Yhtiöittämisen henkilöstökysymykset - henkilöstön asema muutoksessa - työnantajalle tarjottava muutostuki - sovellettavat työehtosopimukset FCG Kuntalakimiesten neuvottelupäivät 9.6.2017 Hämeenlinna Neuvottelupäällikkö Sari Ojanen Yhtiöittäminen ja kuntasektori Jako eri prosessiin: Sote/maakuntauudistus on lakisääteinen keskusjohdettu prosessi vrt. kilpailuneutraliteettiyhtiöittämiset Vapaaehtoiset yhtiöittämiset ovat lain tulkintaa, sopimista Jako kahteen järjestelmään=> julkiselta yksityiselle sektorille: Eläkejärjestelmä Työehtosopimusjärjestelmä [alatunniste] [p.k.vvvv] 2
Henkilöstön asema sote/maakuntaliikkeenluovutuksessa Maakunnille siirtyvä henkilöstö tehtäväalueittain Sosiaali- ja terveydenhuolto 199 364 työntekijää Palo- ja pelastustoimi 6 070 työntekijää Ympäristöterveydenhuolto Maatalouslomitus ja maaseutuhallinto 3 864 työntekijää 1 314 työntekijää Muut tehtävät (mm. maakuntaliitot) 636 työntekijää Valtiolta siirtyviä AVI-, ELY ja KEHA-toimintoja n. 6 000 työntekijää Yhteensä: Henkilöstöä luovuttavia kuntatyönantajia 367, jotka tekevät 396 liikkeenluovutusta maakunnille. Koskee yli 215 000 työntekijää valtio mukaan lukien. 18 maakuntaa Tilastolähde: Kuntasektorin palkat 2015, Tilastokeskus ja VM 4
Henkilöstöä koskeva lainsäädäntö 5 Lakisääteinen liikkeenluovutus Lakeihin kirjattu asioita, jotka normaalisti ratkeavat lain tai oikeuskäytännön tulkinnan nojalla Henkilöstön asema 14 Liikkeenluovutuksen periaate Tukipalveluhenkilöstö Lomapalkkavelka Eläkkeiden turvaaminen 15 ja 16 Henkilöstön aseman lakisääteinen turvaaminen tavoitteena [alatunniste] [p.k.vvvv] 6
Henkilöstöä koskevat säännökset maakuntalaissa 7 luku: Maakunnan johtaminen ja maakuntahallitus 39 Maakuntajohtaja 40 Johtajasopimus 41 Johtajan irtisanominen tai siirtäminen muihin tehtäviin 9 luku: Maakunnan liikelaitos 59 Liikelaitoksen johtaja 11 luku: Henkilöstö 81 Maakunnan henkilöstö 82 Viran perustaminen ja lakkauttaminen 83 Viran muuttaminen työsuhteiseksi 7 Henkilöstöä koskevat säännökset laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta 3 luku: Henkilöstö 14 Henkilöstön asema 15 Lisäeläketurva 16 Palvelukeskusten henkilöstön eläketurvan järjestäminen 8
Henkilöstön asema (14 ) Maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirto kunnista ja kuntayhtymistä maakuntaan sekä maakuntien valtakunnalliseen palvelukeskukseen katsotaan liikkeenluovutukseksi Liikkeenluovutukseksi katsotaan myös 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien tukitehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirrot, mikäli tehtävää hoitavan henkilön tosiasiallisista tehtävistä vähintään puolet on 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien tukitehtäviä 31.12.2018 mennessä erääntyneestä lomapalkkavelasta vastaa maakunta. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirtoon maakuntakonserniin kuuluvaan sekä maakunnan määräysvallassa olevaan yhtiöön tai yhteisöön, joka perustetaan 31.12. 2020 mennessä. 9 Lisäeläketurva (15 ) Maakuntakonserniin kuuluvan tai maakunnan määräysvallassa olevan 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä perustetun yhteisön on huolehdittava julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain (82/2016) 8 :n 2 momentin tasoisen lisäeläkeosuuden säilymisestä henkilöillä, jotka siirtyvät niiden palvelukseen maakuntauudistuksesta johtuvan järjestelyn johdosta Kevan jäsenyhteisön palveluksesta ja joiden palvelussuhde jatkuu yhtiössä yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. 10
Palvelukeskusten henkilöstön eläketurvan järjestäminen (16 ) Maakuntalain 16 luvun mukaiset maakuntien valtakunnalliset palvelukeskukset voivat liittyä Kevan jäsenyhteisöksi sen estämättä, mitä Kevasta annetun lain 3 :n 2 momentissa säädetään. 11 Henkilöstön asemaa koskevat esitysluonnokset Laki kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain muuttamisesta Lain nimike esitetään muutettavaksi samalla kun lain soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi koskemaan kunnan ja maakunnan viranhaltijoita. Laki kunnan ja maakunnan viranhaltijasta Laki kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain muuttamisesta Lain nimike esitetään muutettavaksi samalla kun lain soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi koskemaan kunnan, kuntayhtymän lisäksi maakuntaa. Laki kunnan ja maakunnan työehtosopimuksista Laki kunnallisen virkaehtosopimuslain muuttamisesta Lain nimike esitetään muutettavaksi samalla kuin lain soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi koskemaan kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös maakuntia. Laki kunnan ja maakunnan virkaehtosopimuksista 12
Henkilöstön asemaa koskevat esitysluonnokset Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain muuttamisesta Lain nimike esitetään muutettavaksi samalla kun lain soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi koskeman työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös maakunnissa. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja maakunnassa. Laki kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä Kunnat, kuntayhtymät ja maakunnat lakisääteisiä jäseniä Jäsenyhteisöksi voi liittyä myös lain 4 2 momentissa tarkoitettu yhteisö Laki Kevasta 13 Liikkeenluovutus 14
Henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksen periaatteella Liikkeen luovutuksen automaatio kirjattu voimaanpanolakiin Koskee siirtyviä tehtäviä ja henkilöstöä lakien voimaantulosta alkaen 31.12.2020 saakka tehtäviin siirtoihin Myös liikkeen luovutuksen ketjuja esim. maakunnan liikelaitos maakunnan osakeyhtiö Lisäeläketurva voimaanpanolaissa Siirrytään 31.12.2018 voimassa olevin palvelussuhteen ehdoin Uusi työnantaja voi muuttaa virkasuhteen työsuhteeksi maakuntalaissa määrätyin ehdoin Uudella työnantajalla on normaalit työnantajan oikeudet ja velvollisuudet mm. työnjohtooikeus Siirrytään ns. vanhoina työntekijöinä : Uudet maakunta- ja yrityssektorin työ- ja virkaehtosopimukset voivat voimaantullessaan muuttaa palvelussuhteen ehtoja Uusia sopimuksia noudatetaan niiden voimaantulosta alkaen (esim. 1.2.2019) ellei kaikki osapuolet muuta sovi 15 Henkilöstön siirtyminen kunnista ja kuntayhtymistä maakuntaan Maakuntakonserni Kunta Liikelaitos Yhtiöitetty toiminta Kuntayhtymä Valtakunnalliset palvelukeskukset Valtio Palvelukeskuksen tytäryhtiö Palvelukeskuksen osaomistusyhtiö 16
Henkilöstösiirrot Kuntien ja kuntayhtymien ja valtion henkilöstö siirtyy maakuntien ja maakuntakonserniin kuuluvien tai maakuntien määräysvallassa olevien yhteisöiden palvelukseen. Henkilöstö siirtyy sen maakunnan tai maakuntakonserniin kuuluvan tai maakunnan määräysvallassa olevan yhteisön palvelukseen, jolla on tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa asianomainen henkilö on ollut ennen siirtymistä. Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyy maakunnan tai maakuntakonserniin kuuluvan tai maakunnan määräysvallassa olevan yhteisön palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu maakunnalle siirtyviin tehtäviin Siirtyminen tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä eli siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Liikkeenluovutusperiaatetta sovelletaan riippumatta siitä, missä järjestyksessä maakuntien organisaatioita perustetaan. 17 Tukipalvelutehtävät ns. 50 % sääntö Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyy maakunnan tai maakuntakonserniin kuuluvan tai maakunnan määräysvallassa olevan yhteisön palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu maakunnalle siirtyviin tehtäviin Momentti koskee vain kuntien palveluksessa olevia Kuntayhtymät, kuntien sote-toimiala ja pelastuslaitokset: kun koko yksikkö siirtyy, niin myös tukipalveluhenkilöstö siirtyy Osakeyhtiöitetty tukitoiminta-> ei automaattisen liikkeen luovutuksen piirissä (henkilöstö jää osakeyhtiöön) Miten 50 % sääntö lasketaan? Yksilön näkökulma hallitseva Kuntien häiriötön toiminta turvattava, myös maakunnan kannalta tarkoituksenmukaisia ratkaisuja Käytännössä neuvottelutilanne sektoreiden välillä, etenkin niiden osalta joiden prosenttiosuus jää alle viidenkymmenen 18
Liikkeenluovutus (- maakunta) Mitä liikkeenluovutus tarkoittaa palvelussuhteiden näkökulmasta? Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista palvelussuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksen saajalle. Luovutuksen saaja vastaa liikkeenluovutuksen jälkeen palkoista, vuosilomista, lomarahoista yms. Liikkeen luovutuksen yhteydessä työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen "vanhoina työntekijöinä". Tämä tarkoittaa sitä, työntekijöillä on oikeus jatkaa entisin palvelussuhteen ehdoin, ellei luovutuksensaajalla ole direktio-oikeutta tai irtisanomisperustetta esim. toiminnan uudelleen järjestelyjen perusteella, jolloin palvelussuhteen ehtojen yksipuolinenkin muuttaminen voi olla perusteltua. Työnantaja vaihtuu, mutta palvelussuhde jatkuu samana ja keskeytymättömänä eli palvelussuhteen pituus katsotaan sen alusta alkaen. Se vaikuttaa esimerkiksi irtisanomisajan pituuteen, vuosilomaetuuksiin, työkokemuslisiin jne. Tavanomaiset henkilöstöetuudet eivät kuitenkaan siirry (merkkipäivälahjat, työmatkasetelit, työterveyshuolto ). 19 Liikkeenluovutus (- maakunta) Onko jotain huomioitava palkattomilla virka-/työvapailla, perhevapailla tai muilla vapailla olevien osalta? Liikkeenluovutus koskee luovutushetkellä voimassa olevia palvelussuhteita riippumatta siitä, onko työnteko tai palkanmaksu keskeytyneenä esimerkiksi perhevapaan tai työvapaan vuoksi. Vapaan päätyttyä työnteko jatkuu uuden työnantajan palveluksessa. On kuitenkin tärkeää, että vapailla oleviakin informoidaan siitä, mihin toiminta on siirtymässä ja etenkin siitä, missä työnteko jatkuu vapaan päättymisen jälkeen. Ennen luovutushetkeä päättyneet työsuhteet eivät siirry. Esim. määräaikainen palvelussuhde päättyy 31.12.2018 ja uusi työsopimus tehdään alkamaan 1.1.2019 -> uusi työntekijä. 20
Liikkeenluovutus (- maakunta) Onko maakuntaan siirtymisen yhteydessä irtisanomissuojaa? Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös 23.8.2016: Uudistuksen yhteydessä ei tulla säätämään määräaikaisesta irtisanomissuojasta. Liikkeenluovutuksen periaatteen mukaisesti uudella työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta pelkästään luovutuksen perusteella irtisanoa työ- tai virkasuhdetta. Viranhaltijalla tai työntekijällä on itsellään oikeus liikkeenluovutuksen yhteydessä irtisanoa palvelussuhde päättymään irtisanomisaikaa noudattamatta luovutuspäivästä tai viimeistään kuukauden kuluttua saatuaan tiedon luovutuksesta. 21 Siirtosopimus Tulossa mallisopimus Osapuolet Kunta/kuntayhtymä luovuttajana Maakunta luovutuksensaajana Sovitaan siirtyvästä henkilöstöstä (6 ) Lista liitteeksi Sovitaan siirtyvästä tukihenkilöstöstä (voimaanpanolaki) Lista liitteeksi [alatunniste] [p.k.vvvv] 22
Kunnasta/liikelaitoksesta osakeyhtiöksi (ei-lakisääteinen-liikkeenluovutus) Yhtiö toimii yksityisellä sektorilla Yhtiön on henkilöstöasioissa: Päätettävä työnantajajärjestäytymisestä Päätettävä eläkejärjestelmästä Huomioitava omistajaohjauksen ja konsernin henkilöstöpolitiikan vaikutukset Hoidettava liikkeenluovutukseen liittyvät yt-neuvottelut yhdessä luovuttajan kanssa
Liikkeenluovutuksen käsite Lainsäädännössä on liikkeenluovutussäännöksillä turvattu henkilöstön asema Työelämän lainsäädäntö on kolmikantaisesti valmisteltu, henkilöstön aseman parantamista yhtiöittämisessä koskevat erityisehdot ovat tarpeettomia ja haittaavat turhaan uuden yhtiön liiketoimintaa Menettelyt henkilöstön siirtyessä uudelle työnantajalle Työnantajien (liikelaitos/kunta ja tuleva yhtiö) kesken sovitaan niin harkittaessa henkilöstökustannusten jaosta luovutustilanteessa (esim. kertynyt vuosiloma tai säästöloma) Siitä, onko kysymys liikkeen luovutuksesta, ei voida sopia. Liikkeen luovutuksessa henkilöstö siirtyy uudelle työnantajalle lain nojalla pakottavasti ja automaattisesti ilman eri sopimusta (TSL 1:10, KVhL 25 ) Henkilöstön siirtyminen perustuu siis lakiin, ei sopimukseen kunnan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa Henkilöstön asemaa luovutuksen jälkeen koskevat asiat neuvotellaan uuden työnantajan (yhtiön) kanssa normaalissa yt-menettelyssä
Henkilöstösopimukset Otettava huomioon, että sopimus sitoo pääsääntöisesti vain sen osapuolia Esim. kunta ja kunnan henkilöstön edustajat eivät voi sopia yhtiön ja yhtiön työntekijöiden välillä noudatettavista työsuhteen ehdoista Ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä rajaamaan uuden työnantajan päätös- ja työnjohto-oikeutta Kunta/liikelaitos voi tehdä päätöksiä omaan päätösvaltaansa kuuluvista asioista (esim. henkilöstön palaamisoikeudesta) niin halutessaan, mutta ei yhtiön päätösvaltaan kuuluvista henkilöstöasioista Ei voida sopia Sovellettavasta työehtosopimuksesta ei voida sopia (määräytyy TSL:n mukaisesti) Työsuhteen alkamisesta tai päättymisestä ei voi sopia työehtosopimuksin YT-menettelyssä ei voida sopia työ- tai virkaehtosopimukseen kuuluvista asioista YT-lain, työturvallisuuslain tai työterveyshuoltolain tai muiden lakien soveltamisalasta ei voida sopia (määritelty ao. laeissa)
Sopimusvapautta rajoittavat Sopimuksessa syntyy oikeuksia ja velvollisuuksia pääsääntöisesti vain sopimuksen osapuolille Sopimusvapautta työntekosuhteessa on rajoitettu mm. Työehtosopimuslailla Työsopimuslailla Työehtosopimuksilla Esim. kunnallinen pääsopimus, paikallinen sopimus Yhtiöittäminen ja palkansaajajärjestöt; esimerkkejä Yhtiöittäminen sisältää joka tapauksessa henkilöstön kannalta isoja epävarmuustekijöitä Yhtiöittämis- ja kilpailuttamisvelvoitteet merkitsevät käytännössä lisääntyvää epävarmuutta työsuhteiden jatkuvuudesta Tämän jälkeen tapahtuvissa kilpailutuksissa ei kuitenkaan ole lainkaan selvää, että liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä noudatettaisiin edelleen. Jatkuva epävarmuus työsuhteista yhdistettynä alhaiseen palkkatasoon ei todellakaan paranna koulutetun hoitohenkilöstön pysymistä Suomessa tai alan töissä. Jo nyt on nähtävissä, että korkeasti koulutetut hoitajat hakeutuvat töihin ulkomaille tai vaihtavat toiselle alalle Yhtiöittämiset ja kilpailuttaminen eivät kuitenkaan saa johtaa työehtoshoppailuun silloin, kun työnantaja valitsee, mihin työnantajajärjestöön se liittyy vai liittyykö mihinkään. [alatunniste] [p.k.vvvv] 30
Sovellettavat työehtosopimukset Tilanne sopimus- ja neuvottelujärjestelmässä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT Hallitus (työmarkkinakeskusjärjestön tehtävät, koordinointi) Kuntajaosto Kunta Kuntayhtymä Maakuntajaosto Maakunta Yritysjaosto Konserniyhtiö Konserniyhteisö Uuden työnantajaorganisaation toimisto Kunkin työnantajasektorin tes/ves -toiminnasta päättävät jaostot. Jaostojen jäsenet valitaan kunta- ja maakuntavaalien voimasuhteiden perusteella sekä kyseisen työnantajasektorin edustajista. Yritysjaoston jäsenet valitaan yritysten edustajakokouksessa. Työmarkkinakeskusjärjestön hallitus valitaan jaostojen jäsenistä ja kokoonpanossa huomioidaan eri jaostojen painoarvo Soveltuu työmarkkinarakenteeseen (keskusjärjestötaso, liittotaso, työnantajataso) Toiminnasta säädetään lailla (Laki kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä) Voi ottaa jäsenikseen vapaaehtoispohjalta myös kunta/maakunta -konsernin yhtiöitä ja yhteisöjä samoin periaattein kuin Keva Yksi toimisto synergia- ja tehokkuushyödyt 32
Neuvottelut sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistamiseksi Lakiesitys kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan (uusi KT-laki) järjestämisestä merkitsee toteutuessaan sitä, että KT on 1.7.2017 alkaen kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös perustettavien maakuntien valtakunnallinen työnantajaorganisaatio. Uudessa KT-laissa työ- ja virkaehtosopimusten päätöksenteko eriytyy kolmeen osaan, kunta-, maakunta- ja yritysjaostoon. Sote- ja maakuntauudistukseen sekä lakiin kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä liittyvä sopimus- ja neuvottelujärjestelmien uudistaminen on kiinni siitä, että sote- ja maakuntauudistus toteutuu ja uusi KT-laki tulee voimaan ehdotetussa muodossa. Myös pääsopijajärjestöt joutuvat muuttamaan sääntöjään kevään ja kesän aikana 33 Neuvottelut pääsopimuksesta KT ja pääsopijajärjestöt ovat aloittaneet neuvottelut työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän uudistamiseksi sote- ja maakuntauudistuksessa. Osapuolet ovat 16.12.2016 sopineet menettelystä, jolla pääsopimuksen neuvottelu- ja sopijaosapuolista sekä kunta-alaa, maakuntia ja yritysjaostoa koskevista sopimusaloista ja näihin välittömästi liittyvästi asioista neuvotellaan ja sovitaan 31.10.2017 mennessä. Neuvottelut kohdistuvat lähinnä siihen, mitä sopimusaloja on tulevan KT-lain mukaisten kunta-, maakunta- ja yritysjaostojen piirissä sekä mitkä henkilöstöä edustavat neuvottelujärjestöt ovat KT:n ja paikallisten/alueellisten työnantajien neuvottelu- ja sopijaosapuolina eri sopimuksissa. 34
Kuntasektorin sopimusten määräaikaisesta soveltamisesta UUSI TES: KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat sopineet 18.4.2017 kuntasektorin sopimusten soveltamisesta maakunnissa sekä kuntasektorin ja maakunnan yhtiöitetyssä toiminnassa. Kyseessä on väliaikaisratkaisu, jolla halutaan mahdollistaa sopimusoikeudet ja sovellettavat työehdot ennen kuin varsinainen uusi kuntien ja maakuntien sopimus- ja neuvottelujärjestelmä saadaan sovittua. Työnantajille tarjotaan tällä järjestelyllä mahdollisuutta säilyttää syntyvä uusi työnantajaorganisaatio kuntasopimusten piirissä siirtymäkauden ajan Sopimuksia sovelletaan kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnasta annetun lain voimaantulosta alkaen. 35 Osakeyhtiöön voidaan soveltaa kunta-alan sopimuksia UUSI TES: Myös kunnan, kuntayhtymän ja maakunnan osakeyhtiöön tai säätiöön sovelletaan työehtosopimuksia, jos henkilöstö on KT:n jäsenyhteisöksi liittyneen yhteisön palveluksessa. Sopimukset ovat voimassa, kunnes kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnasta annetun lain (ns. KT-lain) mukaiset maakuntia ja yrityksiä koskevat työ- ja virkaehtosopimukset tulevat voimaan. KT ja pääsopijajärjestöt jatkavat edelleen neuvotteluja kuntien, maakuntien ja niiden yritysten uudeksi sopimus- ja neuvottelujärjestelmäksi. Määräaikaisten sopimusten soveltaminen päättyy kuitenkin viimeistään 31.1.2019. KT:n valtuuskunta on hyväksynyt sopimukset 20.4.2017. Pääsopijajärjestöjen hallinnot hyväksyvät ne huhti-kesäkuussa. Sopimukset allekirjoitetaan, kun eduskunta on hyväksynyt sote- ja maakuntauudistusta koskevan lainsäädännön. 36
Muutostuki KT mukana lainvalmistelussa ja ohjeistuksessa KT:n edustaja on mukana henkilöstöä koskevassa lain valmistelussa Tässä muutosprosessissa KT tukee kuntia ja kuntayhtymiä, väliaikaishallintoa sekä uusia maakuntatyönantajia. Muutostuen muotoja ovat muun muassa ohjeet, neuvot, hyvien käytäntöjen levittäminen verkostot viestintä, oppaat tutkimukset, kyselyt, tilastot. [alatunniste] [p.k.vvvv] 38
KT:n muutostuki kattaa seuraavat asiakokonaisuudet: 1) Henkilöstön siirtymisen periaatteet Liikkeen luovutus Ketä koskee; kunnat, kuntayhtymät, yhtiöt, ulkoistetut palvelut Tukipalveluhenkilöstön asema 2) Henkilöstövoimavarojen johtaminen Osaamis- ja henkilöstötarpeen ennakointi ja arviointi Eläköitymisen ennakointi Osaamis- ja henkilöstösuunnitelma Urapolut ja uudelleen sijoittaminen uudelleen- ja täydennyskoulutuksen organisointi Irtisanomisprosessit Henkilöstön rekrytointikäytännöt Henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky Henkilöstöjohtamisella ja muutosjohtamisella vaikutetaan ratkaisevasti uudistuksen onnistumiseen. Tietoa hyvästä henkilöstöjohtamisesta on koottu KT:n verkkosivuille >> [alatunniste] [p.k.vvvv] 39 KT:n muutostuki kattaa seuraavat asiakokonaisuudet: 3) Henkilöstön sijoittaminen Palvelussuhteen ehdot Vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät Tehtävien muutokset 4) Palkkausjärjestelmien kehittäminen ja palkkojen harmonisointi Vanhan työnantajan toimenpiteet Vaativuusarvioinnin koordinaatio Harmonisaation suunnittelu Kokonaispalkitsemisen kehittäminen 5) Palvelussuhteeseen liittyvät etuudet Paikalliset virka- ja työehtosopimukset Henkilöstöetuudet 6) Yhteistoiminta Yt-menettely Työsuojelun yhteistoiminta [alatunniste] [p.k.vvvv] 40
Esiselvitys: KT Muutostuen ja tiekartan linjaukset (löytyvät myös Tiekartasta) Esivalmisteluvaiheessa kunnissa, kuntayhtymissä ja valtiolla tehdään esiselvitystä liikkeen luovutuksen piiriin kuuluvasta henkilöstöstä. Luovutuksen saaja tarvitsee tietoja: Luovutuksen kohteena olevasta toiminnosta, jotta se voi integroida ne muihin toimintoihinsa Luovutuksen kohteena olevaan toimintoon liittyvistä henkilöstöriskeistä, jotta se voi valmistautua niiden hallinnointiin Siirtyvästä henkilöstöstä, jotta se voi valmistautua heidän vastaanottamiseensa sekä mahdolliseen henkilöstön etuuksien harmonisointiin. Henkilöstöasioita koskevan ehtovertailun tarkoituksena on määritellä luovutuksen kohteena oleva henkilöstö sekä selvittää Henkilöstön edut Henkilöstöön liittyvät vastuut Henkilöstön nykyiset palvelussuhteet ja niihin liittyvät tiedot Luovutuksen kohteena olevaan henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvät aiemmat ja vireillä olevat erimielisyydet ja oikeudenkäynnit Muut henkilöstöön liittyvät oleelliset tiedot 9.6.2017 41 Yhteystiedot Neuvottelupäällikkö Sari Ojanen KT Kuntatyönantajat Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 7711 www.kuntatyonantajat.fi tai www.kt.fi www.kuntatyonantajalehti.fi etunimi.sukunimi@kt.fi [alatunniste] [p.k.vvvv] 42