Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Torpparinmäki-Valkea

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Torpparinmäki-Valkea Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. Vy Torpparinmäki-Valkea toimintasuunnitelman sisältö on työstetty pienryhmätyöskentelynä koko henkilöstön voimin yksikön kehittämispäivänä Tämän jälkeen on koottu työryhmä, jossa mukana eri ammattiryhmien edustajia joka ryhmästä sekä varajohtaja ja päiväkodinjohtaja. Vanhemmat osallistuneet vanhempaintapaamisissa Kahoot-pelin myötä. Toimintasuunnitelmaa noudattaa myös luontoliikuntakerho, joka toimii Pk Valkean yhteydessä.

2 Toimintakulttuuri Yksikkömme toimintakulttuuri pohjautuu yhteiseen arvoperustaan sekä hyveisiin, jotka on kirjattu yhdessä vanhempien kanssa. Keskeisinä arvoina pidämme työyhteisön positiivista ilmapiiriä ja sen pysyvyyttä, hyvää vuorovaikutusta sekä hetkeen tarttumista. Pidämme tärkeänä oppimisen iloa ja kehittymistä työntekijöinä ja kasvattajina. Hyveet ovat: ystävällisyys, reiluus, kannustavuus, avuliaisuus ja suvaitsevaisuus. Oppimisen alueet sekä laaja-alainen osaaminen on huomioitu jokaisen ryhmän omassa suunnitelmissa. 2

3 Vuorovaikutuksen tasot LAPSI LAPSI leikki vertaisoppiminen ja toisen auttaminen aikuinen tukee lasten välistä vuorovaikutusta esim. ristiriitatilanteissa tai leikkikaverin löytämisessä myös eri ryhmien välillä AIKUINEN LAPSI yksilöllinen huomiointi tulo ja lähtötilanteessa, kättely ja sen harjoittelu Herkkyys huomioida lapsi yksilönä ryhmässä Ohjaamme lasta sanoittamalla ja kuvittamalla arkea vuorovaikutusleikkikerhot, askeleittain - sekä Pienin askelin - ohjelmat eskarirauha ja kaverisopimukset AIKUINEN- AIKUINEN Henkilökunta: aamutervehdys tiimipalaverit lto/lh-palaverit talonkokoukset ja työryhmät Kulttuurinen tietoisuus, S2- verkosto esimiestyö kehittämispäivät yhteistyökumppanit Vanhemmat ja henkilökunta: vasut vanhempaintapaamiset juhlat, teemapäivät, tempaukset esim. geokätköt, liikuntatapahtumat retket 3

4 Oppimisympäristö Kaikilla ryhmillä on omat ryhmätilat, molemmissa taloissa lisäksi liikuntasali. Siirtymien porrastaminen ja suunnittelu mahdollistaa tilojen monipuolisen käytön. Pienryhmien leikkitiloina käytetään hyödyksi käytäviä, pienempiä huoneita ja vapaita tiloja hyödynnetään yli ryhmärajojen. Päiväkoti Valkean yhteydessä toimii luontoliikuntakerho viitenä päivänä viikossa, kahdessa eri ryhmässä. Kerho hyödyntää monipuolisesti ulkotiloja oppimisympäristönä. Sisätilojen lisäksi molemmissa taloissa hyödynnetään monipuolisesti pihaa, lähimetsää ja maastoa oppimisympäristönä. Lähiympäristöön tutustutaan kotipihakävelyiden muodossa (isompien ryhmät) sekä säännöllisten metsäretkien kautta. Lisäksi Paloheinän ja Torpparinmäen ympäristö tarjoaa monipuoliset leikki- ja liikuntamahdollisuudet. Käytämme hyödyksi leikkipuistoja, jäähallia, kirjastoa, paloheinänmäkeä. Vuosittain suoritamme lähietsintäharjoituksen sekä yhdessä lasten kanssa sisälle- ja ulospoistumisharjoituksen. Lasten oppimisympäristön perustana on turvallinen ilmapiiri, jossa kiinnitetään huomioita lapsen turvallisuuden tunteen varmistamiseen ja ryhmäytymiseen. Lapset ovat osallisina leikkipaikkojen rakentamisessa, heidän toiveita kuunnellaan mm. jumpparatojen rakentaminen, kahvilaleikki. Leikkivälineet on sijoitettu sinne missä lapset viihtyvät. 4

5 Leikki ja sen merkitys sekä monipuoliset työtavat Lapsen vasun yhteydessä lapsia on haastateltu tai havainnoitu ja sitä kautta selvitetty heidän kiinnostuksen kohteet. Leikkitaulut käytössä osassa ryhmistä, keskusteltu leikkitaulun pedagogisesta käyttötarkoituksesta ja siitä mikä on aikuisen rooli leikin valitsemisessa (S2-lapset, lapset jotka eivät löydä taulusta haluamaansa leikkiä). Leikkejä ohjaa kaverisopimukset, jotka laaditaan ja allekirjoitetaan joka ryhmälle kauden alussa. Aikuinen on tärkeässä roolissa leikkien rakentumisessa ja mahdollistajana. Yhteisenä yksikön tavoitteena on lisätä aikuisen mukanaoloa leikkijänä, jolloin leikkitaitoja on mahdollista rikastuttaa vielä enemmän. Vuorovaikutus- ja leikkikerhot säännöllisenä osana toimintaa, Pienin askelin -tunnetaitoohjelma. Helsingin yhteinen tavoite Suomi 100- suuri lukuseikkailu on toteutunut: Äitienpäivätapahtuma loruttelun muodossa, Kevätjuhlassa teemana perinnesadut Paloheinän kirjaston kanssa tehty yhteistyö; satujooga, useammassa ryhmässä suoritetaan lukudiplomia Suomi 100v teemavuoden päättää itsenäisyyspäivän juhlat sisältönä perinneleikit ja laulut, Maamme laulun harjoittelu, presidenttipari 5

6 Osallisuus ja vaikuttaminen VANHEMMAT: Aloituskeskustelu (toteutetaan kotona perheen toiveiden mukaan), tutustuminen, haastattelu ennen vasu keskustelua Yhteiset tapahtumat ja juhlat; pihaseikkailut, teemapäivät (isän- ja äitienpäivät, tähtihenkilöpäivä) Vanhempaintapaamiset; vanhemmat osallistuneet toimintasuunnitelman laadintaan Kahoot-pelin kautta Päivittäiset kuulumiset tärkeitä LAPSI: Mielenkiinnon kohteet selvitetään haastattelemalla, havainnoimalla Toimii ruoka- ja sänkyjenlaittoapulaisena Omatoimisuus ruokailun yhteydessä; astioiden kuljettaminen, maidon kaataminen, leivän voitelu, ruuan määrän valinta Leikkivälineet lasten saatavilla, leikkien siivoaminen ulkona ja sisällä Omista tavaroista huolehtiminen Toiveleikit HENKILÖKUNTA: Vuorovaikutus Vastuu omasta työtehtävästä; ammattitaito ja sensitiivisyys Ammattitaidon ylläpitäminen ja mahdollinen lisäkouluttaminen, vahvuuksien hyödyntäminen Kehityskeskustelut, kehittämispäivät Säännölliset kokoontumiset tiimin, talon ja muiden yhteistyötahojen kesken, tiedonkulku niiden välillä Vastuualueet (S2, Titania, liikuntatyöryhmä, teemat) 6

7 Osallistumisesta, yhteistyöstä ja viestinnästä Syksyn vanhempaintapaamisissa jokaisessa ryhmässä on vanhempien kanssa pelattu Kahoot-peli samalla sisällöllä ja kerätty tällä tavalla heidän mielipiteensä ja ajatuksensa toimintasuunnitelmaan. Helsingin yhteinen tavoite 2017; osallisuuden vahvistaminen Pelin tuloksista: Pelin vastauksista ja keskusteluista nousi esiin vuorovaikutuksen merkitys, leikkitaidot ja hyveet. Vanhemmat pitävät tärkeänä, että lapsi tulee kuulluksi ja saa osallistua, tämä koetaan jo nyt erittäin hyvänä. Tiedottamisesta ja dokumentoinnista päivittäisiä keskusteluja pidetään kaikkein tärkeimpinä. Sähköpostitiedottaminen koetaan hyväksi ja niiden sisältö on riittävää. Osaamisen jakamiseen ja toimintaan osallistumiseen on yllättävän paljon halukkuutta, sen markkinointia vanhemmille voisi kehittää. Exel-tuloksista: Vanhemmille on kerrottu mahdollisuudesta osallistua retkille, jakaa osaamista esim. harrastuksen tai työn kautta. Osassa ryhmistä on suunniteltu tähtihenkilöpäiviä, jolloin jokainen lapsi saa vuorollaan tuoda päiväkotiin itselleen tärkeän henkilön (esim. kummi). Vanhemmille on annettu mahdollisuus osallistua juhlien suunnitteluun esim. suomi100 juhlat marraskuun lopussa. Viestintä: Sähköpostitiedottaminen; ryhmät ja johtaja Facebook; Sivut luotu syksyllä 2017 ja yksikön tavoitteena kehittää Facebook-dokumentointia ja lisätä näkyvyyttä myös reaaliaikaisesti somessa. Sähköinen hoidontarpeen kysely (kun tiedustellaan poissaoloa johon ei tarvita vanhempien allekirjoitusta). Tätä kehitetään vielä lisää, mahdollisia muita käyttötarkoituksia. 7

8 Toiminnan arviointi, tavoitteet ja kehittämiskohteet Hyvät teot vaikuttavat aina johonkin Lasten itsearvioinnin ja toiminnan seurannan välineitä; Lepparitähti, tsemppipurkki, auttamissydän Ystävällisyyden, auttamisen ja pelisääntöjen noudattamisen sanallistaminen ja merkitykset Lasten jatkuva havainnointi ja siitä keskustelu. Vastuutamme myös vanhempia avoimuuteen ja jatkuvaan keskusteluun. Lapsille kootaan kasvun kansiota. Oppimisympäristöjen muokkaaminen toiveiden ja kiinnostuksen mukaan. Yksilö- (itsearviointi) ja ryhmäkehityskeskustelut kerran toimikaudessa. Ryhmien toiminnan arvioinnille asetetaan tavoitteet ryhmäkohtaisesti. Talojen palaverit ja teematyöryhmät yhteissuunnittelu. Säännölliset tiimipalaverit ja pedagogiset lto- ja lh-foorumit. Havainnoimme ja osallistumme lasten leikkiin, saamme tietoa lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta, heidän kiinnostuksen kohteistaan ja elementtejä ryhmän varhaiskasvatuksellisiin sisältöihin. Jokainen ryhmä laatii ryhmän suunnitelman syksyn 2017 aikana. Työryhmä kokoontuu tammikuussa 2018 väliarviointiin, missä mennään kehittämiskohteiden osalta. Yksikkömme on mukana Helsingin yliopiston Kehittävä palaute hankkeessa. Mahdollisia dokumentoinnin ja havainnoinnin välineitä kokeilemme ja ideoimme myöhemmin. Seuraamme hankkeen prosessia. Yksikkömme tavoitteet/kehittämiskohteet Aikuisen läsnäolon lisääminen leikkijänä Facebook-dokumentoinnin käyttöönotto ja lisääminen, sekä sähköinen viestintä ja kyselyt. Kaverisopimusten kirjaaminen ja allekirjoittaminen 8

9 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen, tarjoamme mahdolliseen pehmeään aloitukseen /tutustumisjaksoon, jonka aikana lapsi voi yhdessä vanhempien kanssa tutustua päiväkodin arkeen. Käymme jokaisen perheen kanssa aloituskeskustelun, perheen halutessa käymme sen kotona. Tämän avulla haluamme mahdollistaa turvallisen varhaiskasvatuksen aloituksen. Siirtokeskustelut käydään aina, kun lapsi siirtyy päiväkodin sisällä ryhmästä toiseen tai toiseen päiväkotiin. Siirtokeskusteluissa on mukana vanhemmat ja ryhmän lastentarhanopettaja/t. Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma syksyllä moniammatillisesti lapsen ryhmän kasvattajien kanssa. Keskustelun käy ja kirjaa ryhmän lastentarhanopettaja. Ryhmän toiminta suunnitellaan vasujen pohjalta. Kaikki vasut arvioidaan viimeistään keväällä, tarvittaessa muulloinkin toimikauden aikana. 9