Kreikka - Rahoitustukiohjelmat ja Suomen vastuut - Toinen väliarvio - Velkaehtojen huojennukset ja IMF:n osallistuminen

Samankaltaiset tiedostot
Tilannekatsaus Kreikasta

Rahoitustukiohjelmat ja Suomen vastuut

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö

Kreikan EVM-ohjelman väliarvio ja ohjelman päättyminen

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö

Euroopan vakausmekanismin kehittäminen

Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö. Tarkastusvaliokunta

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelma

Euroalueen vakaus ja Kreikan III ohjelma

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikka II paketin pääkohdat

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne

Kyproksen talouden sopeutusohjelma

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM Morén Pekka(VM), Tanninen Seppo, Lehto Jouni(VM)

Asia Kreikan EVM-ohjelman ensimmäisen väliarvion hyväksyminen ja velkahuojennukset

Euroryhmässä sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

1(5) Valtiovarainministeriö NEUVOSTORAPORTTI VM

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne

Euroalueen vakaudenhallinta ja rahoitustukiohjelmat. Finanssineuvos Pekka Morén

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Euroopan rahoitusvakautusmekanismia koskevan neuvoston asetuksen muuttaminen

HE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne

Kriisiryhmä

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM KVR Partanen Matias(VM) JULKINEN. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM RMO Niskanen Asta EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM KVR Lehto Jouni(VM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM KVR Lehto Jouni(VM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PV CONS 64 ECOFIN 704

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM Aaltonen Minna(VM), Morén Pekka(VM), Tanninen Seppo, Lehto Jouni(VM), Lindgren Jussi(VM)

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM

Koulutus EU-asioista

Suomen taloudelliset sitoumukset ja vastuut EU:n talouskriisiin liittyen 2008 alkaen sekä arvioita niiden riskeistä

U 5/2011 vp. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Suomen valtion taloudelliset sitoumukset, vastuut ja saatavat Euroopan talousja velkakriisiin liittyen tilanne

U 26/2011 vp. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

A s u n t. Myyntihinta. Lainaosuus

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Eduskunnan talousvaliokunta Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa Julkinen

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. yleisestä talousarviosta katettavista takauksista Tilanne 31.

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Hoitovastike + erillisveloitukset. Rahoitusvastike. Myyntihinta. Lainaosuus. Velaton hinta. lyhennysvapaan. Osakkeiden numerot lkm

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. syyskuuta 2017 (OR. en)

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

EMU:n uudistusagenda

Euroalueen vakaustilanne ja näkymät syksyllä 2013

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Kreikassa annetun päätöksen 2009/415/EY kumoamisesta

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. yleisestä talousarviosta katettavista takauksista Tilanne 31.

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu


Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille

Osoite: Pyhän Katariinan tie 8 c, KAARINA Voimassa toistaiseksi Päivitetty Hoitovastike. Hoito ja.

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Lauri Uotila Sampo Pankki

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Ahlstrom. Tammi-syyskuu Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Transkriptio:

7.6.2017 Tausta-aineisto Eduskunnan talousvaliokunnalle Kreikka - Rahoitustukiohjelmat ja Suomen vastuut - Toinen väliarvio - Velkaehtojen huojennukset ja IMF:n osallistuminen Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö

Rahoitustukiohjelmat ja Suomen vastuut

Euromaiden rahoitustukiohjelmat v. 2010-2017 - Lainojen tilanne 5/2017 tai viimeisimmät saatavilla olevat tiedot - Suomen laskennallinen osuus yhteensä 6,6 mrd. euroa - Espanja on aloittanut lainojen takaisinmaksut - Irlanti ja Portugali ovat aloittaneet IMF-lainojen takaisinmaksut ennenaikaisesti IMF Bilateraalilainat ERVVlainat EVMlainat ERVMlainat Yhteensä Suomen laskenn.osuus Kreikka 52,9 130,9 29,7 12,5-226,0 4,13 Kypros - - 6,3 1,0-7,3 0,12 Portugali - 26,0-14,3 24,3 64,6 1,00 Irlanti (4,8)* 17,7-4,7 22,5 44,9 0,76 Espanja - - 34,7 - - 34,7 0,62 Yhteensä 52,9 174,6 70,7 32,5 46,8 377,5 6,62 3

Kreikalle maksetut lainat kolmesta ohjelmasta 226 mrd. euroa - Suomen laskennallinen osuus 4,3 mrd. euroa - IMF-lainojen takaisinmaksut käynnissä - EVM-lainoista maksamatta 54,3 mrd. euroa Summat mrd. euroa Lainaohjelman maksettu kokonaismäärä, mrd. euroa Kahdenvälinen laina ERVV IMF¹ EVM² Yhteensä 52,9 130,9 12,5 29,7 = 226,0 Suomen osuus, % 1,9 % 1,93 % 0,53 % 1,79 % Suomen laskennallinen osuus lainasta, mrd. euroa Suomen laskennallinen osuus ERVV:n kertyneistä koroista, mrd. euroa (arvio; netto) 1/2017 Suomen osuus, mrd. euroa (arvio) Ohjelmasta maksamatta, mrd. euroa 1,01 2,53 0,07 0,53 = 4,13-0,12 - - = 0,12 1,01 2,65³ 0,07 0,53 = 4,25 54,3 ¹ Lainasaldo 1/2017, lukuun vaikuttavat mm. valuuttakurssien muutokset ² EVM-ohjelman koko enintään 86 mrd. euroa ³ Vakuusjärjestely kattaa 0,93 mrd. euroa 4

Yhteenveto Suomen vastuista ja sitoumuksista Tilanne 31.12.2016 tai viimeisimmät tiedot Euromaat 10,1 mrd. euroa, muut 0,54 mrd. euroa Rahoitusmekanismi Summa mrd. Euroopan vakausmekanismi EVM - Maksettu pääoma *Vaadittaessa maksettava pääoma 11,14 mrd. euroa mahdollisten tappioiden kattamiseksi tai maksukyvyttömyyden välttämiseksi Euroopan rahoitusvakausväline ERVV - Valtiontakaus **Sisältää myös korot ja ns. ylitakauksen Vakuusjärjestelyt rajaavat vastuita - Kreikka 0,93 mrd. euroa, Espanja 0,3 mrd. euroa 1,44* 6,72** 1,23 Kahdenvälinen laina Kreikalle 1,0 Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi ERVM - Laskennallinen vastuu (EU-budjetin kautta) 0,75 EU:n maksutasetuki (EU-maat) ja makroapu - Laskennallinen vastuu 0,13 Kansainvälinen valuuttarahasto IMF - Rahoitustuki - josta euroalueen maat 0,60 0,19 7.6.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 5

Kreikan EVM-ohjelman toinen väliarvio

Kreikan kasvunäkymä palautunut - Investoinnit ja kotimainen kulutus kasvun lähteenä - Lähde: Komission kevätennuste 2017 7

Toisen väliarvion valmistuminen välttämätöntä Kreikan taloudelle Pitkittynyt epävarmuus johti kasvuennusteiden alentamiseen Talouskasvu 2017 +2,1 % (aiemmin +2,7 %), 2018 +2,5 % (aiemmin +3,1%) Kreikan v. 2016 perusylijäämä 4,2 %/BKT (tavoite 0,5 %) Pankkien tilanne vakautunut, järjestämättömien luottojen määrä korkea Yksityistämisissä mahdollisuus nopeaan etenemiseen Eteneminen ollut hidasta, mutta positiivisia merkkejä näkyvissä Investointien saamisessa keskeistä luottamuksen palautuminen ja liiketoimintaympäristön kohentuminen Näkymä väliarvion valmistumisesta vähentänyt epävarmuutta, korot lähteneet laskusuuntaan 8

Toinen väliarvio Keskeiset uudistusalueet Uudistukset ohjelman jälkeen Eläkejärjestelmän uudistus (1 %/BKT) voimaan 2019 Tuloverouudistus (1 %/BKT) voimaan 2020 Kasvua tukevat erityistoimet 1%/BKT, jos perusjäämätavoite ylittyy Markkinoiden avaaminen (erit. energiasektori) Työ- ja hyödykemarkkinoiden uudistaminen Rahoitusjärjestelmän tervehdyttäminen (ongelmalainat) Institutionaaliset uudistukset (mm. valtion omaisuudenhallintaviraston käynnistäminen) 7.6.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 9

Lainaerän maksamisen ehtona olevat ennakolliset toimet koostuvat 140 toimesta I. Julkisen talouden kestävyyden parantaminen (51 toimenpidettä): Ohjelman jälkeiseen aikaan kohdistuvat toimet, joilla turvataan perusylijäämätavoite (mm. eläkeuudistus 2019 sekä tuloverouudistus 2020 ); finanssipolitiikan toimet, veropolitiikan toimet, verohallinnon uudistukset, julkisen taloushallinnan toimet, sosiaaliturvan uudistukset. II. Rahoitusvakauden vahvistaminen (12 toimenpidettä): Järjestämättömien luottojen purkaminen ja myynti, suunnitelma pääomakontrollien purkamiseksi sekä pankkien hallinnon parantaminen. III. Kilpailukyvyn parantaminen ja kasvun luominen (65 toimenpidettä): Työ- ja hyödykemarkkinoiden avaaminen, liiketoimintaympäristön parantaminen, energia-, vesi- ja liikennesektorien uudistukset sekä yksityistämistoimet IV. Julkisen hallinnon kehittäminen (12 toimenpidettä): Julkisen hallinnon työntekijöiden liikkuvuuden ja uudelleensijoittamisen parantaminen, oikeusjärjestelmän uudistukset, korruption vastaiset toimet, tilastoviranomaisen ja eräiden lupaviranomaisten itsenäisyyden vahvistaminen. 10

Kreikan rahoitustarpeet vuonna 2017 - Lainojen erääntymiset keskittyvät heinäkuulle 7.6.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 11

Toinen väliarvio - rahoitustarpeet ja lainaerä Kreikan julkisen talouden tasapainon palautuminen merkitsee sitä, että Kreikan rahoitustarpeita ei ole tarvetta kattaa täysimääräisesti ohjelmarahoituksella (käyttämättä 54,3 mrd. euroa). Kreikan seuraava lainaerä arviolta enintään 10 mrd. euroa Lainerä käytettäisiin pääasiassa velanlyhennyksiin ja korkoihin sekä valtion maksurästeihin. 7.6.2017 12

Kreikan velkaehtojen huojennukset ja IMF:n osallistuminen

Kreikan ohjelmalainojen ehtoja huojennettu 2011 2012 Kreikan lainojen korko ja maturiteetti Ohjelma I (2010) Kahdenvälinen laina Ohjelma II (2012) ERVV-laina - Takaukset ERVV:n varainhankinnalle Ohjelma III (2015) EVM-laina Euribor 3kk + 0,50 % marginaali - Korko viime aikoina n. 0,17 % Laina-aika 30 v. Lyhennykset alkavat kesällä v. 2020 Varainhankinnan kustannukset - Korko viime aikoina n. 1,3 % Painotettu keskilaina-aika max. 32,5 v. Korkojen maksuvapaus 10v. - Lisätään velkapääomaan Lyhennykset alkavat v. 2023 Ehtoja ei ole huojennettu, vaan edulliset ehdot: Varainhankinnan kustannukset + 0,1 % - Korko viime aikoina n. 1,0 % Painotettu keskilaina-aika max. 32,5 v. Lyhennykset alkavat v. 2034 14

Lähtökohtana euroryhmän sopimat velkaehtojen huojennusten periaatteet ja toimet (toukokuu 2016) Edellytyksenä on, että Kreikka toteuttaa ohjelman ehdot Velkapääoman leikkaus on poissuljettu Yleisenä tavoitteena varmistaa velan takaisinmaksu rajaamalla Kreikan vuotuiset bruttorahoitustarpeet Velkahuojennukset: 1. Lyhyen aikavälin toimet hyväksyttiin tammikuussa 2017. Toteutus on käynnissä. 2. Keskipitkän aikavälin toimien tarve ja mitoitus arvioidaan erikseen. Tavoitteena on tukea Kreikan paluuta markkinoille ohjelman jälkeen. Edellytyksenä on, että Kreikka toteuttaa ohjelman ehdot. Toteutus alkaisi ohjelman päättyessä 2018. 3. Pitkän aikavälin toimista päätetään ohjelman päättymisen jälkeen, jos se on tarpeellista Kreikan velkakestävyyden turvaamiseksi. Tilannetta arvioidaan todennäköisesti viimeistään v. 2020, jolloin ohjelmalainojen takaisinmaksun euromaille on määrä alkaa. 7.6.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 15

Mahdolliset keskipitkän aikavälin velkaehtojen huojennukset 25.5.2016 euroryhmän linjaukset Keskipitkän aikavälin toimet Sovitaan tarvittaessa ja toteutetaan ohjelman päättyessä v. 2018 Toimenpide ERVV-lainan yhdessä lainaerässä olevan marginaalin (2 %) poisto vuodesta 2018 alkaen Euromaiden kansallisten keskuspankkien hallussa olevien Kreikan valtion velkakirjojen tuottojen siirtäminen EVM:n sulkutilille vähentämään bruttorahoitustarvetta (niin sanotut ANFA- ja SMP-tuotot). Koskee laskennallisia tuottoja vuodelta 2014 (tilillä jo v. 2014 tuloutettu n. 1,9 mrd. ) ja vuodesta 2017 alkaen. Vanhojen ohjelmalainojen osittainen korvaaminen uudella EVM-lainalla nykyisen ohjelman rajoissa Vaikutukset Suomelle Ei suoria vaikutuksia Suomelle Suomella ei ANFA-tuloutuksia. Suomen osuus SMP-tuottojen tuloutuksesta yhteensä noin 58,7 milj. vuosina 2017-2026 (v. 2014 Suomi tuloutti 35 milj. ). IMF-lainan siirrolla ei suoraa vaikutusta, laskennallinen vastuu pienenisi 0,53 % takaisinmaksetusta määrästä. Ei aiheuta tarvetta maksaa lisää pääomaa EVM:ään. I-ohjelman osalta Suomi saisi etuajassa takaisin enintään noin 1005 milj.. Kertaluonteinen vaikutus valtion tuloihin. ERVV-lainojen ehtojen uudelleenjärjestely: painotetun keskimääräisen laina-ajan pidentäminen, lyhennysten uudelleenjärjestely sekä katto koronmaksulle ja ylimenevän osan pääomittaminen ERVV-takausten voimassaoloajan mahdollinen pidentäminen. Lisätakauksien tarve epätodennäköinen, edellyttäisi perusskenaariossa oletetun varainhankintakustannuksen (n. 4 %) merkittävää nousua. 7.6.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16

Velkahuojennukset ja Suomen vastuut ERVV:n varainhankinnan enimmäismäärä 241 mrd. euroa (Kreikka, Irlanti, Portugali) Huojennukset eivät EVM:n arvion mukaan edellytä varainhankinnan enimmäismäärän kasvattamista Lisätakaukset eivät tarpeen, ellei korkotaso merkittävästi nouse Suomi ei hyväksy ratkaisuja, jotka edellyttäisivät lisätakauksien antamista ERVV-takausten voimassaoloaika pidentyy (nykyisin v. 2070) Nykyinen alhainen korkotaso ja varainhankinnan laina-aikojen pidentäminen pienentää todennäköisyyttä sille, että enimmäismäärä ylittyisi 17

Käsittelyssä nyt mahdolliset keskipitkän aikavälin toimet IMF:n osallistumisen varmistamiseksi IMF ilmoitti 2016 harkitsevansa osallistumista ohjelman rahoitukseen vasta toisen väliarvion käsittelyn yhteydessä, kun velkakestävyys ja mahdollisten velkahuojennusten tarve on arvioitu uudestaan. Päätös IMF:n osallistumisesta ohjelmaan edellyttää euroryhmältä täsmennyksiä keskipitkän aikavälin huojennustoimista. Päätös osallistumisesta mahdollista tehdä kahdessa vaiheessa Periaatepäätös osallistumisesta Päätös rahoituksen määrästä 7.6.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 18

IMF:n ja komission velkakestävyysarvioiden erot - IMF päivitti velkakestävyysarvionsa tammikuussa 2017 1. Perusjäämätavoitteen vaikutuksesta kasvuun ja Kreikan edellytyksistä ylläpitää korkeaa perusylijäämää (yli 2 %) 2. Talouskasvu komission ennusteessa vuositasolla 0,5 %-yksikköä korkeampi. 3. Yksityistämistulot komission arviossa 6,2 mrd. euroa v. 2018 mennessä ja 15 mrd. euroa v. 2060 mennessä. IMF:n arvio huomattavasti alhaisempi. 4. Pankkien lisäpääomittamistarve ohjelmarahoituksesta IMF:n mukaan ainakin 10 mrd. euroa. Komission mukaan lisätarvetta ei ole. 5. Korko-oletus (markkinakorot) komission mukaan 5 %, IMF:n mukaan 6 %, ohjelmalainojen korot runsaat 3 % v. 2030 alkaen. 6. Kreikalle jo myönnettyjen velkahuojennusten vaikutuksista eri käsitykset. 7.6.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 19