1 Päivähoitoyksikkö / toimipiste Py Torpparinmäki Valkea/Päiväkoti Valkea 2016-2017 Osoite Tuohimäentie 107, 00670 Helsinki Puhelin 09-31069847 Sähköpostiosoite pk.valkea@hel.fi Päivämäärä jolloin esiopetuksen toimintasuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty 3.10.2016 Päiväkodin johtajan allekirjoitus ja nimenselvennys Anitta Hokkinen Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus (ryhmät, esiopetuksessa olevien lasten määrä, tilat, pedagogiset tai toiminnalliset ratkaisut ja painotukset) Päivähoitoyksikkö Torpparinmäki - Valkeassa on kolme esiopetusryhmää. Päiväkoti Torpparinmäen ryhmät ovat Muurahaiset ja Leijonat. Päiväkoti Valkean esiopetusryhmä on Hemulit. Päivähoitoyksikössä esioppilaita noin 50. Esiopetuksen toiminta-aika on 9-13. Päiväkoti Valkea sijaitsee keskuspuiston läheisyydessä, joten lähimetsät, kentät ja puistot ovat tärkeä osa viikoittaista oppimisympäristöä. Lähiympäristömme tarjoaa hyvät mahdollisuudet luonnossa tutkimiseen, oppimiseen, liikkumiseen ja monipuolisen liikunnan harrastamiseen. Lapsia osallistetaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan toimintaa yhdessä aikuisten kanssa. Vanhempien toiveita, ideoita ja retkikohteita esiopetusvuodelle kootaan syksyn vanhempaintilaisuuksissa ja leopskeskusteluissa. Päiväkodin kaikki sisätilat ovat yhteiskäytössä. Pienryhmäpedagogiikan avulla mahdollistuu leikkitilojen monipuolinen käyttö. Ulkoilun porrastaminen ja väliulkoilu ( kello 13-14.30 ) tuovat osaltaan väljyyttä sisä- ja ulkotiloihin. Päiväkodin tiloja muunnellaan lasten kiinnostuksen kohteiden mukaan yhdessä lasten kanssa. Tutustumme lähiympäristöön kävellen sekä Helsingin monipuoliseen kultturitarjontaan ja retkikohteisiin hyviä liikenneyhteyksiä käyttäen. Esiopetuksessa painotamme liikkumista, luonnontutkimista, lasten hyviä keskinäisiä kaveruussuhteita ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Huumori, oppimisen ilo ja positiivisuus ovat tärkeitä esiopetustoiminnassamme. Hyveet; reiluus, ystävällisyys, auttavaisuus, suvaitsevaisuus ja kannustavuus ovat tärkeä osa arkeamme. Hyveiden, yhdessä lasten kanssa laadittujen kaverisopimusten ja Askeleittain tunnetaidot ohjelman avulla ennaltaehkäistään kiusaamista.
2 Laaja-alainen osaaminen (mitä toimipistekohtaisia asioita ja toteuttamisen tapoja, miten lapset osallistuvat ja vaikuttavat toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun?) Kiireetön ilmapiiri, aikuisten sensitiivisyys ja joustavuus auttavat lasten ideoiden toteuttamisessa. Lapsia kannustetaan ja rohkaistaan kokeilemaan, kysymään ja kyseenalaistamaan, ihmettelemään sekä toimimaan itsenäisesti ja luottamaan omiin taitoihinsa. Lapset suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa pienryhmissä mutta myös yksin. Ryhmätöissä lapset jakavat työtehtävät omien vahvuuksien mukaan. Lapset arvioivat toimintaa välittömästi tekemisen jälkeen keskustellen yhdessä aikuisen kanssa. Esiopetusryhmässä opettelemme tulemaan toimeen toinen toistemme kanssa; harjoittelemme puhumaan vuorotellen ja opettelemme ratkaisemaan pieniä erimielisyyksiä itsenäisesti. Ystävällinen kohtaaminen ja reilu kaveruus ovat läsnä arjessamme. Harjoittelemme tunntetaitoja, itsesäätelyä sekä ongelmanratkaisua koko toimikauden ajan. Aikuiset toimivat lasten apuna ja rinnalla heidän harjoitellessa näitä taitoja. Rohkaisemme ja kannustamme lasta tarvittaessa myös pyytämään apua aikuisilta. Lapsen hyvä päivä muodostuu turvallisuuden tunteesta ja siitä, että jokainen lapsi tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu omana itsenään. Käytössämme on Askeleittain tunnetaitoja materiaali jota käytämme erilaisiin tunteisiin tutustumisessa ja niiden ilmaisemisen tukemiseksi. Esiopetuksessa painotamme myös hyveiden merkitystä ja päiväkotimme on mukana Hyveet elämässä hankkeessa. Tämän syyskauden hyveiksi olemme valinneet reiluuden ja ystävällisyyden. Näitä taitoja harjoittelemme jokainen päivä. Monipuolinen liikunta on tärkeä osa esiopetuspäivää. Lapset oppivat, että liikunta, monipuolinen ruoka ja riittävä lepo ovat tärkeitä hyvinvoinnille ja terveydelle. Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin, juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin.tutustumme eri kulttuureihin ja niihin liittyviin perinteisiin ja tapoihin, huomioiden lapsiryhmässä olevien lasten kultturitaustat tai kokemukset matkoilta. Esiopetuksessa matemaattiset taidot kehittyvät arjen eri tilanteissa leikkien ja toimien. Tutustumme lasten kanssa teknisiin välineisiin, palveluihin, aikakausilehtiin ja peleihin. Opettelemme hakemaan tietoa verkosta ja harjoittelemme monipuolista tabletin käyttöä;pelaaminen, kuvaaminen, äänittäminen, piirtäminen. Opettelemme yhdessä vastuullisiksi mediankäyttäjiksi ( mediataitoviikko ja oivalluksia eskarista-koulutus esiopettajille ovat tukena). Vierailemme mm.teatterissa, näyttelyissä ja tuotamme esityksiä myös itse. Käytämme tablettia/kameroita esitysten tallentamiseen. Luemme lapsille päivittäin monipuolista kirjallisuutta. Riimit, kirjaimet, tavut ja äänteet tutustuttavat lapset kielen maailmaan. Suomen kielen lisäksi tutustumme muihin kieliin. Kuvat, draama, sadutus ja lasten omat esitykset rohkaisevat lapsia ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja tukevat heidän mielikuvitustaan ja kielellistä kehitystään. Elämyksellisyys oppimisessa on tärkeää. Tutustumme musiikin maailmaan laulaen, soittaen, ja erilaista musiikkia kuunnellen.koko talon yhteisiä musiikkihetkiä vietämme muutamia kertoja vuodessa. Kuvallisessa ilmaisussa kokeillaan erilaisia välineitä, materiaaleja ja tekniikoita. Kuvallinen ilmaisu on osa projektiluontoista toimintaa.
3 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit Havainnoimme lasten leikkejä, haastattelemme ja keskustelemme lasten kanssa heitä kiinnostavista asioista. Lapset voivat ilmaista toiveitaan myös piirtämällä. Näiden pohjalta suunnittelemme toimintaamme. Projektit saavat alkunsa lasten ajatuksista, kiinnostuksen kohteista tai joskus aikuisen ideasta. Alkuidean jälkeen voidaan tehdä ajatuskartta, jossa pohditaan, mitä asiasta halutaan tietää. Yhdessä lasten kanssa etsitään tietoa ja pohditaan erilaisia näkökulmia aiheeseen tai projektiin. Projektit etenevät omaan tahtiinsa. Projektin kestoa ei voi tietää etukäteen. Syksyn ensimmäinen projekti on akanut ja siinä tutkitaan erilaisia ötököitä. Aiheen tiimoilta olemme lähdössä retkelle luonnontieteelliseen museoon. Liikkumisen suunnitelma on tehty yhdessä lasten ja vanhempien kanssa, joten lasten päivittäisen liikkumisen mahdollistaminen ja kehittäminen etenee koko vuoden kestävänä projektina. Suunnitelmaa arvioidaan yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. Elo-syyskuussa olemme opetelleet eskareitten päivärytmiä, uusia tapoja, sekä opetelleet noudattamaan yhteisiä kaverisopimuksia. Eskarikokouksissa on pohdittu ryhmän yhteisiä asioita ja olemme kyselleet lasten toiveita eskarivuodelle. Ryhmä koostuu suurelta osin vanhoista toisilleen tutuista lapsista, joten pääsimme aloittamaan toimintaa hyvin pian. Uudet lapset sulautuivat helposti joukkoomme. Kaverisopimuksiin sisältyi myös eskarirauhan julistus. Lapset askartelivat Kiva Kaveri -merkit. Yhdessä lasten kanssa pohdimme millainen on hyvä kaveri. Eskarirauhajuhla suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä lasten kanssa ja sitä vietettiin 16.9.16. Kaverin ystävällinen kohtaaminen jatkuu teemana koko vuoden. Keväällä 2015 aloitimme Hyveet elämässä hankkeen, jolloin yhdessä vanhempien kanssa valitsimme päiväkodin hyveet. Näiden hyveiden käsittely jatkuu koko vuoden kestävänä projektina. Toiminnan dokumentointi ja arviointi Kysytään/kirjataan lasten mielipiteitä toiminnan jälkeen; mitä opit, koit, näit, tunsit, sanotetaan oppimisen muotoja esim."katso, opit tänään piirtämään ympyrän", muistellaan esim.retkiä valokuvien ( sekä lasten että aikuisten ottamien) ja piirrosten avulla, kasvunkansiota työstetään yhdessä lasten kanssa. Vanhempien arviointia esiopetuksesta pyydetään erilaisin kyselyin vanhempaintilaisuuksissa ja henkilökohtaisissa keskusteluissa. Henkilökunta arvioi omaa ja lapsiryhmän toimintaa projektien loputtua, tiimipalavereissa ja pedagogisissa palavereissa. Lapset arvioivat toimintaa välittömästi toiminnan jälkeen vastaamalla kysymyksiin; mikä oli mukavaa, miten meni, haluatko tehdä tätä joskus uudelleen sekä kertomalla tunteistaan ja ajatuksiaan tai piirtämällä/maalaamalla, askartelemalla. Huoltajien osallisuus Leops-keskustelut, toiminnalliset vanhempainillat, kyselyt/kotitehtävät lapsen kanssa. Vanhemmille lähetetään joka viikko Viikko-viesti, jossa kerrotaan esiopetusryhmän toiminnasta ja pinnalla olevista asioista. Päivittäin vaihdetaan kuulumisia puolin ja toisin lapsen asioista. Yhteisiä juhlia ja tapahtumia järjestetään yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempia kannustetaan jakamaan omaa osaamistaan esim. musiikkikonsertti, liikunnan eri lajeja tai vaikkapa vieraista kultturista kertomista. Yhteisöllinen oppilashuolto (opetusryhmien hyvinvointi, kiusaamisen ehkäisy, sukupuolten tasa-arvo) Eskarirauha, hyvä ryhmäytyminen ja yhteishengen luominen, autetaan lapsia kaverisuhteiden luomisessa. Hyveet,(Antti Kylliäinen: Hyveet elämässä) mm. ystävällisyys ja reiluus mukana jokapäiväisessä toiminnassa. Askeleittain tunnetaidot-ohjelma on käytössä koko esiopetusvuoden ajan. Kohdataan lapsi myönteisesti kaikissa arjen tilanteissa. Eri kieli- ja kultturitaustaisten lasten suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyt ja äidinkielen tuki Myönteinen asenne eri kieltä ja kulttuureja kohtaan sekä hyväksyvä asenne erilaisuutta kohtaan. Aikuinen suunnittelee toiminnan niin, että kaikki ymmärtävät ja pystyvät osallistumaan ( asian visualisointi esim.piirtämällä, kuvin tai tabletin avulla) S2 opettajan seuranta ja tuki. Kita-arviot alkuvuodesta 2017. Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestelyt esiopetuksessa Tunti päivässä/ 4 kertaa viikossa, voi olla lyhyissä jaksoissa oppilaan jaksamisen mukaan.
4 Yleistä, tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten esiopetuksen järjestelyt Pienryhmätyöskentely ja toiminnan eriyttäminen. Suunnitelmat laaditaan yhdessä vanhempien kanssa ja niihin kirjataan lapsen yksilölliset tarpeet. Huoltajille kerrotaan poikkeavan koulun aloitukseen liittyvistä asioista ja kuulemismenettelyistä. Moniammatillinen arviontikeskustelu (keskusteluun osallistuvat päiväkodin johtaja, lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, tarvittaessa suomi toisena kielenä -opettaja, neuvolan terveydenhoitaja tai muu asiantuntija) Moniammatillinen työryhmä kootaan tarvittaessa yksittäisen lapsen hoidon, kasvatuksen ja oppimisen tueksi. Esiopetuksen ja perusopetuksen välinen yhteistyö (yhteistoimintasuunnitelma) Liite Keskustelun päivämäärä Suunnitelman päivämäärä 7.9.2016 Muut yhteistyötahot Heksingin yliopisto/lastentarhanopettajien käytännön harjoittelun ohjaus, Paloheinän ala aste, Paloheinän kirjasto, Paloheinän lastenneuvola, seurakunta, HPS, Kiasma, Valo, Paloheinän jäähalli, lähipäiväkodit ja leikkipuistot
5