1 (27) Arvoisa kuntajohto Kiitos nopeasta reagoinnistanne Tuoterenkaan omistajakannanotot ja -kirjeeseemme ja asian käsittelystä kuntajohdon kokouksessa 11.12.2013. Päätöksenne mukaisesti kuntien päätökset edellyttävät asian kokonaisvaltaisempaa valmistelua. Pyysitte Päijät-Hämeen koulutuskonsernilta tarkempaa informaatiota tilanteesta, mm. perusteltuja arvioita konsernin toimintojen talousnäkymistä, Tuoterenkaan erilaisten organisointivaihtoehtojen kuvaukset ja arvioita muutosten taloudellisista vaikutuksista. 25.11 2013 päivätyssä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimintojen organisointiesityksessä Tuoterenkaan toiminta organisoitaisiin kiinteäksi osaksi Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa. Samalla koko kuntayhtymän toiminta muodostettaisiin Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöidyttyä yhä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi myös koulutuskonsernin Yhteisten palvelujen osalta. Koulutuskeskus Salpaus, Tuoterengas ja Yhteiset palvelut muodostaisivat näin nykyistä tiiviimmän toiminnallisen kokonaisuuden, jolla mahdollistetaan resurssien yhteiskäyttö sekä yhteistyön ja osaamisen hyödyntäminen täysimääräisesti. Muutos koskisi erityisesti operatiivista toimintaa ja johtamista. Samaan kokonaisuuteen ja organisointiesitykseen on kuvattu myös liiketoimintayhtiö, joka palvelee samoja yhteisiä tavoitteita. Perusteena esitykselle oli, että koko koulutuskonsernin toiminta palvelee samaa asiakuntaa eli aluettamme ja sen työelämää ja tarjoaa palveluja yhteisille asiakkaille, nuorille, aikuisille, heikossa työmarkkina-asemassa oleville ja erilaisille oppijoille. Esitetyssä toimintamallissa koulutuksen ja työhönvalmennuksen toiminta voidaan yhdistää tavalla, jota muilla vaihtoehdoilla ei saavuteta. 19.11.2013 avatun keskustelun jatkoksi pyydämme teiltä vastausta omistajalupauksena erityisesti seuraaviin kysymyksiin (4). 1. Tuoterenkaalta odottamanne palvelu, johon voitte sitoutua roolimme työllisyyden hoidossa, kuinka me täytämme omistajan tulevaisuuden odotukset? 2. Omistajan ajattelun vai sitoutumisen aikajänne, kuinka pitkä palvelusitoumus on mahdollinen kanssanne ja mitä sitoumuksessa täytyy sopia? 3. Tuoterenkaan pääomittamisen toteuttaminen. 4. Tuoterenkaan yhtiöittämisen suunta muodostetaanko Tuoterenkaan työpajatoiminnasta kokonaan erillinen yhtiö vai yhtiö, joka on osa PHKK:ta ja Salpausta?
3 (27) Sisällys 1. Muutoksia koulutuskonsernin ja sen tulosalueiden toiminnassa, taloudessa ja toimintaympäristössä... 4 1.1. Tiivistelmä keskeisistä muutoksista... 4 1.2. Yhteistoimintaneuvottelut Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuonna 2013... 5 1.3. Vuoden 2013 yhteistoimintaneuvottelujen tulokset konsernitasolla... 7 1.4. Vuonna 2013 Salpauksessa tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset... 8 1.5. Koulutuskonsernin tilinpäätös 2013... 9 1.6. Hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011-2016 vaikutukset... 11 1.7. Rakennepoliittinen ohjelma... 12 1.8. Lainmuutos kuraattoritoiminnan siirtämisestä peruskuntien tehtäväksi 1.8.2014... 15 1.9. Eläkemenoperusteisten eläkemaksujen siirtäminen koulutuskonsernille... 15 2. Kuntayhtymän toiminnan organisointi 1.1.2015... 16 3. Tuoterenkaan organisointi, pääomittaminen ja yhtiöittäminen... 19 3.1 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman avainkohdat Tuoterenkaan toiminnassa... 19 3.2 Markkinasta ja asiakaskunnasta... 19 3.3 Tuoterenkaan tulevan organisoitumisen vaihtoehdot... 20 3.4 Toimintansa aloittavan organisaation pääomittaminen ja vaihtoehtojen vaikutus palvelun hintaan 22 Liite, Uuden rahoitusjärjestelmän peruselementit... 25
4 (27) 1. Muutoksia koulutuskonsernin ja sen tulosalueiden toiminnassa, taloudessa ja toimintaympäristössä 1.1. Tiivistelmä keskeisistä muutoksista Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja talousnäkymissä on analysoitu hallitusohjelman ja valtioneuvoston rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksia sekä kuvattu tehtyjä sopeuttamistoimia ja niiden taustalla olleita arvioita taloudellisista näkymistä. Lisäksi raportoidaan kuntayhtymän tilinpäätöksen 2013 taloudellinen tulos ja kuvataan suunnitelmia kuntayhtymän toiminnan organisoinnista ja sen valmistelun etenemisestä. Rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksia on mahdollista analysoida ja ennakoida. Miten ohjelma vaikuttaa Salpauksen toiminnan laajuuteen ja talouteen, on tässä vaiheessa kuitenkin mahdotonta arvioida euroina. Joka tapauksessa kaikkia tehostamis- ja sopeuttamistoimia, joita laadukasta toimintaa vaarantamatta voidaan tehdä, tulee valmistella etukäteen. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden, tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Rahoitusjärjestelmää uudistetaan mm. siten, että jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. OKM:n työryhmä valmistelee esitystä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusmalliksi helmikuun loppuun mennessä. OKM:sta on luvattu koelaskelmia kevään aikana. Uudistettu rahoitusjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta lukien. Uusi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä muodostuisi kolmesta perusulottuvuudesta: suorituksiin perustuvasta rahoituksesta, vaikuttavuuteen perustuvasta rahoituksesta sekä perusrahoituksesta. Rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa tutkintojen/ tutkinnon osien sekä opintoprosessien laadun ja tehokkuuden perusteella eli maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Arvioimme tässä vaiheessa, että Salpauksen kohtuullisen alhainen läpäisy (hajonta on aloittain suurta) 62,2 prosenttia vuonna 2013 (keskeneräinen tilastoluku) ja oppisopimuksen heikko läpäisy 54 prosenttia sekä kasvava työttömyys pikemminkin heikentävät kuin lisäävät Salpauksen rahoitusta. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa (oppilaitosmuotoinen ja oppisopimuskoulutus) tutkintoihin tai tutkintojen osiin johtamattoman koulutuksen julkisesta rahoituksesta luovutaan. Tämän merkitys Salpaukselle vuoden 2013 tasossa on ollut yhteensä 32 487 opiskelijatyöpäivää eli 1 087 069 euroa. Rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman tavoitteena ovat vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin. Tavoitteena on koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja että jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen
5 (27) saavutettavuus voidaan turvata. Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien. Nuorisotakuun toteutuminen on haasteellista, koska Päijät-Hämeessä samanaikaisesti toimeenpannaan OKM:n tekemät opiskelijapaikkaleikkaukset (Salpaukselta -380 paikka vuoteen 2016 mennessä). Koulutuspaikkojen leikkaamisen korvaaminen oppisopimuspaikoilla ei toteudu luvatuista taloudellisista lisäpanostuksista huolimatta, koska työpaikkoja ei lähtökohtaisesti ole ja alaikäisten työllistyminen on vaikeaa. Kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittämisvelvoitteen vaikutukset tulee ottaa huomioon kokonaisuuden kannalta, kun samaan aikaan OKM:n tavoite ja tarve on tiivistää kilpailun ulkopuolella olevan aikuiskoulutuksen ja nuortenkoulutuksen yhteistyötä, tutkintojen suorittamista osina, opiskelun ja työn vuorottelua. Kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen tuo haasteita mm. henkilöstön, tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöön. Lainmuutos kuraattoritoiminnan siirtämisestä peruskuntien tehtäväksi 1.8.2014 on vaarassa vaikuttaa koulutuksenjärjestäjän onnistumiseen tehtävässään. Kuraattoreilla on suuri merkitys mm. läpäisyn tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Lahden kaupungin ja muiden toimintaa kuntayhtymään siirtäneiden kuntien ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien eläkemenoperusteisten maksujen siirtäminen koulutuskonsernin oppilaitosten kustannuksiksi tarkoittaa vuonna 2018 yhteensä 1,68 miljoonaa euroa, joka vastaa 1,7 prosentin leikkausta vuoden 2013 valtion ja kuntien rahoituksesta koulutuskonsernin perusrahoituksesta. Vuonna 2013 koko konsernissa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen vaikutukset ovat merkittävät ja nähtävissä jo vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Vuoden 2014 käyttösuunnitelma eli 1. ennuste osoittaa myös toimenpiteiden vaikutusten oikean suunnan. 1.2. Yhteistoimintaneuvottelut Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuonna 2013 Yhteistoimintaneuvottelut vuonna 2013 koskivat Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kaikkia tulosalueita ja toimintoja ja koko henkilöstöä Koulutuskeskus Salpauksessa, Lahden ammattikorkeakoulussa ja Yhteisissä palveluissa. Tuoterenkaalla neuvottelut koskivat ainoastaan valmennus- ja tukipalveluhenkilöstöä. Neuvottelujen alkaessa arvioitiin konsernitason toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttamisen edellyttävän 12,5 milj. euron eli keskimäärin 10 prosentin kulujen karsintaa 2015 loppuun mennessä. Neuvottelujen taloudellisista ja tuotannollisista perusteista oltiin neuvotteluissa yksimielisiä. Neuvotteluesityksessä taloudellisesta tilanteesta esitettiin seuraavat laskelmat tuottoennusteesta ja sopeuttamistarpeista vuosille 2013-2016.
6 (27) Seuraavissa taulukoissa on esitetty neuvottelujen taustalla olevat arviot konsernin toimintojen taloudellisista näkymistä. Tuottoennuste 2013 2016 Sopeuttamistarve 2013-2016 Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttaminen arvioitiin syksyn neuvotteluissa edellyttävän 8 12 milj. euron eli noin 11-17 prosentin sopeuttamista vuosina 2014-2016.
7 (27) Tuottoennuste vuosille 2013-2016 Koulutuskeskus Salpaus, ammatillinen peruskoulutus Yksikköhintojen leikkaus 2014-2016, Koulutuskeskus Salpaus Opiskelijapaikkojen leikkauksen rahoitusvaikutus 2014-2016, Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutuksen taloushaasteet talousarviossa 2014 1.3. Vuoden 2013 yhteistoimintaneuvottelujen tulokset konsernitasolla Kevään neuvottelujen päättymisen yhteydessä arvioitiin sopeuttamisen ja omaehtoisten ratkaisujen (eläköityminen) kohdistuvan arviolta 258 työtehtävään, joista 113 on irtisanomisuhan alla tai osa-aikaistettavia.
8 (27) Henkilötyövuosina kaikista sopeuttamissuunnitelmista, mukaan luettuna henkilöiden omaehtoiset ratkaisut, tulee noin 195 htv. Sopeuttamisvaikutus tulee olemaan vuosille 2013 2015 yhteensä 10,2 milj. euroa. Sopeuttamistoimet kohdistuivat keväällä pääsääntöisesti Lahden ammattikorkeakouluun sekä Yhteisiin palveluihin. Syksyn neuvottelujen päättymisen yhteydessä arvioitiin sopeuttamisen ja omaehtoisten ratkaisujen (eläköityminen) kohdistuvan arviolta 119 työtehtävään, joista 64 on irtisanomisuhan alla tai osa-aikaistettavia. Henkilötyövuosina kaikista sopeuttamissuunnitelmista, mukaan luettuna henkilöiden omat ratkaisut, tulee noin 102 htv. Sopeuttamisvaikutus tulee olemaan vuosille 2013 2016 yhteensä 7,5 milj. euroa. Sopeuttamistoimet kohdistuivat Koulutuskeskus Salpaukseen. Uudelleensijoitettuja sekä kevään että syksyn osalta on 21 (tilanne 1/2014). Vuoden 2013 yhteistoimintaneuvottelujen kokonaisvaikutuksen arvioidaan olevan vuoden 2016 loppuun 260 htv, 15,8 milj. euroa eli 12 prosenttia vuoden 2013 tuottotasosta laskien. Kiinteistöjen vähentämisen vaikutus on otettu huomioon kevään ja syksyn neuvottelutuloksissa. Henkilöstön määrä koulutuskonsernissa vuosina 2011-2013 Ajankohta Vakituiset Määräaikaiset Henkilöstön määrä yhteensä Opetushenkilöstön osuus henkilöstön kokonaismäärästä 31.12.2011 1304 413 1717 888 31.12.2012 1329 350 1679 862 31.12.2013 1245 270 1515 811 1.4. Vuonna 2013 Salpauksessa tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset Vuoden 2013 sopeuttamistoimenpiteiden osana Salpauksessa toteutettiin iso organisaatiouudistus, jossa toimialojen ja tulosyksiköiden määrää vähennettiin merkittävästi. Uudistuksessa vähennettiin johtajien määrää, mutta opettajien ja opiskelijoiden lähiesimiestyö pidettiin mahdollisimman vahvana.
9 (27) Lähiesimiesten saavutettavuutta parannettiin sisäistä työnjakoa kehittämällä. Aikuisten ja nuortenkoulutuksen yhteistyötä kehitetään voimakkaasti tavoitteena mm. tilojen ja laitteiden käytön tehostaminen, koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen lisäämällä mm. opiskelun ja työnvuorottelun mahdollisuuksia ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. 1.5. Koulutuskonsernin tilinpäätös 2013 Vuoden 2013 tilinpäätös näyttää konsernitasolla hyvää tulosta ja sopeuttamistoimien oikeaa suuntaa. Vuoden 2014 talous ei toteutuisi nollatulostasolla ilman tehtyjä sopeuttamistoimia. Kuntayhtymän tuotot alkavat laskea vuodesta 2014 eteenpäin. Tuoterenkaan tilinpäätöksen tulos esitellään kuntajohdolle kokouksessa 5.2.2014.
10 (27)
11 (27) 1.6. Hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011-2016 vaikutukset Hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitusta tulee kehittää niin, että se muodostaa nykyistä selkeämmän kokonaisuuden ja tukee elinikäiselle oppimiselle, yhteiskuntatakuun toteuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista. Myös työelämäyhteyksien parantaminen otetaan huomioon rahoitusta uudistettaessa. Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistetaan palkitsemaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Tavoitteena on tukea nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja aiemmin opitun tunnustamista. Rahoitusjärjestelmän uudistamisessa on lisäksi otettava huomioon kehittämissuunnitelman linjaukset, jotka koskevat nuorisotakuun toteuttamista, ammatillisten tutkintojen kehittämistä, joustavien koulutuspolkujen rakentamista, koulutuksen järjestämismuotojen monipuolisempaa hyödyntämistä koulutuspolkujen rakentamisessa. Ohjaus- ja säätelyjärjestelmää kehittämällä on tarkoitus huolehtia siitä, että ammatillisen koulutuksen eri järjestämismuotoja on tarpeeseen nähden riittävästi alueellisesti ja alakohtaisesti. Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan kokonaisuutena vuoden 2017 alusta lukien. Nuorisotakuulla tarkoitetaan sitä, että hallituksen ohjelmassa on sitouduttu toteuttamaan nuorten yhteiskuntatakuu vuoteen 2013 mennessä. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tämän toteutuminen on haasteellista, koska Päijät-Hämeessä samanaikaisesti toimeenpannaan OKM:n tekemät opiskelija-paikkaleikkaukset (Salpaukselta -380 paikka vuoteen 2016 mennessä). Lisäksi Päijät-Hämeessä on muuhun Suomeen verrattuna merkittävästi enemmän syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, aiempina vuosina ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria, kasvava työttömyys ja kohtuullisen alhainen koulutustaso. Oppisopimuskoulutuksen laajeneminen ja koulutuspaikkojen leikkaamisen korvaaminen oppisopimuspaikoilla ei toteudu luvatuista taloudellisista lisäpanostuksista huolimatta, koska työpaikkoja ei lähtökohtaisesti ole. Erityisesti tavoitteet saada oppisopimuspaikka suoraan peruskoulusta tuleville (alaikäisille) on osoittautunut haasteelliseksi. Vuonna 2013 Salpaus sai 70 paikkaa, joista 8 paikkaa saatiin toteutettua. 70 paikan taloudellinen vaikutus olisi ollut 221 581 euroa. Nuorten oppisopimuspaikkojen määrän kasvattamisen lisäksi tulee työnantajia tukea ja heidän vastuutaan korostaa myös oppisopimuksen läpäisyn tehostamisessa, tutkinnon tai osatutkinnon suorittamisessa. Koulutuksen järjestäjää arvioidaan vaikuttavuus-mittarilla, jossa läpäisy on erityisen merkityksellinen, vaikka opetuksesta 80 % tapahtuu työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksen läpäisyaste v. 2013 oli vain 54 prosenttia.
12 (27) Tulevassa rahoitusmallissa tämä todennäköisesti tulee vaikuttamaan Salpauksen rahoitukseen negatiivisesti. 1.7. Rakennepoliittinen ohjelma Hallitus on päättänyt rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013. Rakennepoliittisen ohjelman tarkat taloudelliset vaikutukset Koulutuskeskus Salpaukseen eivät tällä hetkellä ole tiedossa. Joka tapauksessa kaikkia tehostamis- ja sopeuttamistoimia, joita laadukasta toimintaa vaarantamatta voidaan tehdä, tulee valmistella etukäteen. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan kokonaisuutena vuoden 2015 alusta. Rahoitus myönnetään ja maksetaan edelleen suoraan koulutuksen järjestäjille. Tavoitteena on uudistaa rahoitusjärjestelmää niin, että se tukee koko ikäluokan kouluttamista, aikuisväestön koulutustarpeita, koulutuksen läpäisyn parantamista, aiemmin opitun tunnustamista / henkilökohtaistamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään, eikä kannusta koulutuksen tarpeettomaan järjestämiseen. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa tutkintojen/tutkinnon osien sekä opintoprosessien laadun ja tehokkuuden perusteella eli jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus uudistetaan kokonaisuutena siten, että se tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, kuten koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Muutoksen tavoite on kannustaa tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen ja vähentää päällekkäistä koulutusta. Näin nopeutetaan jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä. Rahoitusjärjestelmän kehittämisen lähtökohtana ovat koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen vakaus, riittävyys ja ennakoitavuus. Sitä miten tämä vaikuttaa käytännössä koulutuksenjärjestäjien rahoitukseen, ei vielä voida arvioida. Arvioimme tässä vaiheessa, että Salpauksen kohtuullisen alhainen läpäisy (hajonta on aloittain suurta) 62,2 prosenttia vuonna 2013 (keskeneräinen tilastoluku) ja oppisopimuksen heikko läpäisy 54 prosenttia ja kasvava työttömyys pikemminkin heikentävät kuin lisäävät Salpauksen rahoitusta. OKM on luvannut uuden rahoituslain koelaskelmia kevään aikana. OKM suunnittelee vievänsä helmikuussa talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan projektisuunnitelman OKM:n vastuualueen osatekijöiden toteuttamisesta. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitus siirretään ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitukseen. Salpauksen rahoitus tässä on ollut 60 000-70 000 euroa/vuosi. Esityksestä ei käy suoraan esille tarkoitetaanko tällä lisää rahaa lisäkoulutukseen, nykyisten rahojen siirtoa vai leikkausta. Rakennepoliittisessa ohjelmassa on linjattu, että jatkossa toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen ja tutkintojen osien julkiseen
13 (27) rahoitukseen. Tämä tarkoittaa ammatillisessa lisäkoulutuksessa (oppilaitosmuotoinen ja oppisopimuskoulutus) sitä, että tutkintoihin tai tutkintojen osiin johtamattoman koulutuksen julkisesta rahoituksesta luovutaan. Tämän merkitys Salpaukselle vuoden 2013 tasossa on ollut yhteensä 32 487 opiskelijatyöpäivää eli 1 087 069 euroa. Koulutus on kohdistunut erityisesti vieraiden kielten ja tietotekniikan koulutukseen sekä erilaisiin lyhytkursseihin. Mikäli tämä rahoitus jää pois, eikä korvaavaa tule tilalle, on epätodennäköistä, että vastaava määrää suoraan toteutuisi yksityisellä rahoituksella nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Henkilöstömäärän sopeuttamisen lisäksi tällä on vaikutusta myös yhteisten kustannusten kattamiseen ja tilojen käyttöön. Rahoitusjärjestelmä tukee yksilöllisten opintopolkujen muodostumista ja ammatillisen koulutuksen eri järjestämismuotojen joustavaa yhdistämistä. OKM:n tavoite on lähentää toiminnallisesti OKM:n rahoittamia nuorten ja aikuistenkoulutusta toisiinsa. Erottelua tehdään vain opiskelijan lähtökohdista tutkinnon suorittamiseksi eli onko kyseessä opetussuunnitelmaperusteinen vai näyttötutkinto. Tämän tavoitteen kanssa ristiriitaiseen suuntaan vievät kilpaillun aikuiskoulutuksen (TEM:n ym. rahoittama) yhtiöittämisvaatimukset. Tavoitteena on, että tutkinnon osan/osien suorittaminen otetaan huomioon rahoituksen määräytymisperusteissa siten, että vailla ammatillista tutkintoa olevia on taloudellisesti kannattavampaa kannustaa koko tutkinnon suorittamiseen, mutta nuori voi myös suorittaa vain tutkinnon osia ja työllistyä. Miten tätä mitataan, tuleeko esim. samanlainen opintopistekertymän seuranta kuten ammattikorkeakouluilla? Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja koulutuksella. Samalla varmistetaan koulutuksen alueellinen saavutettavuus mm. hyödyntämällä pedagogisesti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla erilaisia oppimisympäristöjä (esim. verkko-opetusta ja digitaalisia aineistoja). Haasteena ovat monipuolisen ja pienistä opiskelija-määristä koostuvan tarjonnan ja toteutuksen taloudelliset edellytykset vs. suuret alat ja ryhmät, erityisesti pienissä, hajallaan olevissa yksiköissä toteutettuna. Rahoitusmallin muutoksen toteutus edellyttää muutoksia toteutettavaan pedagogiikkaan. Opettajien ja työpaikoilla toimivien ohjaajien osaamisen uudistaminen on iso haaste erityisesti nuorten opiskelijoiden kouluttamisessa. Työn ja osaamisen muutosta täytyy tukea suunnitellusti ja siihen tulee olla osaamista ja varata resursseja. Mm. opettajien työelämäjaksojen toteuttaminen on rahoituksellisesti haasteellista tiukkenevan resurssien puitteissa. Tarve on kuitenkin suuri (opettajan palkka + sijaisen palkka > jatkossa kehitettävä uusia toteutusmalleja). Lisäksi sosiaali- ja terveysalalla maksettavat korvaukset työpaikoille ovat Salpauksessa merkittävät ja näistä maksuista tulisi luopua. Vuonna 2013 em. kustannukset olivat 242 000 euroa (nuoret 142 000 euroa ja aikuiset 101 000 euroa).
14 (27) Koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja varataan riittävästi lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyville, aiemman koulutuksen keskeytymisen tai muun syyn johdosta ilman ammatillista tutkintoa jääneille nuorille, valmistavaa koulutusta tarvitseville ja työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tuleville ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille. Tämä ryhmä on jo nyt merkittävä Päijät-Hämeessä, mutta samaan aikaan opiskelijapaikkoja vähennetään. Ammatillisen perustutkinnon jo suorittaneet ohjataan ensisijaisesti suorittamaan ammatillista osaamista lisääviä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja tai ammatillisten tutkintojen osia. Tietyissä tilanteissa, muun muassa työelämän muutosten vuoksi, on perusteltua suorittaa myös toinen ammatillinen perustutkinto. Rahoitusjärjestelmän muutokset edellyttävät säästöjä tila- ja laitekustannuksiin. Tilojen ja laitteiden käytön on tehostuttava johtuen opiskelun ajallisesta tiivistymisestä, kesäajan tehokkaammasta tilakäytöstä ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun nykyistä laajemmasta hyödyntämisestä. Tyhjenevistä ja/tai toiminnan kannalta hankalassa paikassa sijaitsevista tai epätarkoituksenmukaisista kiinteistöistä luopuminen on kuitenkin hidasta. Olemassa olevien ja jatkossa käyttöön jäävien tilojen saneeraustarve ja laitekannan uusimistarve Salpauksessa on merkittävä (kone- ja metalliala, Vipusenkatu 5A ym.) Oppivelvollisuusiän nostamisen kustannusvaikutukset syntyvät mm. opiskelijoille annettavista oppikirjoista, asuista ym., jotka usein hankitaan juuri ensimmäisenä vuonna ja niitä käytetään koko opiskelun ajan. Tällä hetkellä opiskelijat maksavat itse ko. kustannuksia arviolta (alakohtaisesti vaihdellen) keskimäärin noin 150 euroa/opiskelija. Vuositason lisäkustannukset voisivat olla noin 350 000 euroa, jos koulutuksen järjestäjän olisi vastattava kaikista kustannuksista. Koulutuksen muuttava toteuttaminen vaatisi muutoksia myös opettajien työehdoissa (mm. kesäajan toteutukset, illat ja viikonloput). Merkitystä on myös sillä, että voiko jatkossa joustavasti käyttää virka- ja työehtosopimuksen nuorten ja aikuisten liitteissä olevia opettajia. Kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittämisvelvoitteen vaikutukset tulee huomioida kokonaisuuden kannalta. Samaan aikaan OKM:n tavoite ja tarve on tiivistää kilpailun ulkopuolella olevan aikuiskoulutuksen ja nuortenkoulutuksen yhteistyötä, tutkintojen suorittamista osina, opiskelun ja työn vuorottelua ym. uuden rahoitusmallin linjausten mukaisesti. Kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen tuo haasteita mm. henkilöstön, tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöön. Kilpaillun aikuiskoulutuksen volyymi on noin 10-11 miljoonaa euroa, joka on 42,6-46,8 prosenttia aikuiskoulutuksen laajuudesta ja noin 14 prosenttia koko Salpauksen toiminnasta. Liiketoimintayhtiö on 25.11.2013 organisaatioesityksessä kuvattu Salpauksen organisaation sisälle, koska yhtiön tavoitteena tulee olla lisäarvon tuottaminen yhdessä asiakkaille, henkilöstölle ja omistajille. Yhtiön tehtävänä on palvella kokonaisuuden etua ja
15 (27) toteuttaa liiketoiminnalliset osat Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toiminnasta. Yhtiön johtaminen rakennetaan tiiviiksi osaksi kuntayhtymän toiminnan johtamista. Rakennepoliittisen ohjelman taloudelliset vaikutukset toisen asteen koulutuksien osalta (lukio sekä ammatillinen perus- ja lisäkoulutus) on OKM:n esityksen mukaan noin 260 miljoonan euroa koulutuksen järjestäjien kokonaisrahoituksesta vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi toteutetaan valtiontalouden kehyksissä jo päätetyt rahoitusvähennykset vuosille 2015-2016. Edellä kohdassa 1.2. (s. 7) on esitetty leikkausten taloudelliset vaikutukset. 1.8. Lainmuutos kuraattoritoiminnan siirtämisestä peruskuntien tehtäväksi 1.8.2014 Tämä vaikuttaa olennaisesti koulutuksenjärjestäjän onnistumiseen tehtävässään. Kuraattoreilla on suuri merkitys mm. läpäisyn tukemisessa, syrjäytymisen ehkäisyssä ym. Pystyvätkö ja sitoutuvatko kunnat tarjoamaan vähintään nykyisen tasoiset kuraattoripalvelut? Kuraattoreja on tällä hetkellä 9,1 htv kuraattorin perustyössä (sopeuttamistoimenpiteiden johdosta poistuu 1 htv 1.8.2014 alkaen). Lisäksi on yksi kuraattori-sairaanhoitaja, jonka työ painottuu mielenterveystyöhön toimialueenaan koko Salpaus. Lisäksi on psykologi ja kuraattoreiden esimies eli henkilöresurssia työhön Salpauksessa on tällä hetkellä yhteensä 11 htv. Tämän toiminnan kustannukset ovat noin 650 000 euroa vuodessa. 1.9. Eläkemenoperusteisten eläkemaksujen siirtäminen koulutuskonsernille Lahden kaupungin tarkastustoimi on tehnyt tarkastusmuistion eläkemenoperusteisten maksujen kustannuksista Lahdessa (Tarkastuslautakunta 22.11.2013 62). Tarkastusmuistiossa suositetaan selvittämään ammatillisen koulutuksen luovuttamista koskevista päätöksistä ja sopimuksista kuuluvatko Lahden kaupungin ammatillisesta koulutuksesta maksamat eläkemenoperusteiset maksut kaupungille vai Päijät-Hämeen koulutuskonserni
16 (27) kuntayhtymälle. Lahden kaupungin ilmoittamat eläkemenoperusteiset maksut lähes kaksinkertaistaisivat koulutuskonsernin oppilaitosten nykyiset eläkemenoperusteiset maksut ja kustannusten siirron kustannusvaikutus kohdistuisi toimintaan täysimääräisesti. Lahden kaupungin lisäksi tulisi myös muita koulutuskonsernin omistajakuntia kohdella tasapuolisesti. Tällöin kysymykseen tulee Heinolan seudun koulutuskuntayhtymän entisille omistajille mahdollisesti kohdistuvien vastaavien maksujen siirto koulutuskonsernin oppilaitoksien kustannuksiksi. Tehtyjen selvitysten mukaan Heinolan kaupungin vastaavat maksut ovat noin 323 000 euroa, Hartolassa 45 000 euroa ja Pertunmaalla 9 000 euroa. Lahden kaupungin ja muiden toimintaa kuntayhtymään siirtäneiden kuntien ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia eläkemenoperusteisia maksuja on yhteensä 1,68 miljoonaa euroa, joka vastaa 1,7 prosentin leikkausta vuoden 2013 valtion ja kuntien rahoituksesta koulutuskonsernin perusrahoituksesta. Kustannusten jakautuminen Lahden ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen kesken voidaan selvittää vasta henkilöpohjaisen rekisterin kautta. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hallitus esitti lausuntonaan Lahden kaupungille, että se pidättäytyisi eläkemenoperusteisten maksujen kohdistamisesta koulutuskonsernin kustannuksiksi. Jos kustannusten siirto päätetään kuitenkin tehdä, esitetään siirto toteutettavaksi viiden vuoden kuluessa vuodesta 2014 alkaen siten, että kustannusten siirto olisi täysimääräinen vuonna 2018. Kaupunginhallitus päätti, että Lahden kaupungin eläkemenoperusteisten maksujen kohdistaminen koulutuskonsernille toteutetaan 5 vuoden aikana porrastetusti alkaen vuonna 2014 ja ollen täysimääräisenä vuonna 2018. 2. Kuntayhtymän toiminnan organisointi 1.1.2015 Kuntayhtymän organisointi valmistellaan ja käsitellään osana vuoden 2015 (2016-2017) toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua. Toukokuun 2014 yhtymäkokoukseen tulee viedä tarvittavat yhtiöittämispäätökset liittyen muutoksiin, jotka tarvitaan vuoden 2015 alusta. Tuoterenkaan työpajatoiminnan järjestäminen on yksi näistä.
17 (27) Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut organisoidaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jolla mahdollistetaan resurssien yhteiskäyttö sekä yhteistyön ja osaamisen hyödyntäminen täysimääräisesti. Muutos koskee erityisesti operatiivista toimintaa ja johtamista. Tuoterengas on osa tätä kokonaisuutta, jos omistajat niin linjaavat. Yhteisten palveluiden sisältö suunnitellaan yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan kanssa. Osa yhteisten palveluiden henkilöstöstä siirtyy muodostettavaan Lahden ammattikorkeakoulun osakeyhtiöön (arvio 25), pääosa jää kuntayhtymään palvelemaan Salpausta ja Tuoterengasta sekä myös Lahden ammattikorkeakoulua. Henkilöstöä siirtyy Lamkin osakeyhtiöön erityisesti Tieto- ja kirjastopalveluista, Henkilöstöpalveluista, Talouspalveluista sekä Viestintä- ja markkinointipalveluista. Lamkin osakeyhtiöön siirtyviä toimintoja ovat Tieto- ja kirjastopalvelut (Salpaus ostaa palvelut LAMKilta). Henkilöstö- ja taloushallinnon palveluista kuntayhtymä tuottaa tietojärjestelmäpalvelut ja palkanlaskennan, maksuliikenteen ja kirjanpidon palvelut. Muilta osin yhtiö tuottaa omat palvelunsa ja palvelee projektitaloushallinnon osalta myös kuntayhtymää. Kiinteistöpalveluista valtaosa tuotetaan siirtymäajan jälkeen LAMK Oy:lle Osaamiskiinteistö Oy:n tai Lahden kaupungin toimesta. Ravintolapalvelut tuotetaan kuntayhtymän tai ulkoisten palvelutuottajien toimesta.
18 (27) Viestintä- ja markkinointipalveluita tuottavat osittain Lamk Oy ja osittain kuntayhtymä. Tietohallintopalvelut tuotetaan kuntayhtymästä. Palvelut sisältävät yhteisissä palveluissa käytettävät tietojärjestelmät. Tietojärjestelmäkartta kuvaa palveluiden monipuolisuutta ja kytkeytymistä toisiinsa.
19 (27) 3. Tuoterenkaan organisointi, pääomittaminen ja yhtiöittäminen 3.1 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman avainkohdat Tuoterenkaan toiminnassa Rakennepoliittisen ohjelman Tuoterenkaan ja omistajiimme toimintaan vaikuttavat kohdat ovat: - palkkatuen uudistaminen - pitkäkestoinen työllistämistuki - lakiin sosiaalisista yrityksistä tulevat muutokset - heikossa työmarkkina-asemassa olevien huomioon ottaminen julkisten hankintojen kilpailutuksessa - osallistavan sosiaaliturvan toimeenpano Em. kohtia koskeva lainsäädäntö laaditaan 2014 aikana ja se on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2014. Vasta lakiesitysten käsittelyvaiheessa selviävät muutosten vaikutukset toimintaamme. Tosin lähes jokainen näistä korostaa tarpeellisuuttamme ja ovat ydintehtävämme osia. Kehitystä on joka tapauksessa seurattava tiiviisti. Omistajakuntiemme työttömyyden hoitoon vaikuttaa merkittävästi kuntien roolin kasvaminen pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen järjestämis- ja rahoitusvastuussa, mm. 300 vrk työttömänä olleet. Asiasta annetaan esitys budjettilakina 2014. Tässä on arvioitu olevan kyse yhteensä 150 M :n vastuiden siirrosta. 3.2 Markkinasta ja asiakaskunnasta Tuoterenkaan perustehtävä on heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten valmentaminen työhön, resurssiksi yritys- ja työelämään. Työ ei ainakaan seuraavien 3-5 vuoden sisällä vähene työttömyyskehityksen ja teollisuuden rakennemuutoksen perusteella. Pidemmällä aikavälillä maatamme uhkaa työvoimapula, jolloin sekä tuloksekas työhönvalmennus että tehokas, onnistunut ja tarpeesta lähtevä ammatillinen koulutus ovat ongelmanratkaisun peruskiviä. Palvelumme on siis tarpeellista, eikä sen kysyntä vähene. 30 toimintavuotemme aikana kertynyt kokemus ja osaaminen on hyödynnettävä edelleen täysimääräisesti. Sekä Tuoterenkaan että Koulutuskeskus Salpauksen asiakaskunta on sama. Asiakkaan, koulutettavan ja valmennettavan nuoren tai aikuisen silmin ammatillisen koulutuksen ja jatkokoulutuksen tuleekin näyttää yhdeltä. Myös yrityselämä, jota molemmat organisaatiot palvelevat, on sama. On luontevaa, että organisaatiot toimisivat mahdollisimman läheisesti yhdessä. Organisaatioiden uudistus helpottaisi asiakkaiden tilannetta ja tulisi heidän parhaakseen. Koulutuksen järjestäjät kilpailevat paremmuudesta, tuloksista ja rahoituksesta. Samoin tekevät työhönvalmennuksen tarjoajat. Kilpailussa on erotuttava massasta ja on rakennettava kilpailuetuja toisiin verrattuna. Sekä Koulutuskeskus Salpaukselle että Tuoterenkaalle yhdessä toimiminen on kilpailuetu. Maassamme ei liene toista organisaatiota, jossa sekä ammattikoulutus että vaikeammin työllistettävien yksilöiden luotsaaminen
20 (27) työpolulle yhdistyvät luontevasti. Kansallisessa kilpailussa sekä Salpaus että Tuoterengas ovat ainutlaatuisia ja vahvempia yhdessä ja näin yhteiskunnallinen tehtävämme toteutuu tehokkaammin. Toisaalta Tuoterenkaan palveluvalikoima ja -tarjooma ei olisi mahdollinen, ellei olisi opittu palvelemaan asiakkaita, hankkimaan työtä teollisuudesta ja kuluttajilta sekä tekemään tuotteita samalla valmentaen haastavaa työvoimaa. Hankimme 60 prosenttia rahoituksestamme tuotteitamme ja alihankintapalveluita myymällä. Hankitut ja pidetyt asiakkuudet ovat tärkeitä, samoin asiakkaiden tuoma työ. Tuoterengas on arvokas toimija sekä substanssi- että liiketoiminta-arvoltaan. Vastaavan toiminnan rakentaminen alusta pitäen olisi erittäin hankala ja kallista. 3.3 Tuoterenkaan tulevan organisoitumisen vaihtoehdot Kuntalaki edellyttää, että Tuoterenkaan pajatoiminta yhtiöitetään 2014 aikana. Toiminnan luonne ja monipuolisuus vaikuttavat siihen, että nimenomaan osakeyhtiövaihtoehto on järkevin ja toimivin tapa organisoida toiminta. Yhtiöittäminen on väistämätön tehtävä, ja uuden organisaatiorakenteen vaihtoehdot ovat: 1. 19.11.2013 omistajaohjauskeskustelussa ja sen jälkeen 25.11.2013 lähetetyssä materiaalissa ja saatteessa esitetty organisoitumismalli, jossa Tuoterenkaasta ja Salpauksen yhtiöitettävistä osista muodostettaisiin yksi liiketoimintayhtiö ja kuntayhtymäosat sulautettaisiin operatiivisesti kiinteästi toisiinsa. 2. Tuoterengas yhtiöitetään kokonaan omaksi osakeyhtiöksi, jolloin vaihtoehtoina ovat, että osakeyhtiön omistavat joko Tuoterenkaan nykyiset omistajat suoraan tai PHKK-kuntayhtymän kautta, jolloin siis PHKK omistaisi TR- osakeyhtiön 100%:sti. 3. Tuoterenkaan ja sen kokemuksen ja liiketoiminnan käyttäminen runkona rakennettaessa alueellinen työllistämistä kokonaisuutena hoitava organisaatio, jossa kaikki alueen työpajat integroitaisiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Organisoinnilla madallettaisiin raja-aitoja matalammiksi ja kevennettäisiin hallintoa. Tämä organisointi toteutettaisiin läheisessä yhteistyössä TEM-konsernin paikallisten toimijoiden ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa. Näin saataisiin luotua kansallisesti erikoislaatuinen toimiva organisaatio, jossa sekä nuorten että kokeneiden työntekijöiden ja työttömien osaaminen kohtaisivat avoimen markkinan työn, joten syntyisi tehokas polku avoimen työmarkkinan työvoimaksi.. 4. Tuoterenkaan toiminta lopetetaan, omistajat maksavat konsernivelan ja jakavat organisaatiomme arvo-osuudet keskenään sekä jatkavat toimintaa omissa organisaatioissaan. Vaihtoehtojen hyvät (+) ja huonot puolet (-)