Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Samankaltaiset tiedostot
Seinäjoki Emolehmäkarjan ruokinta

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

MaitoManagement 2020

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Ruokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Aperehuruokinnan periaatteet

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Rehuanalyysiesimerkkejä

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Tankki täyteen kiitos!

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

03/06/14. Ruokinta ennen vieroitusta. Sisältö. Vasikka on kiihtyvän kasvun vaiheessa!

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Vasikoiden väkirehuruokinta

À la carte tuotannossa täsmennetty ruokintamalli

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys!

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä

Säilörehun tuotantokustannus

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki Maiju Pesonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Ruokinta ennen vieroitusta. Kunnon pihvivasikka Perho Maiju Pesonen

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

Emolehmätuotannon parhaat käytännöt Laidunkauden ratkaisuja. Minustako emotuottaja Susanna Vehkaoja, AtriaNauta

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Limousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen

Nurmenviljelyn tehostaminen emotilalla. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Maiju Pesonen

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Emolehmien ruokinta. Otsikon alla: 26/01/14. Emojen ruokintapäivä Hämeenlinna Maiju Pesonen

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Eläinten hyvinvointikorvaus

Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien ruokinta mihin kiinnitän huomiota

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa Maiju Pesonen

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

Minustako emolehmätuottaja

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Limousin. Rotupäivä Ylivieska Maiju Pesonen

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Transkriptio:

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki

Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut ja ruokinta

Vasikan ravinnontarve Ruokinta perustuu vasikan tarvenormeihin Energiaa, joka kuvataan rehuyksiköillä = ry (1 ry=1 kg ohraa) Valkuaista, joka kuvataan valkuais -% tai OIV/PVT Vasikka voi syödä kuiva-ainetta rajallisen määrän, kg.ka Kuiva-aineen syönti tarkoittaa rehun syöntiä, kun siitä on poistettu vesi. Näin voidaan tarkistaa eläimen saaman rehustuksen riittävyys ja verrata kosteudeltaan erilaisia rehuja keskenään. Vesi ei sisällä ravintoaineita. D-arvo, tärkein rehun tuotantovaikutusta kuvaava arvo, kuvaa rehun sulavuutta D-arvon vaihtelut vaikuttavat eläimen kuiva-aineen syöntikykyyn Rikkakasvit eivät kasvata ja maittavuus kärsii, huolehdi nurmien puhtaudesta

Rehun koostumuksen ja laadun muutos... Säilörehun arvot: - ry-arvo 0,93 ry/ kg ka - OIV 82 ja PVT 12 g/ kg ka - raakavalk. 15-16 % ka - solunseinämäkuitu 56,3 % ka Säilörehun arvot: - ry-arvo 0,86 ry/ kg ka - OIV 80 ja PVT 19 g/ kg ka - raakavalk. 14 % ka - solunseinämäkuitu 59,5 % ka d-arvo 68-70 = hyvä sr. Imetyskausi ja vasikat nuoren karjan ruokintaan d-arvo 65 = hieman myöh korjuu imetyskausi ja sisäruokintakausi emojen ruokintaan väkirehutäydennys tai hyvää sr. d-arvo 60 = myöhäinen korjuu Hyväkuntoiset emot sisäruok. Säilörehun arvot: - ry-arvo 0,80 ry/ kg ka - OIV 75 ja PVT 19 g/ kg ka - raakavalk. 9-11 % ka - solunseinämäkuitu 60,6 % ka

Vasikan tarvenormit Rehutaulukot www.agronet.fi Esimerkkejä rehutaulukosta: Ikäelopaino kasvu g/pv ry/pv g OIV/pv 2-3kk 90 800-1000 2,6 300 200-250 1200 5,2 487 250-300 1200 6,0 528 Naudoille on määritelty kuiva-aineen syöntimääriä, mutta käytännössä ne voivat vaihdella rehun laadun, syönti-indeksin ja maittavuuden mukaan. Myös käytännön ruokintajärjestelyt voivat vaikuttaa syöntimäärään.

Millainen säilörehu vasikalle? 1. Rehu D-arvo 69 ry-arvo 0,96 ry/ kg ka OIV 86 ja PVT 12 g/ kg ka raakavalk. 15-16 % ka kuiva-aine 35% 5,2 ry ja 487 OIV 5 kg.ka 4,8 ry, 430 g OIV 14 kg rehua 3 kg maitoa 0,6 ry 2.Rehu D-arvo 64 ry-arvo 0,85 ry/ kg ka OIV 78 ja PVT 5 g/ kg ka raakavalk. 13 % ka kuiva-aine 35 % 5,2 ry ja 487 OIV 5 kg.ka 4,25 ry, 390 g OIV 5,7 kg.ka 4,8 ry 16,5 kg rehua

Ennen vieroitusta heikko säilörehu Vasikka 250-300kg 1200 g 6,0 ry, 528 g OIV Emorehu: D-arvo 62-64 ry-arvo 0,85 ry/ kg ka, OIV 78 ja PVT 5 g/ kg ka kuiva-aine 35 % Jos ruokitaan pelkällä säilörehulla, vasikan pitäisi syödä sitä 7 ka.kg eli 20 kg rehua, ei taida jaksaa syödä Mitä heikompaa rehu on sitä enemmän vasikan tulisi syödä sitä täyttääkseen ravinnontarpeensa Koska rehu on huonosti sulavaa, se heikentää vasikan syöntikykyä Vasikka ei kasva tavoitteiden mukaan, heikko päiväkasvu ja painot Pienellä vasikalla rehun hyötysuhde hyvä, ylläpidon tarve pienimmillään, ruokintaan kannattaa panostaa

Tavoitteet pihvivasikalle Tuotantotulosten tavoitteet: Päiväkasvu 1200-1300 g/pv vasikoilla Emoja ruokitaan maito parasta rehua vasikoille Välityspainotavoitteet: lehmävasikat väh. 230-250 kg sonnivasikat väh. 250-280 kg tavoitteena on oltava 300 kg vieroitusikä 6 kk Suunnitelmallinen tuotanto helpottaa ruokintaa: Poikimaväli 365 pv Vasikkakuolleisuus < 3 % Poikimakausi 60 vrk Taloudellisuutta kuvaava mittari = emo tuottaa vuosittain vasikan, joka vieroitettaessa painaa 50 % emon elopainosta

Vasikka emolehmätilalla Emolehmätuotannossa emon tehtävänä on hoitaa ja ruokkia vasikkaa imetyskauden aikana Jos emolehmätilalla laidunnetaan, tulee laitumella olla koko ajan syötävää Laiduntaminen ei ole sitä, että emot ja vasikat kulkevat pellolla Jos ruokitaan tarhassa, tulee kiinnittää huomiota säilörehun laatuun ja määrään Syksyä kohti mennessä ruokimme 2 erilaista eläinryhmää vasikoita ja umpeen meneviä emoja TARPEET ON KOVIN ERILAISET!

Vasikat laitumella tavoite on, että vasikat kasvavat laidunruoholla ja maidolla hyödynnetään emon maidontuotanto, huomio eläinainekseen! MITÄ ON LAIDUNTAMINEN? Laitumien rehuntuotanto alenee syksyä kohden, samoin emojen maidontuotanto vasikoiden rehuntarve kasvaa ja ovat parhaassa kasvun vaiheessa OGELMANA lisäruokinnan järjestäminen ja hyvän karkearehun turvaaminen Pahimmillaan vasikoidenkasvu pysähtyy 1-2 kuukaudeksi Vasikoiden lisärehun laatu tilanteen mukaan, onko se hyvä säilörehu vai myös väkirehu Lisärehuna käytetään mullien täysrehu-1 tai kotoista vilja-valkuaisseosta, jota vasikat saavat vapaasti syödä

Vasikat tarha- ja sisäruokinnassa Luo vasikalle laidunolosuhteet aina imetyskaudella, tarharuokinta, syysryhmät Vasikoilla on oma ruokintapaikka Aina hyvä säilörehu tarjolla ( D-arvo 68 rv 14-16 %) vastaa hyvää laidunta Vasikan paikka ei ole tapella emorehusta emojen kanssa häkin ympärillä tai ruokintapöydällä joka on mitoitettu vain emoille SEURAA KUINKA LAUMA KÄYTTÄYTYY, EHTIIKÖ KAIKIN SYÖDÄ MAHANSA TÄYTEEN? Vasikat totutellaan väkirehuun viimeistään 2-3 viikkoa ennen vieroitusta tai olosuhteiden mukaan Vasikoiden vieroittaminen helpottuu, kun ne ovat oppineet omiin ruokintapaikkoihin ja makuualueisiin

Lisäväkirehua vähintään 2-3 viikkoa ennen vieroitusta Vieroitus Lisärehun aloitusajankohtaan vaikuttavat: sääolosuhteet emon maidontuotanto, emon ikä laidunten tuotto vasikoiden ikä Täysrehu tai vilja-valkuaisseos Vasikat ovat siinä vaiheessa niin suuria, että ne tarvitsevat maidon lisäksi muutakin ravintoa. Niiden on totuttava vieroituksen jälkeisiin rehuihin ennen vieroitusta. Väkirehun tarjoaminen pihvivasikoille laitumella on helppo tapa lisätä vasikoiden vieroituspainoa ja parantaa emojen kuntoa. Panos-tuotos suhteen tulee olla myös tasapainossa. Liian kalliiksi ruokintaa ei kannata tehdä, koska laidunkauden tarkoitus on pitää rehukustannukset kurissa ja hyödyntää emojen panos maksimaalisesti.

Tee havaintoja! Laiduntamisesta Tarharuokinnasta Onko rehua vapaasti Miten lauma käyttäytyy Vasikoiden ruokintakäyttäytymisestä Liiku eläinten joukossa ja näe tyyneys ja tyytyväisyys navetassa Seuraa kunnon muutoksia Aseta tavoitteita, laske päiväkasvuja, analysoi tuloksia Mitä voit mitata, sitä voit parantaa

Ruokinta vieroituksen jälkeen Pihvivasikan ruokinta tulee suunnitella tarkasti vieroituksesta eteenpäin, tehokkain kasvuaika Uudistukseen menevät hiehot omaan ryhmään ja niille asetetaan kasvutavoitteet rodun mukaisesti. ei liian voimakasta ruokintaa Teuraseläimet omaan ryhmään sukupuolen mukaan Rehut: Hyvä säilörehu Vilja ( ohra, kaura, vehnä) tai täysrehu Valkuaisrehu Pihvivasikan kasvatuksessa vieroituksen jälkeen aina väkirehu + valkuaistäydennys