LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula)
Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristönsä kanssa Ulkoisesta syntyy sisäinen Jokainen ympäristö on itsessään tärkeä Kehityksen korjaaminen tapahtuu suhteessa ympäristöön Jokaisessa lapsessa kaikki valmiudet kasvaa yhteisöä rikastuttavaksi yksilöksi
Halu osallistua yhteiseen toimintaan Ihminen on yhteisöllinen Kiinnostus toista ihmistä kohtaan, tarkkuus huomata vastavuoroisuus Poislähettämisen kulttuurista pois yhdessä tekemisen kulttuuriin Toimia lapsen luonnollisessa ympäristössä
Mitä tapahtuu työssä? Millaisia lasten ja perheen kriisejä kohtaatte lastenohjaajan työssänne? Miten ne tulevat tietoonne ja miten ne näkyvät teille?
Kriisit Aiemmin opitut ongelmien selviytymiskeinot eivät toimi Kriisi on yksi tie kasvuun Traumaattiset kriisit äkillinen tai yllättävä tapahtuma, josta on vaikea selviytyä Kehitys- eli elämänkriisit kuuluvat normaaliin elämään, mutta jostain syystä tuntuvat ylivoimaisilta (lapsen syntymä, murrosikä, tyhjentyvä koti, eläkkeelle..)
Oma kokemukseni Mitä oman elämäni kriisit ovat opettaneet/ antaneet ymmärrystä minulle ajatellen työtäni lasten ja perheiden parissa? Miten voin hyödyntää sitä työssäni ja lasten/ perheiden kriisejä kohdatessani? Mitä pitää varoa ja mikä auttaa?
Kun lapsi aistii ja näkee Lapset aistivat herkästi, milloin asiat eivät ole kohdallaan Aikuisten salaisuudet ovat lapselle taakka Lapsi ymmärtää sen, mikä on tarpeen Repivät riidat, päihteet ja väkivaltainen käyttäytyminen ovat lasta traumatisoivia tapahtumia
Mitä minussa tapahtuu? Mitä minussa herää kun näen lapsen olevan vaikeuksissa tai ahdistuksessa tai pelossa? Mihin se liittyy omassa elämässäni? Miten se vaikuttaa minuun, kun kohtaan tai haluan auttaa lasta? Mikä minun auttamisessani on yhteydessä minun kokemuksiini?
Oma avuttomuuteni Mitä minussa herää, kun en voi auttaa toista, vaikka haluaisin? Miten tulen toimeen auttamishaluni kanssa, jos toinen ei halua apuani? mitä minussa silloin herää? miten selviän sen kanssa itsessäni? Miten kestän omaa neuvottomuuttani ja avuttomuuttani? Yliauttaminen
Dialogisuus Siirtyä objektiivisesta tietämisestä enemmän tuntemuksiin ja kokemuksiin ja niiden kautta kohdata toinen ihminen Läsnäoleminen toisen ihmisen tämän hetken tuntemuksessa (tässä ja nyt) Auttaminen on tärkeämpää kuin tietäminen tai tutkiminen Omistaminen ja tietäminen on raskasta
Näkökulmia auttamiseen Kun turvallisuus palautuu, lapsi voi alkaa toipua kriisistä ja stressitaso laskea. Kuulluksituleminen vähentää kaikkein eniten lapsen/ nuoren/ aikuisen stressiä Stressin vähentäminen on tärkeintä Ihminen ei ole individualisti vaan yhteisöllinen
Eräs keino jäsentää asioita TOIVEIDEN JA UNELMIEN TALO HYVIEN ASIOIDEN TALO HUOLIEN TALO
Mitä sinulle itsellesi kuulluksituleminen merkitsee? (kerro jokin tilanne)
Miten edesauttaa kasvua kriisissä Tärkeämpää kuin tekeminen on oleminen Ole kiinnostunut, katsele ja kuuntele kerro mitä näet ja kuulet Kaikki olennaiset voimavarat ovat kriisissä olevassa ihmisessä, eivät auttajassa Et voi muuttaa sitä, mitä et hyväksy. Rakkaus merkitsee olemassaolon vahvistamista näen ja kuulen ja vastaan eli olen läsnä suhteessa toiseen Hyvä auttaja on tietämätön, laiska ja itsekäs
Suru Terve reaktio vastoinkäymisiin ja menetyksiin Sureminen auttaa sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen, luopumaan Surun ilmaiseminen ja sosiaalinen tuki auttavat psyykkistä hyvinvointia Kullakin on oma surunsa Vie aikaa ja voimia
Joitakin lapsuuden surullisia maisemia Kodittomat lapset liian pienenä liian monta kotia Uusperheorvot ei suhdetta nykyperheen vanhempiin eikä etävanhempaan Vieraannutetut lapset ei saa tavata toista aikuista tai on aikuisten kiistakapulana Virtuaalilapset s-posti + kännykkä-yhteys Diagnosoidut lapset diagnoosi vie lapselta suhteen, aikuiset rauhoittuvat Väliinputoajat, näkymättömät mukautujat Identiteetin vaihtajat eri kodeissa eri pukeutuminen ja eri kulttuuri Voittavatko aikuisen omat lapsena olon tarpeet todellisen lapsen tarpeet?
Parisuhteita, joissa lapsen turva ei aina ole taattu Intohimoinen, vain kahdenkeskisyyteen kykenevä pari, mihin lapsi ei mahdu Rationaalinen elämän tosiasiat ja lapsesta huolehtimisen tajuava pari Puoliso koetaan liikaa omaa vanhempaa muistuttavana Parisuhde yrityksenä saada yhteys kasvuhistoriassa puuttuneeseen vanhempaan
Mitä lapselle merkitsee vanhempien menettäminen parina? Lapsen oma identiteettikehitys voi vaikeutua Lapsen oma paikka voi tulla epäselväksi Paikka, missä tulee nähdyksi, mistä voi nähdä ja luottaa aikuisten selviävän ja tukevan toisiaan, vaikeutuu Kyky monenkeskisiin suhteisiin voi vaikeutua näkyy myöhemmin omissa parisuhteissa Se, miten erotaan ja eletään eron jälkeen on erittäin merkittävää lasten kannalta
Teette erittäin tärkeää ja vaikuttavaa työtä olemalla läsnä toisille ihmisille omana itsenänne. Jumalan siunausta, iloa ja voimia!