Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Samankaltaiset tiedostot
Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2

Luennon tavoite. Luennon sisältö. Käsitteistä. Ossi Rahkonen Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Sosioekonomiset tekijät ja terveys & Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1

Otto E. A. Hjelt ( ) Kurssin tavoite ja suoritustapa. LL / HLL tutkinto

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Seurantaindikaattorit

Terveelliset elämäntavat

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1

Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Savuton sairaala auditointitulokset Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita

LL-tutkinto. Hjelt-instituutin opintojaksot >K PREVENT opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen ti 27.8.

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2 Paino ja liikunta

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen

Lihavuus ja liitännäissairaudet

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Suomalaisten tupakointi (15-64v)

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL

Syöpä ja eriarvoisuus

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Tupakoinnin vähentämisen keinot

Oma BMI-tulosteesi. Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Hyvä perhe! Syö terveellisesti, elä paremmin.

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako?

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka

Nuorten ja nuorten aikuisten ylipaino

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Transkriptio:

Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto L3 Väestön terveys luentokurssi 17.1.212 Lisätä ymmärrystä terveyskäyttäytymisen, elintapojen esiintyvyydestä, trendeistä ja väestöryhmien välisestä jakautumisesta sekä Pohtia mitä lääkäri / terveydenhuolto voi tehdä elintapojen muuttamiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi Kansanterveystieteen opetus LL-tutkinnossa TEORIAA KÄYTÄNTÖÄ, TYÖKALUJA Väestön terveys --- Sairauksien ehkäisy L1. L2 L3.L4 L5.L6 Luennon sisältö Mitä ymmärrän terveyskäyttäytymisellä ja terveyden edistämisellä? Miksi terveyskäyttäytyminen ja elintavat ovat tärkeitä? Terveyden menestystarinoita ja menetystarinoita eli mistä on lähdetty, minne on tultu ja minne ollaan menossa. Elintapojen muutostrendejä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Voiko elintapoja muuttaa? Mitä lääkäri tai terveydenhuolto voi tehdä? Mitä tulisi tehdä? Hjelt-instituutti - 3 Käsitteistä Elintavat ja terveyskäyttäytyminen minulle identtiset ja tässä esityksessä tarkastelen neljä pyhää ( Holy Four, David McQueen, USA, CDC) eli alkoholia, tupakkaa, ravintoa ja liikuntaa plus painoa Terveyden edistäminen; ymmärrän sen tänään (kapeasti eli) paljolti preventiona, sairauksien ehkäisynä, elintapojen muuntamisena terveellisemmiksi Oppikirjamääritelmiä Primaaripreventio sairauksien torjuntatoimet ennen taudin ilmenemistä (esim. taudin syiden poisto) tai terveyden lisäämiseen yleisesti tähtäävät toimet (esim. terveyskasvatus, terveystarkastukset, rokotukset) Sekundaaripreventio toimet joilla pyritään estämään hyvin varhaisessa, usein oireettomassa vaiheessa (esim. seulontatutkimuksen avulla) todettua tautia kehittymästä edelleen Tertiaaripreventio Tertiaariprevention päämääränä on estää jo olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen paheneminen, se liittyy käsitteellisesti kuntoutukseen, jossa pyritään palauttamaan työ- ja toimintakykyä tai ainakin hidastamaan niiden heikkenemistä 24.11.26 1

Suomalainen terveyden menestystarina Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden laskulla ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, 35 64-vuotiaat miehet -1-2 -3-4 % -5-6 -7-8 -9 Havaittu Riskitekijät Kolesteroli Diastolinen Tupakointi 1972 1977 1982 1987 1992 1997 22 27 Vartiainen E ym SLL 28, THL 8 www.terveyskirjasto.fi Ja mitä se lääkärille kuuluu mitä ihmiset tekee? Vai kuuluuko? saattaapa kuulua LÄÄKÄRINVALA Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen SLL Ehkäisevä lääkehoito lisääntynyt jyrkästi 18/1/212 24.11.26 2

Työikäisten yleisimmät kuolinsyyt 21 Miehet Naiset alkoholin kokonaiskulutus alkoholikuolleisuus --- Hjelt-instituutti, 13 Kuoleman riski Muu kuin sydänkuolema Sydänkuolema Alkoholiannosta/päivä 2 4 6 --- Hjelt-instituutti, 16 Alkoholiongelmat lisääntyvät Alkoholimyrkytys, maksakirroosi, tietyt syöpämuodot (suuontelo, ruokatorvi ym.), onnettomuudet, maksa- ja haimatulehdukset, sosiaaliset ongelmat (perheväkivalta yms.), FAS, Alkoholi yleisin miesten ja milteipä myös naisten yleisin kuolemansyy. Sosiaaliluokkien välillä ei suuria eroja alkoholinkäyttömäärissä, mutta ongelmat kasaantuvat alempiin (mm. kerralla suurempia määriä, tapaturma-alttiimpi juomistapa ja tapaturma-alttiimpia juomispaikkoja) Alkoholinkulutuksen kasvu tasaantunut, mutta alkoholiongelmat kasvavat, auttaako alkoholiveron korotus? Entä alkoholimainonnan kieltäminen, keskioluen laimentaminen? Voiko lääkäri / terveydenhuolto tehdä jotain? 24.11.26 3

Mitä tehdä vastaanotolla? Ainakin voit kysyä eli Kysy alkoholinkäytöstä Kysy, onko itse huolestunut Kysy, onko seurannut ikävyyksiä Kun kysyt, kirjaa, että muistat keskustella asiasta seuraavalla kerralla Testejä: CAGE Cut (oletko koskaan ajatellut lopettaa) Annoyed (ovatko läheisesi huomautelleet) Guilt (oletko tuntenut syyllisyyttä) Eye-opener (oletko ottanut krapularyyppyjä) AUDIT Kymmenen kysymystä, joilla kartoitetaan määrä ja seuraamukset Internet: http://www.paihdelinkki.fi/testit 2 Terveyden menestystarinoita? Keuhkosyöpäkuolleisuus 1953-25 Työikäisten tupakointi 195-211 8 6 4 2 1 9 5 3-5 7 5 8-6 2 6 3-6 7 6 8-7 2 7 3-7 7 7 8-8 2 8 3-8 7 8 8-9 2 1 9 9 3 1 9 9 4 1 9 9 5 1 9 9 6 1 9 9 7 1 9 9 8 1 9 9 9 2 2 1 2 2 2 4 2 5 22% 15% 211 --- Hjelt-instituutti, 21 --- Hjelt-instituutti, 22 6 5 % Nuorten aikuisten tupakointi päivittäin tupakoivien ikävakioidut osuudet (%) 18 29 - vuotiaista eri koulutusasteilla Miehet Naiset 4 3 2 1 Perus- Keski- Amma- Akatee- Perus- Kes ki- Amma- Akatee- as te aste tilline n minen as te aste tillinen minen korkea- korkea- korkea- korke a- aste as te aste aste Jaakkola & Jaakkola, --- Hjelt-instituutti, 23 Martelin T., ym., teoksessa Nuorten aikuisten terveys. KTL:n julkaisuja B7/25 24.11.26 4

Tupakointi astman vaikeuden mukaan 21 & 24 Tupakkaepidemian neljä vaihetta Miehet Naiset Lievä 12 % 11 % Lievä 8 % 1 % Keskivaikea 19 % 22 % Keskivaikea 13 % 19 % Vaikea 22 % 28 % Vaikea 16 % 22 % 24 24 21 21 (Timo Klaukka/luento 9.11.26) Vähän koulutettujen tupakointi hyvin yleistä Miesten ja naisten tupakointi säilynyt viime vuodet liki ennallaan, alemmat sosioekonomiset ryhmät, vähän koulutetut ja työttömät tupakoivat useimmiten Työikäisistä naisista kuudennes tupakoi päivittäin, miehistä reilu viidennes, vähän koulutetuista naisista 3%, miehistä lähes 4% Ensimmäinen tupakkalaki 1977 (mm. mainontakielto), uudistettu 1995 (työpaikat), ravintoloiden savualtistus 1999, ravintolat savuttomiksi 27, jne. Mitä vielä pitäisi tehdä jotta tupakointi vähenisi? Voiko lääkäri / terveydenhoitaja tehdä jotain? Tupakasta vieroitus? Tupakoinnin lopettaminen? Vieroitusmuoto Tupakoimattomia (%) Ilman apua 3-8 Lääkärin kehotus 1 Lääkärin kehotus ja lyhyt keskustelu (3 min) 13 Puhelinneuvonta ja proaktiivinen ohjelmoitu seuranta 13 Ryhmäohjaus 14 Yksilöohjaus (useita käyntejä) 17 Käyttäytymisterapiat 11-2 Nikotiinikorvaushoito (purukumi) 24 Nikotiinikorvaushoito (laastari) 18 Nikotiinikorvaushoito (nenäsuihke) 3 Nikotiinikorvaushoito (inhalaattori) 23 Kaksi nikotiinivalmistetta 29 Masennuslääkkeet (Nortriptyliini, Bupropioni, Varenikliini) 3 * Yhdysvaltain terveysviranomaisten meta-analyysi eri vieroitusmuotojen tehokkuudesta 6 kk:n seurannassa (Filha) Fiore MC, Bailey WC, Cohen SJ et al. Treating tobacco use and dependence. Clinical practice guideline. U.S. Department of Health and Human Services, Public Health Service. Rockville, MD, June 2 Kuuden K:n malli tupakoivan potilaan kohtaamiseen Kysy potilaan tupakoinnista vähintään kerran vuodessa Keskustele tupakoinnin lopettamisesta ja arvioi potilaan lopettamishalukkuus Kirjaa tupakoimistapa sekä tupakoinnin määrä ja kesto Kehota potilasta lopettamaan tupakointi ja aloita tarvittaessa vieroitushoito Kannusta ja auta lopettamisessa, anna myönteistä palautetta ja ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon Kontrolloi onnistumista seuraavilla käynneillä 24.11.26 5

Ruokatottumusten muutos 1979-211 THL, AVTK --- Hjelt-instituutti, 31 --- Hjelt-instituutti, 32 5 45 4 35 3 25 2 15 1 Syö kasviksia päivittäin koulutuksen mukaan 1979-22, miehet, % 5 Ylin 2. ylin 2. alin 1979-82 1983-87 1988-92 1993-97 1998-2 Eva Roos ym. Eur J Clinical Nutrition 27 alin Sakkaroosin saanti aikuiset, % energiansaannista *keskimääräinen saanti ja 95%:n luottamusväli Lähde: Männistö ym. 23; Lahti-Koski 13.11.27 Syömme terveellisemmin -- mutta liikaa Tyydyttyneen rasvan (maitorasva, voi, rasvainen liha) saanti ja suolan käyttö väheni pitkään, myönteinen kehitys pysähtynyt, kasvisten ja hedelmien kulutus lisääntynyt vaikutus mm. sepelvaltimotautisairastavuuteen Naiset syövät terveellisemmin kuin miehet Terveellisin ruokavalio on hyvin koulutetuilla kaupunkilaisnaisilla Haasteena energiansaannin suhteuttaminen kulutukseen: mm. virvoitusjuomien, alkoholin, makeisten, pikaruoan käyttö lisääntynyt, karppaaminen? -> paino (ylipaino ja lihavuus) 24.11.26 6

Painoindeksi 25-64 vuotiailla miehillä 1982-27 3 % 25 12 18-vuotiaiden poikien ylipainoisuuden yleisyys 1977-25 12-vuotiaat 18-vuotiaat 2 14-vuotiaat 16-vuotiaat 15 1 5-77 -79-81 -83-85 -87-89 -91-93 -95-97 -99-1 -3-5 Vuosi Lähde: Susanna Kautiainen 28, Nuorten terveystapatutkimus KEHONPAINO (kg) 78, 77, 76, 75, 74, 73, 72, 71,2 71,2 7,8 7,8 71, 7, 69, 68, 67, Varusmiesten pituus ja paino 1993-26 75,2 74,6 73,9 72,8 73, 73,2 72,5 72,1 pituus KEHONPITUUS (cm) 76,6 77, 19 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 185 18 175 17 165 16 1 cm ja 6,2 kg 13 vuoden aikana -- painava sentti! Santtila et. al., MSSE, 26 Tommi Vasankari 27 Painoindeksi koulutuksen mukaan 25-64 v naisilla 1997-27 Kaikki lihovat, koulutuserot säilyvät Mediuutiset 15.1.21 Lihavat synnyttäjät ovat vaikeita tapauksia Hyvinkään sairaala on vastikään uusinut keisarileikkaussalinsa pöydän. Uusi pöytä kestää 22 kilon painon, kun edellinen kantoi 14 kiloa. Se oli liian vähän. Synnyttäjistä useampi kuin joka kymmenes on merkittävästi ylipainoinen, ja joka kolmas on ylipainoinen, kertovat THL:n tuoreet tilastot viime vuonna synnyttäneistä. Ilmiö on hyvin tuttu Husin Hyvinkään sairaalan naisten- ja lastentautien tulosalueen johtajalle Martti Ämmälälle. Hänestä tulevien äitien lihavuus on suurimpia obstetriikan nykyongelmia. Vaikeasti ylipainoisia synnyttäjiä, joiden painoindeksi on yli 35, on meillä joka viikko. Mutta se ei tunnu kovin ihmeelliseltä, koska sellaisiakin on merkittävä määrä, joiden BMI alkaa nelosella, ja yksittäisiä vitosella alkavia. Painavin meillä synnyttänyt on ollut 17- kiloinen, Ämmälä sanoo. Kuinka toimia ylipainoisen potilaan kanssa? Punnitse potilas osana rutiinia. - Esitä potilaalle painoon liittyvä neutraali avoin kysymys. - Keskustele laihduttamisen mahdollisuudesta potilaan kanssa. - Ohjaa potilas etsimään apua painonhallintaan. - Jos potilas ei halua keskustella painonhallinnasta, tarjoa hänelle materiaalia aiheesta. Pertti Mustajoki: Mitä ajattelette painostanne? SLL 23 / 28: 215-2151 24.11.26 7

Lihavuus yleistynyt Yli puolet työikäisistä ainakin lievästi ylipainoisia (BMI>25 kg/m 2 ), viidesosa selvästi lihavia (BMI>3 kg/m 2 ) Lasten lihavuudesta tutkimustietoa niukasti, arviolta 1-15% yli 1-vuotiaista lapsista lihavia Lihavuus on yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä ja vähän koulutetuilla, erityisesti naisilla Lihavuuden hoitotulosten pysyvyys on huono, panostettava painonnousun ehkäisyyn, leikkaus? -> syömisen lisäksi huomiota liikkumiseen Varusmiesten kunto (Cooper), 1975-26 JUOKSUMATKA 12 MIN (m) 28 27 26 25 265 2699 2661 2722 276 2734 2699 26832684 2662 2672 Erinomaisten osuus 2713 2643 2678 2581 2665 2632632 2559 262 2582 2611 2541 2514 JAKAUMA (%) 248 246 24682456 2464 2473 2451 243 3, 25, 2, 15, 1, 24 Huonokuntoisten osuus 5, 23, 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 --- Hjelt-instituutti, 45 19.1.212 VUOSI Matti Santtila et. al., MSSE, 26 LIIKUNTAPIIRAKKA: OTA AINAKIN PUOLET! Liikunnan harrastaminen lisääntymässä, mutta arkiliikunta ja työmatkaliikunta vähenee fyysinen aktiivisuus pienentynyt Mitä voisi tehdä, jotta kansa liikkuisi enemmän? UKK-instituutti 24.11.26 8

Liikkumisresepti Prevention vaikeus? Ennaltaehkäisy? Onko näyttöä että preventio ehkäisisi sairastavuutta? Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 21, Lindström et al, Lancet 26:368;1673-79 522 4-65 -vuotiasta suomalaista (172 miestä, 35 naista), joilla liikapainoa (BMI 31) ja heikentynyt glukoosinsieto satunnaistettiin kahteen ryhmään: Koeryhmä: Tehostettu ravitsemus- ja liikuntaohjaus. Tavoitteet: Onnistumis% painon pudotus yli 5% 43 rasvan osuus alle 3% energian saannista 47 alle 1% tyydyttyneitä rasvoja 26 kuituja yli 15g/1 kcal 25 liikuntaa yli 4 tuntia/vko 86 --- Hjelt-instituutti, 53 Kontrolliryhmä: Tavanomainen neuvonta Seuranta 4 vuotta. 24.11.26 9

Diabeteksen ehkäisytutkimus Tyyppi 2 diabeteksen ilmaantuvuus, % 5 4 3 2 1 Interventio päättyi Vertailuryhmä Interventioryhmä 1 2 3 4 5 6 7 8 Vuosi 8 Lääke vs. elintapaohjaus diabeteksen ehkäisyssä Knowler WC ym. NEJM 22;346:393 Muistakaa edes tämä elintavat ovat muuttuneet pitkän ajan kuluessa monilta osin myönteiseen suuntaan ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi, muutos pysähtynyt? vapaa-ajan liikunta yleistynyt, työliikunta vähentynyt tupakointi väheni 195-199-luvulla, mutta tupakointi edelleen yleistä alkoholin kulutus lisääntynyt (kasvu tasaantunut), raittius vähentynyt paino nousee ja lihavuus yleistyy Tällä menolla väestön tautisuus ei vähene ihan lähitulevaisuudessa ja muistakaa, että elintavat ovat voimakkaassa yhteydessä sosiaalisen asemaan (koulutukseen, ammattiasemaan, tuloihin), alemmilla sosiaaliryhmillä epäterveellisimmät elintavat ihmisten elinoloja (koulutusta, työllisyyttä yms.) parannettava, eriarvoisuutta vähennettävä näin väestötasolla, mutta yksilötasolla, puhe, keskustelu potilaan kanssa hyvinkin kohentaa tämän elintapoja ja ehkäisee sairauksia Lääkärin työkaluja ovat puhe, pilleri ja puukko, ja tärkein niistä on puhe. Keuruun terveyskeskuslääkäri Kari Eskola 24.11.26 1