Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry 3 2013 14.6.2013. Hallituskatu 11 C 33200 Tampere Puhelin: (03) 3125 0200

3 2013 14.6.2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimieheksi Vaaratuomari Jenni Hupli aloitti Suomen Kiinteistöliiton uutena päälakimiehenä kesäkuun puolivälissä. Perinteiset putkiremontit suosiossa Suomen Kiinteistöliiton tekemä korjausrakentamisen barometri antaa tuoretta tietoa taloyhtiöiden putkiremonttien sisällöstä, kustannuksista ja rahoituksesta. Useita uusia korjausmenetelmiä on tullut markkinoille, mutta ns. perinteinen putkiremontti on yhä säilyttänyt asemansa. Hallituskatu 11 C 33200 Tampere Puhelin: (03) 3125 0200 Ohjeistus nuoria työntekijöitä koskevista rajoituksista Kiinteistöala työllistää monia nuoria koulujen kesälomien aikana. Jäsentiedotteessa on ohjeistettu työnantajina toimivia kiinteistönomistajia nuoria työntekijöitä koskevista säännöksistä. e-mail: pirkanmaa@kiinteistoliitto.fi www.kiinteistoliitto.fi/pirkanmaa

Sisältö KURSSITOIMINTA... 3 Alustavaa tietoa syksyn koulutusteemoista... 3 Uutisia Kiinteistöliitosta... 3 Kiinteistöliitto Pirkanmaan ja Suomen Kiinteistöliiton palveluajat kesällä... 3 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimieheksi... 3 Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksiin energialuokka kesäkuun alusta alkaen... 3 Perinteiset putkiremontit suosiossa... 4 Ajankohtaista... 5 Nuori työntekijä kesätöissä... 5 Kiinteistöalan vapaapäivät ja palkantarkistukset kesällä... 6 Kosteus- ja homeongelman torjunnassa epäonnistuttu... 6 RALA-päteviä yrityksiä on nyt tuhat... 7 Isännöinnin Auktorisointi ISA:n hallitus valittu... 7 Lakiasiat... 8 Sähköisen kiinteistönkaupan säännösten voimaansaattamisesta lakiesitys... 8 Oikeustapaukset... 8 Näköalan menetystä koskeva ratkaisu... 8 Rakennusluvan purkaminen... 8 Rakennusluvan lainmukaisuus... 9 Tutkimus ja kehitys... 9 Tutkimus: Täydennysrakentaminen selvästi lisärakentamista edullisempaa kuntataloudelle... 9 Markkina ja suhdanteet... 9 ARA selvitti kuntien vuokramarkkinatilanteen... 9 Tampereen vuokratilastot mukaan Asuntojenvuokrat.fi -palveluun... 10 KTI Markkinakatsaus: Kiinteistömarkkinoilla alavireiset tunnelmat... 10 KTI: Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu jatkuu vuokria jyrkempänä... 10 Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa... 11 Julkaisut ja tapahtumat... 11 Taloushallinnon lakipokkari - taloushallinnon lait nyt yksissä kansissa... 11 Uutuusopas taloyhtiössä perittävistä vastikkeista... 11 Uusi painos Kiinteistöyhtiön perustaminen -kirjasta... 11 Korjaushanke haltuun: hallituksen pikaopas... 12 2

KURSSITOIMINTA Alustavaa tietoa syksyn koulutusteemoista Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n koulutustilaisuudet jatkuvat jälleen syyskuussa. Alkusyksyn koulutustarjontaan kuuluvat Energiailta ja Hallituksen tehtävät, toiminta ja vastuu -koulutus. Muita syyskauden teemoja ovat perinteinen Talousarvioilta sekä hallitusten osto-osaamista käsittelevä koulutustilaisuus. Marraskuulle on suunniteltu valtakunnallinen Korjaushanke haltuun -seminaaripäivä, joka jakaantuu ammattilaisiltapäivään ja taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille kohdennettuun koulutusiltaan. Koulutustilaisuuksien tarkempi sisältö käy ilmi yhdistyksen syksyn jäsentiedotteista jolloin tilaisuuksiin ilmoittautuminenkin alkaa. UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Kiinteistöliitto Pirkanmaan ja Suomen Kiinteistöliiton palveluajat kesällä Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry:n toimisto on suljettuna heinäkuussa viikon 29, eli 15. - 19.7. välisen ajan. Toimisto palvelee jälleen normaalisti maanantaista 22.7. alkaen. Suomen Kiinteistöliiton toimisto on puolestaan kiinni viikot 29-30 ja Kiinteistöliiton talous- ja veroneuvonta on kiinni koko heinäkuun ajan. Toimistojen aukiolojärjestelyillä keskitetään yhdistyksen ja liiton toimihenkilöiden vuosilomia, joka mahdollistaa tiiviimmän palvelutarjonnan vilkkaampina asiakaspalveluaikoina. Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimieheksi Kiinteistöliiton uudeksi päälakimieheksi on nimitetty varatuomari Jenni Hupli, 37. Hän aloittaa tehtävässä kesäkuun puolivälissä. Hupli siirtyy Kiinteistöliittoon Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n Counsellakimiehen paikalta. Hupli on työskennellyt Castrén & Snellmanilla eri tehtävissä vuodesta 2001. Ennen asianajotoimistouraansa Hupli toimi Kiinteistöliiton ja Suomen Vuokranantajat ry:n neuvontalakimiehenä. Lisäksi Hupli on toiminut lakimiehenä Ovenia Oy:ssä. Kiinteistöliiton nykyinen päälakimies Anu Kärkkäinen siirtyy kesäkuun alussa Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioista vastaavaksi johtajaksi. Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksiin energialuokka kesäkuun alusta alkaen Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksiin sekä asuntoesitteisiin on nyt merkittävä kerrostalojen ja vuoden 1980 jälkeen valmistuneiden omakoti- ja paritalojen energialuokka. Energiatodistus vaaditaan 1.6.2013 alkaen asunnon vuokraus- ja myyntitilanteissa. "Uudistunut energiatodistuslainsäädäntö edellyttää, että energialuokka ilmenee myös myyntiesitteestä. Lisäksi energiatodistuksen on oltava nähtävillä asuntoesittelyssä ja se on annettava alkuperäisenä tai jäljen- 3

nöksenä ostajalle tai vuokralaiselle kaupan- tai sopimuksenteon yhteydessä", kertoo toimitusjohtaja Jukka Malila Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta. "Energiatodistuksen suuri hyöty on se, että taloyhtiö saa todistuksen mukana parannusehdotuksia siitä, miten rakennuksen energiatehokkuutta on mahdollista parantaa. Laatijan on otettava kantaa myös rakennuksen energiatehokkaaseen käyttöön ja ylläpitoon, vaikka ne eivät itse energialuokkaan vaikutakaan. Energialuokka määritellään asteikolla A-G ja sitä voidaan korottaa erilaisilla korjaustoimenpiteillä, kertoo Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. Perinteiset putkiremontit suosiossa Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri, kevät 2013: Taloyhtiön putkiremonteissa viemäreiden sisäpuoliset korjausmenetelmien osuuden kasvu on seisahtunut, ja perinteisten menetelmien osuuden lasku pysähtynyt, ilmenee Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrista. Putkiremontteja toteuttaneista taloyhtiöistä 43 prosenttia oli asentanut uudet putket vanhojen tilalle. Uuteen kohtaan putket oli uusinut 15 prosenttia ja sisäpuolisia menetelmiä kuten sujutusta ja sukitusta oli käyttänyt 27 prosenttia vastaajista. Putkistoremonttien kokonaiskustannukset kohosivat koko maassa mediaaniltaan 500 euroon huoneistoneliötä kohden eli nousivat parikymmentä euroa viime syksystä. Pääkaupunkiseudulla mediaani oli 700 ja muualla Suomessa 340 euroa. Pääkaupunkiseudun putkiremontin hintaa muuhun maahan verrattuna nostavat putkiremontin yhteydessä suoritettavat muut saneeraustyöt, korkeammat urakkahinnat ja se, että kerrostaloasunnot ovat keskimäärin muuta maata pienempiä. Pelkkä käyttövesiputkien uusiminen maksaa arviolta 100 200 euroa huoneistoneliötä kohden. Kiinteistöliiton barometrissä putkiremontista vastasi tällä kertaa 284 remontin vastikään toteuttanutta asuntoosakeyhtiön hallituksen jäsentä ja isännöitsijää. Putkistot, piha-alueet ja vesikatto remonttien kärkipaikoilla Korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana. Taloyhtiöiden hallitusten mukaan noin kahdella kolmasosalla yhtiöistä on jokin korjaushankkeen vaihe menossa. Vuonna 2013 Kiinteistöliiton barometrikyselyyn vastanneissa taloyhtiöissä remontoidaan eniten putkistoja, joita 895 hallitusvastaajan yhtiöissä aiotaan remontoida tänä vuonna runsaassa 12 prosentissa. Piharakenteiden sekä vesikaton, ikkunoiden ja ulko-ovien korjaushankkeet ovat seuraavaksi yleisimpiä. Seuraavalle viidelle vuodelle runsaalla kolmanneksella vastaajista on korjaustarvetta piharakenteissa. Vastaajista 30 prosenttia ennakoi korjauksia tulevan ikkunoihin ja ulko-oviin sekä vesikattoon. Julkisivuun ja putkistoihin kohdistuvia remontteja ennakoi runsas neljännes hallitusvastaajista. Rahoituskysymyksen yhä haastavampia - marginaalien nosto kuumentaa Korjaushankkeiden rahoitus on nousemassa yhä keskeisempään asemaan taloyhtiöiden korjauksissa. Barometrin mukaan rahoitusta on ollut edelleen hyvin saatavissa. Miltei 80 prosenttia vastaajista raportoi, että rahoituksen saaminen on pysynyt ennallaan. Taloyhtiöiden hallitusten edustajat kuitenkin odottavat, että lainaolosuhteet tulevat heikentymään. Peräti kaksi kolmesta hallitusedustajasta odottaa lainaehtojen heikentymistä ja kolmasosa niiden pysymistä ennallaan. Lainaa kysytään yhä useammalta pankilta. Jo puolet yhtiöistä kysyy luottoa kolmelta tai useammalta pankilta. Ainoastaan yhdeltä pankilta lainaa kysyy enää vain neljännes taloyhtiöistä. Isännöitsijöillä tämä osuus oli kuitenkin vielä 35 prosenttia. Lainatarjouksia saadaan erittäin hyvin, sillä kolme tai useampi tarjous oli 43 prosentissa yhtiöitä. Korjauslainojen marginaalit ovat olleet jyrkässä nousussa viimeisen vuoden ajan. Marginaalien keskiarvo oli keväällä 2013 noin 1,7 prosenttiyksikköä, kun vielä syksyllä 2012 lukema oli noin 1,2. 4

AJANKOHTAISTA Nuori työntekijä kesätöissä Nuorta alle 18-vuotiasta työntekijää työhön otettaessa työnantajan on otettava huomioon työsopimuslain (55/01), nuorista työntekijöistä annetun lain (998/93), nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annetun asetuksen (475/06), sosiaali- ja terveysministeriön nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta annetun asetuksen (188/12) ja nuorille työntekijöille sopivien kevyiden töiden esimerkkiluettelosta annetun asetuksen (189/12) määräykset. Työhön ottaminen ja työtehtävät Nuorista työntekijöistä annetun lain mukaan työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Lisäksi voidaan 14 vuotta täyttänyt tai saman kalenterivuoden aikana 14 vuotta täyttävä nuori ottaa työhön, joka on luonteeltaan kevyttä eikä vaaranna hänen terveyttään tai kehitystään eikä haittaa hänen koulunkäyntiään. Tällainen nuori voidaan palkata työhön enintään puoleksi hänelle kulloinkin koulusta annettavasta loma-ajasta. Alle 15-vuotiaan puolesta voi työsopimuksen tehdä huoltaja tai huoltajan antamalla luvalla nuori henkilö itse. Huoltaja voi purkaa nuoren tekemän työsopimuksen, jos hän katsoo, että se on tarpeen nuoren kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia. Työnantajan tulee esittää nuorelle työntekijälle pyynnöstä (jonka voi tehdä sekä nuori työntekijä että hänen huoltajansa) kirjallinen selvitys työsopimuksen ehdoista, jos sopimusta ei tehdä kirjallisesti. Työnantajan tulee huolehtia siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja että työn vastuullisuus ja vaatimukset ovat suhteessa nuoren ikään ja kehitystasoon. Työnantajan tulee huolehtia myös siitä, että nuori saa tarvittavan opastuksen ja ohjauksen työtehtäviensä hoitamiseksi. Henkilökohtaista opetusta on annettava niin, että nuori työntekijä välttyy aiheuttamasta tapaturman vaaraa itselleen tai muille. Ennen kuin nuori työntekijä palkataan työhön, on hänen iästään sekä siitä, onko hän oppivelvollinen, saatava luotettava selvitys. Ennen työsuhteen alkamista tai kuukauden kuluessa sen alkamisesta nuorelle työntekijälle on toimitettava terveystarkastus työnantajan kustannuksella. Tarkastus ei kuitenkaan ole tarpeen, jos: - työ on kevyttä liike- tai toimistotyötä tai muuta näihin verrattavaa kevyttä työtä - työsuhde on tarkoitettu kestämään tai kestää enintään kolme kuukautta (kuten kesätyö yleensä) - nuorella työntekijällä on lääkärintodistus, joka ei ole yhtä vuotta vanhempi Työajan pituus Oppivelvollisuutensa suorittanut 15 vuotta täyttänyt nuori voi työskennellä kuten täysi-ikäinenkin eli säännöllisen työajan pituus on enintään yhtä pitkä kuin täysi-ikäisen työntekijän työaika samassa työssä. Tämä koskee myös 15 vuotta täyttänyttä nuorta, joka työskentelee koulun loma-aikoina. Alle 15-vuotiaan työntekijän työaika saa koulujen loma-aikana olla enintään 7 tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa. Nuori työntekijä ei saa tehdä yli- eikä hätätyötä. Hätätyössä saa pitää kuitenkin 15 vuotta täyttänyttä, jos hätätyön teettämiseen ei ole käytettävissä yli 18 vuotta täyttäneitä, enintään kuitenkin 9 t/vrk ja 48 tunnin kokonaistyöaikaan saakka viikossa. Työajan sijoittelu ja lepoajat Pääsääntöisesti 15 vuotta täyttäneen työntekijän työaika tulee sijoittaa klo 06.00 ja 22.00 väliselle ajalle ja alle 15-vuotiaan työaika klo 08.00 ja 20.00 väliselle ajalle. 15 vuotta täyttäneelle on annettava vähintään 12 tunnin keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa. Alle 15- vuotiaille keskeytymätön lepoaika on vähintään 14 tuntia. Nuorelle työntekijälle tulee antaa vähintään 38 tunnin yhdenjaksoinen viikoittainen vapaa-aika. Jos nuoren työntekijän työaika vuorokaudessa on pidempi kuin 4 tuntia 30 minuuttia, on hänelle annettava työn aikana ainakin yksi vähintään 30 minuutin mittainen lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Jos työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen 5

määräyksellä on poikettu työaikalain lepoaikaa koskevasta säädöksestä, voidaan myös nuoreen työntekijään soveltaa tällaista lepoaikaa koskevaa poikkeusmääräystä. Työnantajan luettelonpitovelvollisuus Työnantajan on pidettävä luetteloa niistä nuorista työntekijöistä, jotka on otettu työhön toistaiseksi tai vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Tähän luetteloon tulee merkitä työntekijän täydellinen nimi ja syntymäaika, osoite, huoltajan nimi ja osoite, työsuhteen alkamisaika ja selvitys työtehtävistä. Työeläkemaksut Työsuhteesta tulee maksaa aina TyEL-maksu. TyEL:n piiriin kuuluminen: Koululainen tai opiskelija, joka on täyttänyt 18 vuotta, tulee rajaiän täyttämistä seuraavan kuukauden alkamisesta ja vähintään kuukauden työssäolon jälkeen työntekijän eläkelain eli TyEL:n piiriin. TyEL:n piiriin kuulumisen ehtoina on, että saman työnantajan palveluksessa tehdään töitä yhdenjaksoisesti ainakin kuukauden ajan, ja että palkkaa saadaan vähintään 55,59 euroa kuukaudessa (vuoden 2013 tasossa). Palkkarajaa määriteltäessä otetaan huomioon myös mahdolliset luontoisedut. Työnantajan TyEL-maksu on alimmassa maksuluokassa noin 23,4 % ja tästä työntekijän (alle 53-vuotiaat) osuus on 5,15 %. Tiedotteen liitteenä on taulukkomuotoinen yhteenveto nuorten kesätyöntekijöiden työntekoa koskevista rajoituksista. Kiinteistöalan vapaapäivät ja palkantarkistukset kesällä Juhannusaatto ja juhannuspäivä eivät ole vuosilomalain mukaisia lomapäiviä, eli jos työntekijän kesäloma osuus päällekkäin näiden päivien kanssa, ne eivät kuluta työntekijän vuosilomaa. Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus Juhannusaatto 21.6.2013 (perjantai) Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaan juhannusaatto on vapaapäivä. Juhannusaattona tehty työ korvataan 100 %:lla korotetulla palkalla tai antamalla työhön käytetty aika vastaavana vapaa-aikana muuna työaikana ylityökorotuksilla pidennettynä. Juhannuspäivä 22.6.2013 (lauantai) Juhannuspäivä on juhlapyhä, jolloin tehdystä työstä maksetaan kuten sunnuntaityöstä eli 100 %:lla korotettu palkka tehdyiltä työtunneilta. Jos työ on myös ylityötä, maksetaan työaikalain ja työehtosopimuksen mukaiset ylityökorvaukset. Talonmiehen työtä ja siivousta koskeva työehtosopimus Talonmiehen työtä ja siivousta koskeva työehtosopimus on lakkautettu 30.4.2012. Tätä työehtosopimusta koskevat työehdot on liitetty osaksi Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta erillisellä liitepöytäkirjalla. Vapaapäivien osalta noudatetaan Kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta. Palkantarkistusten osalta noudatetaan liitepöytäkirjaa, jonka mukaisesti työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.6.2013 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,8 prosenttia. Pistearvoja, vähimmäispalkkoja sekä nurmikonhoitopalkkioita, sauna- ja talopesulakorvauksia ja päivystyskorvausta korotetaan 1.6.2013 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,8 prosenttia. Korotuksen yhteydessä poistettiin 2. paikkakuntakalleusluokka. Pistepalkkaisia koskevat palkat, korvaukset ja palkkiot on julkaistu jäsentiedotteessa 3/2012. Kosteus- ja homeongelman torjunnassa epäonnistuttu Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai torstaina 2. toukokuuta valmiiksi mietinnön rakennusten kosteus- ja homevaurioista. Valiokunta on kuullut yli 70 asiantuntijaa sekä saanut 72 taholta kirjalliset asiantuntijalau- 6

sunnot. Valiokunnan mietintö sisältää 14 toimenpide-ehdotusta, kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseksi. Tarkastusvaliokunta on erittäin huolestunut vaikutuksista lasten ja nuorten terveyteen. Valiokunta toteaa mietinnössään, että viime vuosikymmeninä tehdyillä toimilla ei ole kyetty vähentämään kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä eikä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä. Tarkastusvaliokunnan mukaan nykyinen korjausvelan suuruus on 30-50 miljardia euroa. Rakentamisen virheet, rakennusten kunnossapidon laiminlyönnit ja korjausten lykkäämiset tarkoittavat terveyshaittojen lisääntymistä, korjauskustannusten kasvua ja korjaustarpeiden kasvamista. Tarkastusvaliokunnan mietintö kokonaisuudessaan löytyy eduskunnan internet sivuilta linkistä: http://web.eduskunta.fi/resource.phx/valiokunnat/valiokunta-trv01/index.htx RALA-päteviä yrityksiä on nyt tuhat Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämä voimassa oleva RALA-pätevyys on nyt yli tuhannella yrityksellä. RALA-pätevien yritysten määrä ylitti tuhatluvun huhtikuun lopussa. "Kyse on RALAn kannalta tärkeästä merkkipaalusta, sillä tuhannen RALA-pätevän yrityksen määrä ylittyi nyt ensimmäistä kertaa RALAn historiassa. Tavoitteenamme on kasvaa voimakkaasti ja saada lisää RALA-päteviä yrityksiä, joten suunta on oikea ja tästä on hyvä jatkaa", sanoo RALAn toiminnanjohtaja Tuula Råman. Isännöinnin Auktorisointi ISA:n hallitus valittu ISA:n vuosikokouksessa 22.5. valittiin hallituksen jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenet. Kiinteistöliiton esityksestä ISA:n hallitukseen valittiin Kristel Pynnönen (varajäsenenä Harri Hiltunen), Paavo Marttila (Kai Haarma) ja Pentti Vähäkuopus (Paul Nouro). Isännöintiliiton esityksestä ISA:n hallitukseen tulivat nimetyiksi Tero Heikkilä (Marina Furuhjelm), Ilkka Saarinen (Jari Porthén) ja Johan Nyholm (Ari Viinikainen). ISA:n puheenjohtajana jatkaa tamperelainen Ilkka Saarinen ja varapuheenjohtajana Paavo Marttila. Isännöinnin Auktorisointi ISA ylläpitää ja kehittää isännöinnin auktorisointijärjestelmää, auktorisoi isännöintiyrityksiä ja valvoo niiden toimintaa. Toiminnallaan ISA edistää ammattimaista ja kehittyvää isännöintiä sekä pitkäjänteistä kiinteistöjen ylläpitoa. Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n tunnusta saavat käyttää vain ISA:n auktorisoimat isännöintiyritykset. ISAyhteisöön kuuluu 195 isännöintiyritystä ja -toimipaikkaa. Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n taustalla ovat Suomen Kiinteistöliitto ja Suomen Isännöintiliitto. Lisätietoa ISA:sta: www.isa-yhdistys.org 7

LAKIASIAT Sähköisen kiinteistönkaupan säännösten voimaansaattamisesta lakiesitys Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen sähköistä kiinteistön kauppaa, panttausta ja kirjaamismenettelyä koskevan lainsäädännön voimaanpanoa koskevaksi laiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 43/2013). Esityksessä ehdotetaan, että mainittuja sähköisiä menettelyjä koskeva lainsäädäntö tulisi voimaan pääosin 1. päivänä marraskuuta 2013, ja kaikilta osin 1. päivänä maaliskuuta 2015. Sähköisiä menettelyjä koskevat säännökset on lisätty maakaareen 4.2.2011 annetulla lailla 96/2011. Säädösten voimaantuloajankohta on tuolloin jätetty avoimeksi, jotta tarvittavat asiointijärjestelmät ehditään saada käyttöön ja jotta niiden toimivuudesta olisi säännösten voimaantullessa varmuus. Maakaaren lisäksi muutoksia sisältyy myös etuostolakiin, perintökaareen, ulosottokaareen sekä avioliittolakiin. Merkittävin muutos säännösten myötä on kiinteistöjen sähköisen kaupankäyntijärjestelmän käyttöönottaminen. Säännösten tultua voimaan suuri osa kiinteistön luovutuksista voitaisiin tehdä sähköisesti kirjaamisviranomaisen ylläpitämässä asiointijärjestelmässä, jossa järjestelmä tunnistaa osapuolet ja tarkistaa tietoja suoraan viranomaisrekistereistä. Kaupanvahvistajaa ei tarvita, vaan järjestelmä valvoo, että kauppakirjan sisältö vastaa lain vaatimuksia. Myös lainhuudatus tulee vireille ilman eri hakemusta ja kirjaamisviranomaisessa asiaa voidaan käsitellä yksinomaan sähköisessä muodossa. Vastaavasti kiinnityshakemukset voitaisiin tehdä sähköisesti ja ottaa käyttöön sähköiset panttikirjat. Sähköiset toimintatavat ovat vaihtoehtoja perinteisille toimintatavoille, joita koskevat säännökset on jätetty ennalleen ja joita sovelletaan siten rinnakkain sähköisiä menettelyjä koskevien säännösten kanssa. OIKEUSTAPAUKSET Näköalan menetystä koskeva ratkaisu 30.4.2013/1498 KHO:2013:85 Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asuinhuoneiston ikkunasta avautuvan maiseman muutos ole sellainen seikka, jonka vuoksi huoneiston omistajalla olisi maankäyttö- ja rakennuslain 193 :n 3 tai 4 kohdan perusteella oikeus valittaa kaupungin yhdyskuntalautakunnan myöntämästä toista asuinrakennusta koskevasta poikkeusluvasta. Poikkeusluvalla oli sallittu valittajan naapurissa sijaitsevan asuinrakennuksen harjakorkeuden 40 cm korotus. Korotuksen takia valittajan ikkunasta avautuva järvinäkymä jäi vastapäisen rakennuksen peittoon. Rakennusluvan purkaminen KHO 7.5.2013/1620 Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei uuden ulko-oven rakentamiseen oikeuttavaa jo myönnettyä lainvoimaista rakennuslupaa voitu purkaa. Purkua oli haettu sillä perusteella, että ulko-oven rakennustöihin liittyvät naapuritontin kanssa tehtävät rasitejärjestelyt olivat epäselviä ja vireillä riita-asiana käräjäoikeudessa. 8

Rakennusluvan lainmukaisuus KHO:2013:100 Korkein hallinto-oikeus pysytti Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen Espoon Tapiolaan myönnetyn rakennusluvan lainmukaisuudesta. Espoon rakennuslautakunta oli myöntänyt rakennusluvan kahdelle kerrostalorakennukselle Espoon vanhan Tapiolan alueelle. Lupapäätöksestä oli valitettu muun muassa sillä perusteella, että rakennukset eivät niiden julkisivujen ja kattomuodon vuoksi vastaa voimassa olevia kaavamääräyksiä. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei tasakattoisia kerrostalorakennuksia voida pitää kattomuotojensa tai julkisivujensa vuoksi sellaisina, että ne eivät mukautuisi alueelle luonteenomaisiin julkisivujen piirteisiin vaikka lähiympäristön muut asuinrakennukset ovat pääosin harja- tai pulpettikattoisia. TUTKIMUS JA KEHITYS Tutkimus: Täydennysrakentaminen selvästi lisärakentamista edullisempaa kuntataloudelle Valmistumisvaiheessa olevan ApRemodel-tutkimuksen mukaan täydennysrakentaminen kaupunkirakenteen sisällä on kuntatalouden kannalta 70 prosenttia edullisempaa kuin lisärakentaminen uusilla alueilla. Kuntien käytännöt ja kaavaprosessit eivät kuitenkaan nykyisellään tue yhdyskuntarakenteen sisään tulevaa täydennysrakentamista, vaan ne ohjaavat kaupunkirakenteen hajoamista uudisalueille tai lähiöiden liepeille. Tutkimuksen päärahoittajana oli Tekes. Hankkeessa tarkasteltiin viidessä eri tutkimusosioissa asuntoosakeyhtiöiden korjaamisia ja täydennysrakentamista kunnan, asukkaiden, naapurien, rakennusyhtiöiden ja rahoittajien näkökulmasta. Kiinteistöliittoa hankkeessa edusti kehityspäällikkö Jari Virta. Lisärakentamisen ja perusparannushankkeiden kannattavuutta taloyhtiöiden kannalta tutki Tampereen tekninen yliopisto. Tutkimuksessa selvisi, että laajamittainen täydennysrakentaminen ei käynnisty, jos maankäyttömaksuista ei luovuta. Myös autopaikkavaatimuksia pitää tarkistaa. Tampereen Tammela oli yksi tutkimuksen kolmesta pilottialueesta. Alueella on nyt 6 500 asukasta. Sinne on mahdollista rakentaa asunnot maksimissaan 4 000 uudelle asukkaalle. Tammela on rakennettu lähiömäisesti, vaikka se on vain muutaman sadan metrin päässä rautatieasemasta. Visiona on liittää alue osaksi keskustaa ja toteuttaa täydennysrakentaminen sen mukaisesti. MARKKINA JA SUHDANTEET ARA selvitti kuntien vuokramarkkinatilanteen ARAn tuoreimmassa asuntomarkkinakatsauksessa painopisteenä on kuntien vuokra-asuntomarkkinat koko maan ja tarkemmin maakuntien keskuskaupunkien osalta. Kuntien vuokramarkkinoiden välisiä eroja arvioidaan eri mittareita sisältävän ARA-indeksin avulla. Selvityksen tulosten mukaan kunnat voidaan jakaa asuntomarkkinoiden kireyden mukaan kolmeen pääluokkaan: 1. Kireiden markkinoiden alueella asuu 1,5 miljoonaa suomalaista (29 %) 21 kunnassa, joissa on 38 % Suomen ARA-kannasta. ARA-asunnon saaminen niissä on vaikeaa tai erittäin vaikeaa. Väestönkasvu sekä kalliit vapaarahoitteiset vuokra- ja omistusasunnot lisäävät ARA-asuntojen kysyntää. 2. Hyvä tai normaali markkinatilanne oli 45 kunnassa, jotka edustavat 27 % väestöstä ja 30 % ARA-kannasta. Niissä vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta kohtaavat, eikä pitkiä asuntojonoja, asuntojen vajaakäyttöä tai tyhjien asuntojen ongelmaa pääse muodostumaan vuositasolla. 9

3. Ylitarjonnasta kärsii kaksi kolmasosaa kunnista. Niissä asuu 41 % väestöstä, mutta niiden alueella on vain 30 % ARA-kannasta. Yhteistä ARA-asuntojen ylitarjonnasta kärsiville kunnille on väestön väheneminen Asuntomarkkinakatsaukseen 2/2013 voi tutustua tarkemmin ARAn sivuilla www.ara.fi. Tampereen vuokratilastot mukaan Asuntojenvuokrat.fi -palveluun Asuntojenvuokrat.fi -palveluun on julkaistu uusia vuokrasopimustietoja. Pääkaupunkiseudun lisäksi palvelu sisältää nyt myös tiedot viidestä muusta suuresta kaupungista: Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä ja Lahti. Näiden kaupunkien osalta sopimustiedot on sijainnin perusteella ryhmitelty kahteen alueeseen: "keskusta" ja "keskustan ulkopuolinen alue". Palvelun tietojen kattavuutta on parannettu myös tiedonluovuttajien lukumäärää kasvattamalla; muiden muassa Vuokraovi.com -markkinapaikan kautta kerätyt vuokrasopimustiedot ovat mukana palvelussa. Nyt päivitetyt tiedot koskevat aikavälillä 1.9.2012-28.2.2013 alkaneita vuokrasopimuksia. Hakupalvelu on käytettävissä osoitteessa www.asuntojenvuokrat.fi. KTI Markkinakatsaus: Kiinteistömarkkinoilla alavireiset tunnelmat Epävarma taloustilanne heijastuu myös kiinteistömarkkinoille. Kiinteistösijoitusmarkkinoilla alavireinen tunnelma jatkuu ja kiinteistökauppojen volyymi pysyttelee matalana jo viidettä vuotta peräkkäin. Sekä kiinteistösijoitus- että toimitilavuokramarkkinoilla kysyntää ja maksuhalua löytyy vain parhaisiin kohteisiin. Toimistojen vajaakäyttö nousee pääkaupunkiseudulla edelleen uusien rakennushankkeiden valmistumisen myötä. Toimitilarakentamisen volyymi on laskemassa, kun nyt käynnissä olevat hankkeet valmistuvat. Vuokra-asuntomarkkinoilla kysyntä sen sijaan jatkuu vahvana ja vuokrat nousevat. Markkinakatsaukseen voi tutustua KTI Kiinteistötieto Oy:n sivuilla www.kti.fi. KTI: Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu jatkuu vuokria jyrkempänä Kasvukeskusten asuntovuokrat jatkavat nousuaan. Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu ylittää kuitenkin edelleen vuokrien nousuvauhdin. Kerrostalojen kustannukset nousivat vajaalla neljällä prosentilla vuonna 2012, kun taas vuokrien nousu jäi noin kolmeen prosenttiin. Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat 2,5 prosenttia edellisen vuoden tasostaan. Energiakustannukset ja kiinteistöverot nostavat asuinkerrostalojen ylläpitokustannuksia KTI Kiinteistötieto Oy:n mukaan asuinkerrostalojen ylläpitokustannusindeksi ilman korjauksia nousi koko Suomen tasolla 3,7 prosenttia vuonna 2012. Korjaukset mukaan luettuna indeksin nousu jäi kolmeen prosenttiin. Muista kustannuksista energiakustannukset ja kiinteistövero nousivat yli neljä prosenttia, kun taas työvoimavetoisten palvelukustannusten nousu jäi reiluun kahteen prosenttiin. Alueellisesti suurimmat erot nähtiin palveluiden ja korjausten kustannuskehityksessä. Pääkaupunkiseudulla mm. kiinteistöhuollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen sisältämät palvelukustannukset nousivat, mutta muualla Suomessa laskivat hienoisesti. Korjauksiin taas käytettiin pääkaupunkiseudulla vähemmän rahaa kuin edellisenä vuonna. Ylläpitokustannusten nousu hidastui hieman edellisistä vuosista, etenkin korjausten ja palvelukustannusten osalta. 10

Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 3,6 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 3,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 4,0 prosenttia ja muualla Suomessa 3,5 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,5 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 1,3 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 0,9 prosenttia. Lue lisää Taloyhtio.netin sivuilta. JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Taloushallinnon lakipokkari - taloushallinnon lait nyt yksissä kansissa Juuri ilmestyneeseen Taloushallinnon lakipokkariin on koottu keskeiset taloyhtiön ja yrityksen taloushallinnossa tarvittavat lait ja asetukset. Kirjasta löytyvät mm. kaupparekisterilaki, laki velan vanhentumisesta, kirjanpitolaki ja -asetus, tilintarkastuslaki, ennakkoperintälaki, arvonlisäverolaki ja työntekijän eläkelaki. Kätevä, pokkarikokoinen kirja on tarkoitettu käytännön työvälineeksi erityisesti taloyhtiöiden ja kiinteistöalan yritysten talous- ja palkkahallinnossa työskenteleville henkilöille. Kirjan on toimittanut Kiinteistöalan Koulutuskeskus KIINKO Oy:n toimitusjohtaja, VT Keijo Kaivanto. Sen hinta on 35 e. Kiinteistöliiton jäsenet saavat kirjasta -10 % alennuksen tilatessaan sen Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta. Lue lisää www.kiinkust.fi. Uutuusopas taloyhtiössä perittävistä vastikkeista Keväällä ilmestynyt Vastikkeet taloyhtiössä -opas kertoo, millaisia vastikkeita taloyhtiössä voidaan lain mukaan periä, mihin vastikkeen määrä perustuu, millaisia kuluja milläkin vastikkeella voidaan kattaa ja milloin maksuperusteesta voidaan poiketa. Opas avaa asunto-osakeyhtiölain pykälät ja auttaa tulkitsemaan erilaisia yhtiöjärjestysmääräyksiä. Oppaan ovat kirjoittaneet lakiasiantuntija Marina Furuhjelm Isännöintiliitosta ja toiminnanjohtaja Kai Haarma Kiinteistöliitto Uusimaasta. Oppaan hinta on 30 euroa. Kiinteistöliiton jäsenet saavat kirjasta -10 % alennuksen tilatessaan sen Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta. Lue lisää www.kiinkust.fi. Uusi painos Kiinteistöyhtiön perustaminen -kirjasta Kiinteistöyhtiön perustaminen - Hallinto ja kirjanpito kirjasta on ilmestynyt 3. ja uudistettu painos, joka antaa kattavat tiedot asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön rakentamisaikaisesta hallinnosta ja kirjanpidosta. Kirjaan on koottu tiedot kiinteistöyhtiön perustamistoimista, rakentamisesta sekä rakennusvaiheen hallinnosta ja taloudenpidosta. Kirjassa kerrataan myös rakentamisvaiheessa huomioitava lainsäädäntö sekä tärkeimmät verotusnäkökohdat. 11

Kirja on päivitetty kauttaaltaan, huomioiden muutokset lainsäädännössä (mm. edellisen painoksen jälkeen uudistetut asunto-osakeyhtiölaki ja tilintarkastuslaki) ja suosituksissa. Kirjassa on huomioitu myös Kirjanpitolautakunnan lausunnot ja yleisohjeet vuoden 2013 alkuun saakka. Lisätietoa ja tilausohjeet www.kiinkust.fi. Korjaushanke haltuun: hallituksen pikaopas Kiinteistöliitto on julkaissut taloyhtiön hallituksen käyttöön pikaoppaan korjaushankkeen läpiviemisestä! Taloyhtiön johdon ymmärrys rakennuttamisesta on onnistuneen korjaushankkeen edellytys. Jotta voi ymmärtää mm. suunnittelu-, urakka- ja valvontasopimusten laadintaa ja yleisten sopimusehtojen merkitystä sekä logiikkaa (KSE 1995, YSE 1998), tulee hahmottaa korjaushankkeen kulku lähtien taloyhtiön lähtötilanteesta (tarpeiden selvittämisestä) ja päätyen korjaustyön takuuajan kysymyksiin. Korjaushanke lähtee aina paremmin liikkeelle, jos taloyhtiössä on olemassa kiinteistönpitoon (korjaaminen, ylläpito) liittyvä tahtotila ja lähtötilanne selvillä. Tässä oppaassa korjaushankkeen läpivientiä hahmotetaan tyypillisimmän urakkamuodon eli pääurakkamuodon (kokonaisurakka tai jaettu urakka) näkökulmasta. Pääurakkamuotoisessa hankkeessa tilaaja hankkii suunnittelun ja urakoinnin erillisillä sopimuksilla. Opas on maksutta luettavissa ja printattavissa www.taloyhtio.net/ajassa/korjaushanke. Lämmintä kesää! Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry 12

NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖNTEKOA KOSKEVAT RAJOITUKSET 14 v. tai samana vuonna 14 v. täyttävä 15-17 v. Huomautuksia A) Säännöllinen työaika Koulupäivinä Koulun vapaapäivät B) Ylityö - vuorokautinen 7 tuntia/vrk * 35 tuntia/vk * 2 tuntia/vrk 12 tuntia/vko 7 tuntia/vrk 12 tuntia/vko *koskee koulun loma-aikaa kielletty kuten aikuisilla 8 tuntia/vrk 40 tuntia/vko, (max 9 h/vrk ja 48 h/vko) suostumuksella yhteensä enintään 80 tuntia/vuosi - viikoittainen kielletty max 9 h/vrk, max 48 h kokonaistyöaikaan saakka viikossa C) Hätätyö kielletty enintään 9 h/vrk ja 48 h kokonaistyöaikaan saakka viikossa - saa teettää, ellei ole käytettävissä 18 vuotta täyttänyttä D) Työajan sijoittaminen klo 8-20 klo 6-22 (klo 6-20, painavat syyt) (harjoittelu / klo 24) E) Ruokatunti aina vähintään 0,5 tuntia, jos työaika yli 4,5 h /vrk aina vähintään 0,5 tuntia, jos työaika yli 4,5 h/vrk F) Vuorokautinen lepo (keskeytymätön) 14 tuntia 12 tuntia G) Viikoittainen vapaa-aika 38 tuntia 38 tuntia H) Työ- tai oppisopimuksen huoltajan kanssa tai huoltajan luvalla työntekijän työntekijän kanssa tekeminen kanssa I) Työsopimuksen pituus enintään ½ loma-ajasta. Koulutyön aikana tilapäisesti tai kestoltaan lyhytaikaiseen työsuoritukseen ei rajoituksia (työsopimuslain mukaisesti) J) Työn laatu - 13-14-vuotiaiden osalta kevyttä työtä - erityisen haitalliset ja vaaralliset työt (asetus 475/2006 - työ ei saa olla nuoren henkilön ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi tai vaatia ikään ja voimiin nähden kohtuuttomia ponnistuksia tai vastuuta - STMp nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (188/2012) - työ ei saa olla nuoren henkilön ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi tai vaatia ikään ja voimiin nähden kohtuuttomia ponnistuksia tai vastuuta 15 vuotta täyttäneen oppivelvollisen osalta koulutyön osalta koulutyön aikana kuten 13-14 v. Koulupäivän ja työpäivän pituus saa yht. olla enintään 8 tuntia Oppisopimusoppilaan työ- ja koulutusaika yhteensä max 8h/vrk ja 40 h/vko Työsuojeluviranomaisen luvalla lisäksi enintään 40 tuntia kalenterivuodessa Laista poikkeavaa lepoaikaa koskevaa TES-määräystä voidaan soveltaa 15 vuotta täyttäneen oppivelvollisen osalta koulutyön aikana kuten 13-14 v, yleiset rajoitukset TSL 1:2 ja 6 K) Lääkärintarkastus (työnantajan kustannuksella) Viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Tarkastusta ei vaadita, jos: - työ on kevyttä liike- tai toimistotyötä tms. - nuorella työntekijällä on työhön soveltuvuudesta lääkärintodistus, joka ei ole 12 kk vanhempi - työsopimus tehdään enintään 3 kuukaudeksi L) Luettelo merkitään, jos työsopimus tehdään toistaiseksi tai vähintään 2 kuukauden ajaksi Merkitään, jos työsopimus tehdään toistaiseksi tai väh. 2 kuukauden ajaksi Kohdista A - G voi työsuojeluviranomainen määräämillään ehdoilla sallia poikkeuksia 14 v. täyttäneen nuoren työntekijän osalta, jos hänen ammatillinen kehityksensä tai muu hänelle tärkeä syy sitä edellyttää.

JÄSENNEUVONNAN PUHELINNUMEROT 2013 KIINTEISTÖLIITTO PIRKANMAA ry Yhdistyksen jäsenneuvonta (suljettu 15.-19.7.2013) arkisin klo 9.00 15.00, puh. 03-3125 0200 laki-, hallinto-, talous- ja työsuhdeasiat - toiminnanjohtaja Jorma Koutonen puh. 03-3125 0211 - neuvonta-asiamies Jaune Koivuniemi puh. 03-3125 0212 tekninen neuvonta - neuvontainsinööri Jussi Korja puh. 03-3125 0213 Lakineuvonta Asianajotoimisto Suojanen & Alanen Oy, Pekka Suojanen puh. 03-223 6311 Asianajotoimisto Tempo Oy, Jarkko Lehtokannas puh. 03-3123 5100 SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO ry (toimisto suljettuna viikot 29 30) Lakineuvonta maanantai - torstai klo 9.00 15.00, perjantai klo 10.00 15.00 puh. 09 166 76300 Talous- ja veroneuvonta maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 13.00 16.00 puh. 09 166 76369 Energianeuvonta maanantai - perjantai klo 9.00 15.00 puh. 09 166 76761 Maksullinen osakasneuvonta maanantaista torstaihin klo 12 16 puh. 0600 0 1122 neuvontapalvelun hinta 1,95 /min+pvm SÄHKÖISET JÄSENPALVELUT 2013 Kiinteistöliitto Pirkanmaa ry kotisivut www.kiinteistoliitto.fi/pirkanmaa Suomen Kiinteistöliitto ry kotisivut www.kiinteistoliitto.fi Jäsensivut www.taloyhtio.net Taloyhtiösivut taloyhtiön omat kotisivut www.taloyhtiosivut.fi 14