Kunnanhallitus 315 14.11.2016 SUOMEN LÄHIKAUPPA OY:N EHDOTUS UUDESTA SIJAINTIPAIKASTA SARKKIRANNASSA 767/14.01.00/2016 KHALL 315 Valmistelijat: kaavoittaja Mari Kuukasjärvi (p. 050 4636 515) ja kaavasuunnittelija Ruusa Degerman (p. 040 182 0509). Suomen Lähikauppa Oy on tehnyt Kempeleen kunnalle ehdotuksen uudesta päivittäistavarakaupan sijaintipaikasta Sarkkirannassa. Suomen Lähikauppa Oy:n mukaan nykyiset noin 500 m2:n toimitilat korttelissa 7000 ovat tulleet tiensä päähän. Kyseisessä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelissa (AL) on kaksi tonttia, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on noin 950 m2. Kempeleen kunta omistaa näistä tonteista toisen, joka on tällä hetkellä rakentamaton. Lähikauppa Oy on ilmoittanut tarvitsevansa pääväylänäkyvyyttä ja todennut, että kaupalla ei ole tulevaisuutta nykyisissä puitteissa. Yrityksen teettämissä alustavissa luonnoksissa esitettiin 650 m2 kauppaneliön sisältävän rakennuksen sijoittamista vesitornin tontille, jossa se pääsisi hyötymään keskeisestä sijainnista Kempeleentien varressa. Vesitornitontin korttelin 8001 kaavamerkintä on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET). Kempeleen kunnalle on toimitettu myös kuntalaisaloite.fi -palvelun kautta 12.3.2016 lähikauppapalveluita koskeva kuntalaisaloite, jossa ehdotettiin lähikaupalle paikkaa Kuovitien ja Kivitaskuntien väliin ja liittymää kaupalle Kuovitieltä. Kaupan edustaja on todennut omalta osaltaan tämän aloitteen mukaisen kaupallisen vaikutusalueen rajautumisen liian pieneksi. Elinkeinovoimavaliokunta (28.5.2015): Esityksen kohteena olevaa tontin kaavaa ei lähdetä muuttamaan kaupallisiin tarkoituksiin. Elinvoimavaliokunta totesi ohjauksenaan, että neuvotteluja muista tonttivaihtoehdoista jatketaan Suomen Lähikauppa Oy:n kanssa. Elinvoimavaliokunta (12.1.2016): Kyseessä olevalle paikalle ei rakenneta. Perusteena on Kempeleen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan paikan säilyttäminen. Elinvoimavaliokunnan vastuuhenkilön näkemys poikkesi valiokunnan
ohjauksesta, ja asia vietiin kunnanhallitukseen. Kehitysjohtajan laatima esittelyteksti on esityslistan liitteenä. Kunnanhallitus (18.1.2016): Suomen Lähikauppa Oy:n kauppapaikkapäällikkö Simo Oinonen, Jorma Teppo Arkkitehtitoimisto Teppo Oy:stä ja Rakennusliike Lapti Oy:n aluejohtaja Panu Hulkko selostivat Suomen Lähikauppa Oy:n ehdotusta päivittäistavarakaupan sijoittamisesta Sarkkirannan alueelle kunnanjohtajan ajankohtaiskatsauksen yhteydessä. Alueen pohjoispuolella sijaitseva Kempeleentie on voimassa olevassa kaavassa merkitty yleisen tien alueeksi (LT), jonka alueelle on Kempeleen kunnalle esitetyn ehdotuksen mukaisessa viitesuunnitelmaluonnoksessa osoitettu säilytettävää puustoa. Kempeleen kunnallistekniikkapäällikön esittämän arvion mukaan kunnan jalankulku- ja pyörätieverkon täydentämisestä aiheutuvat kustannukset tämän hankkeen yhteydessä olisivat 60 000 85 000. Kehitysjohtajan laatima esittelytekstin pohjalta annettu kaavoittajan lausunto on esityslistan liitteenä. Kunnanhallitus päätti, että asian valmistelua jatketaan ympäristöpalveluissa tavoitteena kaavoitustyön käynnistäminen. Ympäristöpalvelut on selvittänyt Lähikauppa Oy:n esityksen mukaisen kaavoitushankkeen etenemismahdollisuuksia sekä vaihtoehtoisia sijainteja päivittäistavarakaupalle. Voimassa olevassa asemakaavassa kaavoitusaloitteen kohteessa sijaitseva kortteli 8001 on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Uuden lähikaupan rakentaminen edellyttäisi asemakaavamuutosta Sarkkirannan vesitornin korttelissa, jotta hankkeen vaikutukset tulisivat arvioiduksi. Tontin omistaa Kempeleen Vesihuolto Oy, joka on ilmoittanut että kyseessä olevan tontin vuokraaminen kaupan tarkoituksiin on mahdollinen tietyin edellytyksin. Kunnan hyväksytyn maapolitiikan mukaan kunta kaavoittaa pääosin omistamalleen maalle. Mikäli suunnittelualueeseen kuuluu yksittäisten tahojen omistamaa maa-aluetta, eteneminen edellyttää myös maankäyttö- ja kaavoitussopimuksia, joissa sovitaan kustannusjaosta. Ympäristöpalveluissa tutkittiin myös vaihtoehtoista kaupan sijoittamista Aurinkokujalla sijaitsevalle asuin- ja liikenrakennusten tontille (AL, kortteli 7001, tontti 4). Lähikauppa Oy:n näkemyksen mukaan jälkimmäinen tontti on nykyisessä muodossaan liian ahdas ko. tarkoitukseen. Kunnan kaavoituksen näkökannasta Aurinkokujan alue vaatisi kokonaisuudessaan laajempaa tarkastelua: AL -tontin
nykykäyttö ei vastaa asemakaavan aluerajauksia, Aurinkokujan katualue ei ole jäsentynyt, ja olevat tekniset verkostot haittaavat tontin käytettävyyttä. Aurinkokujan itä- ja eteläpuolella sijaitsevat yhdyskuntatekniset toiminnot (ET alueilla sijaitseva varikkoalue ja lämpölaitos) ovat taajamakuvallisesti haasteellisessa paikassa. Näiden lisäksi alueella sijaitsee ammattiopisto. Kaikkien toimintojen tilatarpeita, alueiden laajuutta, tulevaisuuden näkymiä ja vaihtoehtoisia sijainteja tulisi tutkia tarkemmin. Ympäristöpalveluissa jatkettiin lähikauppahankkeen valmistelua korttelin 8001 osalta. Kaavoituskatsauksessa 2016 kerrottiin, että lausuntopyynnöt oli lähetetty toimivaltaisille viranomaisille. Lausunnot saatiin Pohjois-Pohjanmaan museolta, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskukselta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta sekä Kempeleen seurakunnalta. Lausuntopyyntö liitekarttoineen sekä saadut lausunnot ovat esityslistan liitteenä. Pohjois-Pohjanmaan museo ei pitänyt lähikaupan sijoitusta kulttuuriympäristön kannalta arvokkaan miljöön läheisyyteen perusteltuna ja totesi lausunnossaan muun muassa, että sen näkemyksen mukaan vesitornin kortteli suojapuuston vyöhykkeineen tulisi säilyttää nykyisellään mäntypuustoisena metsänä kirkonmäen monisyisen rakennusryhmän kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus totesi Kempeleen kirkonmäen ympäristöineen muodostavan arvokkaan ja harvinaisen kokonaisuuden, minkä vuoksi tulee harkita tarkoin, millaista uudisrakentamista kirkonmäen ympäristöön sijoitetaan. Vesitornin tontilla säilynyt puusto osana Kempeleenharjun maisemallisesti arvokasta harjualuetta olisi tärkeää säilyttää mahdollisimman koskemattomana. Mahdollisessa kaavamuutoksessa tulee ottaa huomioon tontin sijoittuminen pohjavesialueelle. Lisäksi hankkeen toteuttaminen edellyttää täydentäviä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä kiertoliittymästä Kempeleentielle ja Niittyrannantielle. Pohjois-Pohjanmaan liitto esitti näkemyksenään, että korttelin 8001 suunnittelussa tulee painottaa siihen välittömästi rajautuvan Kempeleen kirkkoympäristön merkitystä valtakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä ja taajamakuvaan väljyyttä ja vihreyttä tuovana maisemakokonaisuutena sekä Kempeleenharjun merkitystä maisemallisesti arvokkaana harjualueena ja maiseman solmukohtana. Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää tutkittavaksi lähikaupan vaihtoehtoista sijaintia korttelissa 7001, jossa on muutenkin tarvetta toimintojen kaavalliselle tarkastelulle.
Kempeleen seurakunta toteaa lausunnossaan, että kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja lähialueellisesti (=paikallisesti) arvokas kulttuuriympäristömme vaatii ihmisen panostusta säilyttääkseen arvonsa. Kempeleen seurakunta näkee kirkonmäen ominaisluonteen ja erityispiirteiden sekä lähialueen kyläkuvan ja alkuperäisluonnon säilyttämisen erittäin tärkeänä vuosisatojen saatossa rakentuneen kirkko- ja kulttuuriympäristön arvon säilyttäjänä ja alueen vetovoimaisuustekijänä. Kempeleen seurakunta esitti kantanaan, että asemakaavamuutosta ei tehtäisi. Korttelia 8001 vastapäätä Kempeleentien toisella puolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde Kempeleen kirkonmäki. Kempeleen vanha kirkko kuuluu Suomen vanhimpiin puukirkkoihin, ja museovirasto ehdotti tätä pohjalaista tukipilarikirkkoa vuonna 2011 Unescon maailmanperintö- kohteeksi. Vanha puukirkko on oman rakennustyylinsä harvinainen edustaja: Tukipilarikirkkoja on jäljellä enää 12 koko maailmassa, ja valtaosa niistä sijaitsee Pohjois-Suomessa. Kempeleen 1600-luvun puukirkko, 1700-luvun kellotapuli ja hautausmaan toisessa laidassa oleva 1990-luvulla rakennettu uusi kirkko muodostavat historiallisesti monisyisen rakennusryhmän mäntyjä kasvavalla hiekkaharjulla. Kempeleen vanha kirkko ja tapuli on merkitty Oulun seudun yleiskaavaan 2020 Kulttuurihistoriallisesti merkittävinä kohteina. Kohteita ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä ja niiden ympäristö on säilytettävä. Kempeleen kunnan alueella kunnan yleistä maisemanhoitoa haja-asutus- ja taajama-alueilla ohjaava maisemanhoitosuunnitelma on laadittu vuonna 1991. Maisemanhoitosuunnitelman mukaan Kempeleen keskustan läpikulkeva Kempeleenharju on maisemallisesti arvokasta harjualuetta (Viatek 1991: 11). Vesitornin tontti on käytännössä ainoa Kempeleenharjun muodostelmasta säilynyt osa Kempeleen keskustaajamassa. Tontin puustolla voidaan katsoa olevan erityinen merkitys valtakunnallisesti arvokkaan kirkonmäen ja Kempeleen uuden kirkon vastaparina sekä kiertoliittymän ympäristön tasapainottajana. Oulun kaupunkiseudun maisemarakenteesta (1998) tehdyn selvityksen mukaan kyseessä olevaan risteykseen sijoittuu maisemallinen solmukohta. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kuntasuunnittelun kurssi 1998 99 ehdotti, että maiseman solmukohdan asema ja arvo säilytetään ja selännealue jätetään rakentamattomaksi. Kaavoittaja:
Kaavoitusaloitetta koskeva suunnittelualue sijoittuu Sarkkirannan tilastoalueella (102) pienalueella Sarkkirannan (008) Kempeleentien varressa sijaitsevalle vesitornin tontille korttelissa 8001. Suomen Lähikauppa Oy:n aloitetta on käsitelty kahteen otteeseen elinvoimavaliokunnassa sekä kerran kunnanhallituksessa ajankohtaisissa asioissa. Asia siirrettiin ympäristöpalveluiden valmisteltavaksi. Saatujen viranomaislausuntojen ja tehtyjen selvitysten perusteella lähikaupan sijoittuminen kortteliin 8001 on ristiriidassa kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Näin ollen kaavamuutoksella ei todennäköisesti voitaisi sijoittaa lisärakentamista kyseiseen kortteliin siten, että varmistettaisiin maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 :n mukaisten asemakaavan sisältövaatimusten toteutuminen rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön ja niihin liittyvien arvojen vaalimisesta. Lähikauppa Oy:n esittämä uusi kauppapaikka sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä Kempeleen keskustan ideakilpailun mukaisesta aluerajauksesta. Mikäli Sarkkirannan lähikaupalle ryhdytään tutkimaan uutta sijaintivaihtoehtoa, sijainnin suunnittelussa tulee huomioida myös keskustan kehittäminen ja sen tavoitteet. Keskustan vetovoiman kehittämisedellytyksiä heikentäviä ja Kempeleen taajamakuvan kannalta tärkeän maiseman solmukohdan kulttuurihistoriallisia arvoja vaarantavia ratkaisuja tulee välttää. Vaihtoehtoinen sijainti lähikaupalle voisi olla Niittyrannantien toisella puolella, Kempeleentien varressa sijaitsevassa asuin- ja liikerakennusten (AL) korttelissa 7001. Tämä edellyttää laajempaa kaavallista tarkastelua, jotta kaikki alueen toiminnot saadaan järjestettyä eri osapuolia paremmin palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tällaista asemakaavahanketta ei toistaiseksi ole kunnan lähiaikojen kaavoitusohjelmassa, ja nykyiset kaavoitusresurssit ovat sidotut jo käynnissä oleviin hankkeisiin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä säädetyt asemakaavan sisältövaatimukset huomioon ottaen asemakaavamuutoksen käynnistäminen Sarkkirannan korttelissa 8001 ei ole perusteltua. Ehdotan, että kunnanhallitus ei käynnistä Suomen Lähikauppa Oy:n esittämää asemakaavamuutosta Sarkkirannan korttelissa 8001.
Tekninen johtaja: Ehdotan, että kunnanhallitus hyväksyy kaavoittajan ehdotuksen. KUNNANJOHTAJA: Kunnanhallitus päättää, että kaavoitusaloite hylätään, eikä asemakaavan muutokseen lähdetä. PÄÄTÖS: Päätösesitys hyväksyttiin.