Työmarkkinapolitiikan eriytyminen sopimuspolitiikka tulevaisuudessa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Työmarkkinapolitiikan eriytyminen sopimuspolitiikka tulevaisuudessa"

Laura Aaltonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Työmarkkinapolitiikan eriytyminen sopimuspolitiikka tulevaisuudessa Kuntien yritys- ja konsernijohtamisen foorumi Kuntatalo Henrika Nybondas-Kangas Keskusjärjestöjen asema tilanne muuttunut vuodessa Helmikuu 2017: EK luopuu keskusjärjestösopimuksista - "Haluaako EK julistaa sodan?" ( MTV 3, sitaatti PAM, Selin) Elinkeinoelämän keskusliitto luopuu 22 keskusjärjestösopimuksesta, jotka koskevat muun muassa luottamusmiehiä, irtisanomisia ja lomautuksia. Sopimukset on tehty EK:n tai sen edeltäjien sekä työntekijäkeskusjärjestöjen välillä. Syyskuu 2016: Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava on aloittanut kokouksen, jossa keskustellaan mahdollisesta irtautumisesta ay-liikkeen yhteistyöstä EUlobbauksessa. Pöydällä on myös luopuminen Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n rahoittamisesta (YLE ) Huhtikuu 2016: Uuden keskusjärjestön tulevaisuus selviää kesäkuussa (Kansan Uutiset ) Tehy ei lähde uuteen keskusjärjestöön Marraskuu 2015: Kolmikanta murenee: EK jää pois keskitetyistä palkkojen sopimisista (MTV ) Elinkeinoelämän keskusliitto ei ensi vuoden huhtikuun jälkeen tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja, sanoi EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta 2 1

2 Liittopöydät: tulevaisuuden työehtosopimukset julkisella sektorilla Esimerkkinä sote Maakunnille siirtyvä henkilöstö tehtäväalueittain Sosiaali- ja terveydenhuolto työntekijää Palo- ja pelastustoimi työntekijää Ympäristöterveydenhuolto Maatalouslomitus ja maaseutuhallinto työntekijää työntekijää Muut tehtävät (mm. maakuntaliitot) 636 työntekijää Valtiolta siirtyviä AVI-, ELY ja KEHA-toimintoja n työntekijää Yhteensä: Henkilöstöä luovuttavia kuntatyönantajia 367, jotka tekevät lähes 396 liikkeenluovutusta maakunnille. Koskee yli työntekijää valtio mukaan lukien. 18 maakuntaa Tilastolähde: Kuntasektorin palkat 2015, Tilastokeskus ja VM

3 Kunta- ja maakuntatyönantajat KT Hallitus (työmarkkinakeskusjärjestön tehtävät, koordinointi) Kuntajaosto Kunta Kuntayhtymä Maakuntajaosto Maakunta Yritysjaosto Konserniyhtiö Konserniyhteisö Uuden työnantajaorganisaation toimisto Kunkin työnantajasektorin tes-ves -toiminnasta päättävät jaostot. Jaostojen jäsenet valitaan kunta- ja maakuntavaalien voimasuhteiden perusteella sekä kyseisen työnantajasektorin edustajista. Yritysjaoston jäsenet valitaan yritysten edustajakokouksessa. Työmarkkinakeskusjärjestön hallitus valitaan jaostojen jäsenistä ja kokoonpanossa huomioidaan eri jaostojen painoarvo Soveltuu työmarkkinarakenteeseen (keskusjärjestötaso, liittotaso, työnantajataso) Toiminnasta säädetään lailla (Laki kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä) Voi ottaa jäsenikseen vapaaehtoispohjalta myös kunta/maakunta -konsernin yhtiöitä ja yhteisöjä Yksi toimisto synergia- ja tehokkuushyödyt 5 Neuvottelut sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistamiseksi KT ja pääsopijajärjestöt ovat aloittaneet neuvottelut työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän uudistamiseksi sote- ja maakuntauudistuksessa. Osapuolet ovat sopineet menettelystä, jolla pääsopimuksen neuvottelu- ja sopijaosapuolista sekä kunta-alaa, maakuntia ja yritysjaostoa koskevista sopimusaloista ja näihin välittömästi liittyvästi asioista neuvotellaan ja sovitaan mennessä. Neuvottelut kohdistuvat lähinnä siihen, mitä sopimusaloja on tulevan KT-lain mukaisten kunta-, maakunta- ja yritysjaostojen piirissä sekä mitkä henkilöstöä edustavat neuvottelujärjestöt ovat KT:n ja paikallisten/alueellisten työnantajien neuvottelu- ja sopijaosapuolina eri sopimuksissa. Sote- ja maakuntauudistukseen sekä lakiin kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä liittyvä sopimus- ja neuvottelujärjestelmien uudistaminen on kiinni siitä, että sote- ja maakuntauudistus toteutuu ja uusi KT-laki tulee voimaan ehdotetussa muodossa. 6 3

Valinnanvapaus 1.1.2019? 7 Sote- työnantajuus tällä hetkellä ja tulevaisuudessa?

4 Valinnanvapaus ? 7 Sote- työnantajuus tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Jo tällä hetkellä henkilöstö / sote-yrittäjä sijoittunut moneen eri työnantajaliittoon ja edunvalvontaorgaaniin Kuntasektori, kunnat ja kuntayhtymät: n palkansaaja Hyvinvointipalvelualan liitto n palkansaajaa Avaintan sote-sektori n palkansaajaa Suomen Yrittäjät Suomessa toimii vajaa sote-alan yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli henkeä. Tähän joukkoon sisältyy noin yksinyrittäjää ja yli alle 10 henkeä työllistävää yritystä. Lääkäripalveluyritykset LPY ry LPY:llä on noin 60 jäsenyritystä. Jäsenistö muodostuu yksityisistä lääkäri-, hammaslääkäri-, sairaala- sekä laboratorio- ja kuvantamispalvelutoimintaa harjoittavista yrityksistä. 8 4

5 Kuka tuottaa mitäkin ja millä henkilöstöllä? Maakunta ja maakunnan liikelaitos Julkisen vallan alaista toimintaa, myös virkasuhteisia, maakuntien työ- ja virkaehtosopimukset Järjestäjäorgaani, maakunta toimii konsernin emona, ei yhtiöitettävän palvelun tuottaa liikelaitos Tuotanto-osakeyhtiöt Työsuhteista henkilöstöä, yksityisoikeudellinen lainsäädäntö Toimii markkinoilla vaikutukset työehtosopimuspolitiikkaan ja työnantajatoimintaan? Osakeyhtiöiden rahoitus: valtio Liiketoiminnan kannattavuus julkisella puolella? Vuoden syklit: henkilöstön siirtyminen julkinen konserni / yksityiset yritykset Yli-/aliresurssointi? Ketjuuntuminen? Konkurssit? 9 5

Samankaltaiset tiedostot

Sote ja maakuntauudistus henkilöstön asema, uudet työnantajakonsernit

Sote ja maakuntauudistus henkilöstön asema, uudet työnantajakonsernit Kuormitus hallintaan, Kuntatalo 5.6.2017 Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas Maakunnille siirtyvä henkilöstö tehtäväalueittain