistaminen ja positiivisten asioiden korostaminen. Nuorten työpajoissa on mahdollisuus antaa nuorelle tukea ja apua sekä työ-, ammatti- ja urasuunnitelmien tekoon että muuhun arjen- ja elämänhallinnallisiin asioihin. Pajatoiminnan tulisi tarjota nuorelle hyviä kokemuksia, jotka voimaannuttavat ja valtauttavat nuorta. Epäonnistumisansasta onnistumiskehälle EPÄONNISTUMISANSA Epäonnistumisen ennakointi ONNISTUMISKEHÄ Onnistumisen ennakointi Itsetunto tehtävään liittymätön toiminta INTERVENTIO OHJAUS Itsetunto + suunnitelmallisuus, tehtäväkeskeisyys Epäonnistuminen Onnistuminen (Nurmi ym. 1992, Piri 1997) Tavoitteet 1) Tarjotaan vuosittain 45:lle Päijät-Hämeen kuntien nuorelle tuettua työharjoittelua 5 kk jaksoissa. 2) Yksilöitä tuetaan koulutukseen ja/tai työelämään, henkilökohtaisella työllisyyspolulla etenemistä sekä lisätään valmentautujan elämänhallintaa ja toimintakykyä. 3) Jokaiselle Dynamon pajajakson nuorelle tehdään realistinen jatkopolkusuunnitelma. 5) Dynamon toimintaa kehitetään vuoden 2008 aikana ottamalla käyttöön Sosiaalisen Työllistämisen Laadunarviointimalli. 6) Dynamon viestintä tuotteistetaan. 7) Arjenhallinnan Taito-pajojen järjestäminen aloitetaan nuorille. 8) Dynamon työntekijöille tarjotaan työnohjausta. 4) II-asteen koulutusta tarjoaviin koulutusorganisaatioihin rakennetaan kiinteämmät suhteet. 6

PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Edellisen hankkeen aiesopimusten pohjalta on tehty suulliset aiesopimukset, joissa Hollola lupautuu ostamaan 7 työpajapaikkaa / projektiaika Dynamo-hankkeelta, Asikkala 1 paikan / vuosi, Orimattila 1 2 paikkaa / vuosi ja Nastola 1 paikan / vuosi. Edellä olevat sopimukset edellyttävät, että kyseessä olevilla kunnilla ja kaupungilla on nuoria, jotka ovat kiinnostuneita tulemaan Dynamoon työharjoitteluun. Kunnat ostavat työpajapaikkoja vain tarvittaessa. Lisäksi muita Dynamoon ohjaavia tahoja ovat TE-toimisto, Päijät-Hämeen Koulutuskonserni, Akseli-työpajat, Nuorten työharjoitteluyksikkö Horisontti, Nuorten monipalvelukeskus Domino, Lahden seudun nuorisoasunnot ja Lahden alueen perhekodit. Edellä mainittujen sopimusosapuolten ja yhteistyötahojen kanssa on tehty tuloksekasta yhteistyötä jo edellisen ESR-hankkeen aikana. Oleellinen osa nuoren onnistunutta työharjoittelujaksoa on ohjaavan tahon ja Dynamon välillä vaihdettava informaatio ja työnjaon mutkattomuus. Nuoren saattaen vaihtaminen toimenpiteestä toiseen suunnitelmallisesti onnistuu erityisen hyvin oman organisaation sisällä. Nuorisopalveluissa toteutetaan yhteisesti sovittua tapaa nuorten siirtymisissä, jotka tapahtuvat tuetusti ja harkitusti sekä hyvässä yhteistyössä. Dynamon toimintatapa on tavoitteensa ja visionsa mukaisesti tullut tunnetuksi toimintamuodoksi yhteistyökumppaneiden keskuudessa Lahden kaupunkiseudulla. Tästä osoituksena on se, että nuoria ohjautuu Dynamon työpajoille laajasti eri tahojen ohjaamina. Erilaisia ohjaavia tahoja on projektiaikana ollut 26. Yhteistyö nuorta ohjaavien tahojen kanssa on ollut pääsääntöisesti toimivaa ja joustavaa. Erityisen hienoa on ollut huomata kuinka kaikilla nuorta ohjaavilla tahoilla on ollut yhteinen halu ja tavoite nuoren jatkopolun kestävään suunnitteluun ja toteutukseen. TE-toimisto on ollut merkittävin nuoria ohjaava taho. TE-toimiston kautta on ohjautunut kolmen vuoden aikana 44 nuorta (kokonaismäärä 138), joka on kolmasosa koko nuorten kokonaismäärästä. TE-toimiston kanssa yhteistyö on ollut joustavaa ja sujuvaa. Erityisesti yhteistyö Dynamon nimetyn yhteyshenkilön Riitta Hirvonen-Lankischin kanssa on ollut toimivaa. Toiseksi eniten Dynamoon on ohjautunut nuoria Lahden seutukuntien kautta. Lähikunnista nuoria on ohjautunut yhteensä 26. Yhteistyö kuntien kanssa on ollut joustavaa ja tehokasta. Kunnista ei ole vain sysätty nuoria Dynamoon, vaan tuki ja apu omasta kunnasta on ollut koko ajan saatavilla. Yhteydenpito nuoren asioista on ollut ajanmukaista ja toimivaa. Lisäksi kunnista ohjaava taho (sos.toimen edustaja tms.) on ollut mukana nuoren väli- ja loppuarvioinneissa. Dynamon pajajakson jälkeen nuori on saattaen siirretty takaisin muihin lähettävän kunnan palveluihin mikäli koulutustai työpaikka ei ole ollut ensisijainen mahdollisuus nuoren jatkopolkusuunnitelmaksi. Nuorisopalveluiden sisälle on rakennettu työllisyysportaat, joita pitkin nuori voi ohjatusti siirtyä. Työharjoitteluyksikkö Horisontin kautta nuoria on ohjautunut Dynamoon kolmanneksi eniten. Kahdeksantoista nuorta on ohjattu Dynamoon Horisontista. N U O R T E N T Y Ö L L I S T Ä M I S E N P O R T A A T 5. 0. Starttivaihe 1. Kuntoutusvaihe 2. Ohjaava ja valmentava vaihe 3. Ammatillisen orientaation vaihe 4. Työllistämisvaihe 5. Itsenäisen toiminnan vaihe 1. E T S I V Ä T Y Ö 2. D O M I N O D Y N A M O 3. H O R I S O N T T I 4. A K S E L I työharjoittelu, työkokeilu, työvoimakoulutus tuettu työpajatoiminta koulutus, työelämä tukityöllistyminen, oppisopimus 0. kuntouttava työtoiminta T E - T O I M I S T O päivätoiminta 7

Dynamoon nuoria ohjaavat tahot: Alipi-hanke 1 Asikkalan kunta 4 Domino 2 Duuri-hanke 1 Etsivä työ 4 Hollolan kunta 9 Horisontti 18 itse 9 Järvenpään kaupunki 1 Kasvun portaat 1 Kaveri 9 Kuntouttava työtoim. 1 Lehti -ilmoitus 9 Lyhty 2 Nastolan kunta 4 Internet 2 Nuorisopsyk. 1 Oma-ura 1 Orimattilan kaupunki 8 Patina 1 Salpaus 1 Sipilän varakoti 2 Stoppari 1 TE-toimisto 44 Varhaiskuntoutus 1 Vasamakoti 1 138 Dynamon yhtenä tavoitteena on ollut tarjota työharjoittelua 45 nuorelle vuosittain. Yhteensä 138 nuorelle on tarjottu työharjoittelua kolmen vuoden aikana. Nuoria on tuettu henkilökohtaisella työllisyyspolulla sekä yhteishaussa. Lisäksi valmentautujien toimintakykyä ja arjenhallintaa on lisätty. Jokaiselle nuorelle on tehty realistinen jatkopolkusuunnitelma, joka tukee nuoren mahdollisuuksia onnistua omalla henkilökohtaisella työllisyyspolullaan. Toisen asteen oppilaitokseen on rakennettu kiinteämmät suhteet. Yhteistyötä on tiivistetty mm. pyytämällä Salpauksen edustaja ohjausryhmään. Lisäksi Salpauksen hallinnoiman Työnäky-hankkeen (ESR) kanssa on tehty yhteistyötä. Yksilövalmentaja on osallistunut Työnäky-hankkeen koordinoimaan verkostoon. Verkosto on kerran kuukaudessa kokoontunut jakamaan kokemuksia hyvistä käytännöistä työllistymisohjaukseen liittyen. Verkostossa on tarkasteltu eri toimijoiden työmenetelmiä ja työkaluja, jaettu kokemuksia, pohdittu kehittämistarpeita ja opittu yhdessä. Ryhmässä on myös levitetty tietoa yhteistyöverkoston mahdollisuuksista nuorten työllistymisen edistämiseksi. 8

JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Dynamon viestinnän tuotteistaminen Dynamon toiminnasta on tiedotettu säännöllisesti vuosien 2008 2011 aikana. Tiedotteita on lähetetty 13 kappaletta, joista kaikki on julkaistu Lahden kaupungin Intranetissä ja Internetissä. Paikallislehdissä on ollut juttuja Dynamosta 71 kertaa. Dynamon viestinnän tuotteistaminen on Dynamon projektisuunnitelman yksi painopiste vuosille 2008 2009. Dynamon viestinnän tuotteistamisessa on ollut kysymys vahvasti nuorten ohjaamisen ja kohtaamisen prosessista. Ei ainoastaan esitteestä, joka on prosessin lopputulema. Kymmenen kuukauden prosessin tuotteena on syntynyt kuvasto/esite, jossa Dynamon toiminta tehdään sidosryhmille näkyväksi nuorten ja henkilökunnan tuottaman tiedon avulla sanoin ja kuvin. Nuoret ovat olleet merkittävässä osassa viestinnän tuotteistamisprosessia. Dynamon tavoitteena ja painopisteenä on ollut Dynamo-tietoisuuden lisääminen. Yksi merkittävimmistä Dynamo-tietoisuutta lisäävästä toiminnasta on Dynamon draamapajan esitykset, joita on ollut yhteensä 67. Katsojia draamapajan esitykissä on ollut 3 235. Muihin Dynamon tiedotus- ja markkinointitilaisuuksiin on osallistunut 1 594 henkilöä. Lisäksi Dynamolla on omat nettisivut www.nuorilahti. net/dynamo, joissa kerrotaan Dynamon perustoiminnasta ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista, mm. pajajaksojen alkamisista ja draamapajan esityksistä. Medianomi ja muotoilija, Laura Mellasen tehtäväkuvaus Dynamon viestinnän tuotteistamiseen liittyen - graafinen suunnittelu ja taiteellinen ohjaus - projektisuunnittelu ja prosessin ohjaus - tuotteistaminen - nuorten kohtaaminen - taidekasvatuksellinen ote - markkinointiviestinnän tavoitteiden tuntemus ja niiden soveltaminen sosiaaliseen ympäristöön - sosiokulttuurisen innostamisen perusperiaat- teiden tuntemus - luovat ja toiminnalliset menetelmät ideoinnin, suunnittelun ja tuotteistamisen välineinä - visuaalisen viestinnän teoria ja käytäntö - narratiivisuus ja kuvallinen kerronta Dynamolle on perustettu vuoden 2010 aikana omat Facebook-sivut ja vuoden 2011 alusta yksilövalmentajalle on rakennettu oma Facebook-profiili. Sosiaalisen median avulla pyritään tavoittamaan yhä useampi nuori. Lisäksi Facebook-sivut mahdollistavat tehokkaamman nuorten seurannan ja tätä kautta Dynamon vaikuttavuuden arviointi paranee. Alla Dynamon mediapajan valmistamia viestintään ja markkinointiin liittyviä painotuotteita. 11 kpl 6 kpl 6 kpl 5 kpl 4 kpl 4 kpl 3 kpl 3 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl 1 kpl Innovatiivinen viestinnän väline Toiminnallisin ja luovin menetelmin Dynamon nuoret (ja henkilökunta) Lauran ohjauksessa Nuoria Dynamoon ohjaaville tahoille ja tuleville dynamonuorille OD - Mitä tehtiin? - Miten tehtiin? - Kuka teki? - Kenelle? teknine n ja ympäri stötoim iala V LY LV W\ V WR LP LD Lehti-ilmoituksia Julisteita Käsiohjelmia Paperikasseja Joulukortteja Flyereita Cityvalotaulujen julisteita Kutsuja Esitteitä Kuvasto Tarrat Ovikangas mapaja esittää Dynamon Draa c o Ohittaako hän sinut Polkeeko Vihreä kulkija vastaasi? vierustoverisi buskävellen kadulla? Vai vihertääkö sissa? Minusta rohkeus näkyy täällä yhteishenge ssä; kaikil la ryhmässä on rohke utta olla oma sillä juuri itsensä, yhteishenki on mahdo listanut sen. lkaikilla on ta tukea toisiaa rohkeutapua ja tukea n ja myös pyytää kun sitä see. Rohke tarvitus näkyy myös siinä, että tuettu ina kokeilla siipiäm me uskallamme me. ana päivänä 22.9 Jos näet Vihreän kulkijan autottom ja aika sekä oma lähetä viesti: VK, bongaus paikka ajassa n 050 383 6493 mapnumeroo iseen. nimesi Draa n ja kulttuurin tekem tutustutaan taitee uria tehdään kulttu Koiviston auton matkakortlun aikan rjoitteien arvotaan Työha j keskensekä ryhmän tarpeista Osallistuj liittyviä tilaustöitä eja i-(4 kpl). alaan(2 projektit suunn kpl) sekäti.vr:n Kaikkilahjakortt teja valmiita lähtevä loppuprojek n, voimi än tetaan ryhm t: Lahden ympäristöä seudun tellaan ja toteu t sisältä voiva seneijärjestävä ktit Tempauk Proje ksia ole. harjoi- Dynamon käsikirjoituja lveluiden nuorisopa ja kirjallisia Lahden palvelut, kuvallisia mm. teatterillisia aja. draamap tuksia. oviikko Lisätietoja: www.lahti.fi/suomi/ymparist siivet selässä KOIVISTON AUTO LAHDEN LIIKENNE www.koivistonauto.fi www.lahdenliikenne.fi Pääosassa haave Ethän pelkää elämää? Näe asiat uudella tavalla Sano kyllä elämälle Valloita koko maailma nuorten seudulline n työllisyysh anke WW W.N UOR ILAH TI.NE T/D YNA MO f 9 R r than Bette shit! y Disne f RAV INTO LA D RAA MA T ARJ OAA TEA Dyn TTE amo RI-IL n d Rav raam intola apaja Ensim n ka tt mon mäinen auksesta avaa le ip k apaja asia uolinen attaus o pääsee ikkiravin Käsikirjoitus: Draam kas, my tolan n 9.0 nau väli saa niemi ja Lauri Keski nu valita ös vega 0 10.3 ttimaan Ohjaus: Laura Pelto 0 ja an Men itsell toine 8.9 1 un o een eille so n ka piva n laa suuh 17 tt, a ti un s 2 Esityksessä ssä: opiv valikoim kaik 4-vuotia nut ja ko kki esitysjärjestykse / Universe, käytettävä musii si an. K a a e du möter varg, Life opett ravinto t nuore maistan aikk Detektivbyrån: Om havet vid Hus t ii la låda, a u i n to t Rymden imiv graa jineen. an ova Golden planet at ra Dynam Bombay Lounge: t fisen R smusiikki.a. ilme avintola lämpimä vintolas on draam Sims- pelin tunnu e people:n Y.M.C on antanut Villag en o Lisäksi innoitusta n su n sisustu sti terve sa kokke apa Nuo unnit rt tu apaja ellut ksesta ja lleita k ina, t Lavastus: Draam -rah en seud a o Dyn u niemi amo ulkoilm ikki 7 ja & Laura Pelto kaup itteinen llinen ty Puvustus: Sisustuspa n me e ö u p diap estä v polu nkiseud rojekti. llisyysha aja. t koh un n D n k y e n joilla a ti am u D. mati orille. D mon pa ynamo yn llista ja o koulu amon ta t tarjoa n Lahde vat nn rkoit tusta työ uk. Työ harjo sena on harjoit itella ra Lähd voi d kenta e leik raam kiin a-, - tu Lavalla pa, a Komp a Golnick, Emm Essi Eteläpää, Emm Metsä, Viivi Meiseri,, Antti Turo Laaksonen Sanna Pesonen, Noora Nurminen, o Vaini Erika Sternad, Tiina

Prosessin ohjauksesta vastasi Laura Mellanen ja sen sisällöstä vastasi nelisenkymmentä Dynamon nuorta ja osin Dynamon henkilökunta. Tavoitteena oli tehdä näkyväksi Dynamon toimintaa ja sen ainutlaatuisuutta luovin ja toiminnallisin menetelmin. Tärkeintä oli kuvata ja kuvittaa nuoren henkilökohtainen kokemus. Ideoinnin avulla syntyi 30 erilaista ideaa, joista kuutta jatkokehitettiin ja lopuksi syntyi kolme eri konseptikokonaisuutta, joista nuorista ja työntekijöistä koottu jury valitsi parhaan. Näin syntyi kuvasto Dynamo nuoren yllä, työpajatoiminnan vahvuudet nuorten pukemina sanoiksi, kuviksi ja ylleen. Projektikuvaus vaiheet 1. toimeksianto 2. ideointi 3. konseptivaihtoehtojen kehittäminen 4. valinta 5. pohjatyö ja avainsanat: minä, Dynamo ja toiveet 6. avainsanojen tutkiminen 7. kokonaisuuden esittely 8. kuvallinen viestintä 9. avainsanojen kuvittaminen 10. paitojen, printtien ja valokuvien suunnittelu 11. paitojen valmistus 12. kuvaus 13. tekstisisällön tuottaminen 14. graafinen toteutus Dynamo-kuvasto koostuu Dynamon nuorten suunnittelemasta t-paitamallistosta, jota he esittelevät omin kasvoin kuvastossa. Paidat valmistetaan itse ja tekstisisällöt viestivät nuorten kokemia asioita Dynamolla. Avainsanoiksi nuoret valitsivat 1. kokemus 2. ammatinvalinta 3. itsevarmuus 4. rilleys 5. valmius itsenäiseen elämään 6. rohkeus 7. tulevaisuus (jatkopolku) 8. yksilöllisyys (oma itse, minuus) 9. kuvaaminen 10. itsetuntemus 11. turvallisuus (rohkeus) 12. monitaitoisuus 13. toimeentulo (raha) 14. ystävyys 15. yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus Keskiössä olivat nuoret ja heidän voimaantuminen ja kehittyminen sekä sen kuvalliseen ja viestinnälliseen muotoon saattaminen. Nuoret haluavat tulla nähdyksi osaavina, luovina ja kykenevinä yksilöinä, ei moniongelmaisin rassukoina. Mellanen on kehittänyt ja räätälöinyt työskentelytavan, joka on kohdennettu sosiaalisen työllistämisen kontekstiin, jossa kohderyhmä on mukana tuottamassa erilaisin toiminnallisin keinoin informaatiota viestinnän tuotteeseen. Graafinen suunnittelu on vain pieni osa tällaista tehtäväkuvaa. Tämän kaltaisessa viestinnän innovatiivisessa tuotteistamisprosessissa, joka kohdennetaan vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleviin ammattikouluttamattomiin nuoriin, on hyvin oleellista nuoren kohtaaminen ja sosiokulttuurinen innostaminen. Tällainen kohtaaminen ja innostaminen edellyttävät erityisosaamista. Prosessi kokonaisuudessaan oli innovatiivinen ja kokeellinen. Nuoret antoivat hyvää palautetta prosessista ja kokivat sen merkityksellisenä omaa elämää avaavana kokemuksena. Työntekijät kokivat prosessin mielekkääksi ja hienoksi kokemukseksi, vaikkakin osin melko työlääksi, koska viestinnän tuotteistamispäivät rikkoivat pajan aikatauluja ja arkirutiineja. Projekti lisäsi henkilökunnan työmäärää ja toisaalta myös yhteisöllisyyttä niin työntekijöiden kuin nuortenkin kesken. Esimerkkinä kohderyhmän nuoren kuvaus valitsemastaan sanasta Rohkeus: Minusta rohkeus näkyy täällä yhteishengessä; kaikilla ryhmässä on rohkeutta olla oma itsensä, sillä juuri yhteishenki on mahdollistanut sen. Kaikilla on rohkeutta tukea toisiaan ja myös pyytää apua ja tukea, kun sitä tarvitsee. Rohkeus näkyy myös siinä, että tuettuina me uskallamme kokeilla siipiämme. (Gabriel Pietiläinen, Dynamon nuori 2009) Taiteen soveltavan käytön tulee ulottua yhteiskunnassa kaikkiin niihin toimintoihin, joissa se on mielekästä ja yksilöiden tai yhteisöjen elämää hyödyttävää. Taloudelliseen toimintaan, alueelliseen ja paikalliseen kehittämistyöhön, työelämän käytäntöihin, sosiaali- ja terveystoimeen, koululaitokseen (Taide- ja taitelijapoliittinen toimikunta TAO, 2002). Keskeistä ja tärkeää projektille oli nuorten osallistaminen sisällöntuotantoon ja toteutukseen. Tavoitteena oli antaa nuoren näyttäytyä osaavana ja kauniina. Menetelminä prosessissa käytettiin sosiokulttuurista innostamista, toiminnallisuutta ja voimauttavan valokuvan elementtejä. Prosessissa yhdistyi markkinointiviestinnälliset tavoitteet ja taidekasvatusta soveltavat menetelmät. 10

ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektiaikana ongelmallisinta on ollut kohderyhmän haasteellisuus, joka on heijastunut myös työntekijöiden työssä jaksamiseen aika ajoin. Dynamon kohderyhmänä on vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat nuoret, joilla ei ole ammatillista koulutusta. Vaikeassa työmarkkinatilanteessa nuoret ovat silloin kun työllistymiselle on muitakin esteitä kuin ammatillisen koulutuksen puuttuminen, esim. fyysiset ja psyykkiset sekä sosiaaliset vajavuudet sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Lisäksi osalla kokemukset ainaisista epäonnistumisista ovat muovanneet minäkuvaa negatiiviseksi. Epäonnistumiset ihmissuhteissa ja koulussa näkyvät työpajojen arjessa siten, että motivoiminen ja innostaminen ovat usein työvalmennuksen keskiössä. Vasta toissijaisina asioina tulee työhön liittyvien taitojen ja tietojen ohjaaminen. Dynamon kohderyhmän nuorilla on usein kasautuneita ongelmia, jotka aiheuttavat syrjäytymistä yhteiskunnasta. Syrjäytyminen on prosessi, joka koostuu eri elämän alueilta hyvinvointi, elämänlaatu ja elämänhallinta. Syrjäytyminen näistä jostakin altistaa syrjäytymistä toisillakin osa-alueilla. Osallisuudella on useita ulottuvuuksia: 1) taloudellinen toimeentulo, 2) poliittinen, 3) sosiaalinen, 4) kulttuurinen ja 5) koulutuksellinen. Dynamon tavoitteena on osallistaa nuori mahdollisimman monelle eri osallisuuden alueelle. Tätä kautta nuori saadaan kokemaan yhteiskunnallista ja yksilöllistä subjektiutta. Syrjäytyminen on sellaisten yhteisöjen ja toimintajärjestelmien ulkopuolelle joutumista, joihin kuulumalla ihminen ylläpitää elämän laatua ja hallintaa. (Hämäläinen, Nuoret pois tyhjän päältä kumppanuusfoorumi 22.11.2010) Dynamon kohderyhmän nuorilla yli 50 % todettiin olevan mielenterveys (34 %)- tai päihdeongelmia (20 %). Nämä ongelmat näkyvät niin ihmissuhteissa kuin arjenhallinnassakin ja vaikeuttavat pajajaksosta selviytymistä. Yhdeksi Dynamon työpajajakson keskeyttämisen syyksi totesimme myös sen, että ohjaavilla tahoilla ei ollut aina tarpeeksi realistista näkemystä nuoren psyykkisestä tai fyysisestä tilasta ja sitä kautta nuoren mahdollisuudet suoriutua työharjoittelujaksosta olivat heikot. Erityisesti silloin, kun nuorella on mielenterveystai päihdeongelma mutta ei hoitosuhdetta, Dynamon menetelmien avulla on vaikea varmistaa turvallinen ja onnistumisia sisältävä pajajakso nuorelle. Tilanne lisää epävakautta myös muiden nuorten työharjoittelun onnistumiselle, koska vertaisoppimista tapahtuu myös negatiivisesti. Dynamolla on tämän projektikauden aikana ollut työharjoittelussa 138 nuorta, joista 45 nuorta keskeytti pajajakson. Keskeytyksistä positiivisia oli 16. Positiiviset keskeytykset ovat yleensä koulutukseen, tukityöhön tai avoimille työmarkkinoille pääsy. Negatiivisia keskeytyksiä on ollut 29. Negatiiviset keskeytykset ovat yleensä liittyneet mielenterveys- tai päihdeongelmiin, jotka ovat heijastuneet arkeen ja näin ollen pajajaksosta suoriutuminen on ollut mahdotonta tässä elämän vaiheessa. Moniammatillinen yhteistyö on ehdoton edellytys hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tällöin nuoren on mahdollista voimaantua ja saada asiansa kuntoon niin, että kestävien koulutus- ja ammattisuunnitelmien on mahdollista toteutua. Dynamo ei ole hoidollinen ja kuntouttava yksikkö. Vaikka kuntouttavan toiminnan elementtejä onkin olemassa, lähtökohtana toiminnassa se ei ole. Osittain liian haasteellinen kohderyhmä on kuormittanut henkilökuntaa ja vaikeuttanut työntekijöiden työssäjaksamista. Tähän pyrittiin kuitenkin heti reagoimaan tarjoamalla työntekijöille mahdollisuus työnohjaukseen ja välittämällä ohjaaville tahoille tiedon ja toiveen työharjoittelijaehdokkaiden työ- ja toimintakyvyn riittävyydestä sekä muista nuoren auttamisverkostojen tarpeellisuudesta. Pelkästään työ- ja yksilövalmennuksen keinoin mielenterveys- ja päihdeongelmainen nuori ei ole autettavissa. Työ- ja elinkeinoministeriön muuttuneet linjaukset nuoren työharjoitteluajasta (maksimi aika 6 kk) saman organisaation alaisuudessa on haitannut lahtelaisten nuorten mahdollisuuksia jatkaa Dynamon jälkeen työharjoittelua jossakin kaupungin tarjoamassa työharjoittelupaikassa. Jotkut nuoret huomaavat Dynamo-jakson aikana kiinnostuksen esim. päiväkotityöhön, mutta Dynamon 5 kk pajajakson jälkeen nuorella on mahdollisuus olla työharjoittelussa muualla Lahden kaupungin tarjoamissa paikoissa ainoastaan kuukauden. Seutukuntien nuorilla on paremmat mahdollisuudet jatkaa oman kunnan alueella työharjoittelua. Lisäksi projektin toteuttajan näkökulmasta haasteen ja ongelman on muodostanut rahoittajatahon useaan kertaan vaihtunut henkilökunta. ELY-keskuksen henkilökunnan, erityisesti ESR-koordinaattorin vaihtuminen useaan kertaan ja maksatuksen eriyttäminen on tuottanut toteuttajatahon puolella ongelmallisia tilanteita. Ongelmia on ollut erityisesti silloin, kun asioista on sovittu suusanallisesti ilman dokumentaatiota. 11

PROJEKTIN TULOKSET 1.4.2008 31.3.2011 aikavälillä on työharjoittelussa ollut 138 nuorta, joista naisia on ollut 75 ja miehiä 63. Lahtelaisia nuoria on ollut 112 eli 81 % työharjoittelijoista. Muut 19 % on ollut pääsääntöisesti Lahden kaupunkiseudun muista kunnista. Asikkalasta on ollut 4 nuorta (3 %), Orimattilasta 8 nuorta (6 %), Nastolasta 4 (3 %), Hollolasta 9 nuorta (6 %) ja Järvenpäästä yksi nuori (1 %). Nuorten sijoittuminen Dynamon tavoitteena on, että 50 % Dynamon nuorista hakee koulutukseen ja 40 % hakeneista pääsee koulutukseen. Nuorista 49 % haki koulutukseen ja hakeneista 57 % pääsi koulutukseen. Nuorten sijoittumiset on tässä laskettu maaliskuussa 2011 olevan tilanteen mukaan. Teemme seurantaa heti pajajakson jälkeen, puoli vuotta pajajakson päättymisestä sekä vuosi pajajakson päättymisen jälkeen. Seurantatiedot on ilmoitettu seurannan mukaan tähän raporttiin, joten ne saattavat olla ristiriidassa seurantaraportin kanssa, joka mittaa aina seurantakauden sen hetkistä tilannetta. Dynamon työharjoittelijoista koulutukseen pääsi 28 % ja työhön 16 % nuorista. Yhteensä työhön tai koulutukseen pääsi 44 % Dynamon työharjoittelijoista. Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen (työharjoittelu, kuntouttava työtoiminta, päihdekuntoutus tms.) siirtyi 13 % nuorista ja muuhun toimenpiteeseen 8 %. Loput 35 % jäivät työttömiksi. Positiivisesti sijoittui 65 % nuorista. Nuoret, jotka keskeyttivät harjoittelun, jäivät pääsääntöisesti työttömiksi, joten heidän sijoittumisensa johonkin positiiviseen toimintaan oli loppuun suorittaneita heikommat. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat olleet merkittävimpiä negatiivisesti keskeyttämisen syitä. Nuorten sijoittuminen kunnittain Hollola 9 Orimattila 6 % 8 6 % Asikkala 4 3 % Sijoittuminen toimenpiteittäin työtön 48 35 % muu (äitiysloma, armeija) 11 8 % Nastola 4 3 % muu ohjattu toimenpide 18 13 % Kuntapaikat Lahti 112 81 % Järvenpää 1 1 % koulutus 39 28 % avoimet työmarkkinat 5 4 % tukityö 17 12 % 12

Nuorten palautteet Kaikilta Dynamon pajajaksolla olleilta nuorilta pyydetään palaute pajajaksosta, myös keskeyttäneiltä. Tosin negatiivisesti keskeyttäneet eivät useinkaan vastaa palautekyselyyn. Dynamossa on projektiaikana ollut 138 nuorta, joista 103 on vastannut palautekyselyyn. Palautekyselyyn on voinut vastata anonyymisti netissä. Dynamon toimintaa on voinut arvioida vaihteluvälillä 4 10. Strukturoituja kysymyksiä on ollut kymmenen ja avoimia kysymyksiä kaksi. Vuosien 2008 2010 Dynamon palautteiden yhteiskeskiarvot kysymyksittäin Työvalmentajan ammattitaito 9,3 Työvalmentajan ohjaustaidot 9,1 Työvalmentaja antoi palautetta riittävästi työstäni 9 Yksilövalmentaja auttoi minua riittävästi elämänhallintaan liittyvissä asioissa 9 Sain tukea ja apua tarvittaessa valmentajilta 9,4 Arjenhallintani parani Dynamon aikana 8,4 Dynamo-pajajakso selkeytti ura- ja ammattitoiveitani 8,3 Terveyteni ja hyvinvointini parani Dynamo-pajajaksolla 8,1 Dynamo-pajajaksosta oli minulle hyötyä 9,3 Työelämävalmiuteni paranivat Dynamo-pajajakson aikana 8,7 Dynamon palautteiden keskiarvot vuosittain 2008 2009 Työvalmentajan ammattitaito (6 valmentajaa) 9,5 Työvalmentajan ohjaustaidot (6 valmentajaa) 9,3 Työvalmentaja antoi palautetta riittävästi työstäni (6 valmentajaa) 8,9 Yksilövalmentaja auttoi minua riittävästi elämänhallintaan liittyvissä asioissa 9,2 Sain tukea ja apua tarvittaessa valmentajilta 9,5 Arjenhallintani parani Dynamon aikana 8,5 Dynamo-pajajakso selkeytti ura- ja ammattitoiveitani 8,4 Terveyteni ja hyvinvointini parani Dynamo-pajajaksolla 8,4 Dynamo-pajajaksosta oli minulle hyötyä 9,4 Työelämävalmiuteni paranivat Dynamo-pajajakson aikana 8,8 Työvalmentajan ammattitaito (6 valmentajaa) 9,2 Työvalmentajan ohjaustaidot (6 valmentajaa) 9 Työvalmentaja antoi palautetta riittävästi työstäni (6 valmentajaa) 8,8 Yksilövalmentaja auttoi minua riittävästi elämänhallintaan liittyvissä asioissa 8,8 Sain tukea ja apua tarvittaessa valmentajilta 9,2 Arjenhallintani parani Dynamon aikana 8,1 Dynamo-pajajakso selkeytti ura- ja ammattitoiveitani 8 Terveyteni ja hyvinvointini parani Dynamo-pajajaksolla 7,7 Dynamo-pajajaksosta oli minulle hyötyä 9,1 Työelämävalmiuteni paranivat Dynamo-pajajakson aikana 8,4 13

Avoimiin kysymyksiin poimintoja Hyvää Dynamossa oli: Monipuolisuus, osaavat ohjaajat. Sopivan pituinen pajajakso. Samoin päivän pituus. Avoin ilmapiiri. Sai tarpeeksi palautetta. Yksilövalmennus: tuntui, että minusta oikeasti välitettiin ja haluttiin auttaa. Ryhmä oli erittäin hyvä ja sain siitä hyvän kokemuksen. Ammattitaitoiset ja selkeät ohjaajat. Luovuus. Itsevarmuuden ja uskon vahvistaminen omiin taitoihin harjoitteiden kautta. Moni sai varmasti hyviä valmiuksia työelämään. Yhteistyö muiden pajojen kanssa sekä uuden oppiminen. Ihmiset ja ilmapiiri ja tapa jolla tehtiin töitä. Parasta aikaa elämässäni! Kiitos kaikesta kaikille. Dynamo oli ainutlaatuinen kokemus minulle ja en vaihtaisi sitä mihinkään. Toivon sen jatkuvan vielä pitkään ja muidenkin nuorten saavan siitä samaa hyvää oloa kuin minä sain. Kokemukset täältä ovat korvaamattomat. 2010 Työvalmentajan ammattitaito (8 valmentajaa) 9,3 Työvalmentajan ohjaustaidot (8 valmentajaa) 9,2 Työvalmentaja antoi palautetta riittävästi työstäni (8 valmentajaa) 9,1 Yksilövalmentaja auttoi minua riittävästi elämänhallintaan liittyvissä asioissa 9 Sain tukea ja apua tarvittaessa valmentajilta 9,4 Arjenhallintani parani Dynamon aikana 8,5 Dynamo-pajajakso selkeytti ura- ja ammattitoiveitani 8,5 Terveyteni ja hyvinvointini parani Dynamo-pajajaksolla 8,2 Dynamo-pajajaksosta oli minulle hyötyä 9,4 Työelämävalmiuteni paranivat Dynamo-pajajakson aikana 8,8 Ihan kaikki. Koko ympäristö, ohjaajat, ilmapiiri olivat todella mukavia. Varmasti monille nuorille oli rohkaiseva ja itsetuntoa nostattava kokemus. Elina oli tietty ihan paras. Mun mielestä näitä nuorille tarkoitettuja pajoja on hyvä olla, etenkin kun täälläkin nää asiat suju juuri niin kuin pitää. Ohjaajatkin suhtautuu jokaiseen nuoreen henkilökohtaisesti. Tarpeeksi ohjaten ja valvoen, joten kaiken kaikkiaan hyvä kokemus. Mia ja Petra osasivat hyvin neuvoa annetuissa tehtävissä ja auttaa jos tarvitsi. Kaikki olivat ystävällisiä ja kivoja ja hauskoja. Monipuolisia tehtäviä, joitakin pieniä tehtäviä lukuun ottamatta. Aina sai suoraa palautetta työn jäljestä. Minnalta sai muihin asioihin liittyen aina apua ja tukea jos oli tarve. Kaikenpuolin mukava työskennellä Dynamolla. Yksilövalmennus on loistava keksintö (arvioinnit). Lisäksi kaikki palaute mitä Dynamossa saa. Palautteen anto. Alli auttaa kaikkia apua tarvitsevia myös minua, vaikka ei olekaan arjenhallinnan ongelmia. Myös Auli ja Mari. Dynamo vahvisti minun tarkkoja ammattisuunnitelmia. Antoi itsevarmuutta toteuttaa koulutussuunnitelmat ja teki minusta avoimemman ja sosiaalisemman. Dynamossa selkiytyi tarkemmin mikä minä olen ja miks? Sai paljon itseluottamusta ja sai hyvin tutustua työelämään. Sai hyviä neuvoja omaan elämään. 14

Tämä oli elämäni parasta aikaa, voisin sanoa. Ensimmäistä kertaa oli jokin joka kiinnosti, koulut ei kiinnostaneet koskaan niin oli hienoa löytää jotain muuta mitä olisi mahdollista tehdä. Tulen kaipaamaan näitä aikoja paljon. koska elämässäni tulee olemaan tyhjä aukko kun joutuu luopumaan tästä jaksosta ja jokainen mahtava persoona jatkaa omia teitään. Toivon että tulen näkemään kaikkia jatkossakin. Sydämeeni tämä jakso jää. Tästä eteenpäin aion jatkaa opiskelua tiedonpuussa, jossa korotan numeroitani. Uudella todistuksella haen ammattikouluun, johon myös toivon pääseväni. Haluisin myös töitä kesäksi ja ennen syksyä, koulujen alkua. Tätä viittä kuukautta en unohda ikinä! Ystävät ja itsevarmempi esiintyminen. Löysin karismani, jota en ole koskaan edes tiennyt olevan olemassa. Kokemukset ja onnistumiset toivat minut takaisin elämään kiinni. Vasta Dynamon alettua olen saanut elämästäni kiinni. Tuntuu että masennuksen jälkeen viime vuonna aloin vihdoin elää ja toivon että tästäkin vuodesta tulisi entistä parempi. Jään kaipaamaan kaikkia täällä ja muistoja joita olemme yhdessä kokeneet. Dynamo sai minut ajattelemaan omaa tulevaisuuttani paljon positiivisemmin ja sain todella paljon vaihtoehtoja opiskelupaikkoihin. Dynamolta sain hyvät lähtökohdat työ/opiskelu elämään, kun tätä joskus myöhemmin luen, muistan että olin tuolloin menossa päiväkotiin ihan kunnon töihin, jonka Dynamon kautta sain. En uskonut löytäväni tulevaisuuttani täältä ja kaiken sen löytyessä helpotuin, on jotain mistä pitää kiinni. Kehittämisehdotuksia: Pidempi pajajakso. Siitä, että myöhästelee saa olla vihaisempikin. Joskus liian tiukka kuri, joskus liian löysä. Palautetta liikaakin, itsenäisempi työskentely nuorille. Enemmän alan paikkoihin tutustumista esim. paino, radio yms. Vähän enemmän voitaisiin patistaa asioihin. Työmäärä oli jakautunut epätasaisesti jakson aikana. Joskus oli runsaasti töitä ja joskus ei taas ollut kauheasti tekemistä. En ole enää hajamielinen tulevaisuudestani, vaan tiedän mitä oikeasti haluan. Kaikki kiitos kuuluu Dynamon draamapajalle, mutta myös sen ihmisille, ohjaajille ja meidän ja muidenkin pajojen ryhmille. 15

Asiakastyytyväisyyskyselyt Dynamon tilaaja-asiakkaille (kunnat, muut yhteistyökumppanit, TE-toimisto, pajojen tuotteiden ja palveluiden ostajat) on lähetetty tyytyväisyyskysely vuosina 2009 ja 2010. Tyytyväisyyskysely on osa nuorisopalveluiden asiakkaille suunnattua tyytyväisyyskyselyä, josta Dynamoa koskevat kohdat on poimittu. Asiakastyytyväisyyskyselyn arviointi on toteutettu vaihteluvälillä 1-5. Kysely lähetettiin vuonna 2009 26 taholle, joista 11 vastasi kyselyyn. Vuonna 2010 kysely lähetettiin 34 taholle, joista 17 vastasi. Pääsääntöisesti vastaajat ovat olleet lahtelaisia. Lisäksi vastaajia on ollut Hollolasta, Orimattilasta, Nastolasta ja Heinolasta sekä lisäksi joistakin muista kunnista, joita ei voinut paikallistaa. Osallistumisen tarkoitus on ollut pääsääntöisesti työhön liittyvä tai ostopalveluun liittyvä. Tieto Dynamon palveluista on pääsääntöisesti tullut nuorisopalveluiden työntekijöiltä. Palveluun oltiin erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä. Kukaan vastaajista ei valinnut kohtaa tyytymätön tai erittäin tyytymätön. Henkilökunnan osaaminen koettiin 4,4 arvoiseksi. Asioinnin helppous ja joustavuus 4,4 ja ystävällisyys 4,6. Luotettavuus ja turvallisuus koettiin 4,6 arvoiseksi. Yhteiskeskiarvo henkilökunnan osaamisen ja luotettavuuden ja turvallisuuden kesken oli 4,6. Lisäksi avoimiin kysymyksiin vastattiin seuraavasti: STL-malli Dynamon jatkohankkeen yhtenä painopisteenä on ollut Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallin (STL) käyttöönotto osaksi Dynamon toimintaa. STL-malli on työkalu Dynamon suorituskyvyn ja toiminnan tarkasteluun ja analysointiin. Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimalli on otettu käyttöön vuonna 2008, jolloin ensimmäisen kerran kuvattiin jokainen osa-alue. Kuvausalueet ovat jaettu toimintaa koskeviin: 1. johtajuus, 2. toimintaperiaatteet ja strategia, 3. henkilöstö ja 4. kumppanuudet ja prosessit sekä tuloksia koskeviin: 6. asiakastulokset, 7. henkilöstötulokset, 8. yhteiskunnalliset tulokset ja 9. keskeiset suorituskykytulokset. Kuvausten jälkeen toiminta arvioidaan ja valitaan kehittämiskohteet, joita aletaan työstämään. STL kehittämistyötä tehtiin vuoden 2009 aikana valitsemalla kehittämisalueeksi prosessit. Dynamolla on jo aiemmin kuvattu työ- ja yksilövalmennuksen prosessi, josta jokainen työvalmentaja on johtanut oman valmentautuja- tai asiakasprosessinsa. Yksilövalmentaja kuvasi valmentautujan rekrytointiprosessin. Näiden kuvausten kautta oma työ ja sen kulku tulee näkyväksi. Vaikka henkilökunta vaihtuisi ei prosessi jää hiljaisen tiedon varaan, vaan se on dokumentoitu. Vuoden 2010 aikana kuvattiin Dynamon toiminta uudelleen ja vuoden 2011 alussa toiminta arvioidaan, jonka jälkeen valitaan taas uudet kehittämiskohteet. Täten Dynamon toiminnan laatua tarkkaillaan ja parannetaan koko ajan. Sain sovitulla aikataululla tilatut työt, jotka tehtiin huolellisesti. Saan aina asiantuntevaa, hyvän tuulista palvelua ja koen, että Dynamossa toimii ihan oikea pedagogiikka, ei puuhailu tai säilytyslokertointipajailu vailla sisältöä. Nuori viihtyi hyvin ja koki Dynamon toiminnan mielekkääksi. Kokonaisvaltainen ote työskentelyssä on antanut hyvän tuloksen. Dynamon toiminta oli mielestäni nuorelle antoisaa ja kannustavaa. Nuoren poissaoloihin puututtiin jämäkästi. Jälkihuollon ohjaajaa pidettiin ajan tasalla. Dynamon toiminta tarpeellista ja varmasti käyttäjiä olisi enemmänkin, jos paikkoja olisi enemmän. Kiitän yhteistyöstä, taidosta, huolenpidosta, harjoittelupaikoista, töistä ja tilauksista joita olette ennakkoluulottomasti taikoneet. Lämpimät kiitokset miellyttävästä yhteistyöstä ja ystävällisyydestänne! Arvostan työtänne todella paljon. 16

PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Dynamon matalankynnyksen työpajatoiminta on syntynyt tarvekartoituksen pohjalta, joten projekti on tarvelähtöinen. Pajojen sisällöt ovat syntyneet kartoituksen ja havaintojen pohjalta. Jokainen paja tekee pajakohtaiset tavoitteet ja suunnitelmat ennen pajajakson alkua. Tavoitteet liittyvät sekä yksilön että ryhmän toimintaan. Lisäksi asetetaan työn tekemiseen ja arjenhallintaan sekä työllisyyspolkusuunnitteluun liittyviä tavoitteita. Tavoitteita peilataan pajajakson lopuksi. Jokainen paja on laatinut toiminnastaan prosessikuvauksen ja yksilövalmentaja on kuvannut rekrytointiprosessin. Tätä kautta pajojen toiminta on kuvattu ja avattu. Viiden kuukauden pajajakso rakentuu neljään isompaan kokonaisuuteen. 1. Tilaustyöt 2. Minä etsimessä 3. Loppuprojekti 4. Portfolio Tilaustöitä yleensä mahtuu jaksolle 1 4 riippuen työn laajuudesta. Tilaustyöt vastaanottaa työvalmentaja ja niissä huomioidaan se, että päästään tekemään erilaisia kulttuurialan töitä. Tilaustyössä tilaaja määrittelee työstä joko vähän tai sen lähes kokonaan. Tilaustöiden teossa harjoitellaan teatterin ja draaman menetelmiä, sekä tavoitteellista ulkoa päin ohjattua taiteentekemistä. Esimerkkejä tilaustöistä: teatterityöpajat esitykset performanssit kuunnelmat näyttelyt juontokeikat Draamapajan sisällöt muokataan vastaamaan kulloisenkin ryhmän tarpeita ja vahvuuksia. Perustoiminnan sisällöissä harjoitukset ovat jokaisen ryhmän kohdalla samat, eroja syntyy ryhmälähtöisesti tehtävissä painotuksissa. Draaman sisällöt vaihtelevat jaksoittain, sillä työtavat ja teemat valikoituvat tilaustöiden ja ryhmän kiinnostuksen mukaan. Draamapaja Otan tässä tarkastelukohteeksi draamapajan toiminnan, jonka sisältö on mielestäni tarkoin suunniteltu ja nuorten palautteet pajan toiminnasta ovat erinomaisia. Lisäksi nuorten sijouttumiset draamapajasta ovat erittäin hyviä. Draamapajassa tutustutaan taiteen ja kulttuurin tekemiseen viiden kuukauden työharjoittelujaksolla. Toiminnassa on korostunut esittävä ja draamallinen toiminta, mutta esimerkiksi tilaustyöt ovat kannustaneet monenlaisten taide- ja kulttuurimuotojen kokeilemiseen. Draaman ja soveltavan teatterin keinoja käytetään pajalla mm. keskustelun, maailman ja minäkuvan hahmottamisen ja ilmiöiden tutkimisen välineenä. Yhdessä kehotietoisuuden kanssa ryhmätoiminta muodostaa draamapajan toiminnan kivijalan. Draamallinen työskentely vaatii luottamuksellisen ilmapiirin, jotta valmentautuja uskaltaa heittäytyä harjoituksiin ja ilmaista itseään. Jokaisen ryhmän aloittaessa työharjoittelunsa ryhmäytymiseen panostetaan erilaisten leikkien ja harjoitteiden kautta. Turvalliseen ilmapiiriin pyritään demokraattisella ohjaamistyylillä, sillä ryhmätoiminnassa korostuu jokaisen mahdollisuus ilmaista mielipiteitään samoin kuin yhteistyötaitojen kasvattaminen. Nuoren osallisuuden tunne herätetään huomioimalla ja kannustamalla häntä. Avoimeen toimintakulttuuriin pyritään luomalla ryhmän yhteiset toimintaperiaatteet. Jokaisen nuoren osallistumisen periaatteiden sopimiseen toivotaan herättävän sitoutumista ryhmään. Ryhmähengen kehittymiselle annetaan draamapajassa aikaa aamurutiinein. Tällaiseksi on kehittynyt työpäiväkirjan kirjoittaminen joko ohjatuin kysymyksin tai avoimin ajatuksin. Kirjoittamisen jälkeen kirjoitettu teksti luetaan ääneen aamupiirissä. Tällä pyritään antamaan jokaiselle ryhmäläiselle mahdollisuus tulla kuulluksi ja toisaalta oppia kuuntelemaan. 17

Minä etsimessä jaksolla draamapajan työharjoittelijat tutkivat omaa itseään. Jakson tavoitteena on kartoittaa, missä tilanteessa tällä hetkellä on ja mitä toiveita sekä haaveita nuorella on liittyen ammatinvalintaan ja muihin henkilökohtaisiin toiveisiin. Lisäksi Minä etsimessä jaksolla kartoitetaan omia vahvuuksia, jotka myös auttavat tekemään ja vahvistamaan ammatinvalinnallisia ratkaisuja. Loppuprojektin tavoitteena on mahdollistaa valmennettaville opittujen asioiden soveltaminen käytäntöön. Projektin aikana nuoren ääni tulee kuulluksi sekä prosessin että tuotoksen kautta. Yhdessä toteutettava loppuproduktio opettaa käytännössä vastuunottoa omasta työstä, päämäärään pyrkimisestä ja projektien loppuunsaattamisesta. Portfoliossaan nuori käsittelee viiden kuukauden työharjoitteluaan draamapajassa, tavoitteenaan luoda subjektiivinen kokonaiskuva kuluneesta ajanjaksosta. Portfolio on itsenäinen työ, jolle nuori luo itse sisällön ja päättää toteuttamistavan. Työssään valmentautuja tuo esille muun muassa omia vahvuuksiaan ja työharjoittelun aikana oppimiaan asioita. Portfolio on näyttökansio, jota on mahdollista hyödyntää esimerkiksi työnhaussa. Portfolion teon rinnalla valmentautuja saa ohjeistusta myös CV:n laatimiseen. Portfolion tavoitteena on auttaa nuorta hahmottamaan viiden kuukauden aikana saadut kokemukset ja saavutetut tavoitteet. Itsenäinen työskentely antaa tilaa pohtia omia vahvuuksia ja erityistaitoja ja portfolio tuo niitä esille konkreettisesti. 18

Devising menetelmä draamapajassa Devising-menetelmä on soveltavan teatterin muoto jossa esitys rakentuu ryhmälähtöisesti. Menetelmässä esityskokonaisuus syntyy tyhjästä rakentuen pala palalta ryhmän tuottaman materiaalin ympärille. Ohjaaja tarjoaa työskentelylle työvälineet ja harjoitteet sekä huolehtii prosessin kulusta. Ohjaaja on vastuussa devising-prosessin kokonaisuudesta. Ryhmä tuottaa materiaalia erilaisten teatterillisten harjoitteiden avulla ja materiaalista kootaan esityksellinen kokonaisuus. Draamapajan sisällöt rakentuvat lähes poikkeuksetta devising-menetelmää käyttäen. Draama työpajamenetelmänä toimii erinomaisesti. Dynamon pajoista draamapajassa nuorten sijoittumiset ovat parhaita. Jopa 72 % draamapajassa olleista nuorista on sijoittunut johonkin positiiviseen pajajakson jälkeen. Koulutukseen on päässyt peräti 46 % draamapajan käynneistä, tukityöhön ja avoimille työmarkkinoille 12 % ja muuhun ohjattuun suunnitelman mukaiseen toimenpiteeseen 14 %. Devising muotona tarjoaa nuorelle mahdollisuuden saada oma ääni kuuluviin itselle tärkeistä asioista ja teemoista. Lisäksi devising-prosessissa esiintyjyys on nuorelle helpompi omaksua koska hän on ollut tuottamassa materiaalia alusta asti ja sitä myöten sitoutunut prosessiin syvemmin. Valmiiksi käsikirjoitetusta esityksestä suurin aika menee siihen, että nuori ulkokultaisesti opettelee osansa kun taas devisingissa se rakentuu jo prosessin kuluessa. Prosessinomaisesti rakentunut esiintyjyys tukee kokemattoman nuoren luonnollisuutta ja karismaa. Näin taataan onnistumisia varmemmin, joka draamapajan tavoitteista on ehdottomasti merkityksellisin. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Dynamo on seudullinen hanke, joka tarjoaa mahdollisuuden matalankynnyksen tuettuun työpajatoimintaan myös Lahden kaupunkiseudun nuorille. Seudullisena toimijana pystymme tarjoamaan tasa-arvoiset mahdollisuudet Lahden kaupunkiseudun nuorille osallistua työharjoitteluun Dynamossa. Dynamon pajojen tarjonta tukee sekä tyttöjen että poikien yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua pajojen toimintaan. Remonttipajassa on enimmäkseen ollut poikia työharjoittelussa ja sisutuspajassa on pääsääntöisesti tyttöjä. Sekä draamapajassa että mediapajassa on tyttöjen ja poikien osuus ollut noin puolet ja puolet. Kokonaismäärältään Dynamossa on ollut 53 % tyttöjä ja loput 47 % on ollut poikia. Tasa-arvoa edistetään myös luomalla yhteiset pajasäännöt/arvot nuorten kanssa. Jokainen nuori riippumatta taustasta tai kotikunnasta osallistuu yhteisten sääntöjen ja arvojen tekemiseen heti pajajakson aluksi. Tällöin jokainen nuori sitoutuu ja allekirjoittaa yhteiset arvot. Arvoja ovat muun muassa toisen kunnioittaminen ja arvostaminen. 19

HYVÄT KÄYTÄNTEET Dynamossa on kehitetty viiden kuukauden toimiva prosessi, jonka vaikuttavuutta voidaan pitää hyvänä. Alla viiden kuukauden prosessi kuvattuna. DYNAMOPROSESSI Lähettävä taho yhteydenotto Tutustumiskäynti Lähettävän tahon kanssa kartoitus työharjoittelun tarpeesta ja mahdollisista tavotteista RYHMÄVALMENNUS Henkilökohtainen talousneuvonta Ravinto ja terveys Liikuntakasvatus Ihmissuhdetaidotkoulutus Turvallisuus -ja turvakoulutus Kierrätyskoulutus T Y Ö N T E K O A T Y Ö P A J A S S A TYÖVALMENNUS Motivaatiovalmennus - herätetään innostus - positiivinen palaute ja kannustus Osallistuva valmennus - valmentaja osallistuu tasavertaisena työsuoritukseen Ohjaavavalmennus - annetaan neuvoja ja tukea - kasvatetaan itseluottamusta ja varmuutta Delegoiva valmennus - valmentaja kertoo työtehtävän ja osoittaa välineet - työn arviointi YKSILÖVALMENNUS Alkuhaastattelu + kirjallinen alkukartoitus sopimuksen teko Työhön ja omaan pajaan perehtyminen (nuori itse) perehdyttäminen (yksilö- ja työvalmentaja) Nuoren itsearviointi ja syventävät keskustelut + tavoitteiden tarkistaminen (nuoren ja yksilövalmentajan harjoittelulle asettamat tavoitteet) Väliarviointia (Työ- ja yksilövalmentajan arviointi sekä nuoren itsearviointi) + koulutus- ja ammattisuunnitelma (pitkä tähtäin) Loppuarviointia nuori itse/valmentajat jatkosuunnitelmia + välitön suunnitelma (lyhyt tähtäin) Harjoittelu päättyy asiakkuus ei välttämättä pääty vaikka harjoittelu päättyy Todistus - Nuoren kanssa tehtävä kartoitus hänen tilanteestaan ja odotuksistaan Dynamo jaksolta. - Tavotteiden asettaminen yhdessä nuoren kanssa - Tutustumiskäyntejä mahdollisiin jatkopaikkoihin - Kirjallinen arviointi - Valmentajien arvioinnin ja nuoren itsearvioinnin pohjalta tehty arviointi työharjoittelusta Koulutus, työ tai muu henkilökohtaisen suunnitelman mukainen toimenpide - Työelämän pelisääntöjä - Yrityskäyntejä - Retkiä - Tukea byrokratiaan - Messuilla käyntejä - Interventioita - Yhteishakua - Palveluohjausta - AVONn tekstejä - ATK-taitoja - Työnhakupapereiden laadintaa - Portfolio + CV Yhteisöllisyys Dynamon yhtenä hyvänä käytäntönä voidaan pitää yhteisöllisyyttä, jota ylläpidetään sillä, että pajajaksot alkavat ja päättyvät samaan aikaan. Dynamon kohderyhmän nuorilla on usein huonoja ryhmäkokemuksia kouluajoilta. Tällöin Dynamon pienryhmätoiminta, jossa nuoret aloittavat ja päättävät samaan aikaan pajajakson, mahdollistaa nuorille turvallisen ja stabiilin ympäristön viideksi kuukaudeksi. Pitkäaikaisessa pienryhmätoiminnassa nuoret tutustuvat yleensä toisiinsa hyvin ja ystävystyvätkin. Pajajakso tarjoaa työharjoittelun ja arjenhallinnan parantumisen lisäksi kuulumisen ja osallisuuden tunteen nuorille. Yhteisöllisyys on yksi Dynamon tärkeimmistä arvoista ja tavoitteista. Pajajakson alussa jokainen paja panostaa erityisesti turvallisen ilmapiirin luomiseen. Pienryhmätoiminta mahdollistaa uskalluksen oman mielipiteensä ilmaisuun, kokeiluun ja parempaan vuorovaikutukseen. Motivoivan valmennuksen keinoin kannustetaan nuorta omien vahvuuksien ja osaamisalueiden löytämiseen. Dynamon kohderyhmän nuorilla on usein monia epäonnistumisen kokemuksia takanaan. Siksi on hyvin tärkeää, että nuorelle mahdollistetaan hei mähän osaan -tunteita. Positiivinen palaute ja onnistumisen kokemukset lisäävät uskoa omaan itseen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. 20